PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 27.8. 2009 LSU-2009-Y-457 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista Alajärven kaupungin Levijoen kylässä. HAKIJA Pyysaari Tuomas Hämeenniementie 67 62900 Alajärvi LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 60 lypsylehmää, 23 hiehoa ja 16 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen pihattonavetan yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 70 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 18 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen pihattonavetta ja sen laajennusosa sijaitsevat Alajärven kaupungin Levijoen kylässä tilalla Pyysaari RN:o 4:338. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai joka eläinyksiköinä laskettuna vastaa 75 lypsylehmää. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 5.6.2009. Lupahakemusta on täydennetty 15.6.2009. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on 11.7.2000 Alajärven kaupungin ympäristölautakunta myöntänyt ympäristöluvan 60 lypsylehmälle, 23 hieholle ja 15 vasikalle (alle 6 kk). Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Alajärven kaupungin Levijoen kylässä noin 6 km:n etäisyydellä Alajärven kaupungin keskustasta itään. Lähimmät neljä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 210 metrin (hakijan lähisukulainen), noin 270 metrin (tilalla on lypsykarjaa), noin 340 metrin (lomaasunto) ja noin 380 metrin etäisyydellä nykyisestä pihattonavetasta ja sen laajennusosasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä. Eläinsuojan lähiympäristö on pelto- ja metsäaluetta. Eläinsuojan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Aitiokankaan pohjavesialue, sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Alajärven kaupungin vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 60 lypsylehmää, 23 hiehoa ja 15 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen pihattonavetan yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 70 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 18 vasikkaa (alle 6 kk). Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin 600 000 kg vuodessa. Lannan varastointi ja käsittely Pihattonavetan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Laajennuksen jälkeen lietelannalla on 70 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 18 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalla on nykyisin pihattonavetan yhteydessä avoin noin 1 973 m 3 :n lietesäiliö. Eläinsuojan laajennusosan yhteyteen rakennetaan avoin noin 1 083 m 3 :n lietesäiliö. Nykyinen lietesäiliö täytetään alakautta ja rakennettava lietesäiliö täytetään pumpulla yläkautta nykyisestä lietesäiliöstä. Tilalla on lietekuilutilavuutta noin 50 m 3 ja pumppukaivon tilavuus on noin 36 m 3. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen ja pumppukaivon kanssa noin 3 142 m 3. Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu maitohuoneen pesuvesiä noin 150 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Nykyisessä pihattonavetassa ei ole WC-tiloja. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 66,35 ha, josta omaa peltoa noin 28,85 ha ja vuokrapeltoa noin 37,50 ha. Lannan levityksestä 50 % tapahtuu keväällä viikkojen 18 20 aikana, 30 % kesällä viikkojen 26 27 aikana ja 20 % syksyllä viikkojen 36-38 aikana. Hakemuksen mukaan lannanlevityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella.
3 Muut varastot Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 1 200 tonnia vuodessa rehutorniin. Säilörehun puristenesteet johdetaan keräilykaivoon. Keräilykaivosta puristenesteet tyhjennetään suoraan pellolle. Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 3 500 litraa ja 1 400 litraa. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 200 litraa konehallissa. AIV-happoja säilytetään 3 000 litraa/vuosi kuution konteissa konehallissa. Tilalla käytettävät säilöntäaineet hankitaan 1 000 litran kontteihin ja ne varastoidaan ulkona. Säilöntäaineiden vuosittainen käyttömäärä on noin 3 000 litraa. Nurmivaltaisesta viljelystä johtuen tarvittavien kasvinsuojeluaineiden kulutus on vähäistä. Tarvittavat aineet ostetaan yhtä kasvukautta varten viljelysuunnitelman mukaisesti. Lannoitteet ostetaan viljelysuunnitelman mukaisesti. Tilan toiminnassa tarvittavat pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa varastotiloissa. Eläinten hoidossa ja lääkinnässä tarvittavat aineet säilytetään erillisessä säilytystilassa navetan yhteydessä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet noin 10 kpl/vuosi toimitetaan raatokeräyksen kautta Honkajoki Oy:lle. Pilaantuneet rehut kompostoidaan ja levitetään pellolle. Ongelmajätteet (jäteöljy, akut ja vanhat loisteputket) toimitetaan jäteasemalle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehua tuodaan noin kerran kuukaudessa, teurastamon kuljetuksia on noin kaksi kertaa kuukaudessa, seminologi käy noin kerran viikossa, eläinlääkäri käy kaksi kertaa kuukaudessa ja maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan tilalle aiotaan hankkia aggregaatti, jolloin eläinten ruokinta voidaan hoitaa häiriötilanteissakin ja myös ilmanvaihto saadaan varmistettua. Tuotantorakennuksessa on valvontakamera. Tuotantorakennus ja ympärillä olevat muut maatalousrakennukset on varustettu asianmukaisella alkusammutuskalustuksella. Rakentamisessa noudatetaan paloturvallisuusmääräyksiä. Rakennusmateriaalit valitaan oikein käyttökohteen mukaan. Koneiden ja laitteiden toimintakuntoa seurataan päivittäin ja mahdolliset puutteet korjataan välittömästi. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Alajärven kaupungin, Vimpelin kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 17.6 16.7.2009 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Vimpelin kunnanvirastossa, Alajärven kaupunginvirastossa 17.6 3.7.2009 ja Alajärven kaupunginkirjastossa 6.7 16.7.2009. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti.
4 Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Alajärven kaupunginhallitukselta ja Alajärven ympäristölautakunnalta sekä Vimpelin ympäristölautakunnalta. Alajärven kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomauttamista lupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan kuulemista ei annetun lausunnon johdosta pidetty tarpeellisena. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 10.6.2009, jossa käytiin läpi mm. nykyisen pihattonavetan ja sen laajennusosan sijaintia sekä nykyisen lietesäiliön ja rakennettavan lietesäiliön tilavuutta ja sijaintia. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetun lausunnon sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Tuomas Pyysaarelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Alajärven kaupungin Levijoen kylään tilalle Pyysaari RN:o 4:338 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Pihattonavetassa voidaan pitää enintään 70 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 18 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lietteen ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, puristenesteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 2 978 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (noin 50 m 3 ) tilavuus. Rakennettavan pihattonavetan laajennusosan pohjarakenteet, rakennettava uusi lietesäiliö, uusi lietteen pumppukaivo sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti.
5 Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin 1 083 m 3 :n lietesäiliö. Lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen pihattonavetan laajennusosan käyttöönottoa. Rakennettava lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styroxrouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Lietesäiliön yhteyteen tuleva pumppukaivo tulee kattaa betonikannella. Rakennettava lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Nykyinen noin 1 973 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja se tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliöissä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehutornista puristenesteet tulee johtaa vesitiivistä materiaalia olevaan umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee pitää katettuna betonikannella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Mikäli pihattonavetan laajennusosaan tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietteen ja säilörehun puristenesteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei niitä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Kuljetuskalusto on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen vähintään 61,42 hehtaaria. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia.
6 Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojan maitohuoneen pesuvesien ja muiden pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteiden kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien ja eläinsuojan muiden pesuja jätevesien sekä säilörehun puristenesteiden levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan, lietesäiliöiden, rehutornin ja puristenesteiden umpisäiliön ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät rehujätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti.
7 Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suojaaltaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.12.2010 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuvan lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lietteen levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lietteen vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lietteen ja säilörehun puristenesteiden säilytystiloja sekä säilytystilojen katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa pihattonavetan laajennusosan ja uuden lietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.
8 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys nykyisen ja rakennettavan lietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella sekä määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Myös lietteen pumppukaivo ja säilörehun puristenestesäiliö tulee kattaa/pitää katettuna hajupäästöjen vähentämiseksi ja sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojan laajennusosan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietteen, pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee ensisi-
9 jaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä sekä eläinsuojan pesu- ja jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 100 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien sekä eläinsuojan pesu- ja jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden, rehutornin ja puristenesteiden umpisäiliön ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kaupungin
10 jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen, pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteiden säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden kelluvan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliöt ovat katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi- Suomen ympäristökeskukselle 30.9.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen. Raukeava päätös Tämän päätöksen saatua lainvoiman raukeaa Alajärven ympäristölautakunnan 11.7.2000 antama ympäristölupapäätös.
11 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8-11, 15-19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 570 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1 570 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Alajärven kaupunginhallitus Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus
12 Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella sekä Alajärven kaupungin ja Vimpelin kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Maarit Vuorela Tarkastaja LIITTEET Paavo Mäkinen Valitusosoitus, sijaintikartta ja asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.