Tekstipaja 1 Kielenhulta Jhdant/tiivistelmä
Kielenhult Viralliset susitukset rajittuvat kirjalliseen yleiskieleen Ajatuksena, että kannattaa tehdä tietyllä tavalla, ei pidä. Hän puhuu lämpimästi vanhasta pettajastaan, jka siirtyi muutama vusi sitten ajasta ikuisuuteen ja jatkaa pettamista perinteitä kunniittaen. Miten suhtauta kielenhulln nrmeihin? Js kielenhult ahdistaa, älä murehdi sitä aluksi. Satsaa viimeistelyyn Opettele keskeiset susitukset Tunnista heikkutesi - käytä lähteitä ja apuvälineitä Lueta tekstiäsi esilukijalla
Miniluent Lyhenteiden taivutus Pilkut Sitten tehdään harjitus, jssa myös viivankäyttö ja jka/mikä valinta sekä lyhenteiden käyttöä ja pilkutusta.
Kaksispistettä tarvitaan, kun liitetään taivutuspääte Lyhenteeseen tai tunnukseen 20 kg:n paininen, 60 mk:lla, 10 :lla Kirjaimin luettavaan kirjainlyhenteeseen EU:hun, RUK:hn, DNA:ta, tn:ta, Mn:ksi Lyhennesanihin pääte liitetään ilman kaksispistettä Kela Kelan, Kelaan, Kelasta Nat Natn, Natssa Aina taivutetaan paitsi 1) Partitiivissa - 20 kg 2) Js selviää seur. sanasta - 20 tutkimuksessa - vrt. ilmiö tistui 20:ssä tapauksista UMO UMOn, UMOn, UMOksi (tai UMO:ssa, UMO:hn, UMO:ksi)
Pilkku Virkkeen lauseet ertetaan tisistaan Minun tehtävänäni n plkea, ja sinä pulestasi hjaat. (PL + PL) Minä pljin, jka minulta hyvin sujuukin. (PL + SL) HUOM! Plkiessani sinä hjasit (lauseenvastike + PL) PAITSI js yhteinen tekijä (eli rinnasteiset PL:t) Eilen minä pljin ja sinä hjasit. (PL PL) Vrt. Eilen minä pljin, ja tissapäivänä sinä hjasit. (PL + PL) PAITSI js rinnasteiset SL:t Vesi li likaista, mikä tutti ikävän hajun ja (mikä) näkyi sen värissä. (PL>SL SL) Vrt. Vesi li likaista, mikä näkyi sen värissä, jka li tumma. (PL>SL>SL)
Kaksispistettä tarvitaan, kun liitetään taivutuspääte Lyhenteeseen tai tunnukseen 20 kg:n paininen, 60 mk:lla, 10 :lla Kirjaimin luettavaan kirjainlyhenteeseen EU:hun, RUK:hn, DNA:ta, tn:ta, Mn:ksi Lyhenneasiaa Suraan ilman kaksispistettä liitetään pääte vkaaliin päättyviin lyhennesanihin Kela Kelan, Kelaan, Kelasta Nat Natn, Natssa UMO UMOn (tai UMO:ssa Opec Opecissa Virkkeen lauseet ertetaan tisistaan Minä pljin, ja sinä hjasit. (PL + PL) Minä pljin, jka minulta hyvin sujuukin. (PL + SL) HUOM! Plkiessani sinä hjasit (lauseenvastike + PL) Pilkkuasiaa PAITSI js yhteinen tekijä (eli rinnasteiset PL:t) Eilen minä pljin ja sinä hjasit. (PL PL) Vrt. Eilen minä pljin, ja tissapäivänä sinä hjasit. (PL + PL) PAITSI js rinnasteiset SL:t Vesi li likaista, mikä tutti ikävän hajun ja (mikä) näkyi sen värissä. (PL>SL SL) Vrt. Vesi li likaista, mikä näkyi sen värissä, jka li tumma. (PL>SL>SL)
Viivankäyttö a) 12 vutta sitten b) B-vitamiini c) Runeberg-palkint d) Kävele kymppi -tapahtuma e) pr gradu -tutkielma f) (2002, 113 114) g) 25 35-vutiaat Käytetään aina lyhyttä viivaa, paitsi numeriden välillä pitkää Ei välejä, paitsi js n väli j aiemminkin
Kertaamme tänään ilkseni kielenhulln yksityiskhtia.
Merkintätavat a) 85 % b) 2,5 eli sumessa desimaaliluvuissa n pilkku c) Testi nnistui 95 %:ssa tapauksista HUOM 1: Ei tarvitse taivuttaa, js sija selviää seuraavasta sanasta. EI: Testi nnistui 95:ssä %:ssa tapauksista. HUOM 2: Partitiivissa ei tarvitse taivuttaa d) Matka n 4 km. (4 kilmetriä) e) Käytin 2:ta menetelmää (kahta menetelmää) vrt. Valittavana li 2 menetelmää.
genetiivi 1:n partitiivi 1:tä inessiivi 1:ssä illatiivi 1:een 2:n 2:ta 2:ssa 2:een 3:n 3:a 3:ssa 3:een 4:n 4:ää 4:ssä 4:ään 5:n 5:tä 5:ssä 5:een 6:n 6:ta 6:ssa 6:een 7:n 7:ää 7:ssä 7:ään 8:n 8:aa 8:ssa 8:aan 9:n 9:ää 9:ssä 9:ään 10:n 10:tä 10:ssä 10:een 11:n yhdentista 11:tä yhtätista 11:ssä yhdessätista 11:een yhteentista 21:n 21:tä 21:ssä 21:een 22:n 22:ta 22:ssa 22:een 100:n 100:aa 100:ssa 100:aan 125:n 125:ssä 125:tä 125:een 3 000:n 3 000:ta 3 000:ssa 3 000:een
BONUS: Nimien taivutus http://www.kielitimistnhjepankki.fi/hje/479 Js sekä kirjitus- että ääntöasu päättyy knsnanttiin, tulee sidevkaali i. James Jamesille, New Yrk New Yrkiin Myös sillin kun äänne- ja kirjitusasu päättyvät eri knsnanttiin. Versailles ( versaaj ) Versaillesin ( versaajin ), Cannes ( kann ) Cannesin ( kannin ) Kirjitusasu määrää, nk a/ä tai /ö (Baker Bakeria, EI: Bakeriä) Js sana päättyy kirjitettaessa knsnanttiin mutta äännettäessä vkaaliin, ennen päätettä kirjitetaan heittmerkki. Brdeaux ( brd ) Brdeaux ssa, Camus ( kamyy ) Camus ta tai Camus tä ( kamyytä)
Lyhenteiden taivutus URO UROn tai URO:hn (taivuta illatiivissa) Opec Opecista (taivuta elatiivissa) HIV HIV:tä tai HIViä (taivuta partitiivissa) MMM MMM:ksi HUS HUSin tai HUS:n BMW BMW:tä (taivuta transitiivissa) (taivuta genetiivissä) (taivuta partitiivissa) http://www.kielikell.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1206
Prnminien viittaussuhteet Kirjittaja määrittelee käsitteet, JOITA hän työssään käyttää. Kulta n alkuaine, JOKA kuuluu metallien ryhmään. Luennitsijat saivat valita aiheensa vapaasti, MIKÄ teki puheenvurista vaihtelevia. Entrpiaksi E kutsutaan suuretta, JOKA ilmaisee aineen sisäisten lämpötilaerjen määrää. Ampumahaavat pltettiin öljyllä, JA NE useimmiten tulehtuivat. Kyseessä n kansainvälinen tutemerkki, JOKA näkyy mediassa päivittäin. Otsassa hänellä n arpi lähellä silmää, JA SEN (?) hän aik krjata kauneuskirurgialla. ( arpi lähellä silmää. Kyseisen arven ) Otsassa hänellä n lähellä silmää arpi, JONKA hän aik krjata kauneuskirurgialla.
BONUS: Lause vs. virke? Lause sisältää yhden aktiivi- tai passiivimutisen verbin Menen, istut, tutkii, pimme, katstte, analysivat, phditaan Mikä n lause ja mikä n virke? Yksi lause vi mudstaa virkkeen. Tämä luent n sa kandiseminaaria. mutta virkkeessä vi lla mnta lausetta: Tämä luent n sa kandiseminaaria, jka kestää kk syksyn Tämä luent n sa kandiseminaaria, jka n pintihimme kuuluva pakllinen suritus ja jnka kuluessa kirjitamme muun muassa kandidaatin tutkielmamme.
BONUS Päälause (PL) Päälause mudstaa kknaisuuden Päälause pitää aina lla ja se riittää. Tänään n kivaa. PL Humenna n kivaa. PL Tänään n kivaa, ja humenna n kivaa. PL PL (Rinnastusknjunktit: ja, sekä, sekä että, eli, tai, vai, mutta vaan )
BONUS: Sivulause (SL) Sivulausetta ei vi käyttää yksin kska petellaan lauseenjäsennystä SL vaikka kaikkea ei muistaisikaan SL Tänään n kivaa, kska petellaan lauseenjäsennystä. Kska petellaan lauseenjäsennystä, tänään n kivaa. PL > SL SL < PL Sivulauseita liitetään päälauseisiin jk alistusknjunktiilla tai relatiiviprnmineilla. Lisäksi sivulauseita vi rinnastaa tisiinsa rinnastusknjunktiilla. Alistusknjunktit: kska, kun, js, vaikka, kuin, kunnes, niin että, ennen kuin, Relatiiviprnminit: jka, mikä (taivutusmutineen) Tapasin veljeni, jka huvitti minua (veljeni huvitti) PL > SL Tapasin veljeni, mikä huvitti minua (veljeni tapaaminen huvitti) PL > SL
Päälause Päälause Sivulause Sivulause Pilkku 1) Minä sanelen tekstin, ja sinä kirjitat sen paperille. 2) Ftni n massatn partikkeli, jka reagi varattujen hiukkasten sekä niiden sähkömagneettisten kenttien kanssa. 3) Atmi jaetaan ytimeen, jka kstuu prtneista ja neutrneista, ja ydintä verhavaan elektrniverhn. 4) Js säteilyä tarkastellaan useamman ftnin säteenä, humataan, että ftnien määrä vähenee väliaineessa ekspnentiaalisesti. Virkkeen lauseet ertetaan pilkulla.
5. Tämä työ selvittää ja kuvaa Sumen terveydenhulln pririsintikeskustelua. 6. Tämä työ selvittää, mitä n pririsinti, ja kuvaa Sumen terveydenhulln pririsintikeskustelua. 7. Tämä n tietkne, jka n hyvin npea ja jnka saat halvalla. PL> SL SL vrt. Tämä n tietkne, jka n hyvin npea, kska siinä n tehkas prsessri. PL> SL> SL 8. Laitteen pysähtyessä n tarkistettava, että laite n kytkettynä verkkvirtaan eikä (= ja että ei) mikään vieras esine le juuttunut kapseliin. Rinnasteiset päälauseet -> ei pilkua, js yhteinen lauseenjäsen. Rinnasteiset sivulauseet -> ei pilkua. Päälause Päälause Sivulause Sivulause
Pilkku 9. Markkiniden kasvaessa rahallista tukea tarvitsevien khteiden aktiivisuus ja idean myymisen ammattitait mudstuu ratkaisevaksi tekijäksi. Lauseenvastiketta ei erteta pilkulla. 10.Aistihavaint syntyy, kun jukk aistinsluja aktivituu samanaikaisesti, jllin aivissa mudstuu aistimus, jka perustuu siihen, mitkä slut aktivituvat. Luta itseesi pilkkuja vi lla paljn. Päälause Päälause Sivulause Sivulause Sivulause Sivulause
11. Tulevia aaltja vidaan ennustaa tuulen suunnan ja vimakkuuden avulla. Aaltrintamat seuraavat hyvin tuulia ja niiden suunta muuttuu hitaasti, minkä vuksi niitä vidaan ennustaa jpa mnen päivän päähän. PL PL> SL 11. Tulevia aaltja vidaan ennustaa tuulen suunnan ja vimakkuuden avulla. Aaltrintamat seuraavat hyvin tuulia, ja niiden suunta muuttuu hitaasti, minkä vuksi niitä vidaan ennustaa jpa mnen päivän päähän. PL, ja PL> SL
BONUS: Pilkku Pääsääntö: virkkeensisäisten lauseiden väliin pilkku! Päälause: mudstaa kknaisuuden (Tänään n kivaa, kska kerrataan pilkkuja.) Sivulause: ei vi käyttää itsenäisesti (Tänään n kivaa, kska kerrataan pilkkuja.) Pikkeukset: pilkkua ei tule (ja, sekä, eli, tai, vai, mutta, vaan ) 1) Rinnasteisten päälauseiden väliin, js lauseissa n yhteisiä sia Minä luen lähdekirjja ja kirjitan pinnäytetyötäni Hänet vietiin ktiin ja siellä hänelle annettiin yllätyslahjat. Selvityksen mukaan kulut laskevat ensi vunna mutta timinnan tutt pysyy ennallaan. Lainsäädäntöprsessi alki vunna 2011 ja kesti melkein kaksi vutta. MUTTA: Lainsäädäntöprsessi alki vunna 2011, ja se kesti melkein kaksi vutta. Js sataa, saatan kastua ja uudet vaatteet tärveltyvät. 2) Rinnasteisten sivulauseiden väliin Laki hyväksytään, js eduskunnan enemmistö äänestää sen pulesta ja (js) tasavallan presidentti vahvistaa sen. vrt. Laki hyväksytään, js eduskunnan enemmistö äänestää sen pulesta, mikä näyttää tdennäköisimmältä lpputulkselta.
Kaavat emittituvien ftnien aallnpituus lasketaan kaavalla tässä itse kaava (1) jssa h n Planckin vaki, f n taajuus, λ n aallnpituus ja c n valn npeus tyhjiössä [3].
Kaavat emittituvien ftnien aallnpituus lasketaan kaavalla tässä itse kaava (1) jssa h n Planckin vaki f n taajuus λ n aallnpituus c n valn npeus tyhjiössä [3].
Jhdant / Tiivistelmä Aihe Tuleek helpsti selväksi? Alitus? Tutkimuskysymys/-tehtävä Mitä tieta tutkielma pyrkii selvittämään? Perusteleek jhdant, miksi kysymys n tärkeä ja/tai tarpeellinen? Aineist Käykö jhdannsta ilmi (jssain määrin), minkä aineistn phjalta kysymyksiin vastataan? Selviääkö jhdannsta se, miten tutkielma etenee? Onk lukijalle selvää, mitä seuraavissa luvuissa n tulssa? Tiivistelmässä keskeiset tulkset tai havainnt Onk sisällön määrä ja jattelu kaikkinensa tasapaininen? Onk teksti helpplukuista? Pitikö jku tai jtkin khdat lukea useamman kerran? Virkerakenne: liian pitkiä virkkeitä, eli enemmän kuin yksi asia per virke? Lyhyttä töksähtelyä? Oikeinkirjitus (ist kirjaimet, viivat, pilkut ) Onk kappalejak lginen yksi kappale, yksi asiakknaisuus?