Kokemaen kartta-alueen kalliopera

SUUMENN (EOLUULNENN KAKTTA 1 : 100 UUU GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1134 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1134 Arja Verajamaki Kokemaen kartta-alueen kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Kokemaki map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1998

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset, lehti 1134 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, sheet 1134 Arj a Veraj amaki KOKEMAEN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Kokemaki map-sheet area Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1998

Verajamaki, Arja 1998 Kokemaen kartta-alueen kalliopera Summary : Pre- Quaternary rocks of the Kokemaki map-sheet area Geological map of Finland 1 : 100 000 Explanations of maps of Pre-Quaternary rocks, sheet 1134 Kokemaki, 51 pages, 17 figures, 9 tables and one appendix The map-sheet area is located east of Ramna, in western Finland It contains palaeoproterozoic and mesoproterozoic rocks, the former being Svecofennian supracrustals and plutonites, and the latter rapakivi granites, Jotnian sandstones and post-jotnian diabases The Svecofennian supracrustals and plutonites occur in the east and at the westernmost margin of the map sheet area During Svecofennian folding the sedimentary rocks were metamorphosed into various gneisses These contain interlayers of volcanic rocks, that is, tuffs, lapilli tuffs and agglomerates with locally preserved primary structures In places the volcanites are metamorphosed into amphibolites and hornblende gneisses Orogenic plutonic rocks occur as intrusions conformable with the structures of the supracrustals In composition they vary from peridotites to kaligranites, with tonalites and granodiorites as dominant lithologies Tonalite and granodiorite also occur as veins in the supracrustals Granites, too, are intermixed with older rocks, forming migmatites with them over large areas Rapakivi granites cover more than one-third of the map-sheet area They belong to the Laitila rapakivi batholith and are composed of several rapakivi types The margins of the batholith consist mainly of even-grained variants but the central parts of pyterlite The contacts between the variants may be gradual or fairly sharp The Kokemaki rapakivi granite satellite is of a porphyritic type Jotnian sandstone, which has been preserved in a northwest-southeasttrending rift valley near Pori, deposited in an ancient river delta The sedimentary material of the sandstone derives from Svecofennian plutonic and supracrustal rocks Post-Jotnian olivine diabase intrudes the rapakivi granite and the sandstone, in the latter often parallel to the bedding The north-south trending diabase dykes are the youngist than and cut the other diabase dykes In addition to Precambrian rocks, there are Cambrian mudstones and siltstones in the area As floats these are most common in the west of the map-sheet area The text is in Finnish, with figure and table captions and a summary in English Key words (Georef Thesaurus AGI) : areal geology, explanatory text, bedrock metamorphic rocks, plutonic rocks, granites, rapakivi sandstone, diabase, Proterozoic, Mesoproterozoic Paleoproterozoic, Kokemaki, Satakunta, Finland Arja Verajl nil ki Geological Surtev of Finland FIN-02150 ESPOO, FINLAND E -mail : arja ccrajamak/@ g f fi ISBN 951-690-700-8

Verajamaki, Arja 1998 Kokemaen kartta-alueen kalliopera Summary : Pre- Quaternary rocks of the Kokemaki map-sheet area Suomen geologinen kartta 1 : 100000 Kallioperakarttojen selitvkset, 11 34 Kokemaki 51 sivua, 17 kuvaa, 9 taulukkoa ja liite Kartta-alue sijaitsee Lansi-Suomessa, Rauman itapuolella Alueeseen kuuluu paleoproterotsooisiaja mesoproterotsooisia kivilajeja Paleoproterotsooisiin kivilajeihin kuuluvat svekofenniset pinta- seka syvakivilajit ja mesoproterotsooisia kivilajejaovatrapakivigraniitit, jotunihiekkakivetjapostjotunidiabaasit Svekofennisia pinta- ja syvakivilajeja on karttalehden itaosassa seka harimmaisessa lansireunassa Svekofennialaisen poimutuksen yhteydessa sedimenttikivet ovat metamorfoituneet erilaisiksi gneisseiksi Niissa on valikerroksina vulkaanisia kivilajeja, jotka ovat viela paikoin primaarirakenteensa sailyttaneita tuffeja, lapillituffeja ja agglomeraatteja Paikoin vulkaniitit ovat metamorfoituneet amfiboliiteiksi ja sarvivalkegneisseiksi Orogeeniset syvakivet muodostavat pintakivien rakenteita myotailevia plutoneja Niiden koostumus vaihtelee peridotiiteista kaligraniitteihin valtaosan ollessa tonaliitteja ja granodioriitteja Tonaliittia ja granodioriittia on myos suonina ja juonina pintakivissa Myos graniitit ovat laajoilla alueilla sekoittuneet vanhempiin kivilajeihin ja muodostavat niiden kanssa migmatiitteja Rapakivigraniitit kattavat yli kolmanneksen kartta-alasta Ne kuuluvat Laitilan rapakivibatoliittiin ja koostuvat useista erilaisista rapakivityypeista Tasarakeisen tyypin muunnoksia tavataan lahinna batoliitin reuna-alueilla, kun taas batoliitin keskiosa on pyterliittia Kontaktit eri tyyppien valilla voivat olla joko vaihettuvia tai lahes teravia Kokemaen rapakivisatelliitti on porfyyrista rapakivityyppia Porin luona sijaitsevassa luode-kaakkosuuntaisessa hautavajoamassa sailynytjotunihiekkakivi on syntynyt muinaiseenjokisuistoon Hiekkakiven sedimenttiaines on lahtoisin svekofennisista syvakivista ja pintakivista Postjotuninen oliviinidiabaasi lavistaa rapakivea ja hiekkakivea Hiekkakiveen oliviinidiabaasi on tunkeutunut usein kerrosmyotaisesti Pohjois-etelasuuntaiset diabaasijuonet ovat nuorimpia ja leikkaavat muita diabaasijuonia Prekambristen kivien lisaksi alueella tavataan kambrisia savi- ja silttikivia Niita on irtokivina erityisesti karttalehden lansiosassa Teksti on suomen kielella Tiivistelmien, kuvien, taulukoiden ja yhteenvedon teksti on myos englanniksi Asiasanat (Fingeo-sanasto, GTK) : aluegeologia, karttaselitykset, kalliopera, metamorfiset kivet, syvakivet, graniitit, rapakivi, hiekkakivi, diabaasi, proterotsooinen, paleoproterotsooinen, Kokemaki, Satakunta, Suomi Arjo Verajamaki Geologian tutkimuskeskus, 02150 ESPOO E -mail : arja verajamaki@gsffi

SISALLYSLUETTELO-CONTENTS Tutkimusvaiheet 7 Kallioperan yleispiirteet 10 Paleoproterotsooisia kivilajeja 1 1 Pintasyntyiset kivilajit 1 1 Sedimenttisyntyiset kivilajit 1 1 Kiillegneissitja suonigneissit 11 Vulkaanisperaiset kivilajit 14 Tuffit ja lapillituffit 15 Agglomeraatit 16 Sarvivalkegneissitja amfiboliitit 17 Kvartsimaasalpagneissit 17 Syvakivet 18 Ultramafiset kivet 18 Gabrot ja dioriitit 19 Kvartsidioriitit 21 Granodioriititja tonaliitit 22 Graniitit ja pegmatiittiset graniitit 24 Mesoproterotsooisia kivilajeja 25 Rapakivigraniitit 25 Pyterliittiset rapakivigraniitit 26 Porfyyriset rapakivigraniitit 27 Tasarakeiset rapakivigraniitit 28 Rapakivigraniittiporfyyrit 30 Hiekkakivet 31 Oliviinidiabaasit 34 Metamorfoosi 36 Siirrokset ja murrokset seka rapautuminen 36 Kallioperan geologinen kehitys 39 Taloudellisia aiheita 41 Retkeilykohteita 42 Summary : Pre-Quaternary rocks of the Kokemaki map-sheet area 43 Introduction 43 Supracrustals 44 Mica gneisses and veined gneisses 44 Volcanites 44 Orogenic plutonic rocks 45 Rapakivi granites 46 Sandstones 47

Olivine diabases 47 Stratigraphy and tectonics 48 Economic occurrences 49 Excursion sites 49 Kirjallisuuutta - Literature 50 Liite 1 Kokemaen kartta-alueen kivilajien kemiallisia analyyseja - Appendix 1 Chemical analysis of of bedrock of the Kokemaki map-sheet

Suomen geoioginen kartta Kallioperakarttojen se Iitykset I : 100 000, Iehti 1 134 Kokemaen kartta-alueen kalliopcra TUTKIMUSVAIHEET Kokemaen kallioperakartta (Hamalainen 1994) kasittaa Suomen kantakartaston lehden 1134 alueen, johon kuuluvat huomattavat osat Euran, Eurajoen, Kiukaisten, Kokemaen, K6yli6n ja Lapin kunnista seka osia Sakylasta ja Harjavallasta Alueella on suoritettu systemaattista geologista kartoitusta jo viime vuosisadan lopulla, jolloin ilmestyi Kokemaen kartta-alueen etelaosiin ulottuva maa- ja kallioperaa kasitteleva I 200 000 -mittakaavainen Uudenkaupungin karttalehti nro 12 (Gylling 1887h) Karttalehden selityskirja ilmestyi v 1891 (Gylling 1891 ) Kokemaen kartta-alueen pohjoisosa sisdltyy I : 400 000 -mittakaavaiseen Suomen geologisen yleiskarttasarjan Iehteen B2 (Tampere) ja etelaosa lehteen B I (Turku) Tampereen karttalehden siihen liittyvine selityksineen on laatinut Sederholrn ( 1903, 1913) ja Turun karttalehden ja sen selityksen Harme (1958, 1960) Kartta-alueelta on tehty myos joitakin erillistutkimuksia Esimerkiksi Gylling (1887a) on tutkinut kallioperaa Pyhajarven tuntumassa ja Laitakari (1925) seka Hamalainen (1985) jotunialuetta Satakunnassa Hiekkakiven petrografiaan ja hiekkakiviaineksen alkuperaiin ja sedimentoitumisolosuhteisiin ovat perehtyneet Simonen ja Kouvo (1955) Marttila (1969) seka Kohonen ja muut (1993) Rapakived ja hiekkakivea lavistdvid oliviinidiabaasijuonia ovat tutkineet mm Eskola (1925), Puranen (1963) ja Neuvonen (1965) Kahma (1951) on selvittanyt kuurnan diabaasimagrnan aiheuttamia sulamisilmioitd rapakivessa Laitilan rapakivea kasittelevassa julkaisussa Vorma ( 1976) on tutkinut rapakiven eri tyyppien petrokemiaa Viime vuosikymmenien ainoa laajempi alueellinen tyo Kokemaen karttalehden alueelta on Tikkasen georeliefitutkimus (1981) Rapakiven, hiekkakiven ja oliviinidiabaasien syvyysulottuvuuksia ovat geofysikaalisin keinoin tutkineet mm Lauren ( 1970) ja Elo (1976, 1982, 1993) Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemat aeromagneettiset matalalentokartat alueelta ilmestyivat vuonna 1989 Kokemaen karttalehden maastotyot tehtiin kesina 1984-1994 Tyohon ovat osallistuneet kirjoittajan lisaksi Merja Antikainen, Pia Fagerstrom, Peter Finnas Side Harle, Riitta Heinonen Ari Linna, Marjatta Merilainen, Arja Rannikko, Antti Salla, Markus Torssonen ja Marit Wennerstrdm Kartta-alueen kartoituksen yhteydessii GTK teki iskuporakairausta vuosina 1985 ja 1987 Outokumpu Oy :n, Geotek Oy :n ja Maa ja Vesi Oy :n 7

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134 Arja Veraja'maki D B D B D B D 12 C A C A ' C A D B D B D B D C A C A C A C D B D B D B D 1 C A C A C A C Kuva 1 1 : 20 000 karttojen lehtijaot, joita on kaytetty paikanmaarityksiin tekstissa Fig ] Subdivision of the 1 : 20 000 map-sheets used for location in the text X D Y 0 Kuva 2a Kokemaen (1134) kartta-alue x = Valokuvan numero, Y = Kemiallisen analyysin numero Fig 2a Kokemaki map-sheet (1134) area X = Photo No, Y = Chemical analysis No 8

Suomen geologinen kartta, Kalfioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134 Kokemaen kartta-alueen kalliopera kairaustuloksia on kaytetty hyvaksi karttaa piirrettaessa Kivilajeista tehdyt kemialliset analyysit esitetaan liitteessa V Hoffren, M- L Hagel-Brunnstrom ja R Juvonen ovat tehneet analyysit Geologian tutkimuskeskuksen kemian laboratoriossa XRF-menetelmalla (paketti 175x) Tekstissa on paikanmaaritykseen kaytetty 1 : 20 000 karttojen lehtijakoa (kuva 1) Analyysinayte- ja valokuvauspaikat on merkitty kallioperakartalle kuvassa 2a ja pistelaskuanalyysit ja retkeilykohteet kuvassa 2b Liisa Siren on piirtanyt puhtaaksi karttalehtiselityksen kartakkeet Kivilajien mikroskooppisissa tutkimuksissa ovat avustaneet Ritva Karhunen, Arto Kataikko, Paivi Toikkanen ja Jyrki Tossavainen, ja selityksen englanninkieliset osat on kaantanyt Gillian Hakli Kasikirjoituksen ennakkotarkastuksen on tehnyt Matti Lehtonen Lisaksi kallioperakartoituksen koordinaattori Tapio Koistinen on antanut arvokkaita parannusehdotuksia Edella mainittuja ja lukuisia muita, jotka ovat auttaneet tyoni edistymisessa, haluan kiittaa lampimasti ZO I I Kuva 2b Kokemaen (1134) kartta-alue Z = Retkeilykohde, O = Pistelaskuanalyysit Fig 2b Kokemaki map-sheet (1134) area Z = Excursion site, O = Point counting analysis No 9

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000, lehti 1 134 Arya VeIg1amaki KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET Kokemaen kartta-alue sijaitsee Lansi-Suomessa, Ala-Satakunnassa Alueen kalliopera on hyvin paijastunutta lukuun ottamatta laajoja tasaisia peltoaukeita jotka alkavat Sakylasta ja jatkuvat Kiukaisten ja Koylion kautta Harjavaltaan ja Eurajoelle Niinpa kivilajien rajat voitiin kallioperahavaintojen avulla piirtaa varsin tarkasti Tasamaalle sijoittuvan hiekkakiven levinneisyys jouduttiin kuitenkin selvittamaan kairaarnalla Kartta-alueen vanhimmat kivilajit ovat merenpohjaan ja maanpinnalle n 1900 miljoonaa vuotta sitten kerrostumalla syntyneita hiekka- ja savikivia (sedimenttikivia) seka tulivuoritoiminnan tuloksena syntyneita vulkaanisia kivia Nykyisen asunsa ne saivat pian tamldn jalkeen jouduttuaan syvalle maankuoreen, missy vallitsi korkea paine ja lampotila Eniten muuntuneita kivilajeja edustavat kiillegneissit, suonigneissit, amfiboliitit ja sarvivdlkegneissit seka kvartsimaasalpagneissit Tuffit lapillituffit ja agglomeraatit edustavat paremmin alkuperdiset rakenteensa sdilyttaneita kivilajeja Alueen useimmat syvakivet tunkeutuivat paikoilleen Svekofennialaisen orogenian aikana lahes 1900 miljoonaa vuotta sitten Nama syvalld maankuoressa magmasta kiteytyneet kivet myotdilevat usein pintakivien rakenteita seka muodostavat niihin laajempia yhtenaisid alueita Koosturnukseltaan Kokemaen kartta-alueen syvakivet ovat yleensd graniitteja, granodioriitteja ja tonaliitteja, harvemmin dioriitteja, gabroja tai peridotiitteja Usein graniittia ja tonaliittia on tunkeutunut pintakivien rakenteisiin muodostaen niihin seoskivilajeja (migmatiitteja) Migmatiitit voivat olla ulkonaoltaan hyvinkin kirjavia, ja niiden koostumus vaihtelee runsaasti Laaja-alainen rapakivimagma tunkeutui nykyiselle paikalleen, kun maankuorta puristava voima oli jo lakannut tai Bike oli kaantynyt uutta tilaa luovaksi venytykseksi Laitilan rapakivibatoliitin kiteytyminen tapahtui noin 1570 miljoonaa vuotta sitten (Vaasjoki 1977) Se kdsittdd Kokemaen karttalehden lansiosassa laajan yhtenaisen alueen ja erillisen, pienemman muodostuman Kokemaen etelapuolella karttalehden itdosassa Satakunnan hiekkakivi kerrostui noin 1400-1300 miljoonaa vuotta sitten (Kouvo 1976 Vaasjoki ja Huhma 1989) Hiekka-aineksen rapautumisen, kuljetuksen ja kerrostumisen edellytyksend oli ettd maankuoressa esiintyi korkeuseroja Tdllaisia topografiaeroja saattoi syntyd esimerkiksi, kun rapakivimagma kohosi ylos maankuoressa ja aiheutti siind ldhes pystysuoria maanpintaakin muovaavia liikuntoja Oliviinidiabaasi on karttalehden nuorin kivilaji Se tyontyi pitkind juonimaisina muodostumina rapakiveen ja jo kovettuneeseen hiekkakiveen leikaten niita terdvasti Nditd oliviinidiabaasimagman purkauskanavia tavataan laajoilla alueilla Satakunnassa lrtokivind tavataan kartta-alueella myos kambrikautisia savi- ja silttikivia Ne lienevdt peraisin Selkdmeren pohjaa ja rannikkoa peittdneesta yhtendisesta se dim enttikerrostumasta 1 0

Suomen geologinen kartta KalIioperakarttojen se Iitykset I : 100 0 00, Iehti 1134 Kokemaen kartta-alueen kalliopera PALEOPROTEROTSOOISIA KIVILAJEJA Pintasyntyiset kivilajit Pintasyntyiset kivilajit (suprakrustiset kivet) oval maan pinnalle tai meren pohjalle kerrostuneita ja saostuneita kivia Kokemaen kartta-alueella ne oval paaasiassa vanhemman kallioperan rapaurna-aineksista kerrostuneita savisedimenttej i ja tulivuoren toiminnan tuloksena syntyneita laavoja, tuhkia ja karkeampia heitteleita Kokemaen kartta-alueen svekofenniset pintakivilajit joutuivat vuorijono- Iiikunnoissa syvalle maankuoreen korkeisiin paine- ja lampotilaolosuhteisiin missy ne joko kokonaan tai osittain sulivat ja myohemmin kiteytyivat uudelleen Tassa metamorfoosiksi kutsutussa tapahtumassa pintasyntyiset kivet kokivat muodonmuutoksen Sedimenttikivista syntyi kiillegneissejd ja tulivuoren tuotteista erilaisia emdksisia liuskeita, sarvivdlkegneissejd ja amfiboliitteja Kerrostumat poimuttuivat ja sekoittuivat keskenaan Pintakivilajien kerrostumisalustaa ei ole todettu Kokemaen karttalehden alueella Sedimenttisyntyiset kivilajit Kiillegneissit ja suonigneissit Kiillegneissit ja suonigneissit on merkitty kallioperakartalle sinisella varilla Laajempana yhtenaisena alueena niitd tavataan Rausenkulma-Manskdnmaki - jaksolla Kokemdella (09 12) Pienid erillisid kiille- ja suonigneissialueita on sielld tddlld karttalehden itdosassa sekd kapealla kaistaleella lehden lansireunassa Lisdksi kiillegneissia on muissa kivilajeissa vdlikerroksina ja sulkeumina Alueen kiillegneisseissd ei ole ndkyvissd sedimenttikiven alkuperaan viittaavia primaarirakenteita Kivessd paikoin tavattava raitaisuus merkinnee kuitenkin alkuperaista kerroksellisuutta Suonigneissit ovat kiillegneissejd, joihin on tunkeutunut graniittista tai granodioriittista suoniainesta ulkoapdin, tai kiillegneissi on paikallisesti eriasteisesti graniittiutunut (kuva 3) Suoniaineksen mddrd vaihtelee, ja kivi voi olla rakenteeltaan suoraviivaista tai hyvinkin poimuttunutta Voimakkaimmillaan migmatiittiutuminen on havittanyt kiillegneissin alkuperaiset kerrospiirteet, ja syntyneissd seoskivissd graniittiset ja gneissimdiset osuudet vaihtelevat epamdaraisesti Ympdristodan migmatisoivia kivilajeja oval sekd karkearakeinen graniitti ettd pienempirakeinen leukotonaliitti Kartalla on kaytetty sinista vdria, jos suonigneissin vanhemman komponentin osuus on arvioitu y1i 50% :ksi Paikoin kuitenkin mdardsuhteiden arviointi osoittautui vaikeaksi, ja tallaisia alueita on siksi kartalla kuvattu kdyttamdlld runsaasti pdallemerkintojd Kiillegneissien paamineraalit oval plagioklaasi, kvartsi ja biotiitti sekd paikoin kalimaasdlpd ja granaatti Granaatti esiintyy kiillegneisseissd joko yksittdisind tummanpunaisina kiteind (01-6 mm) tai suurempina kidekasaumina, 1 1

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134 Arja Verajamaki joiden lapimitta voi olla useita senttimetreja Kiillegneissin hivenmineraaleja ovat apatiitti, epidootti, kloriitti, sarvivalke, zirkoni ja opaakit mineraalit seka joskus kordieriitti, sillimaniitti ja muskoviitti Kordieriittia tavataan paikoitellen yksittaisina vaaleansinisina kiteina (0 5-10 mm) tai pienempina, tavallisesti vain mikroskoopilla havaittavina rakeina Sillimaniitti on yleensa fibroliittia Sita tavataan usein sulkeumina kordieriitissa Kiillegneissin mikrorakenne on granoblastinen tai granolepidoblastinen Koylion Kirveskallionmaassa kiillegneississa on valikerroksena sillimaniittigneissia, jonka rapautumispinnalla on nahtavissa vaaleita hajarakeen omaisia nystyja Ne koostuvat sillimaniitista, biotiitista ja kvartsista Kiillegneissin alkuperaisessa sedimenttiaineksessa on ollut koostumusvaihtelua Esimerkiksi Rausenkulman - Manskanmaen jaksolla Kokemaella (09D) sedimenttiaines on ollut hieman hiekkaisempaa kuin muualla Kuva 3 Granaatti-kordieriittigneissia, jossa graniittisuonia ja juonia Laatta 12 cm Fig 3 Garnet-cordierite gneiss with granite veins and dykes Tag 12 cm Orjapaasi, Kokemaki, 1134 12B, x = 6797 24, y = 1571 50 1 2

Suomen geologinen kartta Kallioperiikarttojen se Iitykset l : 100 00 0, Ichti 1 134 Kokemden kartta-alueen kalliopera karttalehden alueella Tamil nykyasussaan pienirakeinen vaaleanharmaa kvartsimaasdlpdliuske esiintyy kiillegneississd vdlikerroksina ja koostuu padasiassa kvartsista, biotiitista ja plagioklaasista Hi veninineraaleina ovat kloriitti zirkoni apatiitti ja opaakit mineraalit Kapeita hiekkaisia vdlikerroksia on yleisesti muuallakin kiillegneisseissd Rausenkulma -Manskdnmaki -jaksolla kiillegneissiin Iiittyy yleisesti kalkkikonkreetioita Ne ovat 10-60 cm :n mittaisia pitkulaisia ja usein myos poimuttuneita Ndmd runsaasti kalsiumsilikaatteja sisdltdvdt konkreetiot oval rakenteeltaan usein kehdllisid Varsinaisia kalkkikivikerroksia ei Kokemden kartta-alueelta ole loydetty, mutta sen sijaan vdhdisid diopsidipitoisia kerroksia (taulukko l analyysi I) tavataan satunnaisesti Kiillegneisseissd on yleisesti vdilikerroksina ainesta joka alkuaan on ollut tulivuoren tuhkaa (ks s 15), ja paikoin kapeita, alle metrin levyisia kiisupitoisia liuskeita, joille on tunnusornaista ruosteinen asu Ne sisdltavat vahdisia mdarid rikkikiisua, magneettikiisua ja magnetiittia Paikoin kiillegneisseissd on ultrarnafisia ja mafisia syvakivimurskaleita Ne ovat kooltaan vaihtelevia Pienimmat mat vain muutaman kymmenen senttimetrin Iapimittaisia, mutta kymmenenkin metrin Iapimittaisia kappaleita on tavattu (ks s 18, 20) Taulukko I Pintakivien mineraalikoostumuksia Table 1 Mineral compositions of supra(rustal rocks 1 3 6 7 8 9 10 Plagioklaasi - Plagioclase38 I 25 4 46 3 45 0 33 7 46 7 45 8 51 3 43 9 43 8 Sarvivalke - Hornblende 8 0 8 7 13 0 16 7 17 5 19 4 43 3 45 7 Kvartsi - Quartz 7 4 30 9 20 2 22 0 33 5 18 6 19 8 17 3 11 9 1 0 Biotiitti - Biotite 27 4 I I 1 18 0 19 5 9 3 15 9 11 2 Kloriitti - Chlorite 0 3 3 6 5 3 Kalimaasalpa - K-feldspar - 15 4 5 6 12 3 Serisiitti - Sericite 1 0 2 3 Titaniitti - Titanite 2 2 2 4 3 0 Diopsidi - Diopside 43 2 6 3 Aksessorit - Accessories 1 1 0 6 11 2 0 1 0 1 1 1 0 0 8 0 9 0 2 : I Diopsidigneissi - diopside gneiss Levonmaki Kokemaki, 1134 12C, x=6790 36 y=1577 72 2 KvartsimaasSlpagneissi - quart- feldspar gneiss Sonniluoto, Koylio, 1134 1IC, x=6783 02 y=1577 90 3 Hapan tuffi - acid tuff Karhia, Koylio, 1134 IOD, x=6777 84 y=1576 13 4 Hapan tuffi - acid tuff Merkkikivi, Koylio, 1134 lid, x=6785 45 y=1579 45 5 Hapan tuffi - acid tuff Kivisilta, Kokemaki, 1134 12B, 6797 84, y=1574 14 6 Intermediaarinen tuffi - intermediate tuff Karhia,Koylio, 1134 IOD, X=6777 73, y=1576 22 7 Intermediaarinen lapillituffi - intermediate lapilb [lift' Karhia, Koylio 1134 IOD, x=6779 86, y=1576 68 8 Intermediaarinen tuffi - intermediate ru// Maalevonsuo Koylio 1134 II B, x=6786,92 y=1574 06 9 Emaksinen lapillituffi - ma/tc lapilli tnj/ Kahilistonmaki, KoyI P, 1134 11C x=6782 24, s=1577 90 10 SarviviIkegncissi hornblende gneiss Pukkala, Kokemaki, 1134 12C x=6792 79 y=1579 32 1 3

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134 Arja Verajamakt Vulkaanisperaiset kivilajit Kokemaen karttalehden itaosassa on pitkia ja kapeita, kartalle vihrealla pohjavarilla merkittyja muodostumia, jotka ovat alkuaan syntyneet tulivuoren toiminnan tuloksina Kartalla keltaisella varitetyt kvartsimaasalpagneissit on sijoitettu vulkaanisperaisiin kivilajeihin, vaikkakaan niiden alkuperaa ei ole voitu varmuudella maarittaa (ks s 17) Vulkaaniset kivilajit liittyvat laheisesti muihin pintakivimuodostumiin Kartta-alueella on erilaisia vulkaanisia kivilajityyppeja Hyvin sailyneiden rakennepiirteiden perusteella osa on voitu tulkita tulivuorenpurkausten heitteleaineksiksi (tuffit, lapillituffit ja agglomeraatit) Primaariset rakenteet ovat myos voineet tuhoutua vaikeaselkoisiksi Silloin on kaytetty yleisnimitysta metavulkaaninen kivi (kuva 4) Edellisten lisaksi kartta-alueella tavataan sarvivalkegneisseja ja amfiboliitteja, jotka myos lienevat suurimmaksi osaksi alkuaan vulkaanisia kivilajeja Kuva 4 Raitaista metavulkaniittia, jossa graniittisuonia ja juonia Laatta 12 cm Fig 4 Banded metavolcanic rock with granitic veins and dukes Tag 12 cm Ronkankangas, Kokemaki, 1134 12C, x = 6791 72, y = 1577 10 1 4

Suomen geologinen kartta Kallioperakarttojen sciitykset I : 100 000 lehti 1134 Kokcmaen kartta-alueen kallioperd Tuffit ja lapillituffit Tuffeja ja lapillituffeja esiintyy karttalehden itareunalla Koylionjarven ja Kiettaren valisella alueella (IOD, 1 1CD, l2cd) Vulkaniitit esiintyvat kapeina alle 500 metrin levyisina ja alle kymmenen kilometrin pituisina jaksoina Tuffeja ja lapillituffeja esiintyy myos valikerroksina kiillegneisseissa Valikerrosten paksuus vaihtelee muutamasta senttimetrista kymmeniin metreihin Mind tuffiiteiksi kutsutut kivilajit, jotka sisaltavat seka vulkaanista etta sedimenttista ainesta, on kartalle merkitty jommankumman pohjavarilla, sen mukaan kumpaa kivilajia on arvioitu olevan enemman ja paallemerkinnoin on ilmoitettu muut poikkeavat kivilajikerrokset Tuffit ovat variltaan vihertavan harmaita, tumman vihertavia tai harmaan punertavia kivia Niiden perusmassa on yleensa hienorakeinen ja rakenne kerroksellinen Kerrospaksuus vaihtelee 1-5 cm :iin, ja kerroksellisuus ilmenee tummien ja vaaleiden mineraalien maaran seka koon vaihteluina Lapillituffit esiintyvat lukuisina alle metrin paksuisina kerroksina tuffien joukossa Ne ovat variltaan vihertavan harmaita tai harmaan punertavia Hienorakeisessa perusmassassa esiintyvat lapillit ovat yleensa 2-3 mm :n kokoisia deformaatiossa usein venyneita plagioklaasi- ja sarvivalkekiteytymia Seka tuffeissa etta lapillituffeissa esiintyy kapeita, alle 20 cm :n paksuisia vaaleanvihreita diopsidipitoisia kerroksia Ne ovat usein katkeilleita ja palaset muodostavat makkaramaisia kerrosmyotaisia jonoja Kerrosten muut paamineraalit ovat sarvivalke, plagioklaasi ja kvartsi Tuffien ja lapillituffien koostumus vaihtelee emaksisesta happamaan Emaksiset vulkaniitit koostuvat paaasiassa sarvivalkkeesta, plagioklaasista (An,, z ) ja kvartsista Joskus paamineraaleina voi olla myos biotiitti ja titaniitti Hivenmineraaleja ovat serisiitti, kloriitti, rutiili, apatiitti, karbonaatti, kvartsi, zirkoni, epidootti, granaatti ja opaakit mineraalit lntermediaaristen ja happamien vulkaniittien paamineraalit ovat plagioklaasi (An,,_(()), kvartsi, biotiitti, sarvivalke, joskus myos kalimaasalpa, titaniitti ja kloriitti Paamineraalien runsaussuhteissa on vaihtelua (taulukko 1, analyysit 3-9) Hivenmineraaleina on apatiittia, serisiittia, karbonaattia, rutiilia, epidoottia muskoviittia, granaattia ja opaakkeja mineraaleja Tuffien ja lapillituffien mikroskooppinen rakenne on granoblastinen, ja niiden perusmassan raekoko on korkeintaan 2 mm Happamat vulkaniittivalikerrokset on kartalla merkitty vihreaan varikenttaan keltaisin paallemerkinnoin ja emaksiset valikerrokset tummanvihrein paallemerkinnoin Kemialliselta koostumukseltaan tuffit ja lapillituffit luokittuvat yleensa andesiiteiksi harvemmin basalteiksi seka dasiiteiksi 1 5

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134 Arja Verajamaki Agglomeraatit Agglomeraatit ovat tulivuoren purkauksessa ilmaan lentaneista osaksi sulista magmaroiskeista ja osaksi kiinteista kivenkappaleista syntyneita kivilajeja Kokemaen kartta-alueella ne liittyvat hyvin laheisesti tuffien ja lapillituffien seurueeseen Kartta-alueella parhaiten sailyneet agglomeraatit sijaitsevat Sikasuon alueella (11D) Kartalla agglomeraatit on merkitty vihrealla pohjavarilla mustin soikein paallemerkinnoin Agglomeraattikerrokset ovat kapeita, yleensa alle kolmen metrin vahvuisia Niiden vulkaaniset pommit ja heitteleet muistuttavat kivilajeiltaan ymparoivien alueiden vulkaanisia kivilajeja Heitteleet ovat deformoituneet jopa vaikeasti tunnistettaviksi (kuva 5) Nykyasussaan ne ovat 8-100 cm :n pituisia ja yleensa vain muutaman senttimetrin levyisia Agglomeraattien sisaltamat heitteleet ovat koostumukseltaan yleensa intermediaarisia, mutta lisaksi on joitakin mafisia ja felsisia heitteleita Paikoin heitteleet ovat epidoottiutuneita Tekstuuriltaan ne ovat joko tasarakeisia tai hajarakeisia Hajarakeina on sarvivalketta ja joissakin heitteleissa lisaksi plagioklaasia Heitteleiden valinen perusmassa on alueelle tyypillista hienorakeista tuffia, jossa paamineraaleina ovat plagioklaasi, sarvivalke ja kvartsi Mineraalien maarasuhteet vaihtelevat kuitenkin runsaasti Kuva 5 Deformoitunutta agglomeraattia Laatta 12 cm Fig 5 Deformed agglomerate Tag 12 cm Sikasuo, Koylio, 1134 11C, x = 6782 24, y = 1577 90 1 6

Suonien gcologinen kartta Kallioperakarttojen selitykset I 100 00 0 lehti I I3 -l Koken ten kartta-alueen kallioper! Sarrirulkeg,ieissit ja cnnfiboliitil Sarviv iikegneisseja ja amfiboliitteja on kartta-alueen itaosissa kapeina jaksoina ja valikerroksina muissa pintakivilajeissa seka pienempina sulkeumina syvakivien seassa Kartalla sarvivalkegneissit ja amfiboliitit on merkitty mustin aaltoviivoin vihrealla pohjalla Amfiboliitit ja sarvivalkegneissit edustavat yleensa hyvin epahomogeenista muodostumaa Varsinkin yksikoiden reunaosat ovat monesti gneissimaisi<, ja niissa on runsaasti migmatisoivaa suoniainesta Amfiboliiteissa ja sarvivalkegneisseissii tavataan myos vahaisia maariii kiillegneissia valikerroksina Amfiboliitit ovat yleensa pienirakeisia Ne koostuvat pdaasiassa sarvivalkkeesta ja plagioklaasista ja vahaisesta kvartsista Sarvivalkegneississa raekoko on kasvanut amfiboliittiin nahden Sell asu on muuttunut gneissimaiseksi, ja uscin siin i on graniittista suoniainesta Sarvivalkegneississa on paamineraalina sarvivalkkeen ja plagioklaasin (An 4 - _ ) lisaksi kvartsiaja biotiittia sekajoskus myos diopsidia ja titaniittia (taulukko I, analvysi I0) Hivenmineraaleina seka amfiboliitissa etta sarviviilkegneississii vol esiintya serisiittia, zirkonia, rutiilia, epidoottia, kloriittia, kummingtoniittia, granaattia ja apatiittia Amfiboliiteissa on paikoin diopsidirikkaita raitoja Mikrorakenteeltaan kivet ovat granoblastisia tai nematoblastisia Poimutuksen yhteydessa amfiboliiteistaja sarvivalkegneisseista ovat alkuperaiset rakennepiirteet hhvinneet Kuitenkin paikoin on nakyvissa haamumaista juovaisuutta, mika saattaisi viitata alkupcriiseen kerroksellisuuteen Alueen amfiboliitit ja sarvivalkegneissit licnev it alkuaan pintasyntyisid vulkaanisperaisi'i kivilajeja, joissa on paikoin mukana sedimenttista ainesta Osa sarvivalkegneisseista on saattanut alkuaan olla laavoja Keartsimaasdlpdgrteissit Kokemaen kallioperhkartalla kvartsimaasalpagneissia on yhteniiisena aluecna ainoastaan Sikasuon alucella Koylionjarven itapuolella (1IC) Alueen pohjoispaa on suhteellisen hyvin paljastunut, mutta sen etelapaasta ci tunneta ainuttakaan paljastumaa Kivilajirajaus on tehty aeromagneettisella matalalentokartalla ilmenevan anomaliakuvion perusteella Kvartsimaasalpagncissit oval yleensa vaaleita tai vaaleanharmaita pienirakeisia ja paikoin raitaisia kivia Niissa on sarvivalkehajarakeellisia, perusmassaltaan tiiviita ja variltaan vaaleita valikerroksia, mika viittaa yksikon ainakin osittaiseen vulkaaniseen alkuperaan Kivilajin mineraloginen koostumus ja mikrorakenne vaihtelee raidoittain Paamineraaleina ovat kvartsi, plagioklaasi (An,,,,), biotiitti ja kalimaasalpii (taulukko 1 analyysi 2) Hivenmineraaleina voi olla zirkonia, kloriittia, epidoottia ja sillimaniittia Kvartsimaasalpagneissien mikrorakenne on granoblastinen tai lahes kataklastinen 1 7

: Suomen geologinen kartta KaIIioperakarttojen se Iitykset 1 100 000, lehti 1134 Aiya Verajamaki Syvakivet Syvakivet kattavat huomattavan osan Kokemaen kartta-alueen itaosan seka kapean lansireunan svekofennisesta kallioperasta Ne ovat paaasiassa svekofennisia synorogeenisia granodioriitteja ja tonaliitteja, ja niihin liittyy vahaisia peridotiitti-, gabro-ja kvartsidioriitti-intruusioita Osa syvakivista on myohaisorogeenisia graniitteja Ultramafiset kivet Kokemaen kartta-alueelta on loydetty ainoastaan yksi ultramafinen intruusio, joka sijaitsee Rausenkulman (1134 09D) kiillegneissialueella Ultramafisia kivid (hornblendiitteja) esiintyy kuitenkin kooltaan vaatimattomina murskaleina alueen muissa kivilajeissa ja Ronkankankaalla (12C) on breksioitunutta hornblendiittia noin metrin levyisena juonimaisena esiintymana (taulukko 2, analyysi 16) Taulukko 2 Ultramaftittien, gabrojen ja kvartsigabrojen mineraalikoostumuksia Table 2 Mineral rampositions of ultranunfic rocks, gabbros and quart, gabbros 11 12 13 14 15 16 17 Sarvivalke - Hornblende 317 41 2 32 3 68 1 75 9 77 2 61 6 Plagioklaasi - Plagioclase 43 2 48 0 55 7 2 4 7 9 8 1 Hypersteni - Hvperstene 22 9 Diopsidi - Diopside 5 4 Biotiitti - Biotite 4 4 5 2 0 4 1 1 6 4 1 Kvartsi - Quart 8 0 4 5 4 2 Serisiitti - Sericite 8 5 0 5 22 0 4 3 2 2 Opaakit - Opaques 2 9 0 5 5 7 0 8 1 1 2 4 0 3 Apatiitti - Apatite 0 6 0 3 0 4 0 1 0 2 Titaniitti - Titonite 6 4 Zoisiitti - Zoisite 3 6 Muskoviitti - Muscnrite 8 7 Aksessorit - Accessories 2 1 1 4 0 4 0 6 1 1 Kvartsigabro - quart- gabbro Kivisilta Kokemaki, 1134 12B x=6797 34 y=1573 84 12 Sarvivalkcgabro - hornblende gabbro Kakkuri Koylio, 1134 IOD, x=6779 51, y=1579 34 13 Sarvivalkegahro - hornblende gabbro Kakkuri Koylio, 1134 IOD x=6778 89 y=1578 96 14 Sarvivalkegabromurskale - hornblende gabbro fragment Kansakoulunmaet, Koylio, 1 134 1IC, x=6784 12, y=1559 74 15 Sarvivalkegahromurskale - hornblende gabbro fragment Palosuo, Koylio, 1 134 I IA, x=6783 81, y=1574 73 16 Breksioitunut hornblendiittijuoni - brecciated hornblendite duke Ronkankangas Kokemaki 1134 12C 6792 40, y=1577 50 17 Plagioklaasipitoinen pyrokseenihornblendiitti - plagioclase-bearing pvro tene hornblendite Rausenkulma, Kokemaki, 1134 09D, x=6795 12, y=1566 90 IS

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, Iehti 1134 Kokemaen kartta-alueen kalliopera Rausenkulman ultramafinen intruusio on vajaan kilometrin pituinen ja noin 300 m :n levyinen Intruusion keski- ja pohjoisosa on varsin homogeenista, suuntautumatonta, keski- ja lahes tasarakeista tummaa kivea, kun taas etelapuolella kivi on hajarakeista, heikosti raitaista ja variltaan vihertavaa Paamineraaleina ovat sarvivalke, orto- ja klinopyrokseeni, oliviini ja biotiitti Myos oliviinin muuttumistulos serpentiini seka plagioklaasi (An 40) voi olla paamineraalina (taulukko 2, analyysi 17) Hivenmineraaleina ovat kloriitti, apatiitti, zirkoni ja opaakit mineraalit Plagioklaasi on paikoin muuttunut saussuriitiksi Kivessa on runsaasti 4-10 mm :n hajarakeita, jotka ovat oliviinia ja sarvivalkketta, joka on orto- ja klinopyrokseenin muuttumistuloksena syntynytta Kiven mikrorakenne on joko blastohypidiomorfinen tai blastoporfyyrinen Mineraalikoostumuksen mukaan ultramafiitit luokittuvat peridotiiteiksi, sarvivalkepyrokseniiteiksi ja hornblendiiteiksi Gabrot ja dioriitit Kokemaen karttalehden itareunalla (1134 10, 11, 12) seka kapealla kaistaleella aivan kartta-lehden lansireunalla on vahaisia gabro- ja dioriitti-alueita Kuva 6 Magmaattista raitaisuutta gabrossa Laatta 12 cm Fig 6 Magmatic layering in gabbro Tag 12 cm Kakkuri, Koylio, 1134 IOD, x = 6779 04, y = 1578 69 19

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1 134 Arja Veraja'ma'ki Paljastumattomalla alueella Peipohjan lansipuolella on kallioperakartalle,merkitty kaksi gabroa geofysikaalisella matalalentokartalla olevien magneettisten hairioiden perusteella Gabrot ja dioriitit muodostavat yleensa pienia kallioperan rakenteita noudattelevia intruusioita tai lukuisia erikokoisia liuskeisuuden suuntaisia sulkeumia ja kulmikkaita breksiamurskaleita Kartalla dioriitit erotetaan tummanruskealla merkityista gabroista valkoisin palloin Eri koostumuksen omaavia sulkeumia ja murskaleita ei ole kartalla eroteltu toisistaan Laaja-alaisin gabron ja dioriitin muodostama intruusio sijaitsee Koylion Kakkurissa (IOD) Siina on havaittu yleisesti magmaattista raitaisuutta (kuva 6) ja sen keskiosassa myos kumulaattirakennetta (kuva 7) Kakkurin intruusion keskus on sarvivalkegabroa Se on keskirakeista, suuntautumatonta ja taplikasta kivea Taplikkyys johtuu sarvivalke- ja plagioklaasikiteiden kasaantumisesta ryppaiksi Gabro vaihettuu vahittain massiivin reunaosia kohden kvartsigabron kautta liuskeiseksi dioriitiksi ja edelleen kvartsidioriitiksi Kontakti ymparoivaan tonaliittiin on terava Intruusion lansireunassa on kapea uloke, joka saattaa edustaa pintaan asti tyontynytta Iaavaa Koylion varavankilan etelapuolella (IOD) olevan pienen dioriittipahkun rakenne on subofiittinen Muut gabrot ja dioriitit ovat rakenteeltaan liuskeisia, pilsteisia tai suuntautumattomia Kuva 7 Kumulusrakennetta gabrossa Laatta 12 cm Fig 7 Cumulate structure in gabbro Tag 12 cm Kakkuri, Koylio, 1134 IOD, x = 6779 70, y = 1579 53 20

Suomen gcologinen kartta Kallioperakarttojen selitykset I : 100 00 0 lehti 1 134 Kokemaen kartta-alucen kalliopera Taulukko 3 Dioriittien ja kvartsidioriittien mineraalikoostumuksia Table 3 Mineral compositions of diorites and quart, diorites 18 19 20 21 2 2 3 2 4 25 Sarvivalke - Hornblende 24 1 63 8 50 9 16 1 1 1 0 60 8 48 2 51 0 Plagioktaasi - Plagioclase 37 4 18 8 36 0 43 0 46 4 34 0 38 7 20 1 Biotiitti - Biotite 21 1 1 1 1 5 18 4 16 1 0 2 5 5 4 3 Kvartsi - Quart,- 16 2 7 3 7 6 15 1 16 0 1 8 0 3 0 6 Augiitti - Augite 3 0 Hypersteni - Hrpersthene 3 8 Kumminatoniitti - Cunuttingtonite 11 0 Granaatti - Garnet 3 0 1 4 Apatiitti - Apatite 0 7 1 3 0 6 1 1 1 3 0 7 1 1 4 8 Opaakit - Opaque s 0 4 3 9 3 3 12 0 8 2 ~ 0 4 6 2 Serisiitti - Sericite 0 1 0 1 7 5 2 5 Aksessorit - Accessories 0 8 1 3 0 9 0 3 0 6 18 Kvartsidioriitti - quart- diorite Huovinrinne Sakyla, 1134 1 OC x=6770 76, y=1578 95 19 Granaattipitoinen kvartsidioriitti - garnet-hearing quartz diorite Kakkuri, Koylio, 1134 IOD, x=6779 98 y=1578 96 20 Kvartsidioriitti - quart,, diorite Kakkuri Koylio 1134 IOD x=6779 24 y=1578 25 21 Kvartsidioriitti - quart diorite Kuturinkulma Kokemaki 1134 12D x=6797 70 y=1580 37 22 Kvartsidioriitti - quart diorite Kuturinkulma Kokemaki 1 134 12D, x=6799 72 y=1579 62 23 Dioriitti - diorite Kakkuri, Koyliii, 1134 101), x=6778 54, y=1578 86 24 Dioriitti - diorite Kakkurinsuo, Koylio, 1134 IOD x=6776 16 y=1579 25 25 Dioriitti - diorite Kakkuri KovIi6 1134 1 IC x=6780 10, y=1579 15 Gabrot ja dioriitit ovat yleensa keskirakcisia, harvemmin pieni- tai karkearakeisia kivia Paamineraaleina niissa on sarvivalke, plagioklaasi (An 4 5) ja biotiitti Myos granaatti, apatiitti, augiitti ja kummingtoniitti voi paikoin olla paamineraalina Lisaksi mukana on hiukan kvartsia (taulukko 2, analyysit 1I- 15 ; taulukko 3, analyysit 23-25) Hivenrnineraalcina on zirkonia epidoottia, opaakkeja mineraaleja, serisiittia ja biotiitin muuttumistuloksena kloriittia ja joskus titaniittia Kivien mikrorakenne on blastohypidiomorfilien tai granoblastinen Kvartsidioriitit Kvartsidioriittia on kartalle merkittyna Kokemaen Sonnilassa ( 12A) ja aivan karttalehden koillisnurkkassa Kyttalassa (12D) seka Kakkurin mafisen intruusion etelapuolella Koyliossa (1OD) Kvartsidioriittista koostumusta tavataan myos granodioriittien ja tonaliittien yhteydessa niin sanotulla Kynsikankaan jaksolla (l 1D, 12BC), mutta satunnaisen esiintymisen vuoksi kivea ei ole voitu erikseen ilmoittaa kartalla Sonnilassa sijaitseva kvartsidioriitti on pieni- ja tasarakeista, tummaa seka koostumukseltaan homogeenista kivea, joka on punaisen karkearakeisen graniitin migmatisoima Kivess i on selva vaihteleva suuntaus Paamineraaleina ovat plagioklaasi, sarvivalke epidootti, titaniitti, kvartsi ja kloriitti KenttO- 2 1

Suomen geologinen kartta KaIIiopetakarttoien se Iitykset I : 100 000, 1ehti 1134 Aija Vera Gmiiki havaintojen perusteella kvartsin maarassa on jonkin verran vaihtelua Hivenmineraaleina on opaakkia, apatiittia, karbonaattia, serisiittia ja biotiittia Kyttalassa sijaitseva kvartsidioriitti on melko vaaleata, vihertaviin taplikasta ja pienirakeista kivea, jossa pienet plagioklaasi- ja sarvivalkekiteet ovat paikoin kasaantuneet pieniksi kideaggregaateiksi, jolloin kivi nayttaa karkearakeiscmmalta Asultaan kvartsidioriitti on massamaista, pilsteista tai heikosti suuntautunutta, ja siina on runsaasti varhaiserkaumiksi tulkittavia emaksisempia sulkeumia Siinzi on tavattu myos vulkaanisuuteen Iiittyvaa raitaisuutta Kvartsidioriitti muodostuu paaasiassa plagioklaasista sarvivalkkeesta biotiitista, ja kvartsista (taulukko 3 analyysit 18-22) Paikoin kivessa on hypersteenia Hivenmineraaleja ovat apatiitti, zirkoni saussuriitti, serisiitti, epidootti, titaniitti, granaatti, opaakit mineraalit ja kloriitti Kakkuria ymparoiva felsisempi kivilajialue on paaasiassa tonaliittia tai sita happamampaa ainesta, mutta mikroskooppitutkimusten perusteella on loytynyt myos joitakin kvartsidioriittisia osia lahinni intruusion etelapuolelta Paamineraaleina oval sarvivdike, plagioklaasi ja kvartsi ja hivenmineraaleina hiotiitti, zirkoni, granaatti, apatiitti, serisiitti ja opaakit Kiven mikrorakenne on granoblastinen Granodioriitit ja tonaliitit Granodioriitit ja tonaliitit muodostavat Kokemaen kartta-lehden laajaalaisimman svekofennidisen kivilajiryhman Ne esiintyvat yhtenaisena muodostumana kartta-lehden itaosassa Paljain silmin granodioriitteja ja tonaliitteja ei voi erottaa toisistaan ja niiden vahittaiset vaihetturniset viittaavatkin yhteiseen alkuperaan Granodioriitit ja tonaliitit oval tunkeutuneet kivisulana vanhempaan kallioperaan, ja esiintyviit slink laaja-alaisina massiiveina ja pienempina, kallioperan rakenteisiin tyontyneina intruusioina Granodioriiteissa ja tonaliiteissa on paljon ympariston kivilajeja eri kokoisina sulkeumina Lisaksi granodioriittia ja tonaliittia on runsaasti liuskeisiin tunkeutuneina suonina ja juonina Yhdessa liuskeiden kanssa ne muodostavat migmatiitteja Ruotananjarven ymparistossa Koy1iossa kiviaines on jo pitkalle homogenisoitunutta ja kiillegneissista on jaljella vain jaanteita Granodioriitit ja tonaliitit ovat asultaan yleensa suuntautuneita ja paikoin hiertyneita ja myloniittiutuneita Ns Kynsikankaan myloniittivyohyke kulkee Sapilanniemen Iansipuolitse (12B) vajaan kahden kilometrin levyisena vyohykkeena SSE-suunnassa Koylion Sikasuolle (1IC) Vyohykkeeseen kuuluvien granodioriittien ja tonaliittien raekoko vaihtelee keskirakeisesta karkeaan Ne voivat olla myos porfyyrisia tai silmakkeisia, ja ne on merkitty kartalle mustalla aaltoviivapaallemerkinnalla Granodioriittien ja tonaliittien paamineraalit oval plagioklaasi (All,,, ;), kvartsi, kalimaasalpa, biotiitti ja sarvivalke (taulukko 4, analyysit 26-34 : tau- 2 2

Suomcn geologinen kartta, Kallioperiikarttojen selitvkset I : 100 000 lehti 1134 Kokemaen kartta-alueen kalliopera Taulukko 4 Tonaliittien mineraalikoostumuksia Table 4 Mineral compositions o/ tonalite t 2 6 1 7 2 8 30 31 32 33 34 Plagioklaasi - Plagioclase Kvartsi - Quart- Biotiitti - Biotite Sarviviilkc - Hornblende Kalimaasalpii - K-/'olds par Scrisiitti - Seri(ite Apatiitti - Apatite Kloriitti - C/tlnrite Rutiili - Rutile Aksessorit - Accessories 56 9 28 8 8 0 4 8 0 7 0 1 0 7 67 4 25 2 7 0 0 4 50 8 20 1 14 1 9 0 4 9 0 7 0 4 38 9 19 1 16 1 20 8 1 7 0 4 0 2_ (l 2 49 6 27 2 15 2 4 3 0 9 2 3 0 3 0 2 34 2 59 5 20 1 27 3 24 9 10 2 5 6 ' 5 4 7 1 3 3 4 4 1 1 7 0 5 47 8 20 4 16 6 13 3 1 9 41 1 23 9 20 1 13 0 11 0 8 '6 Tonaliitti - tnnalire Rausenkultna Kokemaki 1134 09C, x=6794 52 y=1568 26 '7 Tonaliitti - tonalite Konsilo Koylio, 1134 IOC, x=6773 96 N,- 1577 65 2 8 Tonaliitti - tonalite Kakkurinsuo Koylio, 1134 IOD x=6776 28 Y-1580 06 '9 Tonaliitti - tonalite Jouhikeonmaa Koyhd_ 1134 11C, x=6780 90 y=1577 70 30 Tonaliitti - tonalite Naalinkallio Koylio 1134 1 ID, x=6787 80 y=1578 00 31 Tonaliitti - tnnalitc Kakkuri Koylio, 1 134 I I D x=6780 20 y=1579 63 32 Tonal iitti - tonalite Ruotana Kay lid 1134 I IA x=6784 64 y=1574 6 2_ 33 Tonaliitti - tonalite Kuturinkulma, Kokemaki 1 134 12D, x=6799 40 V=1578 35 34 Tonaliitti - tong/ite Kakkulaistcnmiiki Kokemaki, 1134 12B, x=6798 1 I y=1572 39 Taulukko 5 Granodioriittien ja graniittien mincraalikoostumuksia Table : Mineral compositions o / granoclior-iter and granite s 35 36 37 38 39 40 41 42 43 Plagioklaasi - Plagioclase 33 1 33 0 46 9 33 8 45 3 27 0 46 3 35 9 33 2 Kvartsi - Quart, 36 8 2 6 0 23 8 24 9 19 7 33 0 22 8 20 5 34 5 Kalimaas5lpa - K-/eldspar 16 2 34 0 10 5 8 1 13 0 16 0 10 7 4 6 9 7 Biotiitti - Bintite 9 2 1 3 17 7 I 1 1 15 0 17 7 20 6 Sarvivalke - Hornblende 10 4 13 5 7 7 6 0 9 9 Kloriitti - Chlorite 0 2 5 0 6 1 0 3 4 3 Scrisiitti - Semite 0 5 1 5 1 6 21 1 1 2 Muskoviitti - Mttscotite 4 4 Aksessorit - Accessories 0 1 2 0 1 0 1 5 1 4 3 0 0 9 3 6 0 8 35 Graniitti - granite Kauvastennotko Koylio, 1134 1 ID, x=6785 36, y=1579 26 36 Graniitti - granite Ruotana, Koylio, 1134 I IC, x=6784 70 V=1575 20 37 Gran odion itti - granodiorite Kakkurt, Koylio, 1134 IOD, x=6778 90, y=1576 79 38 Granodioriitti - granodiorite Kirkkokallio, Koylifi, 1 134 11 D x=6788 70 y=1578 90 39 Granodioriitti - granodiorite Kakkuri, KbvIii/ 1134 1 IC x=6780 93, y=1579 36 40 Granodioriitti - granodiorite Kuumasuo, Koylio 1134 1 IC x=6783 95 y=1578 88 41 Granodiotiitti - gronodiorite Ronkankangas Kokemaki, 1134 12C x=6793 20 y=1577 64 42 Granodioriitti - granodiorite Orjapaasi Kokemaki, 1134 1213, x=6798 16 v=1571 38 43 Granodioriitti - granndiorite Harola Kokemaki 1134 12B x=6796 83 y=1574 75 2 3

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134 Arja Verajamaki lukko 5, analyysit 37-43) Vaikuttaa silta, etta kvartsin lisaantyessa lisaantyy kivessa myos kalimaasalvan maara Yleensa kalimaasalpa on sekundaarista, ja sen maara nayttaa riippuvan graniitin laheisyydesta Aksessorisina mineraaleina on apatiittia, zirkonia, kloriittia, epidoottia, titaniittia ja serisiittia Granaattia ja kordieriittia esiintyy granodioriiteissa ja tonaliiteissa esiintyvien kiillegneissien haamumaisissa jaanteissa Graniitit ja pegmatiittiset graniitit Kallioperakartalla on runsaasti punaisella merkittya graniittia Kakkurin mafisen intruusion pohjoispuolella (1IC) Sita on myos pienempina alueina Kokemaen rapakiven itapuolella (11B) ja Koylionjarven itapuolisilla alueilla (1OD) Lisaksi graniittia on lukuisina suonina ja juonina ja epamaaraisen muotoisina pahkuina liuskeissa ja muissa syvakivissa (kuva 8) Vanhempien syvakivien ja liuskeiden kanssa graniitti muodostaa nuorempia migmatiitteja Graniitit ovat variltaan joko punaisia tai valkoisia Ne ovat keski-ja karkearakeisia, suuntautuneita tai massamaisia kivia, joissa on usein muita kivilajeja erikokoisina sulkeumina ja murskaleina Kokemaen kartta-alueelle Kuva 8 Graniittisuonia tonaliitissa Laatta 12 cm Fig 8 Granite veins in tonalite Tag 12 cm Rajaoja, Kokemaki, 1134 12A, x = 6790 46, y = 1574 23 2 4

Suomen `eolo`inen kartta Kallioperakarttojcn sclitykset I : 100 0 0 0, lehti 1134 Kokemaen kartta-alueen kalliopera on tyypillistd, ett<i graniitti on tunkeutunut jo ennestaan migmatiittiutuneeseen kiviainekseen muodostaen niiin erittain monimutkaisia rakenteita Tdllainen kivilaji on menettdnyt tdysin alkuperdiset rakennepiirteensa Graniitin pdamineraalit ovat kvartsi, kalimaasdlpd, plagioklaasi ja usein biotiitti (taulukko 5, analyysit 35-36) Lisaksi kivessti voi olla vahaisia maaria apatiittia titaniittia, zirkonia, muskoviittia, sarvivdlketta, serisiittid, granaattia ja opaakkeja mineraaleja Biotiitti on osittain kloriittiutunut Pegmatiittiset graniitit oval karkearakeisia graniitteja Graniittien lailla lie esiintyvat joko juonimaisesti tai muodostavat epamaaraisen muotoisia, massamaisia osueita vanhemmissa kivilajeissa Peginatiittiset graniitit ovat paikoin suuntautuneita Ne koostuvat padasiassa kalimaasalvasta, kvartsista ja biotiitista seka vaihtelevassa mdarin plagioklaasista MESOPROTEROTSOOISIA KIVILAJEJA Rapakivigraniitit Edella kuvatut svekofenniset syvdkivi- ja pintakivilajit oval olleet mukana vuorijonon muodostumisen aikaisissa, orogeenisissa liikunnoissa Sen sijaan rapakivigraniitit ovat asettuneet nykyisille paikoilleen vasta poimutuksen j51- keen Kartta-alueella rapakivet ovat noin 1570 vuoden ikaisid (Vaasjoki 1977) Rapakivi on Kokemaen karttalehden yleisin kivilaji Euran, Lapin ja Eurajoen kunnissa tavattava rapakivi kuuluu laajaan niin sanottuun Laitilan rapakivibatoliittiin, joka ulottuu karttalehden luoteisnurkasta Kalantiin ja Ylaneelle asti Kokemaen eteldpuolella sijaitseva erillinen rapakivialue on geofysikaalisten tutkimusten perusteella hiekkakiven alitse yhteydessd Laitilan rapakiveen (Lauren 1970, Elo 1982) Rapakiven kontaktit sivukivea vasten ovat terdvat ja leikkaavat jyrkasti kallioperan rakenteita Kontaktialueilla on yleisesti teravasarmaisid sivukivea kappaleita Ne magma on ylospdin tunkeutuessaan repinyt mukaansa ympdroivdsta kallioperdstii Rapakivessa tavattavat erilaiset rapakivityypit edustanevat magman eri intruusiofaaseja Rapakivet ovat punaisia tai harmaan punertavia keski- tai karkearakeisia, useimmiten hajarakeellisia kivid Toisin kuin vanhemmissa kivissd rapakivissa ei ole ndkyvissd suuntautuneisuutta, taipumista tai migmatiittiutumista, vaan ne ovat hyvin massamaisia ja homogeenisia kivid Karttalehdelld rapakivigraniitit on jaettu rakenteen ja mineraalikoostumuksen perusteella neljddn tyyppiin : pyterliittinen rapakivigraniitti, porfyyrinen rapakivigraniitti, tasarakeinen rapakivigraniitti ja rapakivigraniittiporfyyri 2 5

Suomen geologinen kartta, Kaliioperakartto_jen selitykset I : 100 000, Ichti 1 134 Ai7a VerCl(Zwn ki Pyterliittiset rapakivigraniitit Pyterliitti on Kokemaen karttalehdella, kuten koko Laitilan rapakivibatoliitissa, yleisin rapakivityyppi Sen kontaktit muihin rapakivityyppeihin ovat vahittaiset tai lahes teravat Pyterliitit ovat keskirakeisia tai karkearakeisia kivia Niiden varj on yleensa punaruskea mutta se voi olla myos vaalea, punertavan harmaa tai satunnaisesti hyvinkin tumma Vari vaihettuu laiskittiin tai vahitellen Pyterliitille oval luonteenomaisia runsaat kalimaasalpaovoidit, joiden koko vaihtelee suuresti Niiden Iapimitta on I-10 ctn, mutta tyypillisimmillaan ne ovat 2-4 cm :n kokoisia Yleensa kivessa on samanaikaisesti erikokoisia ovoideja Ovoidit voivat olla myos hyvin epamaaraisen muotoisia ja vaikeasti hahmotettavia Pyterliittien kalimaasalpaovoidien ymparilta puuttuu yleensa plagioklaasikeha Tata mantteliksi kutsuttua kehaa tavataan kuitenkin paikoin tummemmissa pyterliittityypeissa (kuva 9) jolloin pyterliitti muuttuu astcittain viborgiittiseksi tyypiksi Viborgiittia on kartta-alueella kuitenkin niin vahaisina alucina, ettei niita kartalla ole eroteltu Pyterliitin paamineraalit ovat kalimaasalpa, kvartsi, plagioklaasi (An 45 ), biotiitti ja tummissa tyypeissa sarvivalke (taulukko 6, analyysit 44-49) Hivcnmineraaleina on fluoriittia apatiittia zirkonia, anataasia kloriittia ja Kuva 9 Pytcrhrttista rapakivigraniittia Laatta 12 cm Fig 9 Pvterlitic rupukiri granite Tag 12 cm Ylinen-Juva, Eurajoki, 1134 02A x = 6784 78 y = 1544 66 2 6

Suomen geologinen kartta, KaiIioperakarttojen selitykset I : 100 0 0 0, lehti 1 134 Kokernaen kartta-alueen kallioperii Taulukko 6 Pytcrliittisen rapakivigraniitin mincraalikoostumuksia Table 6 Mineral compositions of pyterlitic rapakivi granites 44 45 46 47 48 49 Kalimaasalpa - K-feldspar Kvartsi - Quart, Plagioklaasi - Plagioclase Biotiitti - Biotite Sarvivalke - Hornblenrle Aksessorit - Acce s sorie,s 39 7 30 9 12 1 8 2 7 4 1 7 25 2 20 0 47 6 4 5 1 9 0 8 53 3 34 8 9 9 1 2 0 5 0 3 39 1 33 7 22 2 3 0 1 2 0 8 56 4 25 6 10 4 6 4 1 2 29 1 33 8 27 6 6 6 1 9 1 0 44 Pyterliittinen rapakivigraniitti - pyterlitic rapakivi granite Mayriinkallio, Eurajoki, 1134 02D x=6785 86 y=1545 15 45 Pyterliittinen rapakivigraniitti - pyterlitic rapakivi granite Mannisto, Eurajoki 1134 02A x=6784 31 y=1542 55 46 Pyterliittinen rapakivigraniitti - pyterlitic rapakivi granite Levokallio, Eurajoki 1134 02C x=6784 74, y=1549 12 47 Pyterliittinen rapakivigrail iitti - pyterlitic rapakivi granite Kolinkorpi Eura, 1134 04D x=6779 72 v=1555 11 48 Pyterliittinen rapakivigraniitti - pyterlitic ropokivi granite Omasuo, Eura, 1134 04D x=6775 98, y=1559 37 opaakkeja mineraaleja Likaisen vihrean ruskeassa muunnoksessa on liscksi fayaliittia ja sen muuttumistuloksena iddingsiittia seka gruneriittia (Vorma 1976) Kiven mikrorakenne on hypidiomorfinen Porfyyriset rapakivigraniitit Porfyyrinen rapakivigraniitti muodostaa Kokemden keskustan ja Koylionjdrven vdlissc noin kymmenen kilometric pitkan ja neljc kilometric levedn massiivin Massiivi rajoittuu teravin kontaktein ympcroivddn svekofenniseen kallioperddn Rajaojalla (12A), massiivin reunaosassa, on rapakivessd lukuisia granodioriittisia tai dioriittisia breksiamurskaleita Porfyyrinen rapakivi on asultaan massarnaista ja vdriltcdn punaista kivea Plagioklaasin paikoin vihertdvdn kellertcva vari antaa kivelle joskus 'likaisen' savyn Hajarakeet ovat yleensc omamuotoista tai Iches omamuotoista ja usein kaksostunutta kalimaasclpdd, jonka koko vaihtelee 2-6 cm :iin Ovoidimuodostus on heikkoa Myoskcan plagioklaasimantteleita ei ole havaittu Kiven perusmassa on yleensc keskirakeista, paikoin pieni- tai karkearakeista Raekoko vaikuttaa hieman pienenevdn massiivin reunoja kohti Porfyyrisen rapakivityypin perusmassassa pcdmineraalit ovat kalimaasdlpa, kvartsi, hiotiitti ja plagioklaasi sekii sarvivdlke Kvartsi on vdritontd tai harmaata Pisarakvartsia ei ole havaittu Plagioklaasia on sekd perusmassassa etta usein myos sulkeumina kalimaasdlvdssd Hivenmineraalit ovat samat kuin pyterliitissa : fluoriitti, apatiitti, zirkoni kloriitti, anataasi ja opaakit mineraalit Porfyyrista rapakived on tavattu myos kartta-alueen lcnsiosissa, missy se 2 7

Suomen gco Ioginen kartta Kallioperlikarttojen se Iitvkset I : 100 000 Iehti 1 134 Ar7rr t'eiu/dnulki muodostaa kuitenkin niin vahaisia alueita, ettei niita ole esitetty kallioperikartalla Sitn on esirnerkiksi Eurajoen Kaukomden ymparistossa (03AC), missy kiven seka perusmassa ettn kalimaasalpahajarakeet ( 1-2 cm) ovat pienirakeisempaa kuin Kokemaell i Hajarakeet mat heikosti suuntautuneita Eurajoen muunnoksessa on vaaleaa pisarakvartsia Laitilan rapakivibatoliittia kasittelevassa tyossaan Vorma (1976) rinnastaa Kokemaen rapakiven Laitilan pyterliittiseen rapakivityyppiin Tasarakeiset rapakivigraniitit Tasarakeinen rapakivigraniitti on hyvin epahomogeeninen kivilajityyppi Siihen kuuluu pieniovoidisia keski- ja karkearakeisia graniitteja seka pienirakeisia tyyppeja, joissa on niukasti tai ci lainkaan kalimaasalpahajarakeita Tasarakeista rapakiven on epdmdaraisen muotoisina esiintyminn Idhinna Laitilan hatoliitin reuna-alueilla Batoliitin keskella on pienempia muodostumia tasarakeista rapakiven Turajarvella Naarjoella seka Lapin etta Euran keskusten tuntumassa Tasarakeinen rapakivi vaihettuu yleensd vahittdin pyterliitiksi, mutta kontakti voi olla myos terava Kuva 10 Ta arakeista rapakisigraniittia Laatta 12 cm Fig l0 Eren-grained rupukiri,gmmite Tu,g 12 rm Lutta Eurajoki, 1134 02A, x = 6784 70 y = 1541 58 2 8

Suomen geologinen kartta, KalIioperakarttojen sciit\ kset I : 100 000 Iehti 1134 Kokemaen kartta-alueen kalliopera Kontakti graniittiporfyyrin kanssa on Kaukomdel ldd (3D) ja Syddnmaalla (2D) niin ikdan sekd vdhittdinen ettd ldhes teriiv i joskaan se yleensd ei ole paljastunut Laaja-alaisin tasarakeinen rapakivigraniittityyppi on pieniovoidista ja perusmassaltaan keski- tai karkearakeista kivea Se on vdriltddn punaruskeaa tai ruskeaa satunnaisesti myos vihertdvdd KalimaasdlpOovoideja on yleensd kohtalaisesti Ne ovat I-2 cm :n pituisia ja kehdttomid Kvartsi voi olla joko maitomaisen vaaleata harmaata tai sinertdvdd Tummissa tyypeissd perusmassan plagioklaasi on usein omamuotoista Hajarakeeton tasarakeinen rapakivi on punertavaa tai ruskehtavaa, homogeenista kived, jonka raekoko voi olla joko pienirakeista tai keskirakeista (kuva 10) Paikoin tdllaisessa rapakivityypissd on biotiitin muodostama tdplikds asu Miiiirdalaltaan ndmd ns 'tdpldgraniitit' (spotted granite, Vorma 1976) oval kuitenkin vdhdisiii Tasarakeinen rapakivigraniitti koostuu pddasiassa kalimaasiilvdstd, kvartsista, plagioklaasista (An,,_ 45 ) ja biotiitista (taulukko 7, analyysit 50-56) Hivenmineraaleina on fluoriittia, apatiittia, zirkonia ja opaakkeja Karkearakeisemmissa tyypeissd on lisdksi sarvivdlkettd ja satunnaisesti allaniittia ja anataasia (Vorma 1976) Taulukko 7 Tasarakeisten rapakisigraniitticn ja rapakisigraniittiporfyyrien mineraalikoostumuksia ['able 7 Mineral compositions of eren-grainecl rapakiri granites and rapakiri granite parplnries 50 51 52 53 54 55 56 57 58 Kalimaasiilpa - K-feldspar 42 4 43 1 54 3 47 4 38 6 39 8 47 0 45 2 42 9 Kvartsi - Quart, 37 3 36 3 34 4 32 8 38 4 36 3 47 9 35 4 35 6 Biotiitti - Biotite 9 9 5 1 0 6 6 3 5 9 3 1 2 7 5 1 5 0 Plagioklaasi - Plagioclase 9 8 13 8 10 3 13 3 15 9 20 3 2 2 13 1 15 2 Sarvivalke - Hornblende 10 0 1 Aksessorit - Accessories 0 6 0 7 0 4 0 1 1 2 0 5 0 2 1 2 1 3 50 Tasarakeincit rapakivigraniitti - eren-grained rcrpakivi granite Peurassuonmaki Lappi 1 134 OIA, x=6771 80 v=1542 22 51 Tasarakeinen rapakivigraniitti - eren-grained rupakiri granite Trakmaki Lappi 1134 01 A x=6774 29, y=1543 82 52 Tasarakeinen rapakivigraniitti - eren-grained rupakiri grcrnite Teilinummi Lappi 1 134 OID x=6776 26, y=1546 98 53 Tasarakeinen rapakivigraniitti - even-grained rupakiri granite Vierukallio Lappi 1 134 01 D, x=6775 79, v=154 5 66 54 Tasarakeinen rapakivigraniitti - even-grained rapakiri granite Kaunumrnenvuori, Eurajoki 1134 02A, x=6782 44 v=1541 36 55 Tasarakeincn rapakivigraniitti - erect-grained rapakiri granite Marjakallio Eura, 1 134 04D x=6776 58, y=1556 55 56 Tasarakeinen rapakivigraniitti - eren-grained rapakiri granite Omasuo, Eura, 1 134 04D x=6776 98, y=1559 37 57 Rapakivigraniittiporfyyri - rcrpakiri granite porp/t rv Mayriikallio Eurajoki 1134 02D, x=6786 08 1=1545 86 58 Rapakivigraniittipork vri - rapakiri granite porphyry Turajarvi, Lappi, 1 134 02C, x=6781 18, v=1547 02 2 9

Suomen geologincn kartta, Kalliopcrakarttojen selitykset I : 100 000 lehti 1 134 Aijcr I'eidaonwki Rapakivigraniittiporfyyrit Laaja-alaisimmat rapakivigraniittiporfyyrien esiintymat ovat Eurajoen Sydanmaalla ja Kaukomaella Vahaisempia esiintymia on Lutanjarven itarannalla, Luittilanjarven pohjoispuolella seka Turajarven lounaispuolella Lapissa Rapakivigraniittiporfyyri on variltaan kauniin vaaleanharmaata tai punertavaa Sen perusmassa on pienirakeista, ja siina on kohtalaisesti kalimaasalpahajarakeita seu varitdnta pisarakvartsia (kuva 11) Paikoin rapakivigraniittiporfyyri vaihettuu karkearakeiseksi ja tasarakeiseksi tyypiksi, jossa saattaa olla omamuotoisia, soikeita tai epamaaraisen muotoisia kalimaasalpahajarakeita (esim Kaukomaki 1134 03AC) Kalimaasalpahajarakeet ovat omamuotoisia kiteita tai soikeita ovoideja Niiden maarassaja koossa on vaihtelua, mutta keskimaardinen raekoko on 1-4 cm Ovoideissa kalimaasalpaydinta ymparoi paikoin plagioklaasikeha, joka rapautuneella pinnalla on usein syopynyt pois Myos perusmassassa voi olla pienia rapaumakuoppia Rapakivigraniittiporfyyrin kontakti tasarakeisen rapakivigraniitin kanssa on joko asteittainen tai lakes terava, mutta havaintoja kontaktista pyterliitin kans- Kuva 1 I RapakivigraniittipoFKA,, i i Laatta 12 cm Fig 11 Rapakivi 4ranilc porphv v Tu, 12 cm Svdanmaa, Eurajoki 1134 021), x = 6787 68, y = 1545 80 3 0

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134 Kokemaen kartta-alueen kalliopera sa ei ole Sydanmaalla (02D) on noin 30 cm :n kokoinen pyterliittisulkeuma rap akivigraniittiporfyyrissa Rapakivigraniittiporfyyrien paamineraalit ovat kalimaasalpa, kvartsi, plagioklaasi (An 28-12) ja biotiitti (taulukko 7, analyysit 57-58) Rapakiville tyypillisten hivenmineraalien lisaksi tavataan monatziittia, anataasia ja allaniittia (Vorma 1976) Vorma (1976) tulkitsee graniittiporfyyrisen rapakivityypin syntyneen lahella rapakivimassiivin kattokontaktia Hiekkakivet Satakunnan hiekkakivi kuuluu Fennoskandian kilven vanhimpiin tunnettuihin metamorfoitumattomiin sedimenttikiviin (Simonen 1980) Se on sailynyt eroosiolta laajassa luode - kaakko -suuntaisessa hautavajoamassa, joka sijaitsee Porin, Luvian ja Satakunnan Pyhajarven valilla Kokemaenjoen etelapuolella Radiometriset ianmaaritykset antavat hiekkakiven iaksi 1300-1400 miljoonaa vuotta (Kouvo 1976, Vaasjoki & Huhma 1989) Se materiaali, josta hiekkakivi on syntynyt, on Euran Kiperjarven tieleikkauksesta otetun naytteen Kuva 12 SavikMklasti ja savikivivalikerroksia hiekkakivessa Fig 12 Mudsto,i intraclast, and interbeds in sandstone Murronmaki, Koylio, 1134 07D, x = 6776 94, y = 1569 67 31

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : Arja Verajamiiki 100 000, lehti 1134 Taulukko 8 Hiekkakivien mineraalikoostumuksia Table 8 Mineral compositions of sandstones 59 60 61 62 Kvartsi - Quartz 45 3 56 7 60 6 49 9 Kalimaasalpa - K-feldspar 26 2 16 4 21 5 18 8 Plagioklaasi - Plagioclase 3 3 0 6 Kivipallot - Rockfragments 1 9 0 5 1 5 Aksessorit - Accessories 1 8 0 8 0 7 0 6 Iskos - Matrix 21 5 25 6 15 7 30 1 59 Hiekkakivi - sandstone Murronmaki, Koylio, 1134 07D, x=6776 94, y=1569 67 (Marttila 1969) 60 Hiekkakivi - sandstone Kiperjarvi, Eura, 1 134 07A, x=6774 60, y=1562 15 (Marttila 1969) 61 Hiekkakivi - sandstone Rataleikkaus, Kiukainen, 1134 05D, x=6788 98, y=1555 80 (Marttila 1969) 62 Hiekkakivi - sandstone Panelia, Kiukainen 1 134 06A, x=6793 04, y=1553 14 (Marttila 1969) Kuva 13 Konglomeraattilohkare Laatta 12 cm Fig 13 Conglomerate boulder Tag 12 cm Kiviharju, Koylio, 1134 IOC, x = 6772 84, y = 1578 94 32

Suomen geologinen kartta Kallioperiikarttojen Se Iitvkset I : 100000 IC hti 1134 Kokemaen kartta-aluecn kaliioperii perusteella ialtaan 1817-1930 miljoonaa vuotta vanhaa (Vaasjoki ja Sakko 1987 ) Hiekkakivi kattaa yli kolmanneksen kartta-alasta Pyhajarvi ja Iaajat peltoaukeat Sakylassa Koy1ioss i Kiukaisissa, Euran koillisosassa seka Harjavallan lounaisosassa ja kaakkoisnurkassa ovat hiekkakived Lisaksi hiekkakivea on erillisena alueena Kbylionjdrvcn itapuolella Kartalle hiekkakivi on merkitty harmaan sinipunaisella vanilla Hiekkakivessa olevat savikivikerrokset seka savikiviklastit on merkitty kirkkaan sinisella paallemerkinnalla Hiekkakivialue on heikosti paljastunutta Ainuttakaan kontaktia rapakiveen tai paleoproterotsooisiin kiviin ei tunneta, ainoastaan oliviinidiabaasin ja hiekkakiven kontakti on paljastuneena muutamasta kohdassa (ks oliviinidiabaasit) Hiekkakivi on vaaleanpunertavaa, harmahtavaa, vaaleata tai sinipunaista kerroksellista kiveii, jonka raekoko vaihtelee pienirakeisesta karkearakeiseen Kerrospaksuus vaihtelee muutamasta senttimetristo lahes metriin Hienorakeiset savi- ja silttiliuskeet ovat variltaan tumman sinipunaisia (kuva 12) Hiekkakivessa on runsaasti tallella sedimenttiaineksen kerrostumiseen Iiittyvia alkuperaisia rakenteita Kerroksellisuuden lisaksi yleisia ovat virtakerrosrakenteet aallonmerkit, kuivumisraot ja savikiven kappalcet Virtakerrosrakenteet viittaavat veden kuljettaneen ja kerrostaneen sedimenttiainesta ja aallonmerkit osoittavat virtaavan veden vaikutusta loyhaan hiekkaan Raekokovaihtclu seka kerrospaksuusvaihtelu taasen kertovat veden virtausnopeuden muutoksista : esimerkiksi ohuet savikerrokset oval kerrostuneet hyvin hiljaiscssa vedessa Kerrospinnoilla nakyvat kuivumisraot osoittavat etta veden virtaus on ajoittain tauonnut ja sedimentit mat jaaneet kuivalle maalle Uuden virran myota kuivalta phinalta irronneet savikiven kappalcet kerrostuivat uudelleen (ks savikiviklastit kartalla) Todetuista alkuperaisrakentcista yhdessa mineralogisin havainnoin on pabtelty, ettii Satakunnan hickkakivi lienee muinaiseen jokisuistoon syntynyt deltamuodostuma (Marttila 1969 Kohonen ja muut 1993) Hiekkakivi koostuu paaasiassa kvartsi-, kalimaasiilp i- ja plagioklaasiklasteista (An-,) seka pienista kivipalloista (taulukko 8 analyysit 59-62) Klastien valitiloja tayttiv i iskos on paaasiassa kvartsia ja kiillemineraaleja Lisaksi hiekkakivessa tavataan vahaisessa maarin erilaisia svekofennisten liuskeiden tyypillisili hivenmineraaleja kuten granaattia ilmeniittia, zirkonia, monatsiittia ja sillimaniittia (Laitakari 1932) Kartta-alueen ulkopuolella Porin Makholmassa on tavattu myos glaukoniittia (Kohonen ja muut 1993) Hiekkakivessa ei ole todettu erityisesti rapakivelle ominaisia mincraaleja, mika viittaa siihen, etta hiekkakiven sedimentaation aikana rapakivi ci vie 10 ollut paljastuneena Luvian Sassilanjuovalla on syvakairauksessa tavoitettu konglomeraattia hiekkakivialtaan pohjalta (konglomeraatti on erilaisista vanhemman kallioperlin lakes pyoreaksi hioutuneista palloista ja niiden valitiloja tayttav5sta hienommasta aineksesta kovettunut soramainen kivilaji) Konglomeraatin pallot ovat kooltaan muutamasta senttimetrista jopa 30x50 cm :iin ja ne ovat 31

Suomcn geologinen kartta, Kit] lioperakarttojen selitykset I : 100 OW lehti 1134 paaasiassa graniittia kvartsia, gneisseja ja liuskeita (kuva 13) Konglomeraattia ei ole tavattu kiinteasta kallioperasta Kokemaen karttalehden alueella, mutta SakyIan kalasataman aallonmurtajalla on lukuisia konglomeraattilohkareita jotka on tuotu sinne Sikylanharjusta Ainuttakaan rapakivipalloa ei konglomeraatista ole tavattu Hiekkakivimuodostuman paksuudesta ei ole tarkkaa tietoa Vuonna 1961 kairatussa kohteessa Porin Lattomerelln hiekkakivea lavistettiin 617 ill, mutta lapi ei paasty Geofysikaalisin tutkimusmenetelmin on paatelty, etta hiekkakivimuodostuman paksuus olisi maksimissaan noin 1800 m (Elo 1976) Koylionjarven ja Pyhajarven valiselln alueella hiekkakiven paksuus on gravimetristen tutkimusten perusteella noin 180-195 metric (Elo ja muut 1993) Oliviinidiabaasit Satakunnan postjotuninen oliviinidiabaasi, Etela-Suomen prekambrisen kallioperan nuorin kivilaji, on ialtaan 1250-1270 miljoonaa vuotta (Suominen 1991) Kokemaen kartta-alueella oliviinidiabaasia esiintyy erityisen runsaasti rapakivi- ja hiekkakivialueilla, ja vahemman peruskallioalueella Tasaisella hiekkakivialueella diabaasi erottuu kallioselanteina, mutta peruskallio- ja rapakivialueilla ci aina havaita eroa morfologiassa Kokemaen kartta-alueen rapakivi- ja hiekkakivialueilla oliviinidiabaasia on pitkina kapeina juonina ja laajoina, lnhes vaaka-asentoisina kerrosjuonina Kerrosjuonilla on arvioitu olevan paksuutta esim Pitkajarven itapuolella 40-60 metric ja SakyIan Karhusuon pohjoispuolella 60-80 m (Kurimo ja muut 1992) Geofysikaalisten tutkimusten perusteella (S Elo, suull tiedonanto) diabaasijuonet muodostavat karttalehden keskiosassa Harjavallan, Koylion Kodiksamin, Turajdrven ja Panelian rajaamalla alueella laajan maljamaisen rakenteen, jonka keskiosa on hiekkakiven ja rapakiven pcittama Peruskalliota diabaasin on todettu leikkaavan ainoastaan Eurajoen Ylistenkankaalla (03B) Diabaasin kontakti sivukiven kanssa on yleensa teravii Paikoin diabaasimagma on kuitenkin assimiloinut itseensn sivukiven ja osittain sulattanut sita, jolloin kontakti on muodostunut epamaiiraiseksi Diahaasin rapakiveen aiheuttainia lampovaikutuksia on nakyvissa mm Mestil in Perkkiimaella (07A) ja Lapin Raikonrahkalla (04C) Satakunnan oliviinidiabaasi on rakenteeltaan subofiittista Sell v iri on tutnma tai vihcrtaviin tumma Raekoko vaihtelee crittnin karkeasta afaniittiseen Herkasti rapautuvassa karkearakeisessa diabaasissa on usein 0 1-5 m :n Iapimittaisia zirkonirikkaita diabaasipegmatiittiosueita (kuva 14), joita on kaytetty ianmaaritykseen Kemialliselta koostumukseltaan diabaasi on tholeiittinen Oliviinidiabaasin paamincraalit ovat plagioklaasi (An t,,augiitti, oliviini, opaakit ja joskus biotiitti (taulukko 9, analyysit 63 ja 64) Hivenmineraaleina voi olla apatiittia, serpentiinia, kloriittia ja muskoviittia Usein mukana on myos hiukan kvartsia ja kalimaasalpad, jotka muodostavat keskenaan mikrograafista rakennetta (Kahma 1951) 34

Suomen geolouinen ka tta, KaIIiope aka ttojen se Iitykset I : 100 OW lehti 1134 Kokcmacn kaitta-alueen kalliope a Kuva 14 Diabaasipegmatiittia oliviinidiabaa~' sa Laatta 12 cm Fig /4 Diubase pegmatite in olivine cliabase Tug 12 em Mestilfi Eu a 1134 07A, X = 6770 75_ v = 1562 1-1 Taulukko 9 01kiinidiabaasicn mine aalikoosttnnuksia Table 9 Mine al compositions oj' olivine cliabuscs 63 64 Plagioklaasi - Plagioclase 58 7 55 2 Oliviini - Olivine 15 6 3 6 Py okseeni - Pn oiene I1 1 35 1 Biotiitti - Biome 2 7 Opaakit - Opucues 6 9 4 6 Sc isiitti - Se icite 1 5 Aksesso it - Accesso ies 5 0 63 Oliviinidiabaasi - olivine cliabose Kipe j8 venoja Eu a, 1134 07A x=6774 18 y=1562 00 (Makipaa 1979) 64 Oliviinidiahaasi - olivine cliabase Ammanpelto, Eu a 1134 07B X=6776 72 y=1562 19 (Suotninen 1987) 35

Suomen geologinen kartta Kallioperakarttojen se Iityksct I : 100000, 1ehti 1134 4 ijo 6 rzi/thou X i Aeromagneettisella matalalentokartalla esiintyy kapeita pohjois-etelasuuntaisia, diabaasciksi tulkittuja anomaliavyohykkeita, jotka leikkaavat edel- Ia mainittuja oliviinidiabaasijuonia Anomalioiden aihe uttaja ei ole paijastuneena Kokemaen karttalehtialueella, mutta vastaavat anomaliat Ylaneen karttalehdcll"i aiheutuvat diabaasista (Vorma ja Nicmela 1994) Lapin Kaukolassa (01C) sijaitseva pieni diabaasialue liittyy mahdolliscsti tallaiseen nuorempaan juonisysteemiin METAMORFOOSI Huomattava osa Kokemaen kartta-alueen kivilajeista on metamorfoitunut alueellismetamorfoosin amfiboliittifasieksessa Kynsikankaan hiertovyohykkeessa metamorfoosiaste on alhaisempi kuin kartta-alueella yleensa Metamorfoituneissa kiille- ja suonigneisseissa esiintyy yleensa mineraaliseurue kvartsi-plagioklaasi-biotiitti-granaatti Karttalehden II itareunalla Kirveskallionmaassa kiillegneissin tyypillinen mineraaliseurue on plagioklaasi-biotiitti-kvartsi-kalimaasalpa-sillimaniitti-muskoviitti +/- granaatti Sillimaniittia yhdessa kordieriitin kanssa esiintyy Kiettareen alueella (12C) ja Rausenkulman- Manskanmaen jaksossa Kokemaen pohjoispuolella (09D) Liki anatektiset olosuhteet on saavutettu Ruotananjarven poimurakenteen keskiosissa (I I A, D), missy tonaliitin aiemmin migmatoima kiillegneissi on homogenisoitunut nebuliittiseksi granodioriitiksi ja graniitiksi Kvartsi, plagioklaasi, kalimaasalpa, biotiitti, sillimaniitti, kordieriitti ja granaatti o v a t Ruotananjarven granodioriitin tyypilliset mineraalit Edella esitetyt mineraaliparageneesit seka migmatisoivan graniitin runsaus viittaavat siihen etta Kokemden kartta-alueen kalliopera on saanut nykyasunsa noin 15 km :n syvyydella suhteellisen alhaisessa paineessa ja noin 500-700 C lampotilassa Eroosio on siten kuluttanut tally alueella kallioperaa noin 15 kilo metria SIIRROKSET,JA MURROKSET SEKA RAPAUTUMINEN Kokemaen kartta-alueen kallioperan siirros- ja murrosvyohykkeet nakyvat maastossa joking, pitkanomaisina jdrvina, lahtina ja salmina seka kapeina pitkina peltojonoina tai rotkolaaksoina Kartta-alueen siirrokset ja murrokset on esitetty kuvassa 15 Kartta-alueen voimakkain ja mittavin ruhje on ns Kynsikankaan vyohyke joka on osa laajempaa Perin hiertovyohyketta Se esiintyy Kokemaen karttalehtialueella 5-6 knm leveana NNW-suuntaisena vyohykkeend joka kulkee Sikasuon itapuolelta (I IC, D) Risteen ohi kohti pohjoisluodetta Kartta- Iehden ulkopuolella ruhje jatkuu Kynsikankaan ja Harjakankaan kautta (kartta- Iehti 1 143) luoteeseen Varsinainen Kynsikankaan myloniittivyohyke on kart- 3 6

Suomen geoioginen kartta KalIiopcrikarttojen sciit ykset I : 100 000, lehti 1] 34 Kokemiien kartta-alueen kalliopera ta-alueella vajaan kahden kilometrin levyinen (kuva 16) Se on liki pystyasentoinen ja nakyy morfologiassa siten, etta huonommin kulutusta kestavat kivilajit ovat rapautuneet laaksoiksi, kun tags rapautumista paremmin kestavat kivilajit esiintyvat laaksojen valisina kallioharjanteina Kynsikankaan hiertovyohykkeen ik i ei ole varmuudella tiedossa, mutta se lienee nuorempi kuin alueellinen poimutus Jotunihiekkakivi rajautuu ainakin osittain luode-kaakko -suuntaisiin, todennakoisesti vertikaalisiin siirroksiin Kokemiien Pitkajarvella, hiekkakivimuodostuman itareunan tuntumassa, on kairauksissa todettu irtomaapeitteiden paksuudeksi 96 m (Johansson ja Taanila 1975) mika viittaa kontaktialueen liittyvan merkittavaan ruhjevyohykkeeseen Rapakivialueilla tavattavat rakenteelliset lineamentit oval loivan kaarevia Ne liittynevat rapakivimagman sisaiseen kehitykseen Naiden suurien rengasrakenteiden lisdksi rapakivigraniiteissa esiintyy toisiaan vastaan lakes kohtisuorassa olevaa pystyrakoilua scka vaakarakoilua Kohtisuora ja suhteellisen harva rakoilu helpottaa rapakiven taloudellista louhintaa Erityisesti Paamurroevyohyke Significant fracture zone Kynsikankaan ruhjevyohyke The Kynsikangas shear zone Kuva 15 Kokemiien kartta-alueen tarkcimmat tcktoniset suunnat Karttakuva perustuu peruskarttapienennosten, aeromagneettisten matalalentokarttojen sckii A Kuavamaen laatiman Koylio - [Jlvila -harjualueen ympairiston ruhjetulkintakartan (Pa1mu ja muut 1993) tulkintaan hi; 15 I'rill, ipal Shear :anes ill the Kokemaki map-sheet urea The prop is based on /,(IS(, maps (1 :50 000), ueromcrgnetic maps and oil ilre interpretation map a/ shears bt Kuivalmiki (l'ahnu ei al /993 3 7

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134 Arja Verajamaki Kuva 16 Myloniitti (Kynsikankaan hiertovyohyke) Laatta 12 cm Fig 16 Mylonite (Kynsikangas shear zone) Tag 12 cm Harola, Kokemaki, 1134 12B, x = 6796 91, y = 1574 66 Kuva 17 Rapautumatta jaaneita pyoreita osueita moroutuneessa oliviinidiabaasissa Laatta 12 cm Fig 17 Large rounded corestones in weathered olivine diabases Tag 12 cm Neittamojarvi, Lappi, 1134 04B, x = 6775 33, y = 1554 8 38

Suomen geologinen kartta Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000 Iehti 1 134 Kokemacn kartta-alueen kalliopera rapakivi- ja hiekkakivialueella on luode-kaakko- ja lounais-koillissuuntaista rakoilua, johon oliviinidiabaasi on tunkeutunut Em rakoilua leikkaa lakes pohjois-etelainen rakoilu Oliviinidiabaasissa on paikallisesti tihea rakoiluverkosto joka vaikeuttaa kiven hyodyntamista ; siita ei yleensa ole mahdollista saada suuria ja ehjia kivipaaseja rakennusteollisuuden kayttoon Rapautuminen on kartta-alueen kivilajeissa eriasteista Erityisen alttiita rapautumiselle ovat karkearakeiset diabaasit (kuva 17), mutta myos rapakivi - etenkin sen tummat muunnokset- rapautuu helposti Moroksi muuttunutta rapakivea tavataan esimerkiksi laajoilla alueilla Eurassa, Lapissa ja Eurajoella Kallioperan rakoilulla on ollut huomattava vaikutus mannerjaatikon kulutustoimintaan Rakoja pitkin on irronnut suuria lohkareita, joita jaatikko on kuljettanut mukanaan Esimerkkina hyvin lohkareisesta maastosta on Kiettareen saari (I 2CD) KALLIOPERAN GEOLOGINEN KEHITYS Paleoproterotsooiset suprakrustiset kivet, kiillegneissit ja metavulkaniitit, edustavat Kokemaen kartta-alueen vanhinta kivilajiseuruetta Niiden kerrostuminen tapahtui noin 1900 miljoonaa vuotta sitten (Simonen 1980) Suprakrustisten kivien kerrostumisalustaa ei tunneta Valtaosa kartta-alueen vanhemmista pintakivista on syntynyt merellisina kerrostumina Savisedimentit muodostivat paaosan sedimentoituneesta aineksesta (kartalla kiillegneissit ja suonigneissit) Ajoittain vulkaaninen toiminta on katkaissut rapautumissedimenttien kerrostumisen Mittavinta intermediaaristen ja happamien vulkaniittien purkautumisen vaihetta edustaa Sikasuon - Pukkalan jakso (IIC, D ja 12C), jossa tuffit, lapillituffit ja agglomeraatit viittaavat tulivuorten purkauksien tapahtuneen ilmanalaisina Vahaisempia, toistuvia vulkaanisia purkauksia osoittavat kartta-alueen kiillegneisseissa esiintyvat kapeat amfiboliitti- ja sarvivalkegneissivalikerrokset Karbonaatin vahaista saostumista savi- ja hiekkasedimenttien joukkoon osoittavat kiillegneisseissa tavattavat verraten harvat kalsiumsilikaattirikkaat kerrokset ja kalkkikonkreetiot Kalkkikivea kartta-alueelta ei kuitenkaan ole tavattu Myos vulkaniiteissa on kapeita, kalsiumin saostumiseen viittaavia karsimaisia diopsidirikkaita kerroksia Kerrostumisen jalkeen liuskettunut aines deformoitui useassa vaiheessa Orogenian paavaihe tapahtui 1900-1870 miljoonaa vuotta sitten, jolloin tonaliittia ja granodioriittia tunkeutui liuskeiden joukkoon Voimakkaassa puristuksessa, paineessa ja lampotilassa liuskeet poimuttuivat plastisesti Osa niista muuttui raitaisiksi ja gneissimaisiksi, osasta tuli suonigneissia, jossa on mm boudinage- ja schollenmigmatiittirakennetta Alueellisen deformation loppuvaiheessa tunkeutuivat punaiset ja valkoiset pegmatiittisen karkeat mikrokliinigraniitit kallioperaan Ne syntyivat vanhemman kallioperan osittaisen uudelleensulamisen seurauksena ja migmatisoivat tonaliittien jo aiemmin 3 9

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000, lehti 1134 Arja Ver/ijdnuki migmatisoimaa vanhempaa kallioperaa Kynsikankaan hiertovyohykkeen (ks s 40) kehittyminen on muuttanut etenkin jotunihiekkakiven itapuolella kivien kulkusuuntia niin, etta ne selvasti poikkeavat Etela-Suomen kallioperaa hallitsevasta ita-lantisesta suuntauksesta Koylionjarven itapuolisten kivilajien (1 IABC) NE-suuntaiset liuskeisuussuunnat, Kiettaren poimurakenne (I2CD) seka Rausenkulma-Manskanmaen jaksossa Kokemaen lansipuolella (09CD) lounaasta luoteeseen kiertyvat kulkusuunnat kuulunevat Kynsikankaan hiertovyohykkeen vasenkatisen liikesuunnan vaikutuspiiriin Pohjoisluoteiset kulkusuunnat Kokemaen itapuolella (I I D, 12D) liittyvdt itse Kynsikankaan hiertovyohykkeeseen Kakkurin ymparistossa (I OD, IIC) kulkusuunnat noudattavat vyohykkeellisen dioriittimassiivin muotoja Kartta-alueelta mitatut poiniuakselit kaatuvat yleensd melko jyrkasti koilliseen tai pohjoiseen Karttakuvassa n ikyvimmat poimurakenteet ovat Kiettaren pohjoiseen kaatuva antikliini (I2C) ja Koylion Ruotananjarven laaja-alainen, koilliseen kaatuva antiformirakenne (11 A, D), jonka keskella on pieni anatektinen graniittipahku Kankaanpaan itapuolella on pohjoissuuntaisia poimuakseleita ( IOC, D), joiden poimurakenteet tulevat hyvin esille myos aeromagneettisilla matalalentokartoilla Kynsikankaan hiertovyohykkeessa esiintyy tiukkaa, lahes vaaka-asentoista NNW-suuntaista poirnutusta Kartta-alueen rapakivet kiteytyivat kivisulasta noin 1570 miljoonaa vuotta sitten (Vaasjoki 1977) Rapakivet luokitellaan postorogeenisiksi, koska ne syntyivat vasta, kun orogeniavaihe oli paattynyt Ne ovat suuntautumattomia, massamaisia ja vailla deformaation ja metamorfoosin jdlkia Arvellaan, etta rapakivien synty liittyy maankuoren repeytymisvaiheeseen jolloin mantteliperainen magma tunkeutui kuoren alaosiin ja sulatti siella ymparistoaan (Nurmi ja Haapala 1986) Rapakivimagma syntyi tassa sulamisprosessissa Rapakivimagma lienee paikoin saavuttanut maanpinnan tason ja synnyttdnyt tulivuorenpurkauksia Mahdollisia purkaustuotteita edustavat irtokivina tavattavat Pohjanlahden porfyyrit On mahdollista, ettd rapakivigraniittien paikoilleen tunkeutumisen yhteydcssd syntyi pystysuuntaisia Iiikuntoja, jotka aiheuttivat silloiseen maanpintaan siirroslaaksoja, joihin hiekkakivi kerrostui Nykyisessd maanpinnassa nakyvat hiekkakivet kerrostuivat noin 1400-1300 Ma sitten (Kouvo 1976, Vaasjoki & Huhma 1989) Varhaisempia kerrostumia edustavat syvemm5t leikkaukset antaisivat todennakoisesti vanhempia ikid Hiekkakivi oli jo iskostunut, kun oliviinidiabaasit tunkeutuivat siihen noin 1270 miljoonaa vuotta sitten luodesuuntaisia ja naiden koillissuuntaisia poikittaisrakoja pitkin Magmatoimintaa oh noin 20 miljoonan vuoden aikana Nuorimmat (kartalle mustalla viivalla ja D-kirjaimella merkityt) juonet leikkaavat teravdsti pddmagmapulssin tuloksena syntyneita juonia ja kerrosjuonia Magmasdilion tyhjeneminen on saattanut aiheuttaa hiekkakivialueella vajoamista, mika kuvastuu mm hiekkakivikerrosten taipumisena Harjavallan voimalaitosalueella Hautavajoamassa hiekkakivi on sdilynyt kulutukselta suojassa 40

Suomen geologincn kartta, KaIIioperakarttojen se Iitykset I : 100 000 1 ehti 1134 Kokem'ien kartta-aluecn kalliopera Jotunihiekkakiven kerrostumista ja oliviinidiabaasin purkautumista seurasi pitkc rauhallinen kausi Jo tasaiseksi kuluneelle peneplaanipinnalle kerrostui kambrikaudella (noin 570-500 miljoonaa vuotta) siltti- ja savikivea (Hagenfeldt 1989), 'iota tavataan picnina lohkareina lahinnc karttalehden Iansireunalla Viimeinen Kokemcen kartta-alueen kallioperaan vaikuttanut tekijii - jaakausi paattyi noin 10 000 vuotta Bitten On arvioitu, etta tahan mennessa kaikkiaan noin 2 5 miljoonaa vuotta kestanyt useiden jcctikoitymisten sarja (Eronen 1991) on kuluttanut kallioperaa keskimaarin noin 10 metric TALOUDELLISIA AIHEITA Rapakivcii kaytetaan yleisesti rakennus- ja monumenttikivend Sen k~iyttd perustuu tasaiseen Iaatuun, kauniiseen vcriin ja kuviointiin seka louhintaa helpottavaan rakoiluun Rakennuskivitarkoitukseen Kokemaen kartta-alueella ei rapakivea kuitenkaan ole hyodynnetty Sen sijaan Laitilan rapakiven Iounaispuolclla sijaitsevassa Vehmaan rapakivimassiivissa on useita toimivia rakennuskivilouhoksia Eurajoen Lutanjarvella ja Euran Me stilankyiassa on rapakivea louhittu kuitenkin murskekiveksi, ja erityisesti rapakivigraniittipor- Fyyria on aiemmin jonkun verran kaytetty navettojen kivijaloissa ja katukivina My6s oliviinidiabaasi sopii murskekiveksi Tassd tarkoituksessa sita louhitaan Klopinmaella, noin viisi kilometric Lapin keskustasta itiicn Diabaasin pienirakeista muunnosta voi kayttaa kiuaskivena Hiekkakivea on aiemmin kaytetty jonkin verran rakcnnuskiven"i Mm Luvian kirkko seka suurimmaksi osaksi myds Ulvilan keskiaikainen kirkko on tehty paikallisesta hiekkakivesta Hiekkakived on aikoinaan kaytetty myds myllynkivina Satakunnan hiekkakiven kayttaa rajoittaa kuitenkin usein sen kulutusta kestamatdn iskosaines Tahanastisten tutkimusten perusteella Kokemaen kartta-alueella ei ole ldydetty taloudellisesti hyddynnettavia malmiesiintymia Outokunipu Finnmines tutki 1990-luvun alussa Kokemaelld sijaitsevaa Rausenkulman nikkelipitoista ultramafista intruusiota (09D) mutta aihe osoittautui taloudellisesti kannattamattomaksi Titaanirautaoksideja on todettu pienia maaria Kakkurin gabrossa (10D) Vastaavanlainen mineralisaatio ilmeniittimagnetiittiesiintyma tunnetaan Kdylidn Riuttamaalta (21 12 01) jo I700-luvulta (Matisto 1978) Satunnaisesti kartta-alueen paleoproterotsooisissa liuskeissa on kapeita kiisupitoisia valikerroksia, mutta niilla ci ole todettu taloudellista arvoa 4 1

Suomen geologinen kartta KalIioperakarttojen se Iitykset l : 100 0 0 0, lehti 1134 Arjn l er4,inr~ki RETKEILYKOHTEITA I Rapautumatta jaaneita pyorelta osueita moroutuneessa oliviinidiabaasissa Lappi TI, Neittamojarvi, Loytyniittu ; kl 1134 04, x=6775,33, y=1554,83 2 Hiekkakiven ja oliviinidiabaasin kontakti Eura, Myllyojanlahti ; kl 1 134 07, x=6774,63, y=1562,25 3 Pyterliitti, rapakiviapliittijuonia Lappi TI, Kivikyla, Kirkonlattia ; kl 1134 01, x=6779,32, y=1541,94 4 Rapakivigraniittiporfyyri Eurajoki, Sydanmaa ; kl 1134 02, x=6787,92, y=1545,51 5 Tasarakeinen rapakivigraniitti Lappi TI, Kauklainen, Pallaksuonkallio ; kl 1134 01, x=6772,12, y=1542,31 6 Kynsikankaan myloniitti Kokemaki, Harola, joen ranta ; kl 1134 12, x=6796,91, y=1574,66 7 Tonaliitin (ylhaalla maella) ja suonigneissin (ajoluiska) kontakti Kokemaki, Orjapaaden kalliot ; kl 1134 12, x=6797,26, y=1571 60 8 Raitainen tuffi, jossa Iapillituffivalikerroksia Kokemaki, Kankaantausta, tieleikkaus ; kl 1134 11, x=6788,65, y=1579,60 42

Suomen geologinen kartta Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000, lehti 1 134 Kokemaen kartta-alueen kalliopera Summary PRE-QUATERNARY ROCKS OF THE KOKEMAKI MAP-SHEET AREA Introduction The Kokemaki map-sheet area (1134) is located east of Rauma, in western Finland The first geological map of the area was published in the late 18th century at a scale of 1 :200 000 (Gylling 1887) The northern part of the mapsheet area is covered by Tampere geological map B2 at 1 :400 000 scale (Sederholm 1903) and the southern part by Turku geological map B 1 (Harme 1960) In addition to general mapping, some special studies have been undertaken in the area, mainly dealing with Jotnian sandstone (Gylling 1887, Laitakari 1925, Simonen and Kouvo 1955, Marttila 1969, Korhonen et al 1993), the olivine diabase dykes that intrude both sandstone and rapakivi (Eskola 1925, Kahma 1951, Puranen 1963, Neuvonen 1965) and rapakivi (Vorma 1976) The crust of the map-sheet area was formed during the Proterozoic era The oldest known rocks are Svecofennian supracrustals (about 1900 Ma), among which mica gneisses and volcanites predominate During the Svecofennian orogeny (1900-1800 Ma), plutonites of varying composition intruded the supracrustals in conformity with their structures Rapakivi granites (the Laitila rapakivi batholith) were emplaced about 1570 Ma ago (Vaasjoki 1977) They consist mainly of pyterlitic and even-grained types ; the separate Kokemaki pluton is of porphyritic rapakivi granite Jotnian sandstone, 1400-1300 Ma old (Kouvo 1976, Vaasjoki and Huhma 1989), has been preserved in a northwest-southeast trending rift valley Its primary structures show that the sandstone deposited in a river delta (Marttila 1969, Korhonen et al 1993) The material of the sandstone derived from Svecofennian schists and plutonic rocks (Vaasjoki and Sakko 1987) 43

Suomen geoiogincn kartta Kal I ioperakarttojen se Iity ksct t : 100 000 1 ehti t 134 A17a t'7,-a7nulki The olivine diabase in the map-sheet area is 1270-1250 Ma old (Suominen 1991) It intrudes rapakivi and sandstone as numerous big dykes, and also occurs in the sandstone as extensive sills Outside the map-sheet area, the long and narrow north-south trending magnetic anomaly zones that cut the olivine diabase have been shown to be diabases (Vorma & Niemela 1994) and thus represent the youngest rocks in the Kokemdki sheet Supracrustals Mica gneisses and veined gneisses Mica gneisses and veined gneisses, which constitute the most extensive group of Svecofennian supracrustals in the Kokernliki sheet, were originally clay sediments with sandy interbeds Calcite concretions are common in the mica gneisses, especially in the areas of sheets 1134 09 and 1 134 12 Associated with them here and there are narrow diopside-bearing hands that were probably originally calcium-hearing layers The mica gneisses and veined gneisses are in close association with volcanic formations The mica gneisses and veined gneisses have lost their primary features, although the banding visible in places may refer to the primary layered structure In gneisses, which have undergone migmatizations varying in type and intensity, the neosome is usually of medium-grained tonalite and coarsegrained granite (Fig 3) The texture of the mica gneisses is granoblastic or granolepidoclastic Their main minerals are plagioclase, quartz and hiotite and often also potassium feldspar and garnet Accessories are apatite, zircon epidote, chlorite, hornblende, muscovite, opaque minerals and cordierite the latter often with sillimanite inclusions Volcanites Volcanites form long, narrow belts at the eastern margin of the map sheet In other rocks they occur as thin interbeds and enclaves of various size On the basis of their moderately well-preserved primary structures, the volcanites have been classified as tuffs lapilli tuffs and agglomerates Hornblende gneisses and amphibolites are included among them In chemical composition the volcanites are basalts, basaltic andesites and andesites The volcanites are grey, dark green or greyish pink, often banded, rocks The tuffs are fine-grained and even-grained, whereas the lapilli tuffs have fragments, 2-3 mm in size, embedded in a fine-grained matrix Agglomerate layers containing volcanic bombs and ejecta arc association with tuffs and lapilli tuffs in the area of sheet 1 134 1 1 The ejecta in the agglomerates (Fig 5) resemble the volcanic rocks in the surrounding areas The matrix between the ejecta is the fine-grained tuff typical of the area 44

Suomen geologinen kartta, KalIioperakarttojen se Iitykset I : 100 000, 1ehti 1134 Kokemaen kartta-alueen kalliopera The main minerals of the volcanites are hornblende, plagioclase (An,,,,), quartz and biotite although titanite is also abundant in places The more acid volcanites contain plagioclase (An,,_,,,), quartz, biotite and hornblende as main minerals but also occasionally potassium feldspar and titanite Secondary chlorite is abundant in places The variation in mineral proportions is shown in Table I (analyses 2-10) Orogenic plutonic rocks The orogenic plutonic rocks in the Kokemaki map-sheet area are mainly granodiorites, tonalites and granites More mafic plutonites - diorites, gabbros, peridotites and hornblendites - occur as small, separate intrusions and as fragments in other rocks Granodiorites and tonalites cover large continuous areas in the east of the map sheet However, they also form migmatites with older rocks The granodiorites and tonalites are pale and medium-grained, often porphyritic or augen-structured, foliated rocks Sheared and mylonitic variants occur in the Kynsikangas shear zone The granodiorites and tonalites are mainly composed of plagioclase (An,(,_,,), quartz, potassium feldspar hornblende and biotite Their mineralogical composition is given in Tables 5 and 6 (analyses 26-34, 37-43) The granodiorites grade into tonalites, implying a common origin Granite occupies large areas, in sheet 1134 11 in particular The rock is inhomogeneous and often grades irregularly into pegmatite The granites are pinkish or whitish, medium- to coarse-grained rocks They are usually gneissose and contain abundant enclaves of the surrounding rocks Granite veins and wider dykes often intrude older rocks to form migmatites (Fig 8) The granite has quartz, potassium feldspar, plagioclase (An -) and biotite as the main minerals (Table 5, analyses 35-36) The Kakkuri differentiated gabbro intrusion (I OAD) is the largest mafic intrusion Towards its margins the rock grades into quartz gabbro and then into schistose diorite and further into quartz diorite The intrusion has sharp contacts with the surrounding tonalite In places the gabbro shows a cumulate structure (Fig 7) The main minerals in gabbro and diorite are plagioclase (An 4'-80 ), hornblende, biotite and quartz (in diorite) Ilmenite shows elevated values in the central parts of the Kakkuri intrusion, and garnet and apatite are abundant at the margins (Table 2, analyses 12-16 ; note high Fe,O,T, TiO, and P,O,, appendix, analyses 47, 52 and 55) Single, smaller gabbro and diorite bodies are encountered elsewhere in the map-sheet area At Rausenkulma, Kokemaki (09C) there is an ultramafic body, about 700 m long and 300 m wide, composed of peridotite and hornblende pyroxenite The rock is dark, almost even-grained or porphyritic and only occasionally slightly banded Its main minerals are hornblende, ortho- and clinopyroxene, olivine and biotite (Table 2, analysis 17) Separate quartz diorite bodies occur at Rintamaa close to the Kokemaki rapakivi granite (12A) and at Harhionmaa 45

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen se Iitykset I : 100 OW lehti 1 134 A,,4 Ver////im/ki (I 2D) Quartz diorite is also encountered in the Kynsikangas belt The texture mineralogy and structure of the Harhionmaa quartz diorite (Table 3, analyses 18-22) suggest a plutonic origin, but the genesis of the Rintamaa quartz diorite is unclear The main minerals in the quartz diorites are plagioclase, hornblende, epidote, titanite and quartz and in places chlorite Rapakivi granites The rapakivi granites in the area of the Kokemaki sheet are part of the Laitila rapakivi batholith and cover more than one-third of the map sheet Geophysical surveys have established that the separate Kokemaki rapakivi massif in the east of the map sheet joins the Laitila batholith under the sandstone (Lauren 1970, Elo 1982) The rapakivi granites cut the structures of older crust sharply and, especially at contacts, contain country rock fragments A mica gneiss enclave has been encountered in the central part of the batholith at Eurajoki (02C), suggesting the proximity of the roof contact The rapakivi granites are of different types, the majority being of a pyterlitic variant The pyterlite is a brownish red or reddish grey porphyritic rock in which potassium feldspar ovoids, 2-3 cm in diameter, are embedded in medium-grained matrix Ovoids are occasionally surrounded by a plagioclase mantle (Fig 9) In places the pyterlite grades into wiborgite rich in plagioclase mantles The main minerals of the pyterlite are potassium feldspar, quartz plagioclase (An,,_,,)) biotite and hornblende (Table 6, analyses 44-49) An even-grained rapakivi granite variant occurs at the margins and as smaller portions in the central parts of the massif It is very inhomogeneous in texture and structure and includes variants with small ovoids, some with phenocrysts and some without (Fig 10), in which the grain size varies from medium to coarse At its most typical, the even-grained rapakivi is a rock with small ovoids (1-2 cm) and medium-grained matrix, and contains moderate amounts of potassium feldspar phenocrysts less than I cm in diameter In places there is a plagioclase mantle around the ovoids The main minerals are potassium feldspar, quartz, plagioclase (An11 4 _) and biotite Accessories include fluorite apatite, zircon, opaque and, occasionally, hornblende (Table 7, analyses 50-56) The variant without phenocrysts tends to be reddish and in places spotted by biotite The porphyritic rapakivi granite type occurs as an individual massif south of Kokemaki, away from the other rapakivis (I1 B, 12A) It is reddish and contains potassium feldspar phenocrysts, 2-6 cm long, in a medium-grained matrix The euhedral or subhedral phenocrysts are often twins Ovoids, which are only weakly developed, are not provided with plagioclase mantles The main minerals are potassium feldspar, quartz, biotite, plagioclase and hornblende The Laitila rapakivi massif, too, contains a porphyritic type, but since it occurs as discontinuous and small bodies it is not marked on the map 46

Suomen geoioginen kartta, KaiIiopertikarttojen se Iitykset I : 100 0 00, 1ehti 1134 Kokemaen kartta-alueen kalliopera Rapakivi granite porphyries occur in the northwest of the Kokemaki mapsheet area (02D, 03C) They are pale grey or reddish rocks with rather few angular phenocrysts, 1-4 cm long, or elongated ovoids embedded in a finegrained matrix (Fig I I ) The plagioclase mantle of the ovoids has often weathered off The mineral composition of the rapakivi granite porphyries is given in Table 7 (analyses 57 and 58) According to Vorma (1976), the rapakivi granite porphyries are located close to the root contact of the rapakivi massif Sandstones Sandstone covers more than one-third of the Kokemaki map-sheet area It is encountered in a large northwest-southeast trending area and as a small separate occurrence to the east of Lake Koylionjarvi The sandstone is poorly exposed and its contacts with other rocks are only vaguely known Percussion drilling and geophysical surveys indicate that the sandstone occurrence is bounded, at least partly, by faults The sandstone is a fine- to medium-grained reddish or pale, layered rock with purple or grey mudstone and silt shale as interbeds (Fig 12) Judging by the primary structures, such as ripple marks, current bedding, variation in grain size and thickness of strata, the sediment was transported by water The mud chips in the sandstone show that from time to time the sediments were on dry land On the basis of the primary structures and the mineralogy, the sandstone is thought to have deposited as a deltaic formation in a river estuary (Marttila 1969, Korhonen et al 1993) The Sakylanharju esker (1 OC) contains abundant floats of conglomerate, with highly rounded clasts, 5-30 cm long, the majority of which are granite, quartz and various gneisses and schists (Fig 13) The absence of rapakivi clasts implies that the rapakivi was not exposed at the time of sedimentation The thickness of the sandstone formation is somewhat unclear At Lattomeri, Pori (1143 02), a drill hole intersected 617 m of sandstone without reaching the bottom of the occurrence According to gravity surveys, the sandstone between lakes Koylionjarvi and Pyhajarvi is 180-195 m thick (Elo et al 1993) ; the maximum thickness of the sandstone formation is probably about 1800 m (Elo 1976) Intraclasts in the sandstone are mainly quartz, potassium feldspar, plagioclase (An,,) and rock spherules (Table 8, analyses 59-62) The matrix between the intraclasts is composed of quartz and micas Typical accessories are garnet, sillimanite, ilmenite, zircon monazite and topaz Olivine diabases Olivine diabase which cuts all other rocks in the map-sheet area occurs as long narrow dykes and large horizontal sills, especially in sandstone and 4 7

Suomen geologincn kartta KalIioperakarttojen se Iitykset 1 : 100 000 lehti 1 134 Aija Veraiw,iAl rapakivi The contacts of the olivine diabase with the country rock are sharp or show development of palingenic melt The diabase magma erupted along fractures trending northwest-southeast and northeast-southwest In many places it occurs as continuous, gently dipping sills several tens of square kilometres in size, and estimated to be 40-80 m thick (Elo 1993) The aeromagnetic map implies that the olivine diabase dykes are cut by a swarm of younger dykes trending almost north-south These younger dykes are not exposed in the Kokemaki map-sheet area Olivine diabase is a dark, subophitic and homogeneous rock that varies in grain size from aphanitic at the margins to coarse in the middle The coarse variant contains very coarse-grained pockets of diabase pegmatite, 0 1-5 0 m in diameter (Fig 14) Plagioclase (An 6067 ), augite, olivine, opaque and occasionally biotite are the main minerals of the diabase Accessories include apatite, serpentine, chlorite muscovite quartz and potassium feldspar (Table 9, analyses 63 and 64) Stratigraphy and tectonics The oldest known rocks in the Kokemaki map-sheet area are supracrustals that deposited before 1880 Ma Their depositional base is unknown During the main orogenic stage (1900-1870 Ma), granitoids intruded the schists (supracrustals), generating banded and often veined gneisses Later pegmatitic granites intruded the crust, migmatizing rocks that had earlier been migmatized by tonalites The post-orogenic rapakivi granites crystallized about 1570 Ma ago It is possible that the emplacement of the rapakivis was accompanied by vertical movements, resulting in the formation of rift valleys, in which the Satakunta sandstone then deposited The sandstones exposed on the present erosion level were formed 1400-1300 Ma ago (Kouvo 1976, Vaasjoki and Huhma 1989) Deeper sections representing earlier deposits might yield older ages Olivine diabases intruded the crust about 1270-1250 Ma ago (Suominen 1991) along northwest- and northeast-trending fractures The youngest diabase dykes, which trend almost north-south, cut the dykes generated by the main magmatic pulse After the long and tranquil period succeeding the intrusion of the olivine diabase, Cambrian sandstone deposited in the area, 570-500 Ma ago (Hagenfeldt 1989) It occurs as floats especially in the east of the map sheet The east-west orientation that dominates the crust of southern Finland changes east of the Jotnian sandstones The deformation associated with the Kynsikangas shear zone (Fig 16) is probably reflected in the northeast-striking schistosity in the rocks east of Koylionjarvi (11 ABC), the fold structure at Kiettare (12CD) and the strikes that turn from southwest to northeast in the 48

Suomen, co Iogincn kartta KalIiopcrakarttojen se Iitykset I : 100 000 lehti 1 ] 34 Kokcmaen kartta-alueen kalliopcra Rausenkulma-Manskinmdki zone, west of Kokemaki The NNW strikes east of Kokemaki are part of the Kynsikangas zone Economic occurrences No economically viable ore deposits have been found in the Kokemaki mapsheet area However, olivine diabase and rapakivi granite are quarried for aggregate Rapakivi has not been exploited as building stone Excursion sites I Rounded corestones in weathered olivine diabase Lappi TI, Neittamojarvi, Loytyniitty ; map sheet 1 134 04, x = 6775 33, y = 1554 83 2 Contact between sandstone and olivine diabase Eura, Myllyojanlahti, map sheet 1 134 07, x = 6774 52, y = 1562 25 3 Pyterlite with rapakivi aplite veins Lappi TI, Kivikyla, Kirkonlattia ; map sheet 1 134 01, x = 6779 32, y = 1541 94 4 Rapakivi granite porphyry Eurajoki, Sydanmaa ; map sheet 1 134 02, x - 6787 92, y = 1545 51 5 Even-grained rapakivi granite Lappi, TI, Kauklainen, Pallaksuonkallio ; map sheet 1 134 01, x = 6772 12 y = 1542 31 6 Kynsikangas mylonite Kokemaki, Harola, Joenranta ; map sheet 1 134 12, x = 6796 91, y = 1574 66 7 Contact between tonalite and garnet-cordierite gneiss Kokemaki, Orjapaadenkalliot ; map sheet 1134 12, x = 6797 26, y = 1571 60 8 Banded tuff and lapilli tuff Kokemaki, Kankaantausta, road cut ; map sheet 1 134 11, x = 6788 65, y = 1579 60 4 9

Suornen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000, lehti 1 134 Aryr Ver q,-dn iki KIRJALLISUUTTA - LITERATURE : Elo, S, 1976 An interpretation of a recently measured gravity profile across the Jotnian sandstone formation in southwestern Finland Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q/20/221/1976/1 I I s Elo, S, 1982 Satakunnan kaliioperaa koskevista gravimetrisista tutkimuksista Geologian tutkimuskeskus, julkaisematon tiedonanto 17 s Elo, S, Mattsson, A & Kurimo, M, 1993 Kauttua - Virttaankangas tunnelilinjauksen geofysikaaliset jatkotutkimukset v 1992 Geologian tutkimuskeskus julkaisematon raportti 16 s Eronen, M, 1991 Jaakausien jaljilla Pieksamaki : RT-Paino 271 s Eskola, P, 1925 Ala-Satakunnan kallioperusta Satakunta, Kotiseutututkimuksia V 297-334 Gylling, Hj, 1887a Zur Geologie der Cambrischen Arkosen Ablagerung ties Westlichen Finnlands Zeitschrift der Deutschen geologischen Gesellschaft 39 770-792 Gylling, Hj, 1887b Bergartskarta ofver bladet N :o 12 I 200 000 Suornen geologinen tutkimus Gylling, Hj, 1891 Kertomus karttalehteen no 12 Uusikaupunki I : 200 000 Suornen geologinen tutkimus, 94 s 2 karttaa Hagenfeldt, S, 1989 Lower and Middle Cambrian acritarchs from the Baltic Depression and south-central Sweden, taxonomy, stratigraphy and palaeogeographic Vaitoskirja, Tukholman yliopisto Geologian laitos 1-32 Hamalainen, A, 1985 Satakunnan jotunialueen geologinen karttakuvan historiallinen kehitys seka uuteen tutkrmusaineistoon perustuva kallioperakarttaluonnos Pro grade -tutkielrna Helsingin yliopisto Geologian laitos 104 s Hamalainen, A, 1994 Kokemaki Suornen geologinen kartta 1 : 100 000, kallioperakartta lehti 1134 Geologian tutkimuskeskus Harme, M, 1958 Turku Suornen geologinen yleiskartta I : 400 000 kivilajikartta, lehti 131 Geologinen tutkimuslaitos Harme, M, 1960 Kivilajikartan selitys With an English summary Suomen geologinen yleiskartta I : 400 000 lehti B l Geologinen tutkimuslaitos 122 s Johansson, S & Taanila, P, 1975 Kokemaen vedensiirtosuunnitelma Pitkajarven kallionaytekairaukset Geotek Oy, 4 s Kahma, A, 1951 On contact phenomena of the Satakunta diabase Bulletin de la Commission Geologique de Finlande 152 84 s Kohonen, J, Pihlaja, P, Kujala, H & Marmo, J, 1993 Sedimentation of the Jotnian Satakunta sandstone, western Finland Geological Survey of Finland Bulletin 369 35 s Kouvo, 0, 1976 Kallioperamme kronostratigrafiasta Stratigrafia - symposio 8 9 1976 Suomen Geologinen Seura ja Geologiliitto r y koulutusmoniste 2, 1-13 Kurimo, M, Elo, S & Mattsson, A, 1992 Kolsi - Kauttua saatotunnelin geofysikaalinen linjausselvitys, kohteet Pitkajarvi ja Kalmeenkulma Geologian tutkimuskeskus, julkaisematon raportti 12 s Laitakari, A, 1925 Uber das jotnische Gebiet son Satakunta Fennia 45(8) 43 s Laitakari, A, 1932 Suornen kivien raskaista mineraaleista TT Eraiden rantarikasteiden ja kivien raskaat mineraalit Tekninen aikakauslehti, 408-413 Lauren, L, 1970 An interpretation of the negative gravity anomalies associated with the rapakivi granites and the Jotnian sandstone in southern Finland Geologiska Foreningens i Stockholm Forhandlingar 92 21-34 Marttila, E, 1968 Satakunnan hiekkakiven sedimentaatio-olosuhteista Lisensiaattitutkielma, Turun yliopisto, Geologian laitos 157 s Matisto, A, 1976 Huittinen Suornen geologinen kartta 1 : 100 000 kallioper(ikartta, lehti 2112 Geologinen tutkimuslaitos Makipaa, H, 1979 Crystallization history of some postmetamorphic diabases in Aland, Hame and Satakunta Finland A theoretical and experimental study Bulletin of the Geological Society of Finland 51 93-124 Neuvonen, K, 1965 Paleomagnetism of the dike systems in Finland I Remanent magnetization of Jotnian olivine dolerites in southwestern Finland Bulletin de la Commission Geologique de Finlande 218 153-168 50

Suomen geologinen kartta Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000, lehti 1 134 Kokemaen kartta-alueen kalliopera Nurmi, P & Haapala, 1, 1986 The Proterozoic granitoids of Finland : granite types, metallogeny and relation to crustal evolution Bulletin of the Geological Society of Finland 58 203-233 Palmu, J-P, Mattsson, A & Valli, T, 1993 Koylion - Ulvilan harjuselvitys Loppuraportti 31 8 1994 Geologian tutkirnuskeskus 11 s 12 hit Puranen, M, 1963 A geophysical investigation of the Satakunta sandstone area in southwestern Finland Geoexploration 1 6-15 Sederholm, J, J, 1903 Tampere Suomen geologinen vleiskartta 1 : 400 000 vuorilajikartta, lehti B2 Geologinen toimisto Sederholm, J, J 1913 Vuorilajikartan selitys Suornen geologinen yleiskartta I : 400 000 lehti B2 Geologinen toimisto 122 s Simonen, A, 1980 The Precambrian in Finland Geological Survey of Finland, Bulletin 304 58 s Simonen, A & Kouvo, 0, 1955 Sandstones in Finland Bulletin de la Commission Geologique de Finlande 168 57-87 Suominen, V, 1987 Lounais-Suomen mafiset juonikivet Julkaisussa : Aro, K & Laitakari I (toirn ) Suomen diabaasit ja muut mafiset juonikivilajit Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 76 151-172 Suominen, V, 1991 The chronostratigraphy of southwestern Finland with special reference to Postjotnian and Subjotnian diabases Geological Survey of Finland, Bulletin 356 100 s Tikkanen, M, 1981 Georelief_ its origin and development in the coastal area between Pori and Uusikaupunki southwestern Finland Fennia 159(2) 253-333 Vaasjoki, M 1977 Rapakivi granites and other postorogenic rocks in Finland : their age and the lead isotopic composition of certain associated galena mineralizations Geological Survey of Finland, Bulletin 294 64 s Vaasjoki, M & Huhma, H, 1989 Mannerkuoren kehitys Suomessa Julkaisusssa : Saastamoinen P (toim ) Fennoskandian kilven tektoniset piirteet Helsingin yliopisto Geofysiikan laitos Seminaarisarja 5 4-7 Vaasjoki, M & Sakko, M, 1987 Zirkoni-indikaatio Satakunnan hiekkakiven alkuperasta Summary : A zircon indication on the provenance of the middle Proterozoic Satakunta sandstone Finland Geologi 39 184-187 Vorma, A, 1976 On the petrochemistry of rapakivi granites with special reference to the Laitila massif southwestern Finland Geological Survey of Finland, Bulletin 285 98 s Vorma, A & Niemela, R 1994 Ylane Suomen geologinen kartta I : 100 000 kallioperakartta, lehti 1133 Geologian tutkimuskeskus 5 1

Kokemden kartta-alueen kivilajien kemiallisia analyyseja - Chemical analyses of bedrocks of the Kokemdki map-sheet 1 2 Sedimenttikivid - Sedimentary rocks Vulkaanisia kivid - Volcanic rocks 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 SiO 71 74 67 72 64 65 64 05 60 14 57 62 56 88 51 29 52 83 66 51 60 80 60 65 60 19 54 29 53 85 53 55 55 55 51 62 47 84 48 45 TO 0 60 0 60 0 74 0 75 0 65 0 85 0 86 0 83 1 52 0 71 0 64 0 85 0 87 0 84 1 03 1 21 0 93 1 22 0 97 1 20 N O Fe2 0 3 * 4 26 5 31 676 5 70 6 67 7 92 7 51 11 15 10 06 5 49 5 96 7 08 7 70 13 38 7 99 10 38 9 36 12 09 12 21 15 78 MnO 0 03 0 20 0 08 0 08 0 02 0 06 0 05 0 22 0 15 0 07 0 11 0 10 0 12 0 23 0 15 0 14 0 14 0 22 0 20 0 25 M90 1 92 2 24 2 82 4 68 3 22 3 18 3 79 2 64 4 15 1 36 3 67 3 31 3 73 9 55 4 06 3 04 3 44 6 58 6 54 3 70 CaO 1 75 3 42 1 65 2 70 0 23 1 48 1 25 16 50 6 80 4 51 5 06 579 5 33 8 07 11 75 8 48 6 52 8 38 12 33 6 35 NO O 3 08 1 27 3 40 0 90 0 38 2 78 2 38 2 43 4 02 1 86 4 62 3 25 3 20 1 23 1 84 3 11 3 20 2 20 1 34 3 13 K 0 2 03 2 63 3 78 4 21 5 29 4 02 4 37 0 55 2 04 3 70 1 99 1 72 2 05 0 58 0 65 1 01 1 91 1 43 1 03 1 74 P2O s 0 08 0 13 0 07 0 16 0 12 0 11 0 07 0 16 087 0 12 0 18 0 17 018 0 07 0 18 0 19 0 21 0 14 0 16 0 27 Total 98 15 98 17 101 67 99 52 99 46 100 24 100 03 100 94 97 62 9974 98 98 98 81 98 91 97 21 98 36 98 45 98 31 98 24 98 96 98 90 ppm S 210 n d 430 80 50 80 1640 n d n d 50 30 210 40 290 30 100 n d n d n d 400 1 ' dn C1 35 n d 140 137 85 141 54 n d n d 104 126 71 229 223 198 109 n d n d n d 43 V _ 100 n d 134 129 156 180 160 n d n d 113 _ 121 166 168 347 257 282 nn d n d n d 255 Cr 109 n d, 153 299 121 172 147 n d: n d 90 116 108 149 384 97 149 n d n d n d 22 Ni 36 n d 57 79 65 58 71 n d n d 24 40 27 28 86 28 22 n d n d n d 23 Cu 6 n d, 16 0 0 16 22 n d n d 7 49 15 0 101 5 19 n d n d nd 67 Zn 105 n d 131 90 125 161 173 n d n d 46 93 107 117 127 107 114 n d n d, n d 143 Ga 2_1 n d 25 20 34 26 36 n d n d 21 25 25 25 24 24 23 n d n d n d, 23 11 As 0 n d 1 1 0 3 0 n d, n d 4 3 2 0 0 6 0 n d n d n,d 0 Rb 110 n d 139 256 177 198 186 n d n d 142 43 61 118 21 17 25 n d n n d 42 Sr 190 n d, 254 183 98 349 207 n d n d 415 95 308 252 119 294 344 n d n d n d 193 Y 21 n d 27 19 19 29 18 n d n d 21 17 26 _ 30 15 19 24 n d n d n d 19 Zr 260 n d 209 212 141 230 171 n,dn n d 165 150 182 194 64 107 96 n d n d n d 94 Nb 260 n, d 209 212 141 230 171 n d n d 9 91 70 10 0 3 7 6 _ n d n d n dd, 13 Mo 0 n d 0 0 1 6 0 n d n d 0 0 0 0 n d n d Sn 0 n d 0 0 0 0 1 n d n d 0 2 0 0 2 0 0 n d n d n d 2 Sb 0 n d 0 0 0 0 0 n d n d 0 0 0 0 0 0 0 n dd n d n d 0 Ba 167 n d, 610 377 560 610 753 n d n d 516 251 409 319 64 68 180 n d n d n d 570 La 40 n,d 51 34 48 51 48 n d n d 28 24 23 23 1 1 18 12 n d n d, n d, 20 Ce 68 n d 96 88 83 83 88 n d n d 61 49 60 57 28 38 37 n d n d n d 47 Pb 26 n d 33 21 29 48 45 n d n d 18 15 20 26 21 19 19 n dd n d, n d 16 Th 11 n d 11 11 11 9 16 n d n d 4 4 4 4 0 0 2 n d n d n d 2 U n d 2 0 4 2 2 n d n d 3 1 2 1 0 0 1 n d n d nd, 0 r

Kokemden kartta-olueen kivilajien kemiallisia analyyseja - Chemical analyses of bedrocks of the Kokemaki map-sheet k Vulk kivid - Volc, rocks Svekofennisid syvdkivid - Svecofennian igneous rocks 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 74 48 70 81 70 40 68 47 61 94 65 58 65 19 65 06 65 05 64 76 64 73 6439 58 29 70 15 67 20 66 65 Al 0 14 34 17 10 17 10 12 81 13 65 14 26 14 53 16 02 1827 15 50 15 91 16 59 15 57 15 81 16 38 16 35 16 37 16 48 15 88 16 78 Fe,O ' 8 65 13 18 12 44 0 86 0 84 3 20 3 11 3 14 3 86 5 42 4 83 5 50 6 47 5 20 6 45 515 9 95 2 37 4 68 4 40 MnO 0 19 0 16 0 18 0 00 0 02 0 05 0 06 005 0 06 0 08 0 07 0 06 0 06 0 08 0 09 003 0 13 0 02 0 06 0 06 _ M O 3 35 6 39 6 32 0 23 0 00 0 87 0 69 1 17 1 1 1 2 43 1 90 1 46 1 83 2 13 1 44 270 2 05 1 13 164 1 69 coo 20 73 9 25 8 33 1 43 0 36 1 18 1 62 2 44 1 37 2 68 3 64 3 20 3 10 4 02 3 39 3 66 4 71 2 29 3 68 3 67 _ Na O 1 30 2 35 2 98 ' 2 51 2 58 3 25 3 10 4 08 3 59 3 24 3 82 3 65 3 53 3 63 2 90 2 70 3 50 4 39 3 74 4 54 P2 0, 015 n d 0 22 0 03 0 02 0 13 014 0 05 0 28 0 14 0 18 0 25 0 18 0 16 0 21 0 12 0 28 0 10 0 13 011 Total 98 93 97 84 97 45 99 43 99 89 99 63 99 73 98 87 99 41 99 44 99 67 99 69 99 62 99 70 99 87 98 26 99 50 99 77 99 76 99 89 ppm S n d 280 420 n d 10 10 30 70 160 10 100 130 790 190 n d n d 80 20 90 n,d CI 148 125 n d 26 84 68 70 114 99 183 194 258 134 n d, n d 260 90 198 n,d V n d 352 228 n d 6 43 46 49 61 97 91 93 111 106 n d n d 125 34 87 n d, Cr n d 53 87 n d 15 18 16 18 30 58 73 49 50 95 n d n d 65 15 43 n d Ni n d 31 82 n d 5 12 8 8 13 14 28 20 17 30 n d n d 24 7 16 n d Cu n d 347 45 n d 0 0 0 0 6 50 20 7 20 28 n d n d 26 0 21 n d Zn n d 133 132 n d 12 68 83 70 86 87 81 122 72 86 n, d n d, 185 85 85 n d Ga n d 33 28 n d 23 25 27 26 27 28 25 26 24 26 n d n d 30 30 23 n d I- As n d 1 60 n d 0 8 0 0 0 0 0 0 0 1 n d n d 15 0 0 n d Rb n d 18 45 n d 232 160 225 94 301 110 121 127 113 117 n d n d 88 68 84 n d r n d 632 276 n d 60 394 207 544 411 352 521 271 444 533 n d n d 333 671 392 n d n d 28 26 n d 12 29 21 12 22 29 14 31 14 21 n d n d 29 15 12 n d _ Zr n d 97 92 n,i, 46 313 336 177 234 205 196 481 259 205 n d n d 720 127 137 n d Nb n d 9 6 n d 24 17 9 10 7 10 15 17 _ 14 12 n d n d _ 22 11 8 n d Mo n d 0 0 n d 0 1 0 1 0 0 0 0 0 5 n d n d 1 0 0 n d Sn 0 2 n d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 n d n d 3 0 2,n d Sb n d 0 0 n d 0 0 0 7 0 0 0 0 0 0 n d n d 0 1 0 n d Bo n d 261 217 n d 496 1179 739 768 109 651 1128 630 862 695 n d n d 1825 351 377 n d La n d 25 25 n d 83 75 26 40 6 32 179 24 42 39 n d, n d 20 42 28 n d Ce n d 62 39 n d 173 154 68 52 27 61 345 42 58 77 n d n d 36 78 52 n d Pb n d 20 21 n d 34 34 29 41 50 29 45 33 24 29 n d n d 26 49 24 n d _ Th n d 0 0 n d 18 14 4 9 4 9 28 4 5 7 n d n d 4 4 1 n d U 'n al 0 0 n d- 0 0 1 0 0 4 4 1 1 4 n' d * n d 1 0 1 n d

Kokemaen kartta-alueen kivilajien kemiallisia analyyseja - Chemical analyses of bedrocks of the Kokemdki map-sheet Svekofennisia syvakivid - Svecofennian igneous rocks 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 Rapakivigraniitteja - Rapakivi granites 54 55 56 57 58 59 60 AlO 15 11 16 26 15 40 21 03 16 70 14 39 12 60 16 33 17 63 11 00 11 68 12 77 10 52 1007 19 55 12 44 12 83 13 61 12 87 13 75 Fe,O * 6 54 6 25 9 77 4 33 901 12 59 23 24 12 98 11 09 10 83 11 50 23 08 9 28 11 68 10 38 3 82 347 3 62 5 07 4 79 MnO 0 11 0 08 0 16 0 05 015 0 16 0 49 0 20 0 21 0 17 0 18 0 33 0 15 0 20 0 14 0 05 0 03 0 05 0 05 0 05 _ M O 3 32 2 99 1 01 1 96 601 5 78 2 44 5 17 4 05 10 67 9 01 460 11 63 9 94 2,92 _O 17 0 35 0 30 0 36 0 38 CaO 4 77 5,44 2 83 5 09 785 9 09 8 60 8 58 10 08 10 33 14 00 8 41 8 09 11 10 1052 1 42 1 49 1 65 1 71 1 76 Na O 3 05 3 56 3 36 4 34 264 1 51 2 61 091 2 00 1 12 0 48 2 45 1 66 0 64 3 30 2 46 2 30 2 76 2 64 2 66 K 0 2 26 1 47 4 25 1 91 1 62 1 43 0 69 1 03 1 09 1 33 0 90 0 50 1 00 0 78 065 5 60 5 28 5 51 4 84 5 85 P,O, 0 12 0 17 0 27 0 18 0 12 0 77 0 62 0 25 0 21 0 13 1 45 1 80 0 12 0 19 1 26 009 010 0 09 0 17 0 14 Total 199 13 99 75 98 70 98 62 98 64 96 07 97 66 96 77 99 53 96 25 94 37 97 89 96 66 96 20 9825 98 92 97 65 98 76 98 70 97 61 ppm S 70 30 270 n d-1'" 400 3530 160 410 I n d n d 4240 670 1560 540 530 60 n d 10 10 180 CI 212 98 87 n d, 168 71 164 69 n d, n d 142 131 135 55 90 320 n d 274 437 364 V 137 123 72 191 309 90 343 n d n d 288 144 206 547 217 ' 29 n d 21 41 25 _ Cr 126 132 39 n d 201 234 34 61 n d n d 278 26 856 345 30 15 n d, 11 16 16 Ni 27 35 14 n d 46 135 10 28 n d n d 91 13 202 35 18 4 n d 3 5 3 Cu 22 23 30 n d 33 58 13 29 n d n d, 189 29 147 22 14 5 n d 5 10 9 _ Zn 91 79 225 n d 104 132 245 126 n d n d 164 176 104 117 94 122 n d 107 177 207 Go 24 24 33 n d 24 20 28 27 n d n d 25 26 19 22 28 27 n d 29 33 26 As _ 0 8 1 n d _ 4 2 11 3 n d n d, _ 1 0 3 3 1 0 n d 0 0 0 Rb 85 _ 42 116 n d 52 61 14 _ 61 _ n d n d 56 20 _ 43 28 10 223 n d _ 212 233 243 Sr 247 463 161 n d 366 835 327 353 n d n d 1251 405 266 202 570 129 n d 149 126 160 Y 17 16 50 n d 19 28 38 24 n da n d 34 46 14 22 30 78 n d 73 62 62 Zr 148 157 1654 n d 101 150 75 83 n d n d 244 64 42 60 89 489 n d 475 543 496 Nb 9 12 33 n d 7 10 3 7 n d n d 45 7 3 4 9 22 n d 18 21 18 Mo 0 0 0 n d 0 1 1 0 n d n d 0 0 0 0 0 2 n d 2 0 2 Sn 0 1 0 n d 0 9 0 7 n d n d 18 0 3 10 9 1 n d 0 0 55 So 0 0 0 n d 0 0 0 0 n d n d 0 0 0 0 0 0 n d 2 1 0 _ Ba 403 337 1139 n d 175 168 478 181 n d n d 284 317 139 246 299 951 n d 1204 857 1249 La 31 29 35 n d 37 65 23 21 n d n d 135 22 20 18 27 82 n d 90 104 73 Ce 63 59 67 n d 55 130 43 31 n d n d 303 59 25 22 54 152 n d 151 169 128 Pb 24 24 27 n d 21 24 15 15 n d n d, 21 13 21 15 16 55 n d 55 68 54 : I - Th 4 3 5 n d 0 3 1 1 n d n d, 7 0 2 0 0 18 n d 20 48 18 U 1 n d 0 4 1 4 n d n d 0 1 2 0 2 n d 1 6 3

Kokemden kartta-alueen kivilajien kemiallisia analyyseja - Chemical analyses of bedrocks of the Kokemdki map-sheet 61 62 63 64 65 Rapakivigraniittejo - rapakivi granites Diabaaseja - Diabases 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 r SO TO Na O 2 76 2 45 1 98 2 03 1 97 1 81 205 2 08 2 03 2 26 2 01 1 42 2 17 2 57 2 65 3 07 307 3 08 K,O 4 74 4 92 5 75 5 66 597 5 43 576 5 88 514 5 61 5 86 6 15 5 35 6 31 6 50 i 1 37 1 36 1 42 P O! 16 024 0 04 0 00 0 00 0 05 0 05 0 00 0 08 0 05 0 06 0 05 009 005 0 04 0 56 055 0 44 2 5 Totalo 98 82 98 51 99 60 98 95 99 50 98 33 98 90 98 97 99 60 99 19 98 42 98 07 97 94 9924 98 06 ppm 69 71 0 53 67 51 0 74 76 02 0 30 75 81 0 23 7548 0 29 74 86 032 74 86 0 32 74 60 74 57 74 29 74 02 73 52 72 15 73 23 72 00 47 45 47 89 47 12 025 0 35 0 32 0 33 0 36 038 0 31 0 24 2 91 2 59 2 92 Al O 13 32 1312 11 73 12 29 12 12 11 91 12 07 12 41 12 30 12 59 12 14 12 07 12 50 12 74 13 21 16 99 17 49 15 67 a k Fe 2 O ' 4 94 6 75 2 70 2 50 2 63 2 83 2 69 2 69 3 54 2 71 2 93 3 10 3 49 2 89 2 46 14 89 12 63 n d MnO 0 06 0 08 0 00 000 0 00 0 03 0 03 0 00 0 03 0 03 0 03 0 00 0 05 0 04 003 0 17 0 10 0 20 M 0 0 27 0 47 024 0 13 0 21 0 28 0 21 0 23 0 36 0 29 0 28 042 0 34 0 13 010 513 4 90 5 72 CaO 2 33 2 24 0 84 0 30 083 0 81 086 0 83 1 20 1 04 0 76 0 98 1 42 0 97 0 83 8 50 7 10 9 66 S 150 90 n n d, n n d n d n d n d, n d n d n d n d 0 0 n d n d _ CI 308 407 n n d n d n d n d n d n d n d n d n d n d 365 120 n d n d n d _ V 30 51 n d n d n d n d n d n d n d n d n d n d n d 23 17 n d n d n d _ Cr 14 10 n d n d n,d n d n d n d n d n d n d n d n d 9 10 n d n d n d Ni 5 9 n d n d n d n d n d, n d n d, n d n d,,n,d n d 5 3 n d n d n d Cu 6 11 n d n d n d n d n d' n d n d n d n d n d n,d 0 3 n d n d n d Zn 129 195 n d n d n d n d n d n d n d n d n d n d n d 109 86 n d n d n d Ga 28 28 n d n d n d n d, n d n d n d n d n d nd, n d _ 32 30 n d n d n d 0 1 nn dd nn dd n dd n d n d n d n d n d n d n d n d 0 0 n d n d, _, n : d Rb 223 174 n d, n d n d n d n, d n d n d n d n d n d n d 332 345 n d n d n d ---- _ - Sr 167 186 n d n d, n d n d n d n d n d n d n d n d n d 72 84 n d n d n d Y 79 74 n d n d n d n d n d n d n d n d n d n d n d 90 99 n d n d n d Zr 460 616 n d n d n d n d n d n d n d n d n d n d n d 440 386 n d n d n d Nb 21 23 n d n d n dd n d n d n d n d n d n d n d n d 18 16 n d n,d n d Mo 1 4 nn dd nn dd nn dd n dd n d n d n d n d n d n d n d 3 3 n d, n d n d 0 7 n d n d n d n d n d n d n d, n d n d n d, n d 3 _ 0 n d n d n d _ Sb 0 0 n d n d n d n d n d n d n d n d n d n d n d 0 10 n d n d n d _ Ba 944 1193 n d n d n d n d n d n d n d n d n d n d n d 578 751 n d n da n d La 99 94 n d n d n d n d n d n d, n d n d n d, n d n d 67 110 n d n d n d Ce 172 173 n d n dd n d n d n d n d n d n d n d n d n d 117 187 n d n d n d, Pb 54 46 n d n d n d n d nd' n d n d n d n d n d 67 57 n d n d n d Th 24 28 n d n d nd n d n d n d n d n d n d n d n d 32 34 n d n d n d u 5 0 n d n d nd n d n dn n d n d n d n d n d n d 8 3 n d n d n dn a 0 9 rn 0 00 0 C 7 x sr x w x c O CD C 0 Co o ~ x a CD x m w 0 w o c m o 0 x - a w

Kivilaji - Rock type Paikka - Locality Koordinaatit - Coordinates Ndyte - Sample Anal - Anal 1 Kiillegneissi - Mica gneiss Rausenkulma, Kokemiiki x = 6794 07, y = 1567 42 AMH-89-133 N92016150 a 2 Kiillegneissi - Mica gneiss Riste, Kokemiiki x = 6796 53, y = 1575 20 AMH-85-59A RF637/86 3 Kiillegneissi - Mica gneiss Ronkankangas, Kokemaki x = 6792 42, y - 1577 45 AMH-90-49A K911 1176 4 Kiillegneissi - Mica gneiss Pirkkinainen, Kokemaki x = 6797 03, y = 1576 26 AMH-90-41 K911 1175 3 0 5 Kiillegneissi - Mica gneiss Kirveskallionmaa, K6ylio x = 6782 63, y = 158059 PEF-91-218 2 N92016160 0 6 Kiillegneissi - Mica gneiss Kirveskallionmaa, Koylio x = 6782 63, y - 158059 PEF-91-218 1 N92016159 x 7 Kiillegneissi - Mica gneiss Palosuo, Koylio x - 6783 45, y - 157440 AMH-91-62 N92016157 ~_ 8 Diopsidigneissi - Diopside gneiss Levonmaki, Kokemaki x - 6790 36, y - 1577 72 AMH-85-39A RF634/86 9 Biotiitti-sarvivalkegneissi - Biotite Konsilosuo, Koylio hornblende gneiss x = 6775 34, y = 1579 68 RHH-87-39B N92016149 10 Felsinen vulkaniitti - Felsic volcanite Karhia, Kdylio x = 6778 50, y = 1576 30 RHH-87-279 K911 1164 x 1 I Intermediaarinen vulkaniitti - Intern volcanite Fannila, Koylio x =6780 93, y - 1576 62 AMH-90-1 10 K9111182 0 12 Intermediaarinen vulkaniitti - Interm volcanite Naurislevo, K6ylio x = 6785 08, y = 1579 46 AMH-89-170C K911 1 171 0 13 Intermediaarinen vulkaniitti - Interm volcanite Naurislevo, Koylio x = 6785 00, y = 1579 40 MJT-85-97 K911 1 163 14 Intermediaarinen vulkaniitti - Interm volcanite Ruotanansuo, Kiiyli6 x = 6785 74, y - 1573 19 AMI I-90-80 K911 1180 15 Intermediaarinen vulkaniitti - Interm volcanite Naurislevo, Koylio x = 6785 08, y - 1579 46 AMH-89-170A K9111170 16 Mafinen vulkaniitti - Mafic volcanite Sikasuo, K6ylio x = 6782 24, y = 1577 90 AMH-90-101 2 K91 I 1191 17 Mafinen vulkaniitti - Mafic volcanite Riste, Kokemiiki x = 679488, y = 1576 46 AMH-84-94A RF631/86 18 Mafinen vulkaniitti - Mafic volcanite Ketola, Kokemaki x = 6799 91, y = 1572 94 AMIi-84-77 RF630/86 19 Mafinen vulkaniitti- Mafic volcanite Pukkala, Kokemaki x = 6792 79, y = 1579 32 AMH-85-93 RF640/86 20 Mafinen vulkaniitti - Mafic volcanite Ronkankangas, Kokemaki x = 6791 72, y = 1577 10 AMH-90-5513 K9111179 21 Mafinen vulkaniitti - Mafic volcanite Pukkala, Kokemaki x = 6791 80, y = 1579 54 AMH-85-79 RF639/86 22 Mafinen vulkaniitti- Mafic volcanite Ronkankangas, Kokemaki x = 6791 72, y = 1577 10 AMI-I-90-55A K9111178 23 Mafinen vulkaniitti - Mafic volcanite Kankaantausta, Kokemiiki x = 6788 65, y - 1579 60 AMH-89-128 K9111 169 24 Graniitti - Granite Riste, Kokemiiki x = 6795 36, y = 157605 AMH-84-63 RF629/96 25 Graniitti - Granite Konsilosuo, K6ylio x = 6775 44, y = 157917 AMH-91-302 K911 1187 26 Graniitti - Granite Fannilii, K6yli6 x = 6780 60, y = 157668 AML-89-96 K911 1166 a 27 Graniitti - Granite Konsilosuo, K6yli6 x = 6775 44, y = 157917 AMH-91-30 1 K9111 186 28 Graniitti - Granite Ruotana, Koylio x = 6784 71, y - 1575 43 AMH-90-126 3 N92016154 T a 29 Mignnttiittinen graniitti - Migniatitic granite Konsilosuo, K6ylib x = 6774 50, y = 158010 AMH-91-21 K9111 184 30 Granodioriitti - Granodiorite Kakkuri, K6ylio x = 6780 58, y = 157955 AML-89-128 K9111 169 x `= 0 0 c 0 t

Kivilaji - Rock type Paikka - Locality Koordinaafit - Coordinates Ndyte - Sample Anal - Anal r 31 Granodioriitti - Granodiorite Konsilosuo, Koylio x = 677440, y = 158021 AMH-91-22 K9111185 32 Granodioriitti - Granodiorite Ronkankangas, Kokemaki x = 6793 20, y - 1577 64 AMH-85-52 K9111158 a 33 34 Granodioriitti - Granodiorite Granodioriitti - Granodiorite Rajaoja, Kokemaki Kakkurinsuo, Koylio x = 6789 15, y = x = 6776 26, y = 1574 66 1580 66 PEF-91-229 1'M F-89-121 N92016158 K9111165 a 35 Granodioriitti - Granodiorite Riste, Kokemaki x = 6794 88, y - 1576 46 AMH-84-94B RF632/86 36 Granodioriitti - Granodiorite Harola, Kokemaki x = 6796 83, y = 157475 AMH-84-161 RF633/86 37 Granodioriitti - Granodiorite Kankaantausta, Kokemaki x = 6788 70, y = 1578 90 MJT-85-8 K9111161 38 Tonaliitti - Tonalite Ruotana, Koylio x = 6784 64, y = 157462 AMH-90-139 K9111183 a 0 39 Tonaliitti-Tonalite Naalinkallio, Koylio x = 6787 80, y = 1578 00 MJT-85-45 K9111162 40 Tonaliitti -Tonalite Orjapaasi, Kokemaki x = 6797 52, y = 1571 45 AMH-85-106A RF641 /86 aa a 41 Tonaliitti - Tonalite Kakkulainen, Kokemaki x = 6798 1 1, y = 1572 39 AMH-85-131 K9111160 a0 fro 42 Tonaliitti - Tonalite Kuturinkulma Kokemaki x = 6799 40, y - 1578 35 AMH-85-1 13 K9111159 Co 43 Kvartsimontsodioriitti - Quartz monzodiorite Kakkuri, Koylio ANS-90-6 I b K9111172 a x = 6780 04, y - 1578 72 X 44 Kvartsimontsogabro - Quartz monzogabbro Kupparikallio, Kokemaki x = 6793 47, y = 1575 51 AMH-85-41 RF635/86 a 45 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Kakkulainen, Kokemaki x - 6798 43, y = 157221 AMH-90-7B K9111174 x 46 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Ruotana, Koylio x = 6784 7 1, y = 1575 43 AMH-90-126 2 N92016153 0 47 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Kakkuri, Koylio x = 6780 04, y - 1578 72 ANS-90-6 2A K9111173 a 48 49 Kvartsigabro - Quartz gabbro Dioriitti - Diorite Karhia, Koylio Kivisilta, Kokemaki x - 6776 76, y = 1577 28 x = 6798 34, y = 1573 84 AMH-91-6 AMH-85-145 N92016156 RF642/86 50 Dioriitti - Diorite Riste, Kokemaki x = 6796 53, y = 1575 20 AMH-85-58B RF638/96 51 Dioriitti - Diorite Kansakoulunmaet, Koylio x = 678412, y - 1579 74 AMH-90-1 15 N92016152 52 Dioriitti - Diorite Kakkuri, Koylio x = 6780 10, y - 157915 AML-89-104 K9111167 53 Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro Ronkankangas, Kokemaki x = 6792 40, y = 1577 45 AMH-90-49B K9111177 54 Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro Palosuo, Koylio x = 6783 8 1, y = 1574 73 AMH-90-148 N92016155 w a o 55 Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro Kakkuri, Koylio x = 6779 70, y = 1579 53 AMH-89-165 N9201615I a 0 56 Pyterliittinen rapakivigraniitti Yhdistyssuo, Eurajoki x = 6784 74, y - 1549 12 MEA-87-331 N92016148 X ~p ~ s 57 Pyterliittinen rapakivigraniitti Ornasuo, Eura x = 6776 98, y = 1559 37 MHW-85-238A RF624/96 58 Pyterliittinen rapakivigraniitti Lutta, Eurajoki x = 67843 1, y = 1542 55 MEA-87-305 N92016147 59 Pyterliittinen rapakivigraniitti Yli-Kieri, Lappi x = 6772 12, y = 1540 93 S PT-94-106 N92016141U a x C 0

Kivilaji - Rock type Paikka - Locality Koordinaatit - Coordinates Nayte - Sample Anal - Anal 60 Pyterliittinen rapakivigraniitti Valli, Eura x = 6784 28, y - 1556 38 MEA-86-76B N92016146 61 Pyterliittinen rapakivigraniitti Kolinkorpi, Eura x = 6779 72, y = 1555 1 1 S PT-86-163A N92016142 62 Pyterlii(tinen rapakivigraniitti Mayrakallio, Eurajoki x = 6785 86, y = 1545 15 AMH-86-179 N92016145 63 Tasarakeinen rapakivigraniitti** Ojakallionmaki, Lappi x = 6770 42, y = 1546 10 SPT-85-282 RF621 /86 64 Tasarakeinen rapakivigraniitti** Lutanjarvi, Eurajoki x = 6782 44, y - 1541 36 AMH-85-3028 R F628/96 65 Tasarakeinen rapakivigraniitti** Peurassuonmaki, Lappi x = 6771 80, y = 1542 22 SPT-84-77 RF617/86 66 Tasarakeinen rapakivigraniitti** Kauklainen, Lappi x = 677429, y = 1543 82 SPT-85-3 RF618/86 67 Tasarakeinen rapakivigraniitti** Omasuo, Eura x = 6776 98, y - 1559 37 MFIW-85-2380 RF626/86 68 Tasarakeinen rapakivigraniitti** Lutanjarvi, Eurajoki x = 6782 44, y - 1541 36 AMH-85-302A RF627/86 69 Tasarakeinen rapakivigraniitti** Omasuo, Eura x = 6776 98, y = 155937 MHW-85-2380 R F625/86 70 Tasarakeinen rapakivigraniitti** Neittamo, Eura x = 6776 58, y = 1556 55 MHW-85-8 I F3 RF622/86 71 Tasarakeinen rapakivigraniitti** Paimensuo, Lappi x = 6775 79, y = 1545 66 SPT-85-264 RF620/86 72 Tasarakeinen rapakivigraniitti** Teilinummi, Lappi x = 6776 26, y - 1546 98 S PT-85-154 RF619/86 73 Tasarakeinen rapakivigraniitti** Neittamo, Eura x = 6776 53, y = 1556 37 MHW-85-96 RF623/86 74 Rapakivigraniittiporfyyri*** Sydanmaa, Eurajoki x = 6786 08, y - 1545 86 AMH-86-21 N92016143 75 Rapakivigraniittiporfyyri*** Turajarvi, Lappi x = 6781 18, y = 1547 02 AMH-86-78 N92016144 76 Oliviinidiabaasi - Olivine diabase t ' Kiperjarvenoja, Eura x = 6774 18, y = 1562 00 Makipaa (1979) 77 Oliviinidiabaasi - Olivine diabase 2) Kiperjarvenoja, Eura x = 6774 18, y = 1562 00 Makipaa (1979) 78 Oliviinidiabaasi - Olivine diabase 3) Kiperj8rvenoja, Eura x - 6774 18, y - 1562 00 Makipaa (1979) N Ct a 0 Ct s 4- * Pyterlitic rapakivi granite ** Even-grained rapakivi granite *** Rapakivi granite porphyry Juonen keskikoostumus - mean composition of the dike 2) Perusmassan keskikoostumus - Average groundmass analysis 3' Analyysi 60 cm kontaktista - Analysis 60 cm from the contact

JuIkaistut kallioperakartat( 1 : 101) (11)(1) ja selitykset (*), Ti Iapaiskartta I I Puhlishcd maps of Pre-Quaternary rocks I : 100 000) and explanations ('), Temporary map j j 1 4 1 998 =)034+)043 Siunil,k,u 1978 1011 Iccska1 1978 1012 Marichaam 1979 "" Sconc)oki_ 1991 222 3 Alacus_ 1970 '_''4 Kuorlanc 1971_ 3 2 52 Pick,samiiku_ 1971 3233 Rantasulmi 1977 3 2 34 Natkaus 1980 10 13 Ki;kcr 1991 = 22 31 Mantra 1976 3311 Viitasaan 1966 11114 Fiiglii 1980 2 2 3 2 Kcuruu, 1963 3312 I'ihupudas 1969 1021 Geta, 1978 22 41 Ahtai i 1970 3313 Nesunto 1985 1022+1024 Hu11hci,cc 1991 '313 Alajami 1979 3314 Piclavcsi 1977 I(P3 Kumlingc 1978 T'314LsilcnL 1993 5321 1`0hajarvi, 1992 1031 I tii 1913 2321 Pieta,sec i 1981 33_2 3 Karsamaki 1992 1032 Korppoo_ 1917 ' Kokkola 1980 3323 Kiuruaesi 1977 1033 Niitd 1954 _2 323 Kaustincn 1971 =3332 I apinlahti, 1987 * 1034 Ncgu 1973 2324 K,11111111 1901 'T 3334 NiI,ia, 1980 11(41 Iniii 1986 '_331 Kssjami 1993 3341 lisalmi, 1990 o- 1042 5 chmua 1991, 233 2 Pcrhc' 1976 3343 Rautacaara,1'(97 1043 Turku, 1994 2334 Kinnula 196' 3423 01111Ijuki 1983 1131 I nsikaupunki 1994 2341 1c,lijami 1964 103 Moon 1994 113' Raumn 1991 2 34' Sie'i 19,' 3424 Saaginksla 1992, 1133 S nrc 1994 2343 Rcis)arci 1963 3431 KajaaniJ997 1134 Kokentcki 1994 2344 Ni'ula 1962 3433 Sotkanu' 1911 1 141 Lucid, 1094 * 2413 Kalajoki 1955_ 7434 Paltamo_ 1993 1143 Pori 1994 2431 5' Ii,,cska 1955 3442 Puolanka 1990 I'4' K "mm 1960 2432+2414 Pyhajoki 1957 3443 FI rynsalmi 1989 1343 W Ax 1981_ 7433 llaapacc,i, 1951 =3511 KHminki, 1914 1123 Kilpisjami 1994 "_434 N ihanu 1958 5531 Ionku, 1977 193_' w" 1"8 2441 Raahc I95') 3541 R)unki 1979 1141 Hulo 1994 2443 Paa,ola 1959_ 3543 Ii'uku1a, 1910 21111 Hanko 197(1 "_513 Hankipuda, 1986 3613 Rovanicu ti 1990 2M2 Pci uci 1955 2 541 Kemi 1971, 1642 Pelkosenniemi, 1979 2_013 IuSxuro 1973 2542+ 2 524 Karunki 197 2 3643 Kursu_1967 2014 Tammi,aari, 1991 1 x2543 Simo, 1975 3644 N u010_stunturi 1913 `20 2_1 Salo 1951 2544 Runkaus 1971 5713 Sodankvla, 1979 20?2 Martini_ 1957 2713 Kolan 1984 3714 Saitanen 1980 20'3 SuomuHjari i 1955 2714 Kihlanki 1991 1723 Peurasusanto 1993 2024 Somcro 1955 '723 Muonio, 1980, 7733+4711 Sasukaski 1916 2031 Mckiluuto 1992 2731 Kmtakku 1992 3943+4912+4914 Nciitamo 1994 2032 Siuntio 1960 2732 Kimla_ 1984 " 4112+4111 Imalrt 1966 " 2 014 FIckinki 1967 3013 Pcllinki 1965 4121 Vinnutjoki 1987 2041 Lohja 1994 ^3 021 Pumuo 1964_ 4122 Lohilahti 1992' '04' KaIkkila, 1953 30'_' I upinjarci 196'_ 4121+41 14 Pankkala 1912 2043 Kcr<tca 1969 311'3+31114 Kotka 1970, 4124+4124 Punkaharju, 1980-2044 Riihimcki 1956 3024 Karhu1a 1965 * 4213 Kcrimaki 1975 2111 Luinma 1953 "3041+3043 Huapa>atu -i 1972_ *4314 Raakk0c 1915 _'1I_' Huininca' 1976 3042 Hamina 1973 "4 22 1 Hcinavesi 1993 21 13 Fm-a 1954 3044 N cciimaa, 1979 4 222 0111okumpu 1971 ' 1 14 'T'oijulu 1973 3111 Lahti,1964 4225 J0en1uu 1915 '121 Vammalu 1967 31 12 Hein,'la, 1970 42'4 Kontiolahti 1971 1 1 '122 Ikauliacu 1952 3113 Koucola 1961 4231 Ono 1973 2 22 Ikaalincn 1993 31 14 N 1101111M\ I 1969 4232+4234 fohmajdmi 1967 ' 12, Tampere 1961 31 2 1 Svsmc 1977 4241 Kiihlelysvaara 1971 2 124 Viljakkala Ici,ko, 1953 1123 Joutsa 1912 4242 Eno 1955 v 2131 Hcmcenlimia 1949_ 3123 Mcnt)hurju, 1971 4243 0skajar' 1983 213' Valkcakoski 1970 3124 Ho,cnsalmi 1911 4244+5222 llomantsi, 1973 2133 Karkola 1961 3131 Luumaki 1975 4311 Sivakkacaari, 1971 1 134 I_c nmi 1964 313' Sacitaipulc, 1965_ 4122 Puukari 1995 2 141 Kangasala 19(4 3133 5Icmaa, 1979 4411 Ontojuki 1976_ 214' Oii'c,i_ 1956 3134 Lappeenrunta 1904 4412Iln,i)ai i 1973-2143 Padasjoki_ 1971 1141 Ri,uma 1990 4413 Kuhntu 1978 2144 Kaipola 1971 3142 :Nlikkcli 1910 4414+4432 Lentii,a 1993 "13 Kurii 1960 3144 Sulkaca 1966 4421 Mui,iosaera 1916 "'214 Nil ci 196' 3224 Karttula 1991 4423+4441 AIa-suokki 1987 222 1 Iala,jcri i 1990 3' ( I Haukicuuri 1914 4522 N asaraperci, 1919 22" Seinajoki 1962 4524+4542 Kuusa11, 197, `4613 Rukalunluri 1982 4621+4623 Salla 1967 Karttojaja karttasclityksia nmyy : Geologian tutkimuskeskus (GTK) Julkaisumyynti PL 96 02151 Espoo Puh 0205 50 11 The maps and explanations may be purchased at : Geological Survey of Finland Publication sales PA) Box 96 FIN-02151 Espoo, Finland Phone +358 205 50 11 E'- m ail : info 6 g sf fi ; A\ % -address : h ttp ://w s gsf fi

1232 62 I 394 J 1 2 843 1 3971 N3349 382 JB 2 78u 622 2643382 3811 384 821 871 2912-~ 787 2 3834 4812 877 2811 2833381 3871 3833 811 913 4 68 ~ 27u 372 7 4 722 1 724 --- 27U 3721 37 3 4T21 1723-277<3712 377 4712 4714 2713 2737 37 7733 471 mm 2623 6 66 66 "III' ~1 ~ ~1 tt1 ice 6! 61 3 32 13 V 31 1 13 r U 41 ~ ~' ~~ 9-a~ 6 ~ ~ 2 _\ I 1,23 412 30 0034 27 60 21-21- 24- Karttalehtijako 1 :100 000 Map division 1 :100 000