1. Johdanto... 2 2. Mielekkään ikääntymisen arvot ja eettiset periaatteet... 4 3. Väestökehitys, palveluiden tarve ja palvelurakenteen

1. Johdanto... 2 2. Mielekkään ikääntymisen arvot ja eettiset periaatteet... 4 3. Väestökehitys, palveluiden tarve ja palvelurakenteen kehittäminen... 4 4. Ikäohjelman yhteys kuntastrategiaan ja eräisiin kuntatason ohjelmiin... 8 5. Ikäohjelman taustalla vaikuttavat asiakirjat... 8 6. Ikäohjelman tavoitteet ja kehittämisnäkökulmat vuoteen 2030 sekä toimenpide-ehdotukset vuosille 2013-2016... 9 6.1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen... 10 6.2 Esteettömyys... 14 6.3 Palvelurakenteen kehittäminen... 18 6.4 Henkilöstö... 22 7. Ikäohjelman toimeenpano ja seuranta... 24 LÄHTEET... 26 LIITTEET... 28 Liite 1. Ikäohjelman laatimisen taustalla vaikuttavat asiakirjat Liite 2. Ikäohjelman toteutumisen arviointi 2012 Liite 3. Ikäohjelmasta annetut lausunnot 1

Väestön ikääntyminen ja kuntien toimintaympäristön muutokset asettavat haasteita palvelurakenteisiin ja toimintatapoihin. Valtakunnallisessa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa vanhuspalvelujen järjestämistavat ja niiden kehittäminen ovat keskeisellä sijalla. Edellytykset hyvälle vanhuudelle luodaan elämänkaaren kaikissa vaiheissa ja siihen tarvitaan ikäohjelman suuntaamat linjaukset ja yhteinen tahtotila toiminnalle. Väestön ikääntyminen vaikuttaa kaikkien toimialojen toimintaan; ikäihmisten määrän kasvulla tulee olemaan lisääntyvä merkitys myös ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja muiden kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Keskeisin kuntien ikäikäihmisille suunnattujen palvelujen kehittämistä ohjaava asiakirja on valtakunnallinen laatusuositus ikäihmisten palveluista ja niiden kehittämisestä. Kyse on tällä hetkellä vielä suosituksesta mutta vuoden 2013 aikana osa suosituksista siirtyy ns. vanhuspalvelulakiin (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvystä sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, voimaan 1.7.2013) kuntia sitoviksi velvoitteiksi. Ikäihmisten laatusuosituksessa ja lainsäädännössä korostetaan ikäpolitiikkaa ohjaavien arvojen ja eettisten periaatteiden nimeämistä; kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollistamista; tiedottamista ja ikäpoliittisen strategian laatimista eri hallintokuntien ja eri sidosryhmien kanssa joko paikallisena tai seudullisena yhteistyönä. Ikäpoliittisen strategian (=ikäohjelman) vahvistaminen kuuluu kunnan poliittiselle johdolle. Pirkkalan valtuusto hyväksyi vuonna 2009 Pirkkalan kunnan ikäohjelman Pitkää Ikää Pirkkalassa vuosille 2009 2025. Vuonna 2009 hyväksytyssä ikäohjelmassa esitetään ikääntyneille suunnattujen palveluiden kehittämistavoitteet ja toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Päivitetyssä ikäohjelmassa esitetään tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen arviointi, uudet kehittämisnäkökulmat vuosille 2013-2030 ja toimenpide-ehdotukset alkaneelle valtuustokaudelle 2013-2016. Vuonna 2009 hyväksytyn ikäohjelman toteutumisen arviointiin osallistuivat palvelujen käyttäjien edustajina Pirkkalan eläkeläisneuvosto ja seniorifoorumi. Muita arviointiin osallistuneita tahoja olivat ikäihmisiä lähellä olevat järjestöt, luottamushenkilöt, kunnan eri hallintokunnat ja vastuualueet (mm. terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, tekninen osasto, sivistysosasto, viheryksikkö ja kaavoitus) sekä ikääntyneiden palveluissa työskentelevät työntekijät. Ikäohjelman päivittämisessä huomioitiin vuonna 2009 hyväksytyn ikäohjelman toteutumisen arvioinnista saatu materiaali, lainsäädäntö, valtakunnalliset ja seudulliset ikäpoliittiset linjaukset, ohjelmat ja suositukset sekä Pirkkalan kuntastrategia ja kuntatasoiset ohjelmat. Eläkeläisneuvosto ja seniorifoorumi ovat olleet aktiivisesti käyttäjien edustajina valmistelemassa ikäohjelman päivitystä. Ikäohjelman päivitykseen liittyen järjestettiin yleisötilaisuuksia kuntalaisille ja luottamushenkilöille. Seurakunta, järjestöt ym. sidosryhmät osallistuivat ohjelman päivitykseen. 2

Päivitettävässä ikäohjelmassa huomioitiin myös Pirkkalan yhteistoiminta-alueen alkaminen 1.1.2013. Ikäohjelman luonnoksesta saatiin lausunnot eläkeläisneuvostolta, seniorifoorumilta, vammaisneuvostolta, Pirkanmaan muistiyhdistys ry:ltä, Pirkkalan seurakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, sivistyslautakunnalta, ympäristölautakunnalta sekä Vesilahden sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Ikäohjelman toimenpide-ehdotuksissa vuosille 2013-2016 linjataan myös 1.1.2013 toimintansa aloittaneen Pirkkalan yhteistoiminta-alueen vanhusten palveluiden tehtäväalueen keskeiset tavoitteet. Uuden ikäohjelman keskeisin tavoite on, että ikääntynyt henkilö voi elää normaalia elämää omassa kodissaan ja että hän saa yksilöllisesti suunniteltuja oikea-aikaisia palveluita niitä tarvitessaan. Ikäohjelman tavoitteena on sitouttaa palvelujärjestelmän eri toimijat yhteiseen tavoitteeseen ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ohjelman päivitettäessä on huomioitu voimassa oleva ja vuonna 2013 voimaan tuleva lainsäädäntö, valtakunnalliset ikäpoliittiset ohjelmat ja suositukset, seudulliset ohjelmat sekä Pirkkalan kuntastrategia ja siihen liittyvät ohjelmat soveltuvin osin. Ikäohjelman tavoitteita seurataan järjestelmällisesti vuosittain ja ohjelman tarkistaminen tehdään valtuustokausittain. Ikäohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä ja mahdolliset tarvittavat toiminnalliset ja taloudelliset muutokset huomioidaan aina seuraavan vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Ohjelman laajempi tarkistaminen tehdään seuraavan kerran vuonna 2016 ja päivitetty ikäohjelma hyväksytään seuraavalla valtuustokaudella vuonna 2017. Kuvio1. Ikäohjelman toteutumisen arviointi ja uudet kehittämisnäkökulmat vuosille 2013-2016 - osallistava työskentely 3

Itsemääräämisoikeus Yksilöllisyys Oikeudenmukaisuus Osallisuus Voimavaralähtöisyys Valinnanvapaus Turvallisuus Ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen (65 v täyttäneet henkilöt) oikeuttavassa iässä olevaa väestöä ja iäkkäällä henkilöllä sellaista iäkästä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi tai ikääntymiseen liittyvän rappeutumisen johdosta. Erilaisissa tilastoissa ja raporteissa tarkastellaan pääasiassa 75 vuotta täyttäneiden määrää ja heille suunnattujen palveluiden rakennetta. Tutkimusten mukaan palvelutarpeet lisääntyvät eniten 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, joten erityisesti 85- vuotiaiden määrän lisääntyminen vaikuttaa palveluiden tarpeen kasvuun. Ikääntyneiden määrällinen lisääntyminen asettaa tarpeita palvelurakenteen kehittämiselle. Pirkkalan yhteistoiminta-alue järjestää palvelut Pirkkalan ja Vesilahden kuntien asukkaille. Molemmissa kunnissa ikääntyneiden määrä kasvaa lähivuosina. Pirkkalan kunnan ikääntyneen väestön kasvu vuoteen 2030 on Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 65-74 -vuotiaiden osalta suurinta vuonna 2015. Tämän ikäryhmän koko kasvaa 17 % vuoden 2012 väestöennusteeseen verrattuna. Voimakkain kasvu kohdistuu 75 -vuotta täyttäneiden ikäryhmään vuosien 2015-2020 välisenä aikana, kasvua tulee olemaan 40 %. Vuosien 2020 2030 välisenä aikana yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan lisääntyvän vielä 38 %. 85 vuotta täyttäneiden osuus kaksinkertaistuu vuosina 2015-2025. 4

3000 2500 2000 1500 1000 65-74 v 75- v 500 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 Kuvio 2. Pirkkalan kunnan väestökehityksen ennuste 65-74 -vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvusta vuosina 2011-2030 (Tilastokeskuksen ennuste). Kuvio 3. Vesilahden kunnan väestökehityksen ennuste 65-74 -vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvusta vuosina 2011-2030 (Tilastokeskuksen ennuste). 5

Kuvio 4. Pirkkalan kunnan väestökehityksen ennuste 85 vuotta täyttäneistä vuosina 2011-2030 (Tilastokeskuksen ennuste). Kuvio 5. Vesilahden kunnan väestökehityksen ennuste 85 vuotta täyttäneistä vuosina 2011-2030 (Tilastokeskuksen ennuste) Palveluiden määrälliset tavoitteet voidaan mitata palvelurakennetta kuvaavien tunnuslukujen avulla. Laatusuositukseen sisältyvät palveluiden tuottamistavat suhteellisesti kuvattuina (palvelurakenneindikaattorit) ja valtakunnalliset tavoitteet. Pirkkalan ja Vesilahden kuntien palvelurakenteen tunnusluvut (31.12.2012) esitetään taulukossa 1. 6

Taulukko1. Palvelurakenteen tilanne 31.12.2012 75-vuotta täyttäneiden osalta Pirkkalassa ja Vesilahdella. Laatusuositus Pirkkala Vesilahti kotona asuvia 91-92 % 92,6 % 88,9 % säännöllinen kotihoito 13-14 % 11,0 % 14,5 % omaishoidon tuki 5-6 % 2,2 % 1,8 % tehostettu palveluasuminen 5-6 % 3,4 % 1,8 % pitkäaikaishoito 3 % 4,0 % 9,6 % Laatusuosituksen mukaiseen palvelurakenteen muutokseen vaaditaan riittävät avopalvelut (palveluohjaus, kotihoito, tukipalvelut), tehostetun palveluasumisen ja omaishoidon tuen lisäämistä, jotta pitkäaikaisen laitoshoidon osuus palvelurakenteessa vähenee. Muutokseen vaaditaan moniammatillista yhteistyötä, ehkäisevien palveluiden ja laaja-alaisen kuntoutuksen lisäämistä. Ikääntyvien akuuttien sairauksien tehokkaaseen ja laadukkaaseen hoitamiseen tarvitaan saumatonta yhteistyötä. Kunnat voivat kehittää palvelurakenteitaan paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien. Suositus ei ole kuntia sitova normi. Taulukko 2. 75 -vuotta täyttäneiden väestöennuste Pirkkalassa ja laatusuosituksen mukainen palveluiden enimmäistarve vuosina 2011-2030. Vuosi 75- vuotta täyttäneiden määrä Asuu kotona 92 % Säännöllinen kotihoito 14 % Omaishoidon tuki 6 % Tehostettu palveluasuminen 6 % Pitkäaikainen laitoshoito 3 % 2011 864 795 121 52 48 26 2012 903 831 126 54 50 27 2015 1089 1002 152 65 60 33 2020 1529 1407 214 92 84 46 2025 2091 1924 293 125 115 63 2030 2473 2275 346 148 137 74 Taulukko 3. 75 -vuotta täyttäneiden väestöennuste Vesilahdella ja laatusuosituksen mukainen palveluiden enimmäistarve vuosina 2011 2030 Vuosi 75 vuotta täyttäneiden määrä Asuu kotona 92 % Säännöllinen kotihoito 14 % Omaishoidon tuki 6 % Tehostettu palveluasuminen 6% 2011 346 318 48 21 21 10 2012 352 324 49 21 21 10 2015 362 333 51 22 22 11 2020 398 366 56 24 24 12 2025 505 465 71 30 30 15 2030 600 552 84 36 36 18 Ympärivuorokautisen hoidon rakenteita pyritään muuttamaan niin, että nykyisestä kolmiportaisesta rakenteesta (tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti, hoivaosasto) terveyskeskussairaala) siirrytään asteittain kohti yhdellä tavalla tuotettua ympärivuorokautisen hoidon järjestelmää. Muutoksessa on vältettävä laitoshoitomaisia ratkaisuja sekä lisättävä yksityisyyttä ja kodinomaisuutta tukevaa hoivapalvelua. Pitkäaikainen laitoshoito 3 % 7

Pirkkalan kuntastrategian (2011-2015) arvot yhteisöllisyys, välittäminen, vastuullisuus ja luovuus on huomioitu ikäohjelman päivityksessä toimintaa ohjaavina arvoina. Ikäohjelman päivittäminen ja uuden ikäohjelman toimenpide-ehdotukset nousevat Pirkkalan kunnan visiosta. Tavoitteena on turvata strategisen päämäärän mukaisesti ikääntyvien kuntalaisten palvelut valtakunnallisesti esimerkillisellä innovatiivisella yhteistyöllä. Pirkkalan yhteistoiminta-alue noudattaa toiminnassaan Pirkkalan kuntastrategiaa. Hyvä Pirkkala -hyvinvointiohjelman toimenpide-ehdotuksissa korostetaan ikäihmisten osallisuutta kunnan toiminnassa mm. eläkeläisneuvoston ja seniorifoorumitoiminnan kautta. Pyrkimyksenä on edistää ikäihmisten ja nuorison vuorovaikutusta ja sukupolvien rajat ylittävää toimintaa. Hyvä Pirkkala -hyvinvointiohjelman toimenpiteitä toteutetaan soveltuvin osin koko yhteistoiminta-alueella. Pirkkalan kunnan kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelmassa vuosille 2013-2016 on linjattu, että ikääntyneellä kehitysvammaisella on yhtäläinen oikeus vanhusten palveluihin kuin muillakin ikääntyneillä kuntalaisilla. Kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelman valmistelussa on huomioitu Vesilahden kunnan palvelutarpeet. Ikääntyneillä kehitysvammaisille tulee olla mahdollisuus itsenäiseen kotona asumiseen mahdollisimman pitkään avo- ja tukipalveluiden turvin. Tavoitteena on, että ikääntyneet kehitysvammaiset voivat siirtyä kotoa tai kehitysvammaisten asumisyksiköistä kunnan järjestämiin vanhusten asumispalveluihin. Ikääntyneiden palveluiden tulee olla joustavia myös ikääntyneille kehitysvammaisille. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus Kotikunta- ja sosiaalihuoltolain muutokset Yksityisiä sosiaalipalveluita koskeva laki (922/2011) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Terveys 2015 kansanterveysohjelma Suomen kansallinen muistiohjelma Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden Ikähoiva työryhmän muistio Suositus Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arvioinnista osana palvelutarpeen arviointia Kansallinen omaishoidon kehittämissuunnitelma Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma (2012-2015) Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma (2009-2015) Ikäkaste II hanke Kehyskuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöstrategia vuosille 2011 2015 8

Tampereen kaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma vuosille 2011 2014 Edellä mainittujen lakien, suositusten, ohjelmien ja hankkeiden vaikutus ikäohjelmaan esitetään liitteessä 1. Ikäohjelmassa on neljä kehittämisnäkökulmaa, joiden kautta johdetaan tavoitteet ja toimenpideehdotukset. Kehittämisnäkökulmat ovat: 1) terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 2) esteettömyys 3) palvelurakenteen kehittäminen ja 4) henkilöstö. Seuraavassa esitetään kullekin kehittämisnäkökulmalle toimenpide-ehdotukset valtuustokaudelle 2013-2016. Talousarvion valmistelun yhteydessä määritellään aina seuraavana talousarviovuonna toteutettavat toimenpiteet. Valtuustotasoiset tavoitteet ja toimenpiteet esitetään vuosittain talousarvioasiakirjassa. Jokaisesta kehittämisnäkökulmasta määritellään vuosittain keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet, jotka esitetään perusturvalautakunnan käyttötalouden toiminnallisissa tavoitteissa. Muut lautakunnat ja osastojen tehtäväalueet huolehtivat omalta osaltaan ikäohjelman tavoitteiden toteuttamisesta. Eläkeläisneuvoston, seniorifoorumin, järjestöjen ja yhdistysten kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä ja ne osallistuvat omalta osaltaan ikäohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Ikäohjelma ja sen toteuttaminen on jatkossa yksi Pirkkalan kunnan hyvinvointityön teemakohtaisista osa-alueista (vrt. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma). Ikäohjelman toteuttamista varten perustetaan poikkitoiminnallinen työryhmä, joka koordinoi tavoitteiden asettamista ja toiminnan toteutumisen seurantaa (vrt. LNP koordinoiva työryhmä). 9

Kuvio 4. Painopistealueet valtuustokaudelle 2013-2016 6.1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu turvaamalla ehkäisevien palveluiden riittävyys ja toimivuus. Ikääntymiseen liittyvät toimintakykyä heikentävät sairaudet voidaan ehkäistä tai niiden seurauksia lieventää elämäntapamuutoksilla. Oikein suunnatulla neuvonnalla ja ohjauksella tuetaan jäljellä olevien voimavaroja ja suorituskyvyn säilymistä niin, että ikääntyvät voivat elää aktiivista ja osallistuvaa elämää. Kunnan palvelurakennetta kehitetään hyödyntämällä tietoa ikääntyvien kuntalaisten elinoloista ja toimintakyvystä. Keskiössä ovat ehkäisevät palvelut ja tukitoimet, joilla lievennetään ikääntymisen tuomaa toimintakyvyn vajetta. Erityisenä haasteena ovat muistisairauden vuoksi toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset. Muistisairauksien ehkäisy ja niiden varhainen toteaminen, hoito ja kuntoutus sekä toimintakyvyn ylläpito ovat tärkeimmät keinot ennaltaehkäistä ympärivuorokautista hoivan tarvetta. 10

Toimenpide-ehdotukset ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi vuosille 2013-2016: Tavoite Keinot Vastuu Ikääntyvillä on mahdollisuus osallistua omaehtoiseen opiskeluun ja kulttuuripalveluihin Otetaan huomioon ikääntyvien erityistarpeet (esim. kuulon aleneminen, toimintakyvyn rajoitteet) opiskelussa ja mahdollistetaan ikääntyvien osallistuminen taide ja kulttuuritapahtumiin erityistarpeista huolimatta. vapaa-aikapäällikkö Seudullisilla ja valtakunnallisilla hankkeilla vahvistetaan hyviä käytäntöjä ja luodaan uusia toimintatapoja Kuntalaisilla on ajantasaista ikääntymiseen liittyvää tietoa ja mahdollisuus sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen Ehkäistään kansansairauksia ja vahvistetaan terveellisiä elintapoja Hyödynnetään ikääntyvien voimavaroja ja mahdollisuutta hiljaisen tiedon siirtymisessä sukupolvilta toisille mm. mahdollistamalla koulumummo ja vaari - toiminta. Tarjotaan koulutusta ikääntyvien tieto- ja viestintätekniikkataitojen kehittämiseen ja tuetaan ikääntyvien atk laitehankintapäätöksiä neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Osallistutaan aktiivisesti ikääntyvien elämää koskeviin kehittämishankkeisiin sekä hyödynnetään hankkeiden hyviä käytäntöjä. Järjestetään ikääntyville seminaareja ja eri ikäpolvia yhdistäviä tilaisuuksia. Järjestetään tilaisuuksia ja ohjausta yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Huolehditaan, että terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä ohjaus sisältyy kaikkiin opetuspäällikkö varhaiskasvatuspäällikkö vapaa-aikapäällikkö palveluohjaaja asiakasfoorumit eläkeläisneuvosto palveluohjaaja asiakastyötä tekevät, vastuu tehtäväalueiden johtajilla (terveyspalvelut, vanhusten 11

Ikääntyneillä on mahdollisuus omaehtoiseen ja tuettuun fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen Aivoterveydestä huolehtimisella tuetaan muistisairauksien varhaista toteamista asiakaskontakteihin. Otetaan huomioon yleisötilaisuuksien sisällön suunnittelussa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät teemat tiedon ja oman vastuun lisäämiseksi. Seurataan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan asiakkaiden ravitsemusta ja suun terveydentilaa säännöllisesti moniammatillisessa yhteistyössä Mahdollistetaan matalan kynnyksen lihaskunnon ja tasapainon säilyttämiseen ja kehittämiseen suunnatut liikunta- ja kuntoutusmahdollisuudet. Käytetään tehokkaasti kunnassa olevat liikunta- ja kuntosaliresurssit. Tehdään muistitutkimuksia ja seulontoja Pirkkalassa ja Vesilahdella. Kehitetään muistisairaiden tuki ja ryhmätoimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Järjestetään ensitietotilaisuuksia vastasairastuneille hiljattain diagnoosin saaneille muistisairaille ja heidän läheisilleen yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. palvelut ja sosiaalipalvelut) kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö ruokapalvelun palveluohjaaja vapaa-aikapäällikkö vastaava liikunnanohjaaja vastaava fysioterapeutti geriatri ja muistihoitaja muistihoitaja muistiyhdistys Lisätään työikäisten aivoterveyttä koskevaan tietämystä ja muistisairauksien seulontaan ja seurantaa. geriatri ylilääkäri 12

Ikääntyneiden haitallinen päihteiden käyttö ehkäistään Ikääntyneiden yksinäisyys eristäytyminen ja syrjäytyminen ehkäistään Vapaaehtoistoiminta tuottaa lisäarvoa Otetaan alkoholi ja muut päihteet puheeksi asiakaskontakteissa varhaisen puuttumisen työmenetelmin. Otetaan huomioon päihde ja mielenterveysohjelman osalta ikääntyneisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet. Etsitään aktiivisesti ja rohkeasti uusia yhteisöllisyyttä tukevia toimintatapoja ja malleja yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten, seurakunnan ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa Lisätään tiedottamista ja ohjausta järjestöjen ja yhteisöjen toiminnasta. Kehitetään toimintatapoja yksinäisyydestä kärsivien ikääntyneiden tavoittamisesta ja tiedon lisäämisestä erilaisista osallistumismahdollisuuksista. Arvioidaan ja huomioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmissa sosiaalinen aktiivisuus ja sitä uhkaavat riskitekijät. Kohdennetaan järjestöavustuksia järjestöille, jotka kehittävät ikääntyneiden osallisuutta tukevaa ja vertaistukea lisäävää toimintaa. Laaditaan ikääntyneisiin kohdistuvan vapaaehtoistoiminnan kehittämissuunnitelma yhteistyössä järjestöjen, asiakasfoorumeiden ja eläkeläisneuvoston kanssa. sosiaalityön johtaja ylilääkäri palveluohjaaja kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö kotihoitopäällikkö perusturvajohtaja palveluohjaaja 13

Kotona asumisen varhainen tuki Ikääntyneiden kuntoutuspalvelut kohdentuvat tarpeiden mukaan Huolehditaan järjestöjen omaehtoisen toiminnan tukemisesta tilajärjestelyillä. Jatketaan hyvinvointia tukevien kotikäyntien (75- vuotiaat) toteuttamista ja hyödynnetään Pirkkalasta saatua tietoa Vesilahdella toteutettaviin käynteihin. Lisätään tiedotusta hyvinvointia tukevista kotikäynneistä (kohderyhmä, vuosittainen aikataulu). Kohdennetaan fysioterapeutin työpanosta kotikäynteinä kotona asuville ikääntyneille. Kirjataan kuntoutumissuunnitelma yhteistyössä asiakkaan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kaikissa asiakaskontakteissa on kuntoutumista tukeva työote. vapaa-aikapäällikkö vastaava fysioterapeutti kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö 6.2 Esteettömyys Esteettömyydellä mahdollistetaan osallistuminen ja edistetään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Esteettömyysnäkökulma on mukana kaikessa suunnittelussa Esteettömyys tarkoittaa, että rakennettu ympäristö, palvelut, viestintä ja liikenne ovat esteettä kaikkien saavutettavissa ja että tuotteet, laitteet ja niiden käyttöliittymät ovat sellaisia, että niitä pystyy käyttämään yhdenvertaisesti riippumatta henkilön toimintakyvystä ja/tai apuvälineiden tarpeesta. Ikääntyneet ihmiset eivät ole homogeeninen ryhmä, jonka tarpeet esteettömään ympäristöön ja asumiseen voisi määritellä yhteneväisesti. Yleinen esteettömyys on hyvä pohja, jolle rakentaa toimivaa ympäristöä. Esteettömyys parantaa ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa, se edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja vähentää osaltaan syrjintää ja syrjäytymistä Rakennusten ja rakennetun ympäristön tulee mahdollistaa asuminen ja eläminen kaikissa eri elämänvaiheissa. Esteettömyys asuntosuunnittelussa tarkoittaa vaivatonta sisäänpääsyä, tilojen 14

väljyyttä ja varautumista muutoksiin. Yleinen esteettömyys tulee huomioida kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Joukkoliikenteen sujuvuus, palvelulinjan liikennöinti ja erilaiset kuljetuspalvelut mahdollistavat niin ikääntyneiden kuin muidenkin ryhmien liikkumisen, osallistumisen ja asioinnin kodin ulkopuolella. Toimenpide-ehdotukset ikäihmisten esteettömän elämän turvaamisesta vuosille 2013-2016: Tavoite Keinot Vastuu Ikääntyneillä on oikeus ja mahdollisuus esteettömään elämään Huomioidaan esteettömyys ja asumisen turvallisuus kaavoituksessa, uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa kaikilla tasoilla. kunnan johto kaavoitusjohtaja tekninen johtaja Ikääntyneillä on riittävästi tietoa turvallisesta elinympäristöstä ja uuden teknologian mahdollisuuksista Esteettömyyskartoitusta hyödynnetään ja täydennetään Tehdään tiivistä yhteistyötä ikääntyneille suunnattujen kohteiden rakentamisessa jo suunnitteluvaiheessa (hoiva-, ruoka-, puhtaus ja kiinteistöpalvelut) Huomioidaan Kyöstin alueen suunnittelussa elämänkaariajattelu, esteettömyys, asumisen turvallisuus, yhteisöllisyys ja lähipalvelut. Apuvälinetilojen riittävyys huomioidaan uudisrakentamisen suunnitteluvaiheessa. Järjestetään yleisö- ja yksilötason ohjausta esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävistä teknisistä ratkaisuista ja apuvälineistä. Otetaan huomioon julkisten ja yksityisten palvelupisteiden esteettömyys uudisrakentamisessa ja saneerauksessa. Esteettömyydestä annetaan tietoa/ ohjausta kuntalaisille, kaavoitusjohtaja tekninen johtaja perusturvajohtaja kunnan johto kaavoitusjohtaja suunnitteluun osallistuva kunnan viranhaltija tekninen johtaja tekninen johtaja 15

Ikääntyneillä on mahdollisuus liikkua kodin ulkopuolella Palvelulinja turvaa ikääntyneiden asioimisen kodin ulkopuolella Teknologian avulla voidaan tukea kotona asumista Kotihoidossa olevien ikääntyneiden asunnot ovat esteettömiä ja turvallisia yrityksille ja yhteisöille. Täydennetään vuonna 2010 tehtyä esteettömyyskartoitusta uusien liiketilojen ja julkisten palvelurakennusten osalta Tiedotetaan valtion hissiavustuksista ja tuetaan hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin kohdennetuilla avustuksilla. Hyödynnetään vapaaehtoistyön toimintamuotoja asiointiavun järjestämisessä. Kehitetään palvelulinjan liikennöintiä vastaamaan asiakastarpeita asiakaskyselyä hyödyntämällä. Parannetaan tiedotusta palvelulinjan käyttömahdollisuuksista. Annetaan tukea ja ohjausta kotona asumista helpottavien teknisten ratkaisujen käyttöönotossa. Annetaan yksilöllistä ohjausta omaehtoiseen kotona asumista tukevien teknisten laitteiden ja ratkaisuiden hankintaan. Selvitetään mahdollisuudet lisätä muistisairaiden kotona asumista tukevien apuvälineiden lisäämistä apuvälinelainaamoon Osallistutaan aktiivisesti soveltuviin teknologian kehittämishankkeisiin. Otetaan huomioon asuntojen muutos- ja peruskorjaustarpeiden arvioinnissa esteettömyys ja pormestari nimeää työryhmän esteettömyyskartoituksen päivittämistä varten tekninen johtaja palveluohjaaja palveluohjaaja palveluohjaaja kotihoitopäällikkö palveluohjaaja kotihoitopäällikkö palveluohjaaja vastaava fysioterapeutti kotihoitopäällikkö vammaispalvelupäällikkö kunnossapitomestari 16

Ympärivuorokautisen hoivan yksiköt ja ympäristö ovat esteettömiä ja turvallisia Muistisairaiden henkilöiden eritystarpeet otetaan huomioon turvallisuus. Systemaattista arviointia ja dokumentointia tehdään kotihoidon käyntien lisäksi hyvinvointia tukevien kotikäyntien yhteydessä. Kehitetään asunnon muutostöiden prosessia joustavammaksi (vammaispalvelu, fysioterapia). Toteutetaan ympärivuorokautisen hoivan asukashuoneiden, yleisten tilojen ja piha-alueiden systemaattinen esteettömyyden arviointi sisäisenä valvontana. Laaditaan toimenpidesuunnitelma Pirkankoivun peruskorjauksen toteuttamisesta * asukashuoneiden kokoa määrittelee sosiaalihuollon yksiköistä annettu lainsäädäntö ja suositukset * tilamitoituksessa huomioidaan henkilökunnan työskentelyolosuhteet Varmistutaan, että ostopalvelupaikoiksi hyväksyttävät hoivapaikat täyttävät lainsäädännön velvoitteet esteettömyydestä ja turvallisuudesta. Tiedotetaan tilamitoitukseen liittyvästä lainsäädännöstä ja valvonnasta teknistä toimea peruskorjausten suunnittelussa/toimeenpanossa ja toimeenpanossa. Arvioidaan valaistuksen ja värimaailman soveltuvuus peruskorjausten yhteydessä. kotihoitopäällikkö vammaispalvelupäällikkö johtava fysioterapeutti hoivatyön päällikkö kunnossapitomestari tekninen johtaja hoivatyön päällikkö hoivatyön päällikkö hoivatyön päällikkö kunnossapitomestari 17

Ympärivuorokautisessa hoivassa on mahdollisuus yksityisyyteen Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan asiakkailla on mahdollisuus ulkoiluun Otetaan huomioon apuvälineiden ja teknisten ratkaisujen hankinnoissa käyttäjälähtöisyys ja muistisairaiden erityistarpeet. Varmistetaan nykyisten turvajärjestelmien toiminta ja tarvittaessa lisätään turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia Turvataan mahdollisuus olla perheen ja läheisten kanssa yksityisyyden vaarantumatta tarvittavilla tilajärjestelyillä. Huomioidaan ulkoilun toteutuminen hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Kehitetään yhteistyömuotoja ulkoilun toteuttamiseksi erityisesti kotihoidossa (vapaaehtoistyö, sosiaalinen työllistäminen). Järjestetään yhteisöllisyyttä tukevia ulkoilutapahtumia. Ylläpidetään Pirkankoivun pihaalueiden turvallisuutta ja esteettömyyttä. hoivatyön päällikkö kunnossapitomestari tekninen johtaja hoivatyön päällikkö kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö kotihoitopäällikkö vanhusten palveluiden fysioterapeutti kunnan puutarhuri kunnossapitomestari 6.3 Palvelurakenteen kehittäminen Palvelurakennetta kehittämällä tuetaan ikääntyvien mielekkään arjen kokemusta ja turvallista elämää. Palvelurakenteen kehittämisessä noudatetaan valtakunnallisia linjauksia. Kattavalla palvelutarpeiden arvioinnilla turvataan asiakkaiden palveluiden riittävyys, laatu, vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus. Pääpaino kunnan palvelujärjestelmän kehittämisessä on terveyden edistämisessä, ehkäisevässä toiminnassa ja kotona asumisen mahdollistavissa palveluissa. Ympärivuorokautisten hoivapalveluiden rakennetta kehitetään kohti yksiportaista mallia, jolloin pitkäaikaisen laitoshoidon osuus palvelurakenteessa vähenee. Muistisairaiden ihmisten erityistarpeet 18

huomioidaan palvelurakenteen kehittämissä mahdollistamalla heidän asumisensa turvallisesti ja sosiaalisesti mielekkäässä ympäristössä. Toimenpide-ehdotukset ikäihmisten palvelurakenteen kehittämisestä vuosille 2013-2016 Tavoite Keinot Vastuu Ikääntyneiden palvelut ovat joustavia Arvioidaan systemaattisesti vanhusten palvelujen toimivuutta arvioidaan yhteistoiminta-alueella. Asiakkaiden mahdollisuudet sähköiseen palveluun lisääntyvät Kotihoidossa on riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö ja joustavat työtavat Tehdään joka toinen vuosi asiakaskysely kaikille vanhusten palveluiden piirissä oleville asiakkaille. Tuloksista tiedotetaan avoimesti ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä Kaikki vanhusten palveluiden hakemuslomakkeet ovat saatavilla myös sähköisessä muodossa. Ohjataan asiakkaita (ikääntyneet, läheiset) sähköisten palveluiden käyttämisessä. Varaudutaan sähköisen neuvonnan ja ohjauksen menetelmiin lisäämällä ja tukemalla ikääntyneiden käyttöosaamista koulutuksella ja kursseilla. Käytetään arvioinnin tukena RAI -toimintakykymittaria ja sijoitetaan kotihoidon henkilöstö työtehtäviin asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Selvitetään ja valmistellaan siirtymistä reaaliaikaisesti ohjattuun työskentelyyn (mobiiliratkaisu), jolloin tiedot hoitajien sijainnista ja todellinen asiakkaan luona palveluohjaaja palveluohjaaja kotihoitopäällikkö vapaa-aikapäällikkö kotihoitopäällikkö kotihoitopäällikkö 19

Tukipalvelut lisäävät kotona asumisen mahdollisuutta Asiakaslähtöisen valinnanvapauden lisääminen Omaishoidon tuen ja sen tukipalveluita hyödynnetään tehokkaasti käytetty aika ovat käytettävissä. Järjestetään päivätoiminnassa asiakaslähtöistä ja kohdennetusti kotihoitoa tukevaa toimintaa. Selvitetään uusien kotihoitoa tukevien toimintatapojen soveltuvuutta yhteistoimintaalueella (mm. päivähoito, perhehoito) Mahdollistetaan teknologisten ratkaisujen kokeilu ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto. Laaditaan ikääntyneiden kuljetuspalveluiden (sosiaalihuoltolain mukainen) myöntämisen perusteet. Siirrytään palvelusetelin käyttöön omaishoidon lomituspalveluissa Painotetaan omaishoidossa joustavia, asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palveluita. Järjestetään omaishoidon tuen asiakkaiden palvelut keskitetysti yhteistoimintaalueella. Lisätään ikääntyvien tietoisuutta omaishoidon tuen mahdollisuuksista. Järjestetään yleisötilaisuuksia aiheesta yhteistyössä seniorifoorumin ja eläkeläisjärjestöjen kanssa kotihoitopäällikkö perusturvajohtaja omaishoidon koordinaattori kotihoitopäällikkö omaishoidon koordinaattori Omaishoitajien jaksamisesta huolehditaan Järjestetään omaishoitajille koulutusta, vertaistukea ja kuntoutusta ja tarvittaessa kotiin annettavia palveluita. omaishoidon koordinaattori Ympärivuorokautisen hoivan Muutetaan Pirkankoivun perusturvajohtaja 20

palvelurakenne muuttuu kohti yhtenäistä palveluntuottamismallia Ympärivuorokautisia hoivapaikkoja on asiakastarpeen mukaisesti vanhainkotiyksikkö Tähkä tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Muutetaan Pirkankoivun osittain lyhytaikaishoitoon keskittynyt vanhainkotiyksikkö Apila lyhytaikaisen ja kuntouttavaan hoidon yksiköksi. Lisätään tehostetun palveluasumisen paikkoja kolmella ryhmäkodilla (Ysäätiö). Luovutaan hajautetuista tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikoista ja turvataan ikääntyvien ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa olevien asiakkaiden asuminen omassa kunnassa. Noudatetaan tehostetun palveluasumisen hoitajamitoituksessa laatusuosituksen määrittelemää hyvää tasoa (0.6-0.7). Hoidetaan akuutisti sairastuneet vanhukset ensisijaisesti perusterveydenhuollossa terveyskeskussairaalassa tai mahdollisuuksien mukaan Pirkankoivussa. Hyödynnetään kotiutustilanteissa moniammatillista yhteistyötä ja osaamista. Ympärivuorokautiseen hoivaan hakeudutaan hakemusmenettelyllä ja asiakkaan palvelutarve arvioidaan moniammatillisesti. hoivatyön päällikkö perusturvajohtaja perusturvajohtaja hoivatyön päällikkö ylilääkäri geriatri hoivatyön päällikkö terveyskeskussairaalan osastonhoitaja ja apulaisylilääkäri palveluohjaaja SAP -työryhmä 21

6.4 Henkilöstö Henkilöstön riittävä ammattitaito, työhyvinvointi ja osaamisen johtaminen turvaavat laadukkaat ja toimivat vanhusten palvelut. Lähitulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat palvelujen kustannusten hallinta, toiminnan säilyttäminen hyvällä laatutasolla, palveluiden joustavuuden lisääminen ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Työelämästä tulee poistumaan eläköitymisen vuoksi työvoimaa ja samaan aikaan palveluiden tarve lisääntyy väestön ikääntymisen myötä. Vanhusten palveluiden henkilöstömitoituksen lähtökohtina ovat asiakkaiden toimintakyky ja tuen tarve sekä ikäihmisten palvelujen valtakunnallinen laatusuositus. Henkilöstön rekrytoinnissa noudatetaan lainsäädännön ja laatusuosituksen määrittelemiä ammatillisia kelpoisuusvaatimuksia. Henkilöstön osaaminen varmistetaan suunnitelmallisella ja tavoitteellisella gerontologisella täydennyskoulutuksella. Henkilöstön määrän ja tehtävärakenteen tulee tukea joustavasti palveluiden toimivuutta. Henkilöstön työhyvinvointi, työssä jaksaminen, työturvallisuus ja työvoiman saatavuus tarvitsevat tuekseen riittävän esimies ja johtamisosaamisen. Vanhusten palveluiden houkuttelevuutta toimialana vahvistetaan toimivan ja ammattitaitoisen johtamistyön avulla. Vuosittaisia henkilöstöön liittyviä toimenpiteitä suunniteltaessa huomioidaan Pirkkalan kunnan henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman tavoitteet ja kehittämisen painopisteet. Toimenpide-ehdotukset ikäihmisten palveluiden henkilöstöön liittyen vuosille 2013-2016 Tavoite Keinot Vastuu Vanhusten palveluissa on riittävä ja tarkoituksenmukainen henkilöstömitoitus Noudatetaan laatusuosituksen ja lainsäädännön vaatimuksia henkilöstömitoituksessa. Kehitetään oppisopimuskoulutuksen järjestelmällistä toteuttamista tehtävissä, joihin ei ole rekrytoitavissa koulutettua henkilöstöä. henkilöstöjohtaja perusturvajohtaja kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö Kehitetään sosiaalisen työllistämisen mahdollisuuksia asiakastarpeisiin vastaamisessa. Hyödynnetään suunnitelmallisesti ja systemaattisesti RAI työllisyyspalveluiden päällikkö kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö 22

Vanhusten palveluissa on ammatillisesti osaava henkilöstö Henkilöstöä kannustetaan ja motivoidaan Kaikissa työvuoroissa on ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta Vanhusten palveluilla on hyvän ja houkuttelevan työpaikan maine Vahvistetaan vanhustyön arvostusta ja imagoa toimintakykymittarin ja asiakkaiden hoidollisen tarpeen muutoksia henkilöstömitoituksen suunnittelussa Laaditaan kehityskeskusteluihin perustuva koulutussuunnitelma vuosittain. Kehitetään työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukevaa johtamisjärjestelmää. Otetaan henkilöstö aktiivisesti ja systemaattisesti mukaan oman työnsä kehittämiseen. Mahdollistetaan laaja-alainen työkierto (vaihtotyöskentely). Huolehditaan vanhuksia arvostavan ilmapiirin ylläpitämisestä. Luodaan hoitohenkilöstön osalta varahenkilöstön joustavan käytön suunnitelmaja seurantajärjestelmä. Tehdään aktiivista yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan sekä muiden oppilaitosten kanssa. Mahdollistetaan opiskelijoiden käytännön opiskelu- ja opinnäytetyömahdollisuudet. Varmistetaan johtamisosaaminen esimiesten rekrytoinnissa ja koulutussuunnitelmissa. Huolehditaan myönteisestä vanhustyötä koskevasta tiedottamisesta ja tehdään aktiivista yhteistyötä mm. oppilaitosten kanssa. henkilöstöjohtaja henkilöstöjohtaja vanhustyön esimiehet ylihoitaja kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö henkilöstöjohtaja 23

Talousarvion valmistelun yhteydessä määritellään seuraavan vuoden toimenpiteiden toteuttaminen. Valtuustotasoiset tavoitteet ja toimenpiteet esitetään vuosittain talousarvioasiakirjassa. Jokaisesta kehittämisnäkökulmasta määritellään vuosittain keskeisimmät ikäohjelman mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka esitetään perusturvalautakunnan käyttötalouden toiminnallisissa tavoitteissa. Muut lautakunnat ja osastojen tehtäväalueet huolehtivat omalta osaltaan ikäohjelman tavoitteiden toteuttamisesta. Ikäohjelman toimenpidesuositusten toteuttamisesta vastaavat nimetyt vastuuhenkilöt. Ikäohjelma ja sen toteuttaminen on jatkossa yksi kunnan hyvinvointityön teemakohtaisista osaalueista (vrt. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma). Ikäohjelman toteuttamista varten perustetaan poikkitoiminnallinen työryhmä, joka koordinoi tavoitteiden asettamista ja toiminnan toteutumisen seurantaa (vrt. LNP koordinoiva työryhmä). Vanhustyön johtaja toimii työryhmän vetäjänä ja vastaa toiminnasta. Eläkeläisneuvosto ja seniorifoorumi osallistuvat ikäohjelman toteutumisen seurantaan osana omaa toimintaansa. Ikäohjelman tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan järjestelmällisesti vuosittain ja ohjelman tarkistaminen tehdään valtuustokausittain valtuustokauden viimeisenä vuonna. Ikäohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä ja mahdolliset tarvittavat toiminnalliset ja taloudelliset muutokset huomioidaan aina seuraavan vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Ohjelman laajempi tarkistaminen tehdään seuraavan kerran vuonna 2016 ja päivitetty ikäohjelma hyväksytään seuraavalla valtuustokaudella vuonna 2017. 24

Kuvio 5. Ikäohjelman toimeenpanon turvaaminen 25

LÄHTEET Hyvä Pirkkala -hyvinvointiohjelma vuosille 2011-2015 Ikäkaste II- hanke, www.ikakaste.fi Pirkkalan kunnan ikäohjelma vuosille 2009 2015: Pitkää ikää Pirkkalassa Pirkkalan kunnan kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelma Pirkkalan kuntastrategia vuosille 2011-2015 Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 70 /2013, http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1854561#fi Sosiaali- ja terveysministeriö, http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/terveys2015 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2012:10 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=5065240&name=dlfe-20011.pdf Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2012:12 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=5065240&name=dlfe-19627.pdf Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 21, http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=5065240&name=dlfe-22206.pdf) Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntainfo 2/2011, http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/hallinto-jarjestaminentuottaminen/jarjestamisvastuu/kotikuntalaki/documents/kuntainfo%202-2011_21-2-11.pdf Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntainfo 10/2011, http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=207651&name=dlfe-16965.pdf Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:28, http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=2872962&name=dlfe-14929.pdf) Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2008:3, http://pre20090115.stm.fi/ka1202801063405/passthru.pdf Sosiaali- ja terveysministeriö, http://www.stm.fi/tiedotteet/verkkouutinen/-/view/1578608#fi Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 26

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Palvelutarvesuositus, http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2011/06/13/palvelutarvesuositus_s004 _110609.pdf Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/53837d85-321b-4694-90ad-a2332abaea71 Ympäristöministeriön raportti 16/2012, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=138160&lan=fi) 27

LIITTEET Liite 1. Ikäohjelman laatimisen taustalla vaikuttavat asiakirjat Liite 2. Ikäohjelman toteutumisen arviointi 2012 Liite 3. Ikäohjelmasta annetut lausunnot 28

LIITE 1 Ikäohjelman laatimisen taustalla vaikuttavat asiakirjat Lainsäädännön muutokset Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä ja iäkkäällä henkilöllä sellaista iäkästä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi tai ikääntymiseen liittyvän rappeutumisen johdosta. Laki tulee voimaan 1.7.2013. Lain tarkoituksena on 1) parantaa ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista; 2) parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuuksia osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palveluiden kehittämiseen kunnassa; 3) parantaa ikääntyneen henkilön mahdollisuuksia saada tarpeitaan vastaavaa tukea ja palveluita silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää sekä 4) vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa palveluidensa sisältöön ja tehdä niihin liittyviä valintoja. Valmisteilla olevan sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksen tavoitteena on siirtää sosiaalihuollon painopistettä ehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen, turvata asiakaslähtöisellä lainsäädännöllä eri väestöja ikäryhmien yhdenvertainen oikeus riittäviin ja yksilöllistä tarvetta vastaaviin yleisiin sosiaalipalveluihin sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta omassa asiassaan ja yhteiskunnassa. Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä kunnalla tulee olemaan yleinen järjestämisvelvollisuus lakiehdotukseen sisältyvän toiminnan järjestämisessä. Sosiaalihuollon saatavuutta ja toimintaedellytyksiä koskevalla sääntelyllä ohjataan vahvemmin resurssien varaamista. Lisäksi palvelujen saantia koskevien kriteerien laadinta- ja julkaisuvelvoitteella vahvistetaan palvelujen myöntämisen läpinäkyvyyttä. Koska sosiaalihuollon palveluilla on tärkeä tehtävä ikääntyvien tarpeisiin vastaamisessa, lainsäädännössä tullaan korostamaan yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä. Uuden sosiaalihuollon yleislain voimaantulon ajankohdaksi on arvioitu vuotta 2015. Kotikunta- ja sosiaalihuoltolain muutokset tulivat voimaan 1.1.2011. Kyseessä on kotikuntalaissa säädetyn kotikunnan muuttamista koskevan rajoituksen tosiasiallisesta poistamisesta ja siihen liittyen palveluihin hakeutumista ja kuntien välistä kustannustenkorvausjärjestelmää koskevista sosiaalihuoltolain muutoksista. Lakimuutosten tarkoituksena on edistää vanhusten ja vammaisten oikeutta valita vapaasti oma asuinpaikkansa. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai asumisen tarpeen arvioidaan kestävän tai se on kestänyt yli vuoden. Kunnan tulee käsitellä kotikunnan vaihtoa hakevan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön hakemus, arvioida hakijan palvelutarve yhteistyössä tämän kotikunnan kanssa ja tehdä asiassa päätös. Sosiaalihuoltolain 42 a :n mukaan palvelujen järjestämisvastuu siirtyy muuttopäivästä uudelle kotikunnalle. Vastuu palvelujen tosiasiallisista kustannuksista säilyy kuitenkin aikaisemmalla kotikunnalla. Yksityisiä sosiaalipalveluita koskeva laki (922/2011) uudistettiin vuonna 2011. Lakiuudistuksella selkiytettiin yksityisten sosiaalipalvelujen käsitettä, korostettiin palvelujen tuottajien omaa vastuuta palvelu-

jen laadusta ja painotettiin palvelujen ennakollista valvontaa. Lisäksi tavoitteena oli selkeyttää valvontaviranomaisten toimivaltaa, vahvistaa viranomaisten välistä yhteistyötä ja painottaa kunnan tehtävää valvontaviranomaisena. Lain tarkoituksena on varmistaa, että yksityisiä sosiaalipalveluja käyttävän asiakkaan oikeus laadultaan hyviin sosiaalipalveluihin toteutuu. Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Valtakunnalliset suositukset ja ohjelmat Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Laatusuositus on tarkoitettu ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Suositus koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä sosiaali- ja terveyspalveluja sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Laatusuosituksessa määritellään ikääntyneiden palvelujen järjestämistä ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet. Suositus sisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmella osa-alueella: 1) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteen kehittäminen; 2) henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen sekä 3) asumis- ja hoitoympäristöt. Keskeisille ikääntyneiden palveluille asetetaan suosituksessa valtakunnalliset määrälliset tavoitteet, joiden pohjalta kunnat ja yhteistoiminta-alueet asettavat kuntakohtaiset tavoitteet. Suositus painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia. Palvelutoiminnassa tulee korostaa neuvontaa, ohjausta ja muita ehkäiseviä palveluita. Terveyttä, toimintakykyä ja kuntoutumista on tuettava kaikissa ikäihmisten palveluissa. Suosituksessa kuvataan henkilöstön mitoitusperusteita ja annetaan suosituksia henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa. Henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämistä, gerontologisen osaamisen kehittämistä sekä johtamisosaamisen tärkeyttä korostetaan. Ikäihmisten asumis- ja hoitoympäristöjen laadun kehittäminen edellyttää panostusta esteettömyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Suositus sisältää seurantaindikaattoreita, joiden avulla saadaan säännöllistä kuntakohtaista ja valtakunnallista tietoa suosituksen keskeisten sisältöalueiden toteutumisesta. Terveys 2015 kansanterveysohjelman tavoitteita ovat terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on, että terveys on valintoja ohjaava periaate kunnan tehtäväalueilla, yksityissektorilla ja ihmisten omassa toiminnassa. Suomen kansallinen muistiohjelma julkaistiin toukokuussa 2012. Ohjelman rakentuu neljään keskeiseen teemaan: aivoterveyden edistäminen; oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen; hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin sekä kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen.

Kansallisessa muistiohjelmassa 2012-2020 esitetään toimenpiteitä ohjelman toteuttamiseksi kunnille, kuntayhtymille, järjestöille, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä tutkimuslaitoksille. Ohjelman keskeiset toimenpiteet ja tavoitteet kunnille ja kuntayhtymille ovat seuraavat: Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden Ikähoiva työryhmän muistiossa esitetään, että ympärivuorokautisen hoidon rakenteita muutetaan niin, että nykyisestä kolmiportaisesta (tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti, terveyskeskussairaaloiden osastot) siirrytään asteittain kohti yhtenäistä ympärivuorokautisen hoidon järjestämistapaa. Muutoksessa pitää pyrkiä välttämään laitoshoitomaisia ratkaisuja. Perusteluna muutokselle on ikääntyneen ihmisen oikeus kotiin ja arkeen myös toimintakyvyn ja terveydentilan edellyttäessä hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden sekä hoidon portaiden välillä tapahtuvien siirtojen minimoiminen. Ikähoivatyöryhmä ehdottaa seuraavia muutoksia asiakasmaksujen määräytymiseen: 1) kunnan järjestämisvastuulla oleviin asumispalveluihin säädetään valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen määräytymisperusteet 2) kunnan omana toimintana ja ostopalveluina tuotettavista asumispalveluista peritään maksut yhtenäisin perustein 3) sosiaalihuoltolakia uudistava työryhmä ottaa huomioon Ikähoiva työryhmän ehdotuksen asumispalvelujen sisällön ja maksujen määräytymisperusteet Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella palveluasumisen asiakasmaksuja koskevat uudistusehdotukset vuoden 2013 loppuun mennessä. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arviointi osana palvelutarpeen arviointia - asiantuntija suosituksessa palvelutarpeen arvioinnilla tarkoitetaan iäkkään henkilön arjesta suoriutumisen kattavaa, moniammatillista ja monipuolista arviointia palvelujen tai tukien saamiseksi. Palvelutarpeen arvioinnin tekevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset yhdessä iäkkään henkilön ja/tai hänen edustajansa kanssa. Palveluilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi monipuoliseen arviointiin sisältyy kuntien ja/tai KELA:n myöntämä sellainen rahallinen tai siihen verrattava tuki, joka auttaa henkilöä selviytymään mahdollisimman itsenäisesti. Näitä ovat mm. omaishoidon tuki tai kodinmuutostyöt. Yksityisten tahojen, säätiöiden, järjestöjen tai muun ns. kolmannen sektorin tarjoamat palvelut otetaan myös huomioon riippumatta siitä osallistuvatko kunnat näiden rahoittamiseen vai ei. Arvioinnin kattavuudella tarkoitetaan iäkkään henkilön elämäntilanteen kokonaiskuvaa, moniulotteisuudella toimintakyvyn eri osa-alueiden useiden mittareiden sekä keskustelu- ja havainnointitiedon käyttöä ja moniammatillisuudella vähintään kahden eri ammattiryhmän osallistumista arvioon. Kansalliseen omaishoidon kehittämissuunnitelmaan, jonka valmistelu on aloitettu vuonna 2012, tullaan kirjaamaan omaishoitoa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet, toimenpiteiden kustannus- ja vaikutusarviointi sekä toimeenpanosuunnitelma. Kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on parantaa omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta, lisätä omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta sekä tukea omaishoitajien jaksamista. Omaishoidon tukea yhtenäistetään ja kehitetään kunnissa lähivuosien aikana kehittämisohjelman, valtionosuuden lisäyksen sekä vanhuspalvelulain avulla. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelma valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa (2012-2015) edellytetään kuntien varautumista väestön ikärakenteen muutokseen. Sen tulee olla järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista. Terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä varautumistoimia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä asumisvaihtoehtojen kehittämiseen. Laitoshoidon vähentämisen yhteydessä on kehitettävä asumisen ja palvelut sisältäviä ratkaisuja. Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tueksi on keskeistä turvata asumisen, ympäristön ja palvelujen toimiva kokonaisuus ja sisällyttää tämä kokonaisuus strategioihin, jotka

perustuvat ikääntyneen väestön tarpeiden selvittämiseen. Strategian toimeenpano kytketään kunnan taloussuunnitteluun. Kehittämisohjelman keskeiset kehittämisnäkökulmat ovat: ennakointi ja varautuminen esteettömyyden ja asuntojen korjaamisen lisääminen asuntojen laadun ja asumisratkaisujen monipuolisuus asumisen, palvelujen ja ympäristön toimiva kokonaisuus Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelmassa (2009-2015) esitetään, että ikääntyvien mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien ehkäisyyn panostetaan ja niiden hoitoa varhennetaan ja tehostetaan muun muassa kehittämällä ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. Väestön ikääntyessä myös edistävässä ja ehkäisevässä mielenterveys- ja päihdetyössä on ennakoitava ikäihmisten psyykkisiin ongelmiin ja päihteiden käyttöön liittyvä riskikehitys. Ikäihmisille suunnattuun edistävään ja ehkäisevään mielenterveystyöhön on johon on panostettava lähitulevaisuudessa. Seudulliset ohjelmat ja hankkeet Ikäihmisten palveluja on kehitetty Väli-Suomen alueella Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste -ohjelmaan kuuluvalla Ikäkaste -hankkeella. Kehittämistyö jatkuu Ikäkaste II -hankkeessa vuoteen 2013 asti. Ikäkaste -hankkeen osahankkeet perustuvat alueellisista ja paikallisista tarpeista nouseviin osahankkeisiin. Kaikki osahankkeet nivoutuvat toisiinsa yhteisesti määriteltyjen teemakokonaisuuden kautta: 1) Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa: Tavoitteena on tukea kuntia ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon rakenteen uudistamisessa kohti yksiportaista palvelumallia, ottaa huomioon palvelujen suunnittelussa, kohdentamisessa ja järjestämisessä ikäihmisten ja heidän läheisten omat voimavarat sekä saada ikäihmisten perhehoito osaksi palveluvalikkoa. 2) Ikääntyvän neuvonta, palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut: Tavoitteena on kehittää monimuotoista neuvontaa ja asiakasohjausprosessia, kehittää hyvinvointia edistävien kotikäyntien sisältöä ja dokumentointia, edistää ennalta ehkäisevän toiminnan kulttuurin leviämistä toiminta- ja työmenetelmiin sekä osaksi palvelujen kokonaisuutta. Teema-alueisiin liittyviä kehittämistoimia tuetaan hyvinvointiteknologian keinoin. Kehittämistoimien systemaattisuutta ja vaikuttavuutta sekä tulosten juurruttamista ja levittämistä tuetaan vahvistamalla tietojohtamiseen pohjautuvaa suunnittelua ja johtamista sekä luodaan pitkäkestoisen kehittämistyön. Pirkkalan yhteistoiminta-alueella seurataan aktiivisesti hankkeen kehittämistoimien tuloksia ja niitä hyödynnetään paikallisesti. Asiakaslähtöisten palvelukonseptien kehittäminen on yhteneväinen tavoite kuntastrategian ja ikäohjelman tavoitteiden kanssa. Uusiin mahdollisiin seudullisiin hankkeisiin osallistutaan, mikäli ne tukevat ikäohjelman tavoitteiden tukemista. Kehyskuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöstrategiassa vuosille 2011 2015 on huomioitu vanhusten palvelujen kehittäminen osana vastuualuekohtaisia yhteistyön kehittämiskohteita. Kehyskuntien t tekevät tiivistä yhteistyötä palvelujen kehittämisessä ja mm. vertailevat toimintatietoja säännöllisesti. Kehyskunnat tekevät myös tietojärjestelmäyhteistyötä ja järjestävät yhteisiä koulutuksia.