Osallistuminen lääketieteelliseen tutkimukseen vastavuoroisuuden ja yhteisvastuullisuuden näkökulmasta

Samankaltaiset tiedostot
Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Lääketieteellisen tutkimuksen etiikasta biopankit ja tutkimus. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

Tutkimus Auria Biopankissa ja tulevaisuuden visiot Samu Kurki, FT, data-analyytikko

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen

Onko terveys oikeus? Ja minkälainen oikeus se on, kun potilaat muuttuvat asiakkaiksi?

Biopankkilain ohjaus ja valvonta

Farmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

KOHTI AVOIMEMPAA, MONIÄÄNISEMPÄÄ JA -ARVOISEMPAA TERVEYDENHUOLTOA KLIINISEN BIOETIIKAN UUDET RAKENTEET MYÖS SUOMESSA?

Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet

Itä-Suomen Biopankki

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Kansallisten tietovarantojen toissijainen käyttö biopankkitutkimuksessa

Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella

Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus. Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

Lapset puuttuvat biopankeista: eettiset ja oikeudelliset erityiskysymykset

Lain ja moraalin suhde lääketieteen etiikassa. Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

Kansallisten tietovarantojen toissijainen käyttö biopankkitutkimuksessa

Biopankit oikeudellinen sääntely

Suostumus biopankkitutkimukseen

Kehittäjäasiakasvalmennus

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

Etiikka tutkimuksen ja tuotekehityksen rajalla - oikeudellinen näkökulma patentit. Sandra Liede Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysministeriö

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Mitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura

Autonomia hanke. Lääkärin autonomia yhteiskunnan palveluksessa. Potilasjärjestötilaisuus Heikki Pälve Toiminnanjohtaja, SLL

Biopankkitoiminta Suomessa. Dos. Heli Salminen

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Miksi en antaisi palaa itsestäni yhteisen edun nimessä? Tuija Takala

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori

Ohjauskirje 1 (6) Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista

Biopankkilaki ja asetukset

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Itä-Suomen Biopankki Selvitys näytteenantajalle biopankkitoiminnasta suostumuksen antamista varten

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Itä-Suomen Biopankki Selvitys näytteenantajalle biopankkitoiminnasta suostumuksen antamista varten

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen

Terveyden edistämisen tutkimus:

Tekstin referee-käsittely

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Ilona Autti-Rämö Pääsihteeri Palveluvalikoimaneuvosto STM/OHJA

Suomen terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2012 noin 18 miljardia euroa.

Historiantutkimus ja tietosuja. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä

Kansallinen genomistrategiaa

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakoevastausten kriteerit kevät 2013

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet. PALKOn avoin seminaari Jaana Leipälä

Tutkittavien informointi ja suostumuksen pelisäännöt. Karoliina Snell VTT, yliopistotutkija Sosiologia, Helsingin yliopisto Etiikan päivä,15.3.

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Suomen terveysdataympäristö

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma

Mitä kuuluu MALLIMAAHAN?

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Biopankkilain tavoitteet

Sosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki

KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Biopankkien ja tieteellisen tutkimuksen yhteinen ICT infrastruktuuri

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari

BIOPANKIT : LAKI JA KÄYTÄNTÖ

ETIIKKAA JA JURIDIIKKAA: HTK-OHJEISTUSTA UUSITAAN Sanna Kaisa Spoof Tutkimuseettinen neuvottelukunta

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET ARPO AROMAA

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa Katriina Laaksonen

Unohtuuko hiljainen asiakas?

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira Jari Petäjä

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä?

ONKO ADDIKTIOTA SAIRASTAVALLA VAPAA TAHTO JA AUTONOMIA?

Oikeutusarvioinnin menettelyt erilaisissa tilanteissa STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en)

EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Laitos vs. pienkoti. K-S VammaisKaste Kari Räty

Transkriptio:

Osallistuminen lääketieteelliseen tutkimukseen vastavuoroisuuden ja yhteisvastuullisuuden näkökulmasta Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

MIKÄ ON KESKUSTELUN LÄHTÖKOHTA? EHDOKAS 1 Natsien rotuoppeihin perustuvat tutkimukset (jotka eivät olleet tiedettä vaan kidutusta) eivät voi toimia biopankkikeskustelun moraalisena lähtökohtana sen enempää kuin natsien eutanasiaohjelma voi toimia juuri käynnistyneen eutanasiakeskustelun lähtökohtana EHDOKAS 2 Biopankkikeskustelua ei pitäisi myöskään perustaa ihmisten mitattaviin mielipiteisiin (joiden tunteminen on toki tärkeää) Professori Klaus Mäkelä: Kokenut mielipidemittaaja saa muotoilemiinsa kysymyksiin haluamansa vastaukset. EHDOKAS 3 Keskustelun lähtökohtana tulisi olla eettisesti perustellut ja tieteellisesti asiantuntevat näkökannat, jotka pohjautuvat yhteisön arvoperustaan ja moraalis-poliittiseen tahtotilaan

Yhteisvastuullisuuden käsite NUFFIELD COUNCIL ON BIOETHICS: Solidarity comprises manifestations of the willingness to carry costs to assist others with whom a person recognises sameness or similarity in at least one relevant respect. Nuffield Council on Bioethics: Solidarity: Reflections on an Emerging Concept in Bioethics, November 2011 YLEINEN HYVÄ JA YHTEI(SVASTUULLI)NEN HYVÄ Lääketieteellinen tutkimus on yleinen hyvä (public good), jota ei voi palauttaa osiin ja jonka hyötyjen vastaanottamisesta ei voi kieltäytyä (ainakaan kokonaan) Lääketieteellinen tutkimus on myös yhteinen hyvä (common good), jonka tiedeyhteisö rakentaa ja jota se muiden kanssa yhteisvoimin ylläpitää ja kehittää Tieteen ja terveydenhuollon vapaamatkustaja hyötyy yleisestä hyvästä osallistumatta yhteiseen hyvään hän käyttää muita välineenä omiin tarkoitusperiinsä

Vastavuoroisuus ja yhteisvastuullisuus YKSILÖN JA YHTEISÖN VELVOLLISUUDET Biopankkikeskustelussa ei voida pitäytyä pelkästään yksilönäkökulmassa Biopankkikeskustelu on osa väestöä koskevaa terveyspolitiikkaa ja kansanterveysetiikkaa TÄYDELLISET JA EPÄTÄYDELLISET VELVOLLISUUDET Epätäydellinen solidaarisuusvelvollisuus: verenluovutus, elinten luovutus Täydellinen solidaarisuusvelvollisuus: autoilijan auttamisvelvollisuus, maanpuolustusvelvollisuus LAILLISET JA MORAALISET VELVOLLISUUDET Oikeudellinen solidaarisuusvelvoite: yleinen auttamisvelvollisuus Moraalinen solidaarisuusvelvollisuus: suojautuminen tartunta-taudeilta, verenluovutus, näytteen luovutus

Vastavuoroisuus ja yhteisvastuullisuus VASTAVUOROISUUS ON YHTEISVASTUULLISUUTTA On oikeudenmukaista, että kaikki osallistuvat jossain määrin yleisen terveydellisen hyvän rakentamiseen Lääketieteellisen tutkimuksen taloudelliset hyödyt ja kansanterveydelliset hyödyt (eli yleinen hyvä) jakaantuvat tasaisesti, mutta panostukset ja uhraukset eivät On epäoikeudenmukaista, että ne, jotka toimivat yhteisen hyvän eteen, joutuvat maksamaan vapaamatkustajien diagnostiikan ja hoitojen kehittymisestä aiheutuvat kustannukset 5. YKSILÖNVAPAUS JA YHTEISVASTUULLISUUS Vapaaehtoisuuteen perustuva tutkimuskäytäntö ei eettiseltä kannalta ajatellen merkitse sitä, että valintoja saa tehdä pelkästään omien mieltymysten tai ennakkoluulojen pohjalta Vapauden väärinkäyttö voi rapauttaa yhteisvastuullisuutta ja sen myötä vähentää tutkimus- ja terveyshyötyjä

Yhteisvastuullisuus ja biopankit YHTEISVASTUULLISUUS JA YLEINEN HYVÄ Olisiko eettisesti oikein jättää hyödyntämättä julkisin varoin hankittuja ainutlaatuisia näytekokoelmia ja niihin liittyvää tietoa diagnostiikan ja lääkekehityksen apuna tai hyödyntää niitä kovin puutteellisesti ja sattumanvaraisesti? Biopankkitutkimus on jo nyt osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja julkisin varoin tuotettua terveydenhuoltoa Useimmat meistä joutuvat jossakin elämänsä vaiheessa potilaiksi, joten hyödymme myös omakohtaisesti tarkemmista diagnooseista ja tehokkaammasta ja yksilöivämmästä hoidosta Jokaisen edun mukaista on niin ikään se, että terveyspalvelujen kasvavasta kysynnästä huolimatta terveydenhuollon kustannukset pysyvät kohtuullisina myös jatkossa

Yhteisvastuullisuus ja biopankit YHTEISVASTUULLISUUS JA YHTEINEN HYVÄ Tähän pääseminen edellyttää (muun ohella) nykyistä voimakkaampaa panostusta lääketieteelliseen biopankkitutkimukseen. Erityisesti uusien prospektiivisten näytteiden keräämistä tulisi pystyä tehostamaan ja niihin liitettävän tietovarannon käyttöä ja hallintaa helpottamaan Yksi tapa kehittää lääketieteellistä biopankkitutkimusta on suostumusmenettelyn yksinkertaistaminen Suostumusmenettelyn yksinkertaistamisessa ei ole kyse tahdonvastaisuudesta tai pakottamisesta vaan yhteiseen hyvään (common good) ja vapaaehtoisuuteen perustuvasta epätäydellisestä solidaarisuusvelvollisuudesta, josta kuka hyvänsä voi koska tahansa irtisanoutua Yksinkertaisempi suostumusmenettely voidaan nähdä läpinäkyvyyteen, avoimuuteen ja osallistamiseen perustuvan vastavuoroisuuden ja yhteisvastuullisuuden ilmauksena