TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET



Samankaltaiset tiedostot
TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄRÄISENÄ (NS. FLAT RATE)

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄ- RÄISENÄ (NS. FLAT RATE)

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET OHJELMAKAUDELLA

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

Valtioneuvoston asetus

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

Valtioneuvoston asetus

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%

Hanke- ja yritystukien toimeenpano

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

EURA JÄRJESTELMÄN KUSTANNUSLAJIEN MÄÄRITTELY ESR:N JA EAKR:N FLAT RATE MALLEISSA

LINJAUKSET TUKIKELPOISISTA KUSTANNUKSISTA ESR-HANKKEISSA

Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 19.3.

Hankehallinnointikoulutus

Maaseutuohjelma Uusimaa Hankehallinnointikoulutus

Tukikelpoisuus ja kustannukset flat rate hankkeissa. EAKR-hankkeiden starttikoulutus ja

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Kirjanpito ja kustannukset. Jarmo Heikkilä

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta

Hanketukien maksatus

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma , hakeminen ja tukikelpoisuus

Mitä EIP-hankkeessa voidaan rahoittaa hyväksyttävät kustannukset ja hakemuksen teko Hyrrä-järjestelmässä

HALLINTOVIRANOMAISEN OHJE 2/ TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET. 3.1 Yleistä

Turvakotipalvelut, talousasiat

Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE

Tukikelpoisuus ja kustannukset flat rate - hankkeissa. Henri Hallanoro

TUKIKELPOISET MENOT RAKENNERAHASTO-PROJEKTEISSA OHJEL- MAKAUDELLA

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

FiDiPro-ohjelma Projektin hyväksyttävät kustannukset

Rahoitushakemuksen täyttöohje

ESR-hankkeen talousseuranta

Valittavat kustannusmallit

toteutuneet kustannukset

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Yksinkertaistetut kustannusmallit

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta suoraan haettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

Valtioneuvoston asetus

ESR-HANKKEEN TALOUSSEURANTA

ESR-hankkeen talousseuranta

Maksatuskausi Päätös Maksettu

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

PEJ/TTa STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus , Opetushallitus

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN OHJE ESR- JA EAKR RAHOITUKSEN HAKIJOILLE

Kirjanpitokysymykset. Valtionapukoulutus Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

Julkisen tutkimuksen projektit Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Ohje rahoitushakemuslomakkeen täyttämiseksi

Toteuttajien tukiosuus (EU ja valtio) koko hankkeen toteutusaikana: Koko hanke:

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

Toteuttajien tukiosuus (EU ja valtio) koko hankkeen toteutusaikana: Koko hanke:

MH Etelä-Karjalan kehittämisrahasto ja Maakunnan kehittämisraha OHJEET RAHOITUSHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISEKSI

Hankekoulutus Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

, Pori. EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ESR-hankkeen talousseuranta

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA

Lattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus )

OHJEITA Lapin liiton rahoittamille EAKR PROJEKTEILLE. LIITE 2 Päivitetty

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) nimeä ja projektikoodia (A..). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö

Maksatus. Hanketoimijoiden koulutus , Hotelli Santa Claus, järj. Lapin maaseudun bioenergian alueellinen koordinaatiohanke

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI

1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero

Hankesuunnitelma (Hyrrä-palvelun mukainen hankesuunnitelma, jonka hakija kirjaa hyrrään)

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Lakikoulutuspäivä Tuula Manelius

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA

ESR:n erityispiirteet rakennerahastohaussa

Hallinnoijan tehtävät

Hankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013)

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA

Rahoitushakemuksen täyttöohje

TYÖKOKOUS RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN MAKSATUKSISTA VASTAAVILLE RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA

Transkriptio:

12.8.2011 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Keski-Suomen liitto myöntää tukea EAKR- ja ESR hankkeille. Tuen käyttöä ja päätöksentekoa ohjaavat kansalliset ja Euroopan unionin säädökset ja ohjeet. Rahoituspäätös perustuu - lakiin eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009) - valtioneuvoston asetukseen eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1695/2009) Muita hankkeen toteuttamista ohjaavia kansallisia ohjeita ja säädöksiä ovat - hallintoviranomaisena toimivan työ- ja elinkeinoministeriön ohje 2/2010 22.12.2010 - valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettujen menojen tukikelpoisuudesta (1079/2007) - valtionavustuslaki (688/2001) - valtioneuvoston asetus rakennerahastoista (311/2007) - rakennerahastolaki (1401/2006) Lakia julkisista hankinnoista (348/2007) ja sitä tarkentavaa hankinta-asetusta (614/2007) noudatetaan kaikissa säädösten soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa. Euroopan unionin säädöksiä ovat - täytäntöönpanoasetus (1828/2006) - EAKR -asetus (1080/2006) - ESR -asetus (1081/2006) - yleisasetus (1083/2006) Säädökset ja ohjeet löytyvät Keski-Suomen liiton osoitteesta www.keskisuomi.fi Hankerahoitus Ohjeet. Lisätietoja myös työ- ja elinkeinoministeriön osoitteesta www.rakennerahastot.fi.

2 TUKIKELPOISUUDEN YLEISET PERUSTEET Tukikelpoisia ovat menot, jotka - sisältyvät hankesuunnitelmaan - ovat Keski-Suomen liiton rahoituspäätöksessä hyväksyttyjä - aiheutuvat hankkeen toteuttamisesta - syntyvät hankkeen toteutusaikana - ovat tuensaajan tosiasiallisesti maksamia (poikkeuksena poistot, yleiskustannukset ja luontoissuoritukset) - ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - ovat määrältään kohtuullisia - johtuvat hanketyyppisestä, organisaation tavanomaisesta toiminnasta poikkeavasta työstä. Kustannusten tukikelpoisuus voi alkaa aikaisintaan, kun rahoitushakemus on jätetty viranomaiskäsittelyyn EURA tietojärjestelmässä. Ennen hakemuksen jättämistä syntyneitä kustannuksia ei voida korvata tukikelpoisina. Kehittämishankkeissa hyväksyttäviä ovat seuraavat, kohtuulliset kustannukset: - asiantuntijapalvelujen hankinnat - henkilöstön palkka- ja matkakustannukset - kehittämishankkeesta välittömästi aiheutuvat muut eritellyt menot - välittömät kustannukset liittyvät suoraan hankkeen yksittäiseen toimenpiteeseen - kustannusten välitön yhteys toimenpiteeseen voidaan helposti todentaa - kehittämisen kannalta välttämättömät, vähäiset käyttöomaisuuden hankintamenot tai vaihtoehtoisesti niiden poistot - EAKR -hankkeissa käyttöomaisuuden osuus voi olla enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista - ESR hankkeissa vain poistot ovat hyväksyttäviä - luontoissuoritukset esim. talkootyö - arvonlisävero, jos tuen saaja ei saa hyvityksenä arvonlisäveroa takaisin omassa verotuksessaan - kuntien palautusmenettelyn kautta takaisin saatavat arvonlisäverot ovat tukikelpoisia. Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialan investointihankkeissa hyväksyttäviä kustannuksia lisäksi ovat: - rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavat - aineet ja tarvikkeet - rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkiminen - suunnittelukustannukset, työpalkat ja urakkakustannukset - koneen, laitteen tai aineettoman oikeuden hankkiminen - tietoverkkojen ja vastaavien verkkojen suunnittelu, rakentaminen ja laitehankinnat sekä verkkojen rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinta. Käytettyjen koneiden tai laitteiden hankintaa tuetaan vain poikkeustapauksissa. Vanhan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen tai sen jäljellä olevan käyttöiän on oltava riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden. Koneen tai laitteen tulee olla teknisiltä

3 ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön. Koneen tai laitteen hankintaan viiden edellisen vuoden aikana saadusta julkisesta tuesta on toimitettava selvitys tukikelpoisuuden arviointia varten. HENKILÖSTÖN PALKKAKUSTANNUKSET Tukikelpoisia palkkakustannuksia ovat hankkeeseen tehdystä työstä aiheutuvat välittömät ja välilliset lakisääteiset kustannukset: - henkilön varsinainen palkka - palkkaan liittyvät lakisääteiset menot kuten - sosiaali- ja eläketurvakustannukset - henkilövakuutukset - lomapalkka - lomaraha tai sen varaus - sairausajan palkka Kelan maksama korvaus vähennettynä. Palkkojen on oltava tarpeellisia hankkeen toteuttamiseksi ja määrältään kohtuullisia. Kohtuullisuus perustuu työhön sovellettavaan virka- tai työehtosopimukseen tai vastaavasta työstä yleensä maksettavaan palkkaan. Henkilöstökuluissa lähtökohtana on normaali työaika. Ylityö voi olla tukikelpoista vain poikkeuksellisesti ja sen tulee perustua esimiehen antamaan ylityömääräykseen. Hankkeeseen palkatulla koko- ja osa-aikaisella henkilöstöllä on oltava kirjalliset tehtävänkuvaukset hankkeelle kuuluvista työtehtävistä. Hankkeessa kokoaikaisesti työskentelevän henkilön toimenkuvaan ei voi kuulua muita kuin hankkeeseen liittyviä tehtäviä. Jos vain osa henkilön työpanoksesta liittyy hankkeeseen, on palkan tukikelpoisuuden ehtona työaikakirjanpito. Osa-aikaisesti työskentelevän henkilön työajan käytöstä on pidettävä työajanseuranta, josta selviää sekä kokonaistyöaika että hankkeelle tehdyt päivittäiset työtunnit työselostuksineen. Esimies varmentaa tuntikirjanpidon allekirjoituksellaan. Työajan seurantatiedot liitetään aina maksatushakemukseen. Organisaation johto on vastuussa koko organisaation toiminnasta ilman erillistä työpanosta yksittäiseen hankkeeseen. Siksi johdon työ voi vain poikkeustapauksissa sisältyä hankkeen kustannuksiin. HANKINNAT Kaikissa hankinnoissa hinnan on oltava kohtuullinen. Kohtuullisuuden arvioimiseksi on pyydettävä riittävä määrä tarjouksia. Julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007) ja hankinta-asetusta (614/2007) noudatetaan säädösten soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa noudatetaan ensisijaisesti toteuttajaorganisaation omia hankintaohjeita. Jos hankkeen toteuttajan ohjeet ovat yleispiirteisemmät tai omia ohjeita ei ole, noudatetaan Keski-Suomen liiton erillisiä ohjeita hankintojen kilpailuttamisesta.

4 LASKENNALLISET KUSTANNUKSET Laskennalliset kustannukset ovat poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan kustannusten on oltava tuensaajan tosiasiallisesti maksamia. Laskennallisia kustannuksia ovat poistot, yleiskustannukset tai luontoissuoritukset. Myös laskennalliset kustannukset on voitava todentaa hankekirjanpidosta, joka sisältää sekä laskennalliset kustannukset että toteuttajan kirjanpidon mukaiset kustannukset. Poistot Käyttöomaisuuden, esimerkiksi tietokoneiden tai muiden laitteiden, hankintakustannukset hyväksytään pääsääntöisesti poistoina. Poiston hyväksymisen edellytyksenä on, että sen määrä voidaan todeta kirjanpidosta. Ehtona on myös, ettei poiston kohteena olevaan hankintaan ole saatu julkista tukea. Poistot lasketaan voimassa olevien kirjanpitosääntöjen tai vastaavan, tuensaajaa koskevan muun säännöstön perusteella. Poistot ovat tukikelpoisia ainoastaan hankkeen toteuttamisajalta. ESR -hankkeissa käyttöomaisuuden hankintaa voidaan tukea vain poistoina. Yleiskustannukset Yleiskustannusten eli välillisten kustannusten kohdentaminen suoraan yksittäiseen toimenpiteeseen perustuu laskentaan, koska kustannukset hyödyttävät samalla organisaation muuta toimintaa ja muita tulosyksiköitä. Tällaisia kustannuksia voivat olla esim. kirjanpito, sihteeripalvelut ja siivous. Useita menoja voidaan käsitellä sekä välittöminä että välillisinä kustannuksina. Olennaista on, ettei samoja menoja voida hyväksyä molemmin tavoin. Yleiskustannusten hyväksymisen perustana on aiheuttamisperiaate eli vain hanketta aidosti hyödyttävät kustannukset ovat hyväksyttäviä. Kustannusten on oltava kohtuullisia. Yleiskustannusten tukikelpoisuus ratkaistaan hankkeen rahoituspäätöksessä. Päätöstä ennen Keski-Suomen liitto varmistaa, että hankkeen toteuttajan kustannuslaskentajärjestelmä on rakennerahastojen tukikelpoisuussääntöjen mukainen. Toteuttajan on osoitettava, että kustannukset jakautuvat asianmukaisesti hankkeen ja muiden toimien välillä. Luontoissuoritukset Luontoissuorituksia ovat esim. talkootyö tai hankkeelle luovutettu tuotantopanos. Suosituksena on, että luontoissuorituksia käytetään vain hyvin harkiten. Näin kevennetään hallinnollista työtä niin hankkeeseen osallistuvien, hankkeen hallinnoijan kuin rahoittavan viranomaisen hyödyksi. Luontoissuorituksen rahallinen arvo tai laskentaperusteet hyväksytään rahoituspäätöksessä. Luontoissuorituksen arvoksi hyväksytään enintään aiheutuneet kustannukset tai vastaavasta työstä maksettu palkka. Tuotantopanosten arvoksi huomioidaan palvelun tai tuotteen käypä arvo tai aiheutuneet kustannukset. Luontoissuorituksen kertymisestä on tehtävä selvitys. Työajasta on pidettävä työaikakirjanpitoa. Hankkeelle tehdyn työn määrä, jonka ajalta työntekijälle on maksettu normaalia palkkaa, on voitava todentaa.

5 Palkattomasta talkootyöstä, joka ei vaadi erityistä ammattitaitoa, tuntipalkkana voidaan käyttää 10 /h. Talkoona tehdyn konetyön arvo on 30 /h. Luontoissuoritukset lasketaan hankkeelle sekä menoksi että rahoitukseksi. Hankkeen omarahoitusosuudesta enintään puolet voi olla luontoissuoritusta. Loput on oltava rahaa. Omarahoitusosuus tarkoittaa kaikkea hankkeen kirjanpitoon avustuksen lisäksi tulevaa rahoitusta. Omarahoitusosuus on yleensä vähintään 30 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Tuki ei koskaan voi ylittää tukikelpoisten menojen kokonaismäärää luontoissuoritusten arvolla vähennettynä. TULOT Hankkeen rahoitus koostuu tuesta, osallistujien rahoitusosuuksista ja mahdollisesti tuloista. Hankkeelle voi syntyä tuloa esim. kehitettyjen palvelujen tai tapahtuman pääsylippujen myynnistä. Hankkeeseen yksityisiltä yrityksiltä laskutetut osallistumismaksut eivät ole tuloa vaan yksityistä rahoitusosuutta hankkeelle. Hankkeen tuloja seurataan, jotta voidaan estää hankkeen mahdollinen ylirahoittaminen. Rahoitushakemuksessa hankkeen toteuttaja esittää arvion tuloista. Hankkeen menoista vähennetään aina hankkeeseen välittömästi kohdistuvat tulot, jonka jälkeen lasketaan tuen osuus. Jokaisessa maksatushakemuksessa on esitettävä ko. ajanjakson toteutuneet tukikelpoiset kustannukset eli kustannukset vähennettyinä hankesuunnitelmaan sisältyneistä ja sisältymättömistä tuloista. Tuloja tuottavien hankkeiden viiden vuoden erityisseuranta koskee EAKR -hankkeita, joihin liittyy palvelujen suorittaminen maksua vastaan tai infrastruktuuri-investointeja, joiden käytöstä syntyy tilan käyttäjien maksettavaksi tulevia maksuja. Seuranta koskee EAKR hankkeita, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 1 milj. euroa. Tuensaaja on velvollinen ilmoittamaan hankkeen päättymispäivää seuraavina viitenä vuotena hankkeesta syntyneet nettotulot Keski-Suomen liitolle. Jos tuloja ei pystytä objektiivisesti arvioimaan rahoitussuunnitelmassa ja hankkeen maksatuksissa, toteuttajan on tilitettävä viiden vuoden ajanjaksolla hankkeen päättymisestä saadut nettotulot Keski-Suomen liitolle. ARVONLISÄVERO JA RAHOITUSKULUT Arvonlisävero on tukikelpoinen, jos tuensaaja on maksanut veron ja se on jäänyt hänelle lopulliseksi kustannukseksi. Arvonlisäverolain 10 luvun nojalla vähennyskelpoinen arvonlisävero ei voi olla hyväksyttävä kustannus, vaikka tuensaaja ei veroa tosiasiassa olisi vähentänyt. Kuntien arvonlisäveron tukikelpoisuus vaihtelee hyvitys- ja palautusmenettelyn mukaan: - Kun kunta harjoittaa verollista liiketoimintaa, noudatetaan arvonlisäverolain mukaista vähennysoikeutta. Silloin hyvityksenä saatu arvonlisävero ei ole tukikelpoinen. - Kunnan lakisääteisestä toiminnasta aiheutuva arvonlisävero jää kunnan lopulliseksi kustannukseksi, huolimatta siitä, että kunta saa arvonlisäveron palautuksena takaisin. Silloin arvonlisävero on tukikelpoinen meno. Tukikelvottomia ovat kaikki rahoitukseen liittyvät menot, esim. pankin palvelumaksut.

6 ESIMERKKEJÄ TUKIKELPOISISTA KUSTANNUKSISTA Kustannusten tukikelpoisuuden arviointi on harkinnanvaraista. Rahoittaja arvioi kustannusten tukikelpoisuuden suhteessa hankesuunnitelmaan ja rahoituspäätökseen. Ohjausryhmä yksinään ei voi tehdä päätöksiä hankkeelle kuuluvista kustannuksista. Henkilöstökustannukset Tukikelpoisia ovat palkkakustannukset, jotka aiheutuvat suoraan hankkeessa työskentelevän henkilön palkoista. Hankkeen henkilöstöllä on oltava kirjalliset toimenkuvat, jossa määritellään tehtävä työ. Hankkeessa kokoaikaisesti työskentelevän henkilön toimenkuvaan ei voi kuulua muita kuin hankkeeseen liittyviä tehtäviä. Hankkeessa osa-aikaisesti työskentelevän henkilön työajasta on pidettävä kokonaistyöajanseuranta ja päiväkohtainen työajanseuranta tunteineen ja työselostuksineen. Tukikelpoisia henkilöstökustannuksia ovat mm: - kohtuulliset palkat, palkkiot tai korvaukset sivukuluineen projektihenkilöstölle - ohjausryhmän jäsenille maksettavat mahdolliset palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset - kokouspalkkion suuruus voi olla korkeintaan 80 euroa - kokouspalkkiota ei makseta henkilölle, jonka virka- tai työtehtäviin ohjausryhmään osallistuminen kuuluu. Ostopalvelut - hankkeen toteuttamiseen liittyvien asiantuntija- ja koulutuspalvelujen hankintamenot - hankkeen vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan liittyvät kustannukset - muut hankkeen toteuttamiseksi ostetut palvelut. Lakia julkisista hankinnoista (348/2007) noudatetaan sen soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankkeissa noudatetaan Keski-Suomen liiton erillisiä hankintaohjeita. Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) - projektihenkilöstön kohtuulliset matka- ja majoituskustannukset ja päivärahat verohallituksen vuosittain vahvistamien verovapaiden matkakustannusten mukaisesti - matkojen on liityttävä oleellisesti hankkeen toteutukseen - ulkomaan matkojen on sisällyttävä hankesuunnitelmaan tai niihin on pyydettävä etukäteen Keski-Suomen liiton hyväksyminen - ulkopuolisen opetus-, koulutus- ja tukihenkilöstön matkakustannukset - ohjausryhmän kotimaan matkakustannukset - jos ohjausryhmän jäsenen matka liittyy hänen virka- tai työtehtäviinsä ja työnantaja on velvollinen vastaamaan siitä, kustannukset eivät ole tukikelpoisia Huom! Ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia.

7 Kone- ja laitehankinnat - kehittämishankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisen käyttöomaisuuden (tietokone, matkapuhelin yms.) hankintakustannukset, mikäli hankinnassa on noudatettu Keski-Suomen liiton antamia ohjeita hankintojen kilpailuttamisesta Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialan investointihankkeissa - koneen, laitteen tai aineettoman oikeuden hankkiminen - tietoverkkojen ja vastaavien verkkojen suunnittelu, rakentaminen ja laitehankinnat sekä verkkojen rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinta Käytettynä hankittujen koneiden ja laitteiden hankintakustannukset hyväksytään vain poikkeustapauksissa. Hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen tai sen jäljellä olevan käyttöiän on oltava riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden. Koneen tai laitteen tulee olla teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön. Koneen tai laitteen hankintaan viiden edellisen vuoden aikana saadusta julkisesta tuesta on toimitettava selvitys tukikelpoisuuden arviointia varten. Rakennukset opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialan investointihankkeissa - rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavat - aineet ja tarvikkeet - rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkiminen - suunnittelukustannukset, työpalkat ja urakkakustannukset Vuokrakustannukset (tila- ja laitevuokrat) - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisten toimitilojen, koneiden ja laitteiden vuokraus- tai leasingkustannukset - kustannukset on eriteltävä ja esitettävä laskentaperusteet, esim. toimitilojen neliövuokra Toimistokulut - esimerkiksi puhelin-, posti- ja kopiointikulut ja toimistotarvikkeet Muut kustannukset (poistot ym. kustannukset, joita ei kirjata muille kustannusluokille) - käyttöomaisuuden kirjanpitolain mukaiset poistot, mikäli poiston kohteena olevan omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista tukea - yleiskustannukset esim. puhelimen ja sähkön käytöstä aiheutuneet kustannukset, kirjanpito-, vuokraja siivouskustannukset, toimistokulut yms. silloin, kun ne voidaan kohdentaa projektille, mutta niitä ei ole ilmoitettu välittöminä kustannuksina - projektihenkilöstön kohtuulliset työterveysmaksut - tarjoilukustannuksista hyväksytään pääasiallisesti vain ohjausryhmän kahvitarjoilut - koko päivän kestävien tilaisuuksien ruokatarjoilu voidaan hyväksyä - kohderyhmille järjestettyjen koulutusten ruokailut eivät ole tukikelpoisia - tilintarkastuskustannukset ovat tukikelpoisia vain, jos Keski-Suomen liitto edellyttää hankkeen tilintarkastusta

8 Luontoissuoritukset - palkaton vapaaehtoistyö, jonka arvo määritellään käytetyn ajan ja tehdystä työstä yleisesti maksettavan tunti- tai päiväpalkan mukaan (esim. TES:n mukaisesti) - työstä, joka ei vaadi erityistä ammattitaitoa, tuntipalkka voi olla 10 /h - talkoona tehdyn konetyön arvo on 30 /h. - tuotantopanokset, jotka muodostuvat työpanoksen, koneiden, laitteiden tai raaka-aineiden luovuttamisesta hankkeen käyttöön - ammattityöpanoksen arvo on enintään aiheutuneet kustannukset tai vastaavasta työstä maksettu palkka - tuotantopanosten arvo on palvelun tai tavaran käypä arvo tai aiheutuneet kustannukset. Luontoissuoritusten rahallinen arvo ja laskentaperusteet hyväksytään rahoituspäätöksessä. Luontoissuorituksiin projekti ei voi saada tukea. Kustannukset muodostavat kuitenkin osan projektin tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja ovat myös tulopuolella osa omarahoitusosuutta.

9 ESR -hankkeiden erikseen raportoitavat kustannukset ESR hankkeissa ns. erikseen raportoitavat kustannukset muodostavat osan hankkeen kokonaiskustannuksista ja ovat omarahoitusosuutta, joka näkyy hankkeen rahoitussuunnitelmassa. Kustannukset on raportoitava Keski-Suomen liitolle maksatushakemus- ja rahoitusseurantalomakkeella. Erikseen raportoitaviin kustannuksiin hanke ei saa tukea. Kustannuksista on pidettävä kirjanpitoa ja niiden arvo on voitava riippumattomasti todeta ja tarkastaa. - osallistujien palkka- ja matkakustannukset koulutusajalta - koulutukseen, ohjaukseen ja neuvontaan jne. osallistuvien palkat ja palkkiot sivukuluineen - matka- ja majoituskulut osallistuttaessa ulkopuolisiin kursseihin, mikäli ne on hakemuksessa merkitty kunnan, muun julkisen tai yksityisen organisaation maksettaviksi - matkakustannukset hyväksytään verohallituksen vuosittain vahvistamien verovapaiden matkakustannusten mukaisesti - talkootyö ja muut luontoissuoritukset - palkaton vapaaehtoistyö (talkootyö), jonka arvo määritellään käytetyn ajan ja tehdystä työstä yleisesti maksettavan tunti- tai päiväpalkan mukaan (esim. TES:n mukaisesti) - työstä, joka ei vaadi erityistä ammattitaitoa, tuntipalkka voi olla 10 /h - talkoona tehdyn konetyön arvo on 30 /h. - esim. tutkimus-, opetus- tai muu ammattitoiminnan kustannukset, mikäli ne on hakemuksessa merkitty kunnan, muun julkisen tai yksityisen organisaation maksettaviksi - kustannuserät, jotka muodostuvat työpanoksen, koneiden, laitteiden tai raaka-aineiden luovuttamisesta hankkeen käyttöön.

10 ESIMERKKEJÄ TUKIKELVOTTOMISTA KUSTANNUKSISTA - toteuttajan tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvat menot - kustannukset, jotka eivät perustu hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan tai rahoituspäätökseen tai niistä ei ole rahoittajaviranomaisen kanssa sovittu neuvotteluissa - ennen hankkeen toteutusaikaa aloitettujen toimenpiteiden kustannukset - hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan kohdentuvat menot - tavanomaisen palkan lisäksi maksettavat tulospalkkiot, bonukset, luontaisedut ja vastaavat palkanlisät - yleinen henkilöstökoulutus - ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset - ei-lakisääteiset tai sopimuksiin perustumattomat lisäpalkkiot tai provisiot - sakot, rangaistusmaksut ja oikeudenkäyntikulut - rahoituskulut: velan korot, rahoitustapahtumiin liittyvät maksut, valuutanvaihtopalkkiot, kurssitappiot, vuokraleasingkorot, luottokortin käyttömaksut ja muut puhtaasti rahoitukseen liittyvät kustannukset - arvonlisävero, josta saa hyvityksen tai joka korvataan jollain muulla tapaa - edustuskulut - tilintarkastuksen kustannukset silloin, kun Keski-Suomen liitto ei ole tarkastusta edellyttänyt