Tekstipaja 1 Maaliskuu 2017

Transkriptio

1 Tekstipaja 1 Maaliskuu 2017 Henna Makkonen-Craig henna.makkonen-craig@aalto.fi Kielenhuoltoa Johdanto & tiivistelmä

2 Kielenhuollon normit Miten suhtautua kielenhuollon normeihin? Viralliset suositukset rajoittuvat kirjalliseen yleiskieleen Jos kielenhuolto ahdistaa, älä murehdi sitä aluksi. Satsaa viimeistelyyn Opettele ainakin keskeiset suositukset. Tunnista heikkoutesi. Käytä lähteitä ja apuvälineitä. Lueta tekstiäsi esilukijalla. Tutustu sähköisiin työkaluihin Kielitoimiston sanakirja (Kotimaisten kielten keskus) Kielitoimiston ohjepankki (Kotimaisten kielten keskus)

3 Kielenhuollon kertausta Viivat + välit Lyhenteet ja symbolit + niiden taivutus joka vs. mikä valinta Pilkutus + muutama keskeinen käsite

4 Viivat ja välit a) 12 vuotta sitten b) B-vitamiini c) Runeberg-palkinto d) Kävele kymppi -tapahtuma e) pro gradu -tutkielma f) (2002, ) g) vuotiaat Käytetään aina lyhyttä viivaa, paitsi numeroiden välillä pitkää (ns. en-viiva) Muuten ei tule välejä, paitsi jos on väli jo aiemminkin

5 Kertaamme tänään ilokseni kielenhuollon yksityiskohtia.

6 Lyhenteet ja niiden taivutus 1/3 a) 85 % b) yli 2,5 prosenttia (huom. desimaaliluvussa pilkku) c) Testi onnistui 95 %:ssa tapauksista HUOM 1: Numeron yhteydessä taivutuspääte merkitään vain pääsanaan (Testi onnistui 70 tapauksessa) EI : Testi onnistui 95:ssä %:ssa tapauksista. HUOM 2: Automaattista partitiivia ei merkitä d) Matka on 144 km. (= 144 kilometriä) HUOM 3: Lauseyhteydestä johtuva partitiivi pitää kuitenkin merkitä e) Alalla käytetään yli 20:tä menetelmää (= kahtakymmentä) vrt. Valittavana oli 20 menetelmää (= kaksikymmentä).

7 genetiivi 1:n partitiivi 1:tä inessiivi 1:ssä illatiivi 1:een 2:n 2:ta 2:ssa 2:een 3:n 3:a 3:ssa 3:een 4:n 4:ää 4:ssä 4:ään 5:n 5:tä 5:ssä 5:een 6:n 6:ta 6:ssa 6:een 7:n 7:ää 7:ssä 7:ään Onko lyhentäminen tarpeellista ja järkevää? 8:n 8:aa 8:ssa 8:aan 9:n 9:ää 9:ssä 9:ään 10:n 10:tä 10:ssä 10:een 11:n yhdentoista 11:tä yhtätoista 11:ssä yhdessätoista 11:een yhteentoista 21:n 21:tä 21:ssä 21:een 22:n 22:ta 22:ssa 22:een 100:n 100:aa 100:ssa 100:aan 125:n 125:tä 125:ssä 125:een 3 000:n 3 000:ta 3 000:ssa 3 000:een

8 Lyhenteet ja niiden taivutus 2/3 Harkitse aina lyhentämisen tarpeellisuus! Numeroon ei merkitä taivutuspäätettä, jos se ilmenee pääsanasta. 20 tutkimuksessa (= kahdessakymmenessä tutkimuksessa), yli 400 euroon Ns. automaattista partitiivia ei merkitä (12 kg, 50 ) Huomaa kaksoispiste & taivutuspääte: 20 kg:n painoinen, 60 mk:lla, 10 :lla Kirjainlyhenne: EU:hun, RUK:hon, DNA:ta, Mno:ksi, SKS:ään vrt. myös EU:iin, RUK:uun, SKS:aan : Lyhennesanoihin taivutuspääte lisätään ilman kaksoispistettä: Kela Kelan, Kelaan, Kelasta Nato Natoon, Natossa UMO UMOn, UMOon, UMOksi (tai UMO:ssa, UMO:hon, UMO:ksi) Tekes Tekesin (huomaa sidevokaali)

9 Lyhenteet ja niiden taivutus 3/3 URO URO:hon, UROon (illatiivi) Opec Opecista (elatiivi) vrt. OPEC HIV HIV:tä tai HIViä (partitiivi) vrt. hiv MMM MMM:ksi (translatiivi) maa- ja metsätalousministeriö HUS HUSin tai HUS:n (genetiivi) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri BMW BMW:tä (partitiivi) Bayerische Motoren Werke AG, suom. Baijerilaiset moottoritehtaat)

10 Lisätietoa lyhenteistä Suomenkielisten lyhenteiden luettelo (A Ö): Lyhenteiden taivutusta koskevat ohjeet tarkemmin: /ohje/257 > sivun alaosan linkeistä eteenpäin

11 Pronominien viittaussuhteet Kirjoittaja määrittelee käsitteet, JOITA hän työssään käyttää. Kulta on alkuaine, JOKA kuuluu metallien ryhmään. Luennoitsijat saivat valita aiheensa vapaasti, MIKÄ teki puheenvuoroista vaihtelevia. Entropiaksi E kutsutaan suuretta, JOKA ilmaisee aineen sisäisten lämpötilaerojen määrää. Ampumahaavat poltettiin öljyllä, JA NE useimmiten tulehtuivat. Kyseessä on kansainvälinen tuotemerkki, JOKA näkyy mediassa päivittäin. Otsassa hänellä on arpi lähellä silmää, JA SEN (?) hän aikoo korjata kauneuskirurgialla. ( arpi lähellä silmää. Kyseisen arven ) Otsassa hänellä on lähellä silmää arpi, JONKA hän aikoo korjata kauneuskirurgialla. Tarkempi ohje:

12 Päälause Sivulause Sivulause Pilkku 1. Minä sanelen tekstin, ja sinä kirjoitat sen paperille. 2. Fotoni on massaton partikkeli, joka reagoi varattujen hiukkasten sekä niiden sähkömagneettisten kenttien kanssa. 3. Atomi jaetaan ytimeen, joka koostuu protoneista ja neutroneista, ja ydintä verhoavaan elektroniverhoon. 4. Jos säteilyä tarkastellaan useamman fotonin säteenä, huomataan, että fotonien määrä vähenee väliaineessa eksponentiaalisesti. Pääsääntö: Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla.

13 5. Tämä työ selvittää ja kuvaa Suomen terveydenhuollon priorisointikeskustelua. 6. Tämä työ selvittää, mitä on priorisointi, ja kuvaa Suomen terveydenhuollon priorisointikeskustelua. 7. Tämä on tietokone, joka on hyvin nopea ja jonka saat halvalla. 8. Laitteen pysähtyessä on tarkistettava, että laite on kytkettynä verkkovirtaan eikä mikään vieras esine ole juuttunut kapseliin. Rinnasteisten päälauseiden väliin ei pilkkua, jos yhteinen osa Rinnasteisten (eli keskenään samantyyppisten) sivulauseiden väliin ei tule koskaan pilkkua Pää- ja sivulauseen raja merkitään pilkulla Päälause Päälause Sivulause Sivulause

14 9. Markkinoiden kasvaessa rahallista tukea tarvitsevien kohteiden aktiivisuus ja idean myymisen ammattitaito muodostuu ratkaisevaksi tekijäksi. 10. Aistihavainto syntyy, kun joukko aistinsoluja aktivoituu samanaikaisesti, jolloin aivoissa muodostuu aistimus, joka perustuu siihen, mitkä solut aktivoituvat. 11. Tulevia aaltoja voidaan ennustaa tuulen suunnan ja voimakkuuden avulla. Aaltorintamat seuraavat hyvin tuulia, ja niiden suunta muuttuu hitaasti, minkä vuoksi niitä voidaan ennustaa jopa monen päivän päähän. Lauseenvastike ei ole lause (esim. 9; tehdessään, tehtyään, tehdäkseen, tehden) ei eroteta pilkulla Keskenään eri lajia olevat sivulauseet pitää erottaa toisistaan pilkulla Käytä lauseenvastikkeita harkiten. Sivulause on usein selkeämpi.

15 Lause sisältää yhden aktiivi- tai passiivimuotoisen verbin o o o Käsitteiden kertausta Lause ja virke, pää- ja sivulause tarkastelen, istut, käsittelee, kertaamme, analysoitte, havaitsivat, pohditaan, voitaisiin (ajatella), on havaittu täytyi (testata), oli lähdettävä Lause vs. virke o o Yksi lause voi muodostaa virkkeen. o Tämä luento on osa kandiseminaaria. mutta virkkeessä voi olla monta lausetta: o o Tämä luento on osa kandiseminaaria, joka kestää koko lukukauden. Tämä luento on osa kandiseminaaria, joka on opintoihimme kuuluva pakollinen suoritus ja jonka kuluessa kirjoitamme muun muassa kandidaatin tutkielmamme.

16 Päälause (PL) Päälause pitää aina olla ja se riittää. E-kirjapalvelu Ebrary on muuttanut uudelle alustalle. (PL) Samalla sen nimeksi on vaihtunut Ebook Central. (PL) E-kirjapalvelu Ebrary on muuttanut uudelle alustalle, ja samalla sen nimeksi on vaihtunut Ebook Central. (PL + PL) Artikkelikopion tilaus välittyy suoraan Varastokirjastoon, ja asiakas saa artikkelin suoraan sähköpostiinsa. (PL + PL) Kiinteää aikataulua ei ole, vaan robottibussit liikkuvat aamupäivisin ja iltapäivisin vaihtelevin kellonajoin. (PL + PL) RINNASTUS- KONJUNKTIO: ja (eikä), eli, tai, vai, sekä, sekä että, mutta, vaan, sillä

17 Sivulause (SL) 1/3 Miten tunnistat sivulauseen? Kolme lajia: 1) konjunktio-sl, 2) relatiivilause, 3) kysyvä SL 1) Alistuskonjunktio: jos, koska, vaikka, jotta; kun, kuin; että, niin että; ennen kuin 2) Relatiivipronomini: joka, mikä (taivutusmuotoineen) Tapasin veljeni, joka huvitti minua (= veljeni huvitti) (PL + SL) Tapasin veljeni, mikä huvitti minua (= veljeni tapaaminen huvitti) (PL + SL) 3) Kysymyssana: Epäselväksi jäi, milloin ja miksi koe oli tehty. (PL + SL)

18 Sivulause (SL) 2/3 Pääsääntö: Sivulausetta ei pidä käyttää yksin (asiatekstissä): * kun kirjautuu sisään Aalto-Finnaan (SL) Artikkelikopion voi tilata, kun kirjautuu sisään Aalto- Finnaan, hakee haluamansa lehden tai artikkelin Varastokirjaston kokoelmista ja valitsee linkin "Artikkelikopio. (PL + SL + SL + SL) Koska olet Aallon opiskelija, sinulla on Aallon sähköpostiosoite. (SL + PL) Robottibussikokeilun aikana selvitetään, miten robottiautot selviävät kaupunkiympäristössä ja miten ne tulee huomioida suunniteltaessa liikenteenohjausta ja liikenneturvallisuutta. PL + SL + SL

19 Sivulause (SL) 3/3 Samanlajiset sivulauseet liitetään toisiinsa rinnastuskonjunktiolla: Robottibussikokeilun aikana selvitetään, miten robottiautot selviävät kaupunkiympäristössä ja miten ne tulee huomioida suunniteltaessa liikenteenohjausta ja liikenneturvallisuutta. PL + SL + SL jos + jos koska + koska vaikka + vaikka että + että joka + jota mistä + milloin + miksi

20 Mitä tarkoittaa yhteinen osa? Pääsääntö: Virkkeen sisällä eri lauseiden väliin tulee pilkku. Poikkeus: Pilkkua ei tule 1) rinnasteisten päälauseiden väliin, jos niillä on yhteinen osa: a) Minä luen lähdekirjoja ja kirjoitan opinnäytetyötäni b) Selvityksen mukaan kulut laskevat ensi vuonna mutta toiminnan tuotto pysyy ennallaan. c) Lainsäädäntöprosessi alkoi vuonna 2011 ja kesti melkein kaksi vuotta. vrt. Lainsäädäntöprosessi alkoi vuonna 2011, ja se kesti melkein kaksi vuotta. d) Jos sataa, saatan kastua ja uudet vaatteet tärveltyvät. 2) koskaan rinnasteisten sivulauseiden väliin: a) Laki hyväksytään, jos eduskunnan enemmistö äänestää sen puolesta_ ja (jos) tasavallan presidentti vahvistaa sen. ( rinnasteisia sivulauseita ei eroteta toisistaan pilkulla) b) Laki hyväksytään, jos eduskunnan enemmistö äänestää sen puolesta, mikä näyttää todennäköisimmältä lopputulokselta. ( erilajiset sivulauseet erotetaan toisistaan pilkulla)

21 Irralliset lisät (esimerkit) Erotetaan molemmin puolin pilkuilla muusta lauseesta Lisäksi tavoitteena on tarjota yrityksille mahdollisuus testata uusia palveluja ja tuotteitaan, kuten erilaisia antureita, ja päästä mukaan robottiliikenteen kehitykseen.

22 Älä käytä pilkkua puheen vain rytmin merkintään EI PILKKUA: Tämän työn tarkoituksena on vertailla erilaisia käytössä olevia tekniikoita, sekä analysoida lähemmin EI PILKKUA: niin X, kuin Y:kin EI PILKKUA: sekä näppäimistöt, että näytöt Käytä sekä-sanaa vain kun siihen on hyvä syy. 1. ryhmittely n selventäminen (X ja Y sekä A, B ja C) 2. sekä että-rakenne ja Olisiko itse asiassa pisteen paikka? (vrt. asian painoarvo, eteneminen asia kerrallaan)

23 Kaavat 1/2 emittoituvien fotonien aallonpituus lasketaan kaavalla tässä itse kaava (1) jossa h on Planckin vakio, f on taajuus, λ on aallonpituus ja c on valon nopeus tyhjiössä [3].

24 Kaavat 2/2 emittoituvien fotonien aallonpituus lasketaan kaavalla tässä itse kaava (1) jossa h on Planckin vakio f on taajuus λ on aallonpituus c on valon nopeus tyhjiössä [3].

25 Tutkielman johdanto (tai tiivistelmä) Aihe Tuleeko helposti selväksi? Aloitus? Tutkimuskysymys tai -tehtävä Mitä tietoa tutkielma pyrkii selvittämään? Perusteleeko johdanto, miksi kysymys on tärkeä ja/tai tarpeellinen? Aineisto Käykö johdannosta ilmi (jossain määrin), minkä aineiston pohjalta kysymyksiin vastataan? Eteneminen Selviääkö johdannosta, miten tutkielma etenee? o Onko lukijalle selvää, mitä seuraavissa luvuissa on tulossa? Tiivistelmässä keskeiset tulokset tai havainnot Sisällön määrä, tekstin luettavuus jne. Onko sisällön määrä ja jaottelu kaikkinensa tasapainoinen? Onko teksti helppolukuista? Pitikö jokin kohta tai jotkin kohdat lukea useamman kerran? Virkkeiden pituus: Liian pitkiä virkkeitä? Lyhyttä töksähtelyä? Oikeinkirjoitus (isot kirjaimet, viivat, pilkut ym.) Onko kappalejako looginen yksi kappale, yksi asiakokonaisuus?