Kouvolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Aikuisväestön lautakunta 93 10.06.2015 Kaupunginhallitus 147 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 51 07.09.2015 Ratamo-palveluverkko 2018 9376/06.00.00/2015 Aikla 93 Kouvolan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon suunni tel mat ovat täs men ty neet alkuvuodesta 2015, jonka osia on koe pon nis tettu lau ta kun nan puheenjohtajille aamupalavereissa. Asia on tuotu esille valtuus to se mi naa ris sa 24.4.2015. Aikuisväestön lautakunta piti en nak ko vai kutus ten ar vioin ti päi vän 20.5 2015, jonka pohjalta lautakunnan jäsenet ar vioivat pal ve lu verk ko esi tyk sen sisältöä. Tämän lisäksi kaikille hy vin voin ti pal velu jen lau ta kun nil le on pidetty asian esittelytilaisuus 2.6.2015, jossa oli mahdol li suus esit tää näkökulmia ratkaisulle. Keskusteluissa korostuivat pal ve lujen di gi ta li soin ti, joka katsottiin merkittäväksi sisällön ohjausmekanismiksi pal ve lu jen ke hit tä mi ses sä. EVA-arviointi on oheismateriaalina nro 3. Palveluverkosta on tehty ympäristövaikutusten arviointi, niiden tietojen varas sa, joita asiassa oli käytettävissä. Tarkastelussa on huomioitu hen ki lö liiken ne ja logistiikan muutos. Lisäksi on arvioitu tilojen energiatalouden paran tu mi nen. Talousvaikutuksista on laadittu tuottopotentiaali koskien var sinai sen verkkoratkaisun kautta saavutettavia hyötyjä. Tässä laskelmassa on huo mioi tu Elimäen, Korian sekä Valkealan terveysasemien profiilien muuttu mi nen palvelupisteiksi. Ympäristövaikutusten arviointi ja tuot to po ten ti aa li ovat liitteinä nro 1 ja 2. Aikaisemmasta Ratamoverkosta (2012) poiketen esitetty palveluverkko käsit tää Ratamokeskuksen ja kaksi Keltakankaalle ja Kuusankoskelle si joit tuvaa Ratamo-asemaa sekä kuusi Ratamopalvelupistettä. Uudenlainen kä sitys terveydenhuollon järjestämisestä tukee nyt esitettävää pal ve lu verk korat kai sua. Asiakastarpeiden tunnistamisen kautta järjestämme koko Kou volan alueelle ne palvelut, joita erityisesti useita samanaikaisia kroonisia sairauk sia potevat sekä ikääntyneet tarvitsevat. Tarkoituksena on hyödyntää ny ky tek no lo gian ratkaisuja sekä uusia näytteenottotekniikoita. Palvelupiste toi min ta-aja tus on lähtökohtaisesti mobiiliratkaisua toimivampi palvelujen to teut ta mi sen kannalta. Tätä tukevat myös kuntalaisten vastaukset kun taky se lys sä, jossa yli puolet vastaajista oli kiinteiden palvelupisteiden kan nalla. Kuntalaiskyselyssä nousi esille myös valmius hakea sosiaali- ja ter veyspal ve lut hieman nykyistä kauempaa, mikäli useampia asioita voidaan hoitaa yhdellä käynnillä ja laadukkaammin. Lisäksi arvostetaan palvelun nopeaa saatavuutta. Palveluverkkoehdotuksen perustelut on liitteenä nro 3. Osaamisen keskittymisellä Ratamokeskukseen ja Kuusankosken sekä Kelta kan kaan Ratamo-asemille päästään hyödyntämään resursseja pa remmin. Tä mä antaa paremman mahdollisuuden myös reaaliaikaiselle eri koisosaa mi sen konsultoinnille. Asiakkaan näkökulmasta järjestely vähentää vas taan ot to käyn te jä, kun useampia asioita saadaan hoidettua yhdellä
Kouvolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Aikuisväestön lautakunta 93 10.06.2015 Kaupunginhallitus 147 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 51 07.09.2015 käyn nil lä. Uudenlainen tiimityöskentely osaamiskeskuksissa myös sekä lyhen tää jo no tus ai ko ja merkittävästi ja parantaa palvelun saatavuutta. Ratamokeskus tarjoaa erikoissairaanhoitoa koko Kouvolan väestölle sekä pe rus ter vey den huol toa 65 000 asukkaalle. Ratkaisu mahdollistaa eri koissai raan hoi don, perusterveydenhuollon ja niitä tukevien sosiaalipalveluiden kus tan nus te hok kaan kokonaisuuden. Toinen merkittävä linjaus on kaikkien vuo de osas to jen sijoittuminen jatkossa yhteen paikkaan. Yksi vuodeosasto kes kit tyy pääosin kuntoutukseen, yksi operatiivisiin potilaisiin, yksi si sä tauti po ti lai siin ja kaksi kuntouttavalla työotteella toimivaa vuodeosastoa toi mivat yleislääkärijohtoisina, jolloin voidaan hoitaa potilaat tehokkaasti nykyistä vä hem mäl lä erikoissairaanhoidon resurssin käytöllä. Päivystysosasto toimii te hok kaas ti, jolla pyritään vähentämään epätarkoituksenmukaisia vuo deosas to si joi tuk sia. Potilaita voidaan tarkkailla ja hoitaa 1-2 vuorokauden ajan päi vys tys osas tol la. Virka-ajan ulkopuolella saapuneiden potilaiden tarkoi tuk sen mu kai sen hoitopaikan ja muodon selvittely tapahtuu mo niamma til li ses ti ja te hok kaas ti perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita hyödyn täen. Ra ta mo kes kuk sen toimintamallin suunnittelun pohjaksi on tehty pää lin jat, joiden poh jal ta jatketaan tarkempaa sisällön suunnittelua. Ti lasuun nit te lu on eden nyt siihen vaiheeseen, että tarkempi kustannuslaskenta voi daan käyn nis tää. Toiminnat erikoissairaanhoidon osalta on sovitettu yhteen läheisten kes kus sai raa loi den tulevaisuuden visioiden kanssa pääl lekkäi syyk siä vält täen. Operatiivisen toiminnan laajuudesta ja sisällöistä sekä dia lyy si- ja ku van ta misyk si köi den tarpeesta ja niiden sijainnista on myös neu vo tel tu. Ratamo-palveluverkko käsittää Ratamokeskuksen ja Keltakankaan sekä Kuu san kos ken Ratamo-asemien lisäksi riittävän määrän palvelupisteitä, joi den avulla turvataan kaupungin strategian mukaisesti asukkaille kotona asu mi sen tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut yhdessä kehitettävän ko tisai raa la toi min nan kanssa. Ratamokeskukseen sijoittuvat vuodeosastot, avovastaanottotoiminta, osaamis kes kuk set, päivystys, suun terveydenhuollon yksikkö, laboratorio ja kuvan ta mis pal ve lut, kuntoutus, infektioiden ja tartuntatautien torjunta ja tervey den edis tä mi nen. Edelleen keskukseen sijoittuu matalan kynnyksen päih de- ja mielenterveyspotilaiden vastaanotot, erityistyöntekijöitä sekä ikään ty nei den varhainen tuki ja muita soveltuvia sosiaalipalveluita. Kuusankosken ja Keltakankaan Ratamo-asemille sijoittuu avo vas taan ot totoi min taa, suun terveydenhuollon yksikkö, laboratorionäytteenotto, kun toutus pal ve lui ta, matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspotilaiden vastaan otot, sekä ikääntyneiden varhaisen tuen ja muita sosiaalipalveluita. Ratamopalvelupisteet sijoitetaan luontevaan yhteyteen perhekeskusten ja ikään ty nei den ihmisten palveluasumisen / palvelukeskusten kanssa ja niihin sijoitetaan kotona asumista tukevia lähipalveluita. Tällaisia arvioidaan ole van ainakin hoitajan vastaanottotoiminta sekä lääkärin etävastaanotto, ra joi tet tu laboratorion näytteenotto. Eri alueille voidaan tuoda hieman eri laisia hyvinvointipalveluita, kuten terveyden edistämistä ja matalan kynnyksen mie len ter veys ja päihdeneuvontaa / vastaanottoa, joita suunnitellaan yhdes sä asiakasraadin kanssa niin, että palvelupisteillä parhaiten vastataan kun kin alueen lähipalveluiden tarpeeseen.
Kouvolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Aikuisväestön lautakunta 93 10.06.2015 Kaupunginhallitus 147 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 51 07.09.2015 Adressit Elimäen ja Valkealan terveysasemien säilyttämisen puo les ta ovat näh tä vis sä kokousasiakirjoissa. Lisätietoja: Aikuisväestön palvelujen johtaja Vesa Toikka, puh. 020 615 3831, vesa.toikka(a)kouvola.fi ja terveysjohtaja Kari Kristeri, puh. 020 615 9399, kari.kristeri(a)kouvola.fi Aikuisväestön palvelujen johtajan ehdotus: Päätetään esittää Kouvolan kaupunginhallitukselle sekä valtuustolle Ra tamo- pal ve lu ver kok si 2018; Ratamokeskus, kaksi Ratamo-asemaa sekä kuu si palvelupistettä. Päätöksen toimeenpano aloitetaan vuoden 2018 alus ta, jon ka on tarkoitus olla valmiina, kun Ratamokeskus aloittaa toi mintan sa. - - - - - Lautakunnan jäsen Heidi Husu teki päätösehdotuksesta poikkeavan muutos esi tyk sen: "Ehdotetun Ratamoverkkopäätöksen toimeenpanoa lykätään kunnes Etelä-Suo mea koskevasta sosiaali- ja terveyspalvelurakenteesta on selvinnyt, mi tä erikoissairaanhoitoa Kouvolassa voidaan tuottaa jatkossa." Muutosesitystä ei kannatettu. Lautakunnan jäsen Birgit Koskela teki päätösehdotuksesta poikkeavan muu tos esi tyk sen: " Esitän, että Valkealan terveysasemaa ei muuteta Ratamopalvelupisteeksi 2018, vaan että se tulee jäämään toiminnoiltaan Kelkakankaan ja Kuu sankos ken terveysasemien veroiseksi." Lautakunnan jäsenet Matti Sorsa, Sari Kukkola ja Joni Riihelä kannattivat esi tys tä. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu aikuisväestön pal ve lujen johtajan päätösehdotuksesta poikkeava muutosesitys, asiasta on suo ritet ta va äänestys. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi ni men huu to äänes tystä. Ne, jotka kannattavat aikuisväestön palvelujen johtajan ehdotusta ää nes tä vät JAA ja ne, jotka kannattavat Birgit Koskelan esitystä ää nes tävät EI. Äänestystavan ja äänestysesityksen tultua hyväksytyiksi suoritettiin ää nestys, jossa annettiin 6 JAA-ääntä (Reino Grönlund, Matti Norppa, Tuula Ran ta mo, Anne Tuoma, Sanna Tähtinen ja Reijo Valkeapää) ja 6 EI-ääntä (Hei di Husu, Birgit Koskela, Sari Kukkola, Jouko Leppänen, Joni Riihelä ja Mat ti Sorsa). Koska äänestystulos meni tasan, puheenjohtajan ääni rat kaisi. Puheenjohtaja totesi lautakunnan jäsenen Birgit Koskelan ehdotuksen tulleen hyväksytyksi.
Kouvolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Aikuisväestön lautakunta 93 10.06.2015 Kaupunginhallitus 147 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 51 07.09.2015 Aikuisväestön lautakunnan päätös: Päätetään esittää Kouvolan kaupunginhallitukselle sekä valtuustolle Ra tamo- pal ve lu ver kok si 2018; Ratamokeskus, kolme Ratamo-asemaa (Kel takan gas, Kuusankoski ja Valkeala) sekä viisi palvelupistettä. Päätöksen toimeen pa no aloitetaan vuoden 2018 alusta, jon ka on tarkoitus olla valmiina, kun Ratamokeskus aloittaa toimintansa. Kh 15.06.2015 147 EVA-arviointi on oheismateriaalina nro 1. Ympäristövaikutusten arviointi on oheismateriaalina nro 2. Muutospotentiaali on oheismateriaalina nro 3. Palveluverkkoehdotuksen perustelut on oheismateriaalina nro 4. Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle: Ratamo-palveluverkko 2018 muodostuu Ratamokeskuksesta, kahdesta Ra ta mo-ase mas ta ja kuudesta palvelupisteestä. Päätöksen toimeenpano aloitetaan vuoden 2018 alusta ja pal ve lu verkon on tarkoitus olla valmiina, kun Ratamokeskus aloittaa toimintansa. Asian käsittely Jari Käki esitti Kouvolan Ratamopalveluverkoksi 2018 seuraavaa: Ra tamo kes kus, neljä Ratamoasemaa (Elimäki, Keltakangas, Kuusankoski ja Val kea la) sekä neljä palvelupistettä. Päätöksen toimeenpano aloitetaan vuo den 2018 alusta ja palveluverkon on tarkoitus olla valmiina, kun Rata mo kes kus aloittaa toimintansa. Jari Käen esitystä ei kannatettu. Sakari Smeds esitti Anssi Tähtisen kannattamana, että kau pun gin hal litus esittää kaupunginvaltuustolle aikuisväestön lautakunnan esityksen hy väk sy mis tä siten muutettuna, että Valkealan terveysasemaa tar kastel laan erikseen Ratamokeskuksen valmistumisen jälkeen. Kaupunginhallituksen päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi Sakari Smedsin esityksen. Päätöksen toimeenpanon osalta kaupunginhallitus hyväksyi apu lais kau-
Kouvolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Aikuisväestön lautakunta 93 10.06.2015 Kaupunginhallitus 147 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 51 07.09.2015 pun gin joh ta jan päätösehdotuksen Kv 07.09.2015 51 EVA-arviointi on oheismateriaalina nro 1. Ympäristövaikutusten arviointi on oheismateriaalina nro 2. Muutospotentiaali on oheismateriaalina nro 3. Palveluverkkoehdotuksen perustelut on oheismateriaalina nro 4. Kaupunginhallituksen ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Ra ta mo-pal ve luverk ko 2018 muodostuu Ratamokeskuksesta, kahdesta kolmesta (* Rata mo-ase mas ta sekä viidestä pal ve lu pis tees tä. Valkealan ter veys asemaa tar kas tel laan erikseen Ra ta mo kes kuk sen valmistumisen jälkeen. Päätöksen toimeenpano aloitetaan vuoden 2018 alusta ja pal ve lu verkon on tarkoitus olla valmiina, kun Ratamokeskus aloittaa toimintansa. Asiankäsittely: (* korjattu Hallintolaki 51 7.9.2015 Puheenvuoroja käyttivät valtuutetut Jari Larikka, Jouni Suninen, Vesa Vai nio, Maarit Helkala, Kari Leinonen, Anssi Tähtinen, Mika Byman, Saka ri Smeds ja Ritva Sorvali. Valtuutettu Jouni Suninen esitti Vesa Vainion kannattamana, että Ra tamo verk ko pää tök sen toimeenpanoa lykätään siihen asti, että saadaan ver tai le va laskelma hajautetun palvelumallin ja keskitetyn palvelumallin kus tan nuk sis ta ja Etelä-Suomea koskevasta sote-ratkaisusta selviää mi tä erikoissairaanhoitoa Kouvolassa voidaan tuottaa jatkossa. Asiantuntijapuheenvuoroja käyttivät kaupunginjohtaja Lauri Lam min mäki, vs. terveysjohtaja Kari Kristeri ja tekninen johtaja Hannu Luotonen. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esitys, joka poikkeaa kaupunginhallituksen esityksestä, asiasta on suoritettava ää nestys. Ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jouni Sunisen esitystä äänestävät EI. Äänestysesityksen ja äänestystavan tultua hyväksytyiksi suoritettiin äänes tys, jossa annettiin 48 JAA-ääntä ja 11 EI-ääntä. Puheenjohtaja totesi Jouni Sunisen esityksen tulleen hylätyksi. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 3.
Kouvolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Aikuisväestön lautakunta 93 10.06.2015 Kaupunginhallitus 147 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 51 07.09.2015 Kaupunginvaltuuston päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
RATAMO PALVELUVERKKO EVA-arviointi suppea Aikuispalvelujen lautakunta 20.5.2015
Asia: Ratamo palveluverkko Toimielin: Aikuispalvelujen lautakunta Kokous _10 /_6. (Aikaisemmat käsittelyt: /., /. ) Valmistelijat: Vesa Toikka, Kari Kristeri, Marja-Terttu Nuorivuori, Katja Kangas, Hannele Arpinen, Sami Loimas Esittelijä: Vesa Toikka Esitys: Toiminta jatkuu nykyisellään: Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2 (kotepa) Vaihtoehto 1 Nykyinen palveluverkko ja toiminnot Ratamo-keskus Ratamo-asemat: Keltakangas ja Kuusankoski Ratamo-palvelupisteet: Elimäki, Valkeala, Ratamo-palvelupisteet rajoitettu tarjonta: Jaala, Tuohikotti, Utti Ratamo-keskus ja nykyinen palveluverkko (-Koria) Vaikutus asiakkaisiin/ Asiakaslähtöinen toiminta Asiakkaan kuuleminen Ennaltaehkäisyyn panostaminen Yhteisöllisyyden edistäminen Eniten positiivisia vaikutuksia asiakkaisiin katsottiin olevan vaihtoehdolla 1. Sen todettiin tukevan riittävästi yhteisöllisyyttä, varsinkin jos palvelut kylille jalkautetaan. Kiinteät palvelupisteet tukevat paikallista identiteettiä. Puolesta: +Etäisyydet eri toimipisteisiin säilyvät ennallaan, mikä on monelle erityisen tärkeä seikka. +Ei tarvitse totutella uudenlaisiin ratkaisuihin (mm. sähköiset palvelut). Vastaan: -Vaatii paljon parannuksia. -Ajanvaraus ei nykyisellään toimi. Puolesta: +Ratamo-keskuksen yhden hengen huoneet -> sairaalainfektiot vähenevät. +Tukee riittävästi yhteisöllisyyttä +Voi olla yhteisöllisyyttä edistävä, jos palvelut kylille jalkautetaan. Kiinteät palvelut/palvelupisteet pönkittävät paikallista identiteettiä. Palvelut Sippola ja Kaipiainen, koulujen yhteyteen? +Sairaanhoitajille rajoitettu lääkkeenmääräämisoikeus? Vastaan: - Puolesta: +Korian terveysasemaa käyttävien asiakkaiden matkat pitenevät. +Asiakaslähtöisin, lääkäripalvelut lähellä Vastaan: -
Vaikutus palveluihin/ Optimaalinen palvelutarjonta ja verkko osallisuuden ja omatoimisuuden lisääminen Palvelujen saatavuus ja käytettävyys Vaihtoehdolla 1 katsottiin olevan eniten positiivisia vaikutuksia palveluihin, joskin mallin toimiminen käytännössä vaatii työstämistä. Palvelutarjontaa, vaikkakin rajoitettuna, saatavilla koko Kouvolan alueelle. Puolesta: +Tarjontaa, vaikkakin rajoitettuna, myös Jaalassa, Tuohikotissa ja Utissa -> palveluita saatavilla siis koko Kouvolan alueella. +Dialyysia varten ei tarvitse lähteä KOKSiin asti. +Useampi asia hoituu samalla reissulla. Puolesta/vastaan: -/+ Tulevaisuuden malli, paljon kysymyksiä ilmassa miten toimii käytännössä, onko kokemuksia muista kaupungeista? Miten asukkaat osaavat käyttää palveluja? Puolesta: +Saatavuus turvattaisiin tällä vaihtoehdolla parhaiten Vastaan - Vastaan: - Vaikutus henkilöstöön Vastuullinen ja osallistava johtaminen Henkilöstön hyvinvointi ja henkilöstöresurssin käyttö Vaihtoehdolla 1 katsottiin olevan eniten positiivisia vaikutuksia henkilöstöön: Ratamo-keskuksen uudenaikaisia tiloja pidettiin rekrytoinnin kannalta houkuttelevina. Resurssien käyttöä mahdollisuus parantaa. Puolesta - Vastaan: -Sisäilmaongelmat ainakin Pohjois-Kymen sairaalassa aiheuttavat mm. hengityselinsairauksia ja henkilökunnan sairauspoissaolot lisääntyvät. Hoitohenkilöstö ei hakeudu töihin sellaiseen paikkaan, missä tällaisia ongelmia on. Tilat eivät ole tätä päivää. -POKS:n tilat vaikuttavat myös henkilökuntaan Puolesta: +Ratamo-keskuksen uudenaikaiset tilat toivottavasti houkuttelevat lääkäreitä paikkakunnalle. Kun toimintatavat muuttuvat, henkilökunta tarvitsee tarpeeksi koulutusta, tukea ja kannustusta. Johtaminen avainasemassa. +Tässä mallissa työn kuormittavauus varmasti jakautuu eri tavalla usealle kuin nykyisessä mallissa + henkilöstöä voidaan resurssoida järkevämmin, esim. lääkärit Vastaan: -Muutoksesta aiheutuu aina huolta oman työsuhteen jatkumisesta -Työmatkat pitenee Puolesta: + henkilöstö toimii tutuissa paikoissa, ei muutosstressiä Mihin Korian terveysaseman henkilökunta sijoittuu? Vastaan -
Vaikutukset ympäristöön Viihtyisä ja toimiva asuinympäristö Eheytyvä taloudellinen kaupunkirakenne Ympäristöystävällinen kaupunki Ympäristökuormituksen vähentäminen Ratamo-keskuksen rakentamisella (vaihtoehdot 1 ja 2) katsottiin olevan sekä positiivisia että negatiivisia ympäristövaikutuksia: uuden rakentamisessa on mahdollista ottaa ympäristönäkökulma aiempaa voimakkaammin huomioon, mutta liikenne lisääntyy ja rakentamisesta aiheutuu melua. Eniten positiivisia vaikutuksia arvioitiin olevan vaihtoehdolla 1 Vaikutukset yrittäjyyteen Työvoiman saanti Työllisyys Palvelutoiminnan ulkoistaminen Positiivisena vaikutuksena yrittäjyyteen esitettiin ainoastaan Ratamokeskuksen rakentamisen työllistävä vaikutus vaihtoehdossa 1. Puolesta: +Maisema pysyy ennallaan. Vastaan: -Vanha sairaala, millainen energiatehokkuus? Vaatii jatkuvaa kunnossapitoa. -POKS syrjässä Puolesta: - Vastaan: -Ulkoistaminen ei ole mikään luonnonlaki ja pakko. Siihen ei pidä ehdoin tahdoin pyrkiä. Palvelut tuotettava pääsääntöisesti omana tuotantona, mukaan lukien tukipalvelut! Puolesta: +Riittävät palvelut ( pienetkin ) tukee yhteisöjä +Ei tarvi aina mennä esim. laboran takia keskustaan. +uuden sairaalan rakentamisessa voi ja pitää ottaa huomioon ympäristönäkökulma aiempaa voimakkaammin Vastaan: -Ratamo-keskus muuttaa maisemaa ja liikennejärjestelyjä. -Rakentamisesta aiheutuva melu. -Liikenteen lisääntyminen, melun lisääntyminen. -liikenteellinen pullonkaula riskinä Puolesta: +Ratamo-keskuksen rakentamisella työllistävä vaikutus. Vastaan: -Ulkoistaminen ei ole mikään luonnonlaki ja pakko. Siihen ei pidä ehdoin tahdoin pyrkiä. Palvelut tuotettava pääsääntöisesti omana tuotantona, mukaan lukien tukipalvelut! Puolesta: +uuden sairaalan rakentamisessa voi ja pitää ottaa huomioon ympäristönäkökulma aiempaa voimakkaammin Vastaan: -liikenteellinen pullonkaula riskinä Puolesta: - Vastaan: -Ulkoistaminen ei ole mikään luonnonlaki ja pakko. Siihen ei pidä ehdoin tahdoin pyrkiä. Palvelut tuotettava pääsääntöisesti omana tuotantona, mukaan lukien tukipalvelut!
Vaikutus talouteen lyhyellä (talousarviovuosi) ja pitkällä (strategiakausi) aikavälillä Kokonaistaloudellisuus Strategiaa toteuttava ja johdonmukainen toteutus Vaihtoehdolla 1 katsottiin olevan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia talouteen. Se katsottiin tietyin varauksin kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi, mutta epävarmuutta aiheuttaa investoinnin suuruus ja budjetissa pysyminen. Vaihtoehdolla 1 oli eniten positiivisia vaikutuksia talouteen. Puolesta: - Vastaan: -Korjausinvestointeja tehtävä joka tapauksessa, strategiakaudella tulee varmaan kalliimmaksikin Puolesta: +Talous ehkä kestää tämän +Kustannustehokkain ratkaisu, etenkin jos tulevat kevyet palvelut yhdistetään jo olemassa oleviin palveluihin ja tiloihin Puolesta/vastaan: -/+ Kallis uudistus, mutta toivottavasti muuttaa palvelurakennetta toimivammaksi ja kohtaa asiakastarpeet nykyaikaisella tavalla. Saattaa maksaa itseään takaisin pitkällä aikavälillä Vastaan: -Ratamo-keskuksen rakentaminen kallista! Millaisia säästöjä pitkällä aikavälillä, se jää nähtäväksi. -Suuri investointi, pitääkö budjetti? Puolesta: +Voidaan saada säästöä, jos palvelut ennaltaehkäisevät suurempia sairauksia Vastaan: -Rahat ei riitä Muuta huomioitavaa Nykyinen palveluverkko ei ainakaan palvele tällaisenaan. Tämä kokonaisuus vaikuttaa hyvältä toteutuessaan niin kuin se on suunniteltu. Tärkeintä on että kaikki kuntalaiset voivat kokea tulevansa autetuiksi terveydellisissä kysymyksissä. Tämä malli mahdollistaa usean lähestymis- ja auttamistavan, mutta on varmistettava, että potilaan kohtaaminen myös toteutuu oikealla tavalla akuutisti, riippumatta siitä, missä päin kuntaa hän asuu.
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa - Ve0: Nykytilanne - Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 - Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1. Tarkastellut vaikutukset/rajaukset Energia- ja kasvihuonekaasupäästövaikutukset Liikenteen aiheuttamat vaikutukset Asiakkaiden liikkuminen Tavaraliikenne Rakennusten energiankulutuksen aiheuttamat vaikutukset Sähkön ja lämmön kulutus 2. Tulokset 2.1 Asiakkaiden liikkuminen Energiankulutus eli asiakkaiden liikkumien matkojen pituus on pienin vaihtoehdossa Ve0. Selvityksessä on arvioitu eri vaihtoehtojen toimipisteiden asiakaskäyntimäärät vuodessa ja asiakkaiden liikkumat keskimääräiset kilometrit edestakaisella asiointimatkalla. Myös kulkumuotojakauma (henkilöauto, joukkoliikenne kevyt liikenne) on huomioitu. Myös henkilökunnan liikkumismäärä voi eri vaihtoehdoissa muuttua riippuen siitä, missä toimipisteiden henkilökunta nykyisin asuu. Kuva 1. Asiakkaiden liikkumisen aiheuttama energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt vuodessa eri vaihtoehdoissa.
2.2 Tavaralogistiikka Tavaralogistiikan aiheuttaman kuljetusmatkan pituus ja siten myös energiankulutus on pienin vaihtoehdossa Ve2. Arvioinnissa on otettu huomioon eri vaihtoehtojen kuljetusmatkat, toimitusten tiheys ja kuljetusajoneuvotyyppi. Arvioinnissa on huomioitu myös Kouvolan ulkopuolelta tulevat toimitukset Marjoniemeen (Ve0) ja Ratamokeskukseen (Ve1 ja Ve2). Kuva 2. Tavaralogistiikan aiheuttama energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt vuodessa eri vaihtoehdoissa. 2.3 Rakennusten energiankulutus Rakennusten energiankulutus eri vaihtoehtojen osalta on laskettu saatujen ja osittain arvioitujen kulutuslukemien ja käytettyjen polttoaineiden mukaisesti. Ratamokeskuksen energiankulutus ei vielä ole selvillä, joten sen kohdalla on käytetty POKS:in kulutusta. Eri vaihtoehdoissa luultavasti kaikki nykyiset rakennukset säilyvät. Arvioinnissa on kuitenkin laskettu rakennusten Ratamoverkon arvioidun käyttöasteen mukainen energiankulutus.
Kuva 3. Rakennusten energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt vuodessa eri vaihtoehdoissa. 2.4 Vaikutukset yhteensä Arvioinnin perusteella kokonaisenergiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt ovat pienimmät vaihtoehdossa Ve2. Rakennusten energiankulutus muodostaa n. 80 % tässä arvioinnissa selvitettyjen osioiden kokonaisenergiankulutuksesta. Rakennusten energiankulutuksen pienentämiseen tulee siis kiinnittää erityistä huomiota kaikissa vaihtoehdoissa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen, joka myös ympäristöohjelman päätavoitteena, kannalta on hyvin tärkeää, että vaihtoehdoissa Ve1 ja Ve2 Ratamokeskuksen ja muidenkin toimipisteiden (kaikki vaihtoehdot) tarvitsema lämpö ja sähkö tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla ja kiinteistöjen ja toimintojen energiatehokkuudesta huolehditaan jatkuvasti. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi energiankulutus muodostaa suoraan ja välillisesti myös esim. hiukkas- ja typenoksidipäästöjä tai esim. jätettä. Tässä selvitetty energiankulutus on n. 9-12 % luokkaa Kouvolan kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen kokonaisenergiankulutuksesta. Päästöt ovat n. 0,4 % koko Kouvolan alueen (pl. teollisuus) kasvihuonekaasupäästöistä.
Kuva 4. Arvioinnin eri vaihtoehtojen kokonaisenergiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt eri vaihtoehdoissa. 3. Muut vaikutukset Jätteiden määrä on riippuvainen asiakasmääristä. Suuremmissa tiloissa/yksiköissä (Ve2) voidaan olettaa jätteiden lajittelumahdollisuudet ja jätetilat olevan paremmat, jolloin jätteiden aiheuttamat päästöt vähenevät ja materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuus on suurempi. Myös jätteenkuljetuskilometrien voidaan olettaa pienenevän, jos yksiköiden määrä tai käyttöajat vähenevät. Ympäristöhyötyjen lisäksi nämä tuovat kustannussäästöjä. Veden kulutuksen voidaan arvioida pysyvän suunnilleen samana (Ve0 tai Ve1) tai vähenevän (Ve2), mikäli tilat ja vesikalusteet ovat uusia. Vaikutukset luontoon ja hydrologiaan Ratamokeskuksen osalta ovat tehtyjen selvitysten mukaan pienet ja saadaan otettua huomioon suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Olemassa olevien terveysasemien kohdalla tilanne ei nykyisestä muutu. Meluvaikutukset muodostuvat lähinnä liikenteestä. Liikennemelua syntyy eri toimipisteiden käyttötaajuudesta johtuen. Vaihtoehdoissa Ve1 ja Ve2 Ratamokeskuksen alueen melu tulee lisääntymään ja muiden toimipisteiden alueiden melu vähenemään. Maisemavaikutukset kohdistuvat lähinnä Ratamokeskuksen alueeseen eli vaihtoehtoihin Ve1 ja Ve2. Muiden asemien ympäristön maiseman voidaan olettaa pysyvän samana. Rakentamisen/remontoinnin aikaiset vaikutukset ovat esim. melua ja pölyä (työkoneet ja liikenne), rakentamisesta ja remontoinnista syntyy jätteitä, rakentamisesta myös maa-ainesjätettä. Rakennusmateriaalien valmistus vie energiaa ja luonnonvaroja. Vaikutukset syntyvät vaihtoehdossa Ve0 toimipisteiden remontoinnista, vaihtoehdossa Ve1 Ratamokeskuksen rakentamisesta ja
toimipisteiden remontoinnista ja vaihtoehdossa Ve2 Ratamokeskuksen rakentamisesta ja joidenkin toimipisteiden remontoinnista. 4. Taustaa Laadukas ympäristö -strategiapäämäärä Energiatehokkuussopimus, jossa Kouvola on sitoutunut vähentämään energiankulutustaan ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä eri toimenpitein. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020 Kuva 5. Ympäristöohjelman rakenne. Ympäristöohjelma toteuttaa Laadukas ympäristö-strategiapäämäärää. www.kouvola.fi/ymparistoohjelma Lähteet - Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus (Kouvola) - VTT:n Lipasto-tietojärjestelmä (ajoneuvotyyppien kulutus ja päästöt) - Motiva: Polttoaineiden lämpöarvot ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet - Kastek-kiinteistöt - KSS Energia - Kouvolan kaupunki/hypa - Kouvolan kaupunki/tilaliikelaitos - Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020
- Kouvolan ympäristöohjelman vuosiraporttiluonnos 2014 - Kouvolan CO2-raportti 2014 Lisätietoja: ympäristöasiantuntija Katja Kangas, puh. 020 615 6755, katja.kangas(a)kouvola.fi, Teky/Ympäristöpalvelut
Pth:n vastaanottojen muutospotentiaali 2,38 milj euroa Terveysasema Tp 2014 2018 6 000 000 Keltakangas 2 708 000 2 708 000 Kuusankoski 2 358 000 2 358 000 Marjoniemi 4 978 700 4 978 700 Jaala 197 900 197 900 Elimäki 1 489 200 298 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 Valkeala 1 487 300 297 500 Jakamattomat 1 813 000 1 813 000 Yhteensä 15 032 200 12 650 900 2 000 000 1 000 000 2014 2018-11.6.2015 Hannele Arpinen
Pth:n vastaanottojen muutospotentiaali tarkennettu Elimäki, Koria, Valkeala Menolaji Yht Sisäiset vuokrat Elimäki -222 000 Valkeala - 150 000 Koria - 44 000-300 000 Henkilöstömenot yhteensä vuonna 2014 Vuodelle 2018 arvioitu siirtyvä hoitohenkilön työpanos Erotus - 1 647 000-500 000-1 147 000-1 100 000 Potentiaali yhteensä - 1 400 000 Toiminnan muutoksesta johtuvia euromääräisiä vaikutuksia on vaikea arvioida esim sijaismäärärahojen ja erilliskorvausten osalta sekä ostopalvelulääkärien tarpeen vähenemisen osalta. Vertailutietona Kuusankosken terveysaseman ostopalvelulääkärit vuonna 2014 yhteensä 100.000 euroa. 11.6.2015 Hannele Arpinen