TAMPERE 1 (7) Pispalan asemakaavan uudistaminen Ylä-Pispalan kaava-alueiden 8256 ja 8257 osallisryhmien Ia ja Ib kokous nro 6 Aika 25.1.2012 klo 17.00 20.00 Paikka Frenckellin virastotalo, Frenckellinaukio 2B, kokoustila Strömmer 4 krs Läsnä Pispalan osallisryhmä 1a: Helminen Jouko, omistaja Kaikkonen Marja, omistaja Keppo Eeva, asukas Koivisto Marja, omistaja Luoto Mikko, Pispalan Moreeni ry Löfberg Peter, asukas Niskavaara Veikko, Rajaportin sauna, Pispalan asukasyhdistys ry Pulkki Pertti, asukas Raevaara Aarne, Pispalan rakennussuojeluyhdistys ry, asukas Pispalan osallisryhmä 1b: Harjuntausta Tapani, omistaja Ivanoff Antti, omistaja, Rakennusoikeus-ryhmä Kallio Aura, asukas Panula Leena, Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys ry. Sirén Ari, asukas Sjöblom Mårten, Pispalan Moreeni ry., Pyynikin Pispalan Yrittäjät ry. Sutelainen Tuulikki, omistaja Tampereen kaupunki ja konsultit: Hanhilahti Timo, apulaispormestari, Tampereen kaupunki, pj. Leinonen Sakari, asemakaavapäällikkö, Tampereen kaupunki Rahkonen Riikka, projektiarkkitehti, Tampereen kaupunki Pietilä Sari, arkkitehti, Tampereen kaupunki Tiilikainen Ulla, erikoissuunnittelija, Tampereen kaupunki Kinos Merja, kaavainsinööri, Tampereen kaupunki, siht. Närhi Johanna, projektipäällikkö, FCG Seppä Mari, suunnittelija, FCG Saarikoski Petri, arkkitehti, WSP Finland Oy 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat Kokouksen puheenjohtaja apulaispormestari Timo Hanhilahti avasi kokouksen klo 17:00. Todettiin, että kokouksen sihteerinä toimii Merja Kinos. Kokouksen osanottajat esittäytyivät ja käytiin läpi kokouksen pelisäännöt. Osallistujille oli jaettu esityslistat. Ulla Tiilikainen kertoi, että ryhmäläisiltä oli pyydetty etukäteen aiheita, joista kokouksessa halutaan keskustella. Sovittiin, että kaavoittaja kertoo ensin esillä olevasta aiheesta ja heti sen jälkeen käydään keskustelua. Työjärjestys sopi kaikille.
TAMPERE 2 (7) 2. Edellisten kokousten muistiot Edellisten kokousten (12. ja 19.10.2011) muistiot toimitettiin osallisryhmälle tarkistettavaksi sähköpostitse 3.11.11. Muistioihin tuli yksi tarkentava kysymys, johon vastattiin koko osallisryhmälle sähköpostitse 7.11.2011. Aarne Raevaara toimitti kaavoitukseen korjausehdotukset ko. muistioihin 24.1.2012. Esitettyjä korjauksia ei ole ehditty vielä tehdä. Sovittiin, että korjatut muistiot lähetetään osallisryhmän jäsenille samalla kuin tämänkin kokouksen muistio. Sovittiin Peter Löfbergin ehdotuksesta, että tämän kokouksen muistiota kommentoidaan kahden viikon kuluessa sen saapumisesta. Aarne Raevaara pyysi saada nauhoittaa kokouksen. Pyyntöön suostuttiin ja sovittiin, että Raevaara toimittaa lyhentämättömän äänitteen kokouksen puheenjohtaja Timo Hanhilahdelle. 3. Kaavaluonnos Suunnittelutilanne Kaavaluonnoksen laatimista on jatkettu edellisen kokouksen jälkeen. Tarkoitus on, että kaavaluonnos viedään yhdyskuntalautakunnalle tiedoksi 21.2.2012 kokoukseen ja asetetaan julkisesti nähtäville 23.2. 22.3.2012 väliseksi ajaksi. Rakennusoikeus ja rakennusalat Sari Pietilä kertoi rakennusoikeuksista ja rakennusaloista. Rakennusoikeus merkitään kerrosneliömetreinä, jolloin merkintätapa mahdollistaa tarkemman rakentamisen ohjaamisen. Tonttitehokkuus on asuintonteilla 0,5-0,51, paitsi kaupungin omistamalla Pispalanharjun tontilla sekä korttelissa 1036 ja 1037, joissa tonttitehokkuus jää osalla tonteista hieman pienemmäksi tonttien jyrkkyyden ja luontoarvojen takia. Korttelissa halutaan myös suojella ekologisia yhteyksiä. Korttelin 1037 tonteilla 7, 8, 9, 10, 11 ja 13 on ollut kaavamuutos nro 6686 vuonna 1989, jolloin niihin liitettiin kaistaleet Provastinpuistoa, kuitenkin siten, että tonttien rakennusoikeutta ei nostettu. Näin ollen ko. tonteilla on voimassaolevassa kaavassa rakennusoikeutta siten, että se vastaa tonttitehokkuutta e= 0,38 0,47. Nyt korttelin 1036 tontteihin 5, 16 ja 17 liitetään vastaavasti erittäin jyrkkää puistoaluetta Provastinpuiston kaakkoispäässä, kaavaluonnoksen rakennusoikeuden jäädessä ko. tonteilla alle tason e=0,5 Tonttitehokkuutta on kasvatettu ainoastaan lastenkodin ja koulun tonteilla. Muualla kaava-alueella rakennusoikeutta ei voida nostaa yli e=0,50 0,51 kulttuuriympäristön arvojen säilyttämisen (kaupunkikuva, maisemien säilyttäminen) ja kiinteistönomistajien tasapuolisen kohtelun takia. Rakennusalat on merkitty tarkemmin kuin vanhassa kaavassa perusteena kaupunkikuva, maisema ja maasto sekä paremman rakentamisen ohjaamisen mahdollistaminen. Tonteilla, joissa on runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta, on myös yleensä enemmän vaihtoehtoja rakennusten sijoittamiselle. Riikka Rahkonen kertoi, että asemakaavaluonnoksessa tonttitehokkuuksia on tasapuolistettu alustavaan luonnokseen nähden. Alustavassa luonnoksessa tonttitehokkuuksia oli paikoitellen nostettu kaupunkikuvallisten seikkojen ja suojeluun kannustamisen takia,
TAMPERE 3 (7) paikoitellen taas laskettu mm. kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseksi. Osallisryhmä totesi tuolloin, että tontteja tulee kohdella tasapuolisesti, joten nyt tonttitehokkuudet ovat pääsääntöisesti nykyisellä tasolla. Maanpäällinen kellarikerros (kokouksessa esitetyt kuvat liiteenä) Rakennusvalvonnan kanssa on käyty läpi eroja vanhan rakennuslain ja uuden MRL:n rakennusoikeuden tulkintojen välillä. MRL ei mahdollista enää rakennusoikeuteen kuulumattoman maanpäällisen kellarikerroksen rakentamista. Tasamaa: Vanhan rakennuslain mukaan sai rakentaa maanpäällisen kellarikerroksen, johon sai sijoittaa aputiloja, joita ei laskettu kerrosalaan. Tämän lisäksi sai tehdä 40 m2:n suuruisen kylmän talousrakennuksen, jossa sai olla umpinaista tilaa enintään 25 m2. Jotta MRL:n mukaan saisi rakentaa samalla tavalla, tulisi tonttitehokkuuden olla e=0,81. Nykyisin voimassa olevalla kaavalla ei ole kuitenkaan kaava-alueille 8256 ja 8257 tällaisia taloja rakennettu, suuret moniasuntoiset talot on rakennettu 1920-30 luvuilla ilman kaavaa ja niissä on monessa kivijalassa asuntoja. Sellaisia taloja ei olisi nykyisella kaavalla saanut rakentaa lainkaan. Näin ollen tasamaatonttien osalta MRL:n tuoma menetys on teoreettinen. MRL:n mukaan kerros tulkitaan kellariksi, jos sen sisätilavuudesta yli 50 % on maanpinnan alla. Aputilakerroksen pystyy rakentamaan MRL:n mukaisesti siten, että kivijalkakerros painetaan yli puolet maan alle. Rinnetontti: Vanhan rakennuslain mukaan saattoi rakentaa esim. 200 k-m² talon sekä lisäksi sen alle osittain maanpäällisen kerroksen, johon sallittiin aputiloja varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi. Tämän lisäksi sai tehdä 40 m²:n suuruisen kylmän talousrakennuksen, jossa sai olla umpinaista tilaa enintään 25 m². Mikäli esimerkkitalon kivijalkakerros on yli puolet maanpäällä, MRL:n aikana tarvittaisiin tonttitehokkuutta n. e=0,70 taloon ja piharakennukseen yhteensä. Kivijalkakysymystä on pohdittu paljon rakennusvalvonnan kanssa: mikäli päädyttäisiin nostamaan tehokkuusluku tasolle e = 0,7, täytyisi samalla pakottaa käyttämään rakennusoikeutta kivijalassa eli määrätä, että kivijalkakerros tulee olla yli puolet maan päällä. Tämä aiheuttaisi rakennusvalvonnan mukaan jatkuvaa poikkeamistarvetta, koska alueella on paljon tontteja, missä yli puolet maan alla oleva kellari syntyy maaston vuoksi luonnostaan. Jos taas nostettaisiin tehokkuus tasolle e =0,7 ilman pakotusta sen käyttämisestä kivijalassa, rakentajat laskisivat kivijalan sopivasti alemmas ja sijoittaisivat koko rakennusoikeuden kivijalan päälle, jolloin vaikutelma olisi käytännössä e = 0,9 eli ratkaisulla nostettaisiin rakentamismahdollisuuksia nykyisestä. Rakennusvalvonta päätyi siihen, että MRL:n mukaankin on helppo toteuttaa kivijalkakerros aputiloineen siten että tiloja ei lasketa kerrosalaan; rakennusta lasketaan alaspäin n. 50 cm, jolla saadaan kerros yli puolet maanalaiseksi kellariksi. Huomioitavaa on myös se, että kaavaluonnos mahdollistaa, että enintään 45 m²:n suuruisen rinteeseen sijoitetun talousrakennuksen ja autopaikan alle saa tehdä kellarin, jossa voi olla aputiloja varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi. Samoin ylärinteen puolella olevan autokatoksen saa muuttaa autotalliksi. Rakennuksissa saa lisäksi olla kaksi päällekkäistä kellarikerrosta huomioiden kuitenkin kaavan määräys rakennuksen enimmäiskorkeudesta. Kaavan rakentamismahdollisuuksia ei siten rakennusoikeuden suhteen ole vähennetty. Osallisryhmän kommentteja: - Onko tehty selvitystä kaavan taloudellisista vaikutuksista suhteessa vanhaan kaavaan? Paljonko rakentamismahdollisuuksia poistuu uuden kaavan myötä verrattuna vanhaan kaavaan? Tästä tulee tehdä tarkat laskelmat.
TAMPERE 4 (7) - Kaavalla on selvä vaikutus, kun kerrosaloja lasketaan MRL:n mukaisesti. Lain myötä poistui sekakerroksen käsite. Jos kellarikerroksessa on pesutiloja tai sauna, se muuttuu kerrokseksi. Saako kellariin tehdä wc:n ja ikkunan? Kaavoituksen tulee ymmärtää tekemänsä kaavan vaikutukset, vaikka rakennusvalvonta tekeekin tulkinnat. - Paikoitellen alarinteeseen saa jopa neljä kerrosta. Koska rinne on niin jyrkkä, tonttitehokkuus e=0,70 olisi hyvä. Sakari Leinonen kommentoi, että muutos vanhasta rakennuslaista uutteen maankäyttöja rakennuslakiin koskee tasapuolisesti kaikkia suomalaisia. Petri Saarikoski WSP:stä kertoi yhdyskuntarakenteellisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnista. Vaikutusten arvioinnin tiivistelmä jaettiin kokouksen osallistujille (muistion liitteenä). Sosiaalisista vaikutuksista vaikutukset väestöön, sosiaaliseen rakenteeseen, osallistumisen vaikutukseen ratkaisuihin, palveluihin sekä ympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen olivat positiivisia tai neutraaleja. Positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia oli vaikutuksessa asumiseen, soveltuvuuteen eri ikäryhmien tarpeisiin. Negatiivinen tulos tuli kaavaprosessin vaikutuksista, koska kaavaprosessi on koettu mm. epävarmuutta aiheuttavana ja osallistuminen aikaa vievänä ja työläänä. Yhdyskuntarakenteellisista vaikutuksista vaikutukset eri toimintojen sijoittumiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyteen olivat positiivisia tai neutraaleja. Vaikutukset väestön painopistealueisiin Tampereen seudulla ja ratkaisujen ekotehokkuuteen olivat neutraaleja tai negatiivisia. Taloudellisista vaikutuksista vaikutukset kiinteistöjen arvoihin ja yksityistalouksiin, yhdyskuntatalouteen ja yritystoimintaan ja työpaikkoihin olivat neutraaleja. Kiinteistökohtaisia taloudellisia vaikutuksia ei yleensä arvioida asemakaavan yhteydessä. Päättäjiä kiinnostavat kunnalle tai yhteiskunnalle tulevat vaikutukset. Ei voida myöskään sanoa tarkkaa summaa, jolla jokin rakennus saataisiin korjattua. Kaikkea voidaan korjata, periaatteessa korjauskelvottomia rakennuksia ei ole. Suojeltujen rakennusten arvoon vaikuttaa se, missä kunnossa ne on pidetty. Osallisryhmän kommentteja: - Ihmiset ovat hätääntyneet kaavan vaikutuksista omaan tonttiin ja se on aiheuttanut painetta rakennusten purkamiseen. - MRL sanoo, että kohtuuttomat korjauskustannukset tulee korvata. Suojelumääräys tulee kumota tai kulut korvata. Mitä voidaan pitää kohtuuttomana kustannuksena Pispalassa? - Kiinteistöjen rahallinen arvo realisoituu vasta kun kiinteistö myydään, sitä ennen arviot kaavan aiheuttamasta haitan vaikutuksesta hintaan ovat spekulointia. - Kiinteistöjen korjaamiseen on mahdollista saada erilaisia korjausavustuksia mm. museovirastolta. Laskelmat siitä, miten kalliiksi remontointi tulee, riippuvat siitä millainen asumistason laatuvaatimus kiinteistönomistajalla on, kuinka ja millaisilla materiaaleilla muutostyöt toteutetaan. Suojelu Riikka Rahkonen esitteli kartan (muistion liitteenä), jossa on näytetty maakuntamuseon inventoimat rakennukset ja pihapiirit. Samaan karttaan on merkitty kaavoituksen määrittelemät arvoalueet, jotka paikoitellen poikkeavat inventoinnista, arvoalueilla on mukana myös uudisrakennuksia. Joissain tapauksissa inventoinnin mukainen ykkösluokan pihapiiri on jätetty kaavan arvokkaista pihapiireistä ( sk-piha) pois esimerkiksi sen takia, että
TAMPERE 5 (7) pihapiiriin on osoitettu runsaasti uutta rakentamista. Samoin rakennus on saatettu luokitella alempaan luokkaan, mikäli sitä on mahdollista laajentaa paljon. Joiltakin kiinteistöiltä suojelumerkintä on harkinnan jälkeen otettu kokonaan pois. Rakennusten korottamiseen ei ole annettu tarkkaa senttimäärää vaan on ajateltu, että rakennusvalvonta arvioi mikä kulloisessakin tapauksessa on oikea korotusmäärä, jolla rakennuksen ominaispiirteet vielä säilyvät. Rakennuksen korottamista suunnittelevan tulee tehdä maastoleikkauskuva, jossa esitetään korotuksen vaikutus yläpuolella olevien naapurien näkymiin. Suojelumerkintä estää purkamisen, jolloin tarvittaessa purkulupa tulee hakea ELYkeskukselta tai Yrja:lta (Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto). Suojelumerkintä ei estä rakennusten muutoksia, mutta ne tulee tehdä siten, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Suojelurasitetta on kompensoitu mm. mahdollistamalla vaipan sisäinen laajentaminen vaikka tontin rakennusoikeus olisikin jo käytetty. Suojelurakennusten tonteille on pyritty saamaan kannustimia rakennusoikeuden osoittamisen keinoin ja yleismääräyksellä; monessa tapauksessa suojellulle rakennukselle osoitettu rakennusoikeus on hieman alempi kuin toteutunut. Tällöin tontin muille rakennusaloille on voitu osoittaa uudisrakennusoikeutta tonttitehokkuuden pysyessä e=0,50 puitteissa. Suojellun talon rakennusalalla rakennusoikeus koskee uudisrakentamistilannetta, suojellussa talossa voidaan kannustimien avulla päästä rakennusoikeutta suurempaan lukuun. Kannustimien käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat rakennuksen tilojen ominaisuudet, mm. kivijalassa ja ullakolla sekä rakennuksen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot. Koska lähtökohtatiedot toteutuneesta kerrosalasta Pispalassa ovat paikoitellen puutteellisia, ei kannustimien mahdollistamasta ylimääräisestä rakennusoikeudesta voi laatia arviota. Osallisryhmän kommentteja: - Vanhojen rakennusten tilojen käyttökelpoisuus ja hyötytilojen määrä on vähäistä suhteessa neliöihin. Uudisrakennuksista ei koskaan tehtäisi vastaavanlaisia. - Rakennuksen vaipan sisällä laajentaminen on joskus vaikeaa, sillä Pispala on radonaluetta, eikä kellarien käyttöönotto ole ongelmatonta. - Omistajille tulee antaa liikkumavaraa mm. muuttuvien elämäntilanteiden, ym. takia. - Jos tehdään suojelukaavaa Pispalan säilyttämiseksi, liikkumavaraa tulee rajoittaa hieman. - Jos pihapiiri tulkittu arvokkaaksi, ei kai tulkita, että piharakennus olisi automaattisesti suojeltava rakennus? - Riikka Rahkonen (RR): kaavassa suojellaan lähtökohtaisesti I-lk piharakennukset. - Onko ajateltu määritellä rakennuskohtaista maksimikorkeutta? RR: Maksikorkeuden määrittäminen rakennuskohtaisesti olisi Pispalassa liian vaikeaa. - Tulisi olla määräyksiä, joilla estetään uudisrakennusten liian isot massat. - Mikä on satulakaton määritelmä? RR: Satulakatto on harjakatto, jonka molemmat lappeet ovat samassa kulmassa ja symmetriset. - alueella on 20-30 kpl ongelmakohteita, jotka tulisi käydä läpi tapauskohtaisesti. Aarne Raevaara ja Riikka Rahkonen kävivät keskustelua Raevaaran talon korotusmahdollisuuksista. Rahkonen totesi, että tontin kaavaratkaisua edistäisi, mikäli kaavan laatija voisi tulla käymään tontilla. Rakentamistapaohje Riikka Rahkonen kertoi, että suunniteltuja tonttikohtaisia rakennustapaohjeita ei laadita. Tilalle tulevat talotyyppikohtaiset sekä kaduittain määritellyt ohjeet, joissa on aluekuvaus
TAMPERE 6 (7) sekä ohjeita/suosituksia. Rakennustapaohje on ohje, josta voidaan joustaa ja poiketa harkitusti. Kaavakartalle tuotu rakennustapaohjeiden tiivistelmä toimii kaavamääräyksenä. Rakennustapaohje tulee nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa. Muu rakentamisen ohjaus (rakennusvalvonnan toimialaan kuuluvia) Rakennusvalvonta välttää sitä, että vanhaan rakennukseen tehtävät toimenpiteet tulkittaisiin rakennuksen rakentamiseen verrattaviksi. Laajennuksiin sovelletaan kuitenkin uusia säädöksiä. Energiatodistusta ei tarvita kaavalla suojeltuun taloon. Vuonna 2013 voimaan tulevat kiristyvät korjausrakentamistakin koskevat energiamääräykset eivät koske suojeltuja taloja. Energiatodistuslainsäädäntö on kehitysvaiheessa, joten muutoksia voi tulla. Rakennusvalvonta ei vaadi radonkorjauksia vanhaan rakennukseen, paitsi jos ollaan tekemässä asuintiloja (keittiö, makuuhuone) kivijalkaan. Tulkinta on kuitenkin aina tapauskohtaista muutos-/laajennuskohdassa. Rakennusvalvonnan edustaja pyydetään mukaan luonnoksen nähtävilläoloaikana pidettävään yleisötilaisuuteen vastaamaan em. kysymyksiin. Vaihtoehtokohteet Kaavaluonnoksessa on vaihtoehtoja esitetty yhteen kohtaan, ns. Pispalan portille. Alueesta on tehty kolme vaihtoehtoa, joissa on esitetty erilaisia ratkaisuja henkilöautojen ja turistibussien pysäköintiin ja kääntymiseen. Suunnitelmissa on huomioitu myös maanalaisen pysäköinnin sekä matkailua palvelevan rakennuksen rakentamisen mahdollisuus. Kommentteja: - Porrasyhteys Pispankadun suuntaan säilytettävä. - Pysäköintipaikkojen määrää ei saa laskea vaan niitä tulisi lisätä. - Pispalan sisääntulomaiseman tulisi olla kauniimpi kuin pysäköintialue, paikalla tulisi olla esim. edustava rakennus. - Asukkaat mahdollisesti kiinnostuneita maanalaisen pysäköintihallin rakentamisesta. Keskustelua Rinnekatu 2:n purkamisluvasta: Hakijan kanssa tutkittiin aluksi, voisiko rakennuksen toisen pään korjata ja korvata ainoastaan osan rakennuksesta uudisrakennuksella. Vanhan osan jättäminen kuoppaan kahden korkeamman uudisrakennusmassan väliin katsottiin kaupunkikuvallisesti, suojelullisesti ja teknisesti epätarkoituksenmukaiseksi. Suurin ongelma oli huonokuntoisen rakennuksen sijainti kadunpinnan alapuolella ja siitä aiheutuvat kosteusongelmat yhdistettynä katumuurin huonoon kuntoon ja uusimistarpeeseen. Näistä syistä päädyttiin uudisrakennuksen suunnittelun kannalle. Kaavoituksella ei ollut käytössään maakuntamuseon kiinteistöstä tekemää tarkastuskertomusta vaan päätöksen pohjana oli maakuntamuseon antama lausunto. Ennen päätöksentekoa yhdyskuntalautakunta kävi paikalla. Poikkeamispäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kaavoitusprosessin alussa kysyttiin, voidaanko Pispalassa laskea katujen korkeusasemia. Yleisten alueiden suunnittelussa Pispalan katujen korkeusasemien laskemista ei pidetä järkevänä.
TAMPERE 7 (7) Kommentteja: - Omistajan teettämässä kuntoselvityksessä todettiin, että kenkätehdasosa olisi ollut kunnostuskelpoinen. - Kuntotutkimuksen ja tarkastuskertomusten julkisuus on ongelmallista, kaiken materiaalin tulisi olla julkista. - Korjauskelvoton tarkoittanee, että rakennus on liian kallis korjata. - Rakennuksen omistaja on rakennusalan yrittäjä ja rakennus on ostettu spekulaatiotarkoituksessa, onko kaupungin mahdollistettava se? - Suunniteltu uudisrakennus on melko kohtuullinen naapureiden näkökulmasta, ei peitä maisemia, vain kaksi kerrosta eikä piilotiloja. - Olisiko uusi kaava mahdollistanut toimivan ratkaisun, jossa osa vanhasta olisi säilytetty ja osa olisi ollut uutta? - Miten uudessa kaavassa olisi saatu ratkaistua lisärakentaminen toisaalle tontilla? Katselmukset Syksyllä 2011 järjestettiin katselmuksia tonteille, missä omistaja katsoi rakennuksen olevan huonokuntoinen ja esitti rakennuksen jättämistä suojelun ulkopuolelle. Katselmuksissa olivat mukana perinnerakennusmestari Tapani Koiranen Pirkanmaan maakuntamuseota, tarkastusinsinööri Jyrki Ottman rakennusvalvonnasta ja projektiarkkitehti Riikka Rahkonen Maankäytön suunnittelusta. Katselmus järjestettiin kymmenelle tontille. Rakennuksista on laadittu maakuntamuseon ja rakennusvalvonnan yhteiset tarkastuskertomukset. Rakennusta koskeva tarkastuskertomus toimitetaan kaavan nähtävilläoloaikana rakennuksen omistajalle. Katselmuksen perusteella yhtään rakennusta ei ole jätetty ilman suojelumerkintää. Suojelumerkinnän poistamiseksi edellytetään kuntotutkimusta, jossa rakennuksen korjauskelvottomuus todennetaan. Mikäli rakennuksen suojelumerkintä poistetaan kaavasta kiinteistönomistajan toimittaman selvityksen perusteella, selvitykset tulevat julkisiksi. 4. Muut asiat Kaavoituksella ei ole kantaa aloitteeseen Pispalan maisemallisesta inventoinnista tai sen kytkemisestä valtakunnalliseen maisemien inventointiin, mutta koko kaupunkia koskeva avoimien maisematilojen selvitys on käynnistymässä v. 2012. Vastineet aikaisemmin saatuihin mielipiteisiin tulevat kaavaselostuksen liitteeksi (vastineluettelot). Koko Pispalan alueelle laaditaan hule- ja pohjavesiselvitys. 5. Seuraava kokous Yleisötilaisuus järjestetään kaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana. Sovittiin, että seuraava osallisryhmien kokous pidetään kaavaluonnoksen nähtävilläoloajan jälkeen kun kaikki mielipiteet ja lausunnot on saatu, kuitenkin viimeistään toukokuun 2012 loppuun mennessä. 6. Kokouksen päättäminen Timo Hanhilahti päätti kokouksen klo 20:00
KULTTUURIHIRTORIALLISESTI ARVOKKAAT ALUEET, PIHAPIIRIT, RAKENNUKSET JA RAKENTEET SEKÄ SUOJELUMERKINTÖJEN OSOITTAMINEN, kaavat 8256 ja 8257 LIITE 16 Tampereen kaupunki,, Maankäytön suunnittelu 20.02.2012 tr p PISPALA ARVOALUEET Rakennusinventoinnin arvoalue I lk Rakennusinventoinnin arvoalue II lk RAKENNUKSET Asemakaavan suojelumerkintöjen osoittaminen: Rakennusinventoinnin arvoluokitukset: Rakennus, jolle on osoitettu suojelumerkintä srp-1 - yleensä I ja II lk asuinrakennukset ja I lk piharakennukset, Pispalan koulu - III lk asuinrakennukset ja II lk piharakennukset harkinnan mukaan Rakennusinventoinnin arvoalue III lk Asemakaavan arvoalue sk-2 PIHAPIIRIT Rakennusinventoinnin arvokas pihapiiri I lk, jolle on osoitettu suojelumerkintä sk-piha Rakennusinventoinnin arvokas pihapiiri I lk, jolle ei ole osoitettu suojelumerkintää sk-piha II ja III lk pihapiireille ei osoiteta suojelumerkintää I lk II lk III lk Rakennus, jolle on osoitettu suojelumerkintä srp-2 - yleensä III lk asuinrakennukset - II lk asuinrakennukset ja I-II lk piharakennukset harkinnan mukaan - suojelumerkintä inventoimattomalle asuinrakennukselle harkinnan mukaan omistajan kanssa sopien Rakennus, jolle ei ole osoitettu suojelumerkintää - inventoimattomat rakennukset ja II - III lk piharakennukset - inventoidut asuinrakennukset ja I lk piharakennukset harkinnan mukaan, korostettu mustalla reunaviivalla Rakenne, jolle on osoitettu suojelumerkintä sr/r rakennusinventoinnin perusteella Kaava-alueen raja
PISPALA, Maankäytön suunnittelu Osallisryhmä 25.1.2012
PISPALA Maanpäällinen kellarikerros Maankäytön suunnittelu
PISPALA Maankäytön suunnittelu