Kasvatus- ja opetuslautakunta 17 14.03.2016 Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten täytäntöönpano 1.8.2016 lukien 953/00.04.00/2015 KOLA 17 Valmistelija / lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki, puh. 040 506 7309 Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, puh. 040 070 5875 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite Varhaiskasvatuksen strategiset linjaukset 1.8.2016 lukien Varhaiskasvatuksen strategiset linjaukset 1.8.2016 lukien, selvitys varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen liitteenä. Kaupunginvaltuusto päätti 7.12.2015 124 vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä, että kasvatus- ja opetuslautakunta päättää keväällä 2016 varhaiskasvatuslainsäädännön muutosten täytäntöönpanosta Lappeenrannassa ja että kaupunginvaltuustolle annetaan huhtikuun 2016 loppuun mennessä selvitys varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen ja asia tuodaan valtuuston päätettäväksi. Elokuun alusta 2016 lukien muuttuvat varhaiskasvatuslaki (108/2016), asetus lasten päivähoidosta (1282/2015) ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettu laki (109/2016). Opetus- ja kulttuuriministeriössä on vielä valmistelussa varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki, joka on tarkoitus myös tulla voimaan 1.8.2016 lukien. Kaikissa em. säädöksissä on väljennetty kuntien velvoitteita, mutta muutosten käyttöönotto on jätetty kunnan harkintaan ja päätettäväksi. Valtionosuudet kuitenkin vähenevät siinä suhteessa, kun uudistunut ja uudistuva lainsäädäntö antaa kunnille mahdollisuutta vähentää kustannuksia ja lisätä maksutuloja. Varhaiskasvatuslain valmistelussa valtion ja kuntien kustannussäästöiksi on yhteensä arvioitu vuositasolla 62 miljoonaa euroa, yksityisen hoidon tukea koskevan muutoksen säästöksi noin 1 miljoonaa euroa ja päivähoitoasetuksen mitoitusmuutoksen vähentävän kustannuksia noin 67 miljoonaa euroa.
Selvitystyötä varhaiskasvatuslain muutosten vaikutuksista Lappeenrannassa on tehty varhaiskasvatuksen palvelualueella yhdessä palvelualueen esimiesten ja päiväkotien johtajien kanssa. Kustannusten vaikutuksia on arvioitu yhdessä konsernihallinnon kanssa. Myös henkilöstöä on kuultu järjestämällä kolme saman sisältöistä tilaisuutta 21.1.2016 sekä yksi tilaisuus selvityksen valmistuttua 9.2.2016. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus tehdä kehittämisehdotuksia ja antaa palautetta varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen muutoksista ajalla 21.1.- 15.2.2016. Henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat voineet osallistua koko henkilöstölle sekä päiväkodinjohtajille järjestettyihin tilaisuuksiin. Varhaiskasvatuslaki muuttuu 1.8.2016 lukien. Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja toiminnan järjestämisessä keskeistä on lapsen etu. Merkittävimmät muutokset ovat (11a ja 11b ): - jokaisella lapsella on oikeus 20 h/vko varhaiskasvatukseen; - lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla kokoaikaisesti tai päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä; - lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi; - lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista; - lapsella on oikeus osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen silloin, kun lapsi osallistuu perusopetuslaissa tarkoitettuun esiopetukseen tai perusopetukseen ja lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen; - lapsella on oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muuttuu. Esiopetukseen osallistuvan lapsen osa-aikainen varhaiskasvatus voidaan 1.8.2017 alkaen järjestää kerhotoimintana.
Vanhemman tai huoltajan jäädessä työttömäksi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen säilyy kahden kuukauden ajan. Kunnan on annettava varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevalle lapselle mahdollisuus osallistua lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta kuitenkin päättää lapsikohtaisesti tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. Varhaiskasvatuspaikkaa haettaessa lapsen huoltajat voivat hakea subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvalle lapselle oikeutta laajempaan kuin 20 viikkotunnin osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen esittämällä selvityksen laajemman tai kokopäiväisen varhaiskasvatuksen edellytyksistä. Kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edellyttää mainitun selvityksen esittämistä. Kun laajemman varhaiskasvatuksen tarvetta perustellaan lapsen kehityksellä, tuen tarpeella tai perheen olosuhteilla tai muulla lapsen edulla, tarjoaa moniammatillisesti toteutettu selvitystilanne mahdollisuuden perhekohtaiseen moniammatillisen tuentarpeen arviointiin (interventioon) matalan kynnyksen periaatteella. Varhaiskasvatuksen ohella perhettä ja lasta voidaan tukea myös muilla sosiaali- ja terveyspalveluilla, joita ovat mm. perhetyö, lasten ja nuorten talon palvelut, erikoissairaanhoidon tuki tai terapiat. Näin lapsen kasvuolosuhteisiin voidaan vaikuttaa myös muilla tarkoituksenmukaisilla keinoilla kuin osoittamalla lapselle 20 tuntia laajempaa varhaiskasvatusta. Asetus lasten päivähoidosta muuttuu siten, että 1.8.2016 lukien päiväkodin hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/92) 4 tai 5 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa (aiemmin seitsemää) kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Alle kolmevuotiaiden ryhmien ja yli 3-vuotiaiden osapäiväryhmien henkilöstön ja lasten väliseen suhdelukuun ei tullut muutoksia. Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa sekä tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.
Lain mukaan kunta voi poiketa säädetystä suhdeluvusta, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti hoidossa enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää. Säädetystä suhdeluvusta voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen hoitoaikaa osa-aikaisesta tai osapäiväisestä kokopäiväiseen hoitoon. Lasten ja henkilöstön väliseen suhdelukuun sekä lasten ryhmittelyyn päiväkodissa vaikuttaa myös varhaiskasvatuslain säädös erityisestä tuesta. Jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa. Päiväkodeissa voi kaksi lasta jo nykyisten säädösten voimassa ollessa käyttää samaa paikkaa, mikäli ryhmän koko ei päivittäin suunnitellusti ylity. Tilapäiset ylitykset ovat kuitenkin mahdollisia. Lappeenrannassa lähes 20 prosenttia lapsista käyttää varhaiskasvatuspalveluja 13 15 päivää kuukaudessa. Vain kolme prosenttia käyttää 5-8 päivää kuukaudessa. Tämä on johtanut siihen, ettei samaan paikkaan ole voitu sijoittaa kahta lasta. Lisäksi osa näistä lapsista on palvelun piirissä vain osa-aikaisesti. Vaikka päiväkotien täyttöastetta voidaankin pitää kohtuullisena, osa päiväkotipaikoista kuten myös perhepäivähoitopaikoista - on osan päivää tai joinakin päivinä käyttämättä. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettu laki muuttuu myös 1.8.2016 lukien. Muutoksen jälkeen tuen määrässä otetaan huomioon onko lapsella oikeus kokoaikaiseen vai 20 tuntiseen varhaiskasvatukseen. Ehdot ovat yhtenevät varhaiskasvatuslain ehtojen kanssa. Lappeenranta on maksanut lisäksi yksityisen hoidon kuntalisää. Yksityisiä perhepäivähoitajia on 42. Heistä neljä on ostopalveluhoitajia, joilta kaupunki ostaa tällä hetkellä (26.2.2016) yhteensä kahdeksan hoitopaikkaa. Yksityisen hoidon tuen piirissä on tällä hetkellä (26.2.2016) 149 lasta, joista vain noin 55 prosenttia tarvitsee hoitoa joka päivä. Palveluntuottajat ovat saaneet lain mukaisesti kuitenkin tuen täysimääräisenä. Tämä on johtanut siihen, että osa perheistä maksaa varhaiskasvatuksesta suhteessa vähemmän kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa tai heillä ei ole maksua lainkaan. Päiväkoti- ja perhepäivähoidon lisäksi varhaiskasvatusta voidaan järjestää ns. avoimina palveluina. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut
tarjoavat varhaiskasvatuksen ammattihenkilöstön toteuttamaa ohjattua toimintaa lapsille ja lapsiperheille avoimissa päiväkodeissa ( äiti-lapsi-kerhot ) ja leikkikerhoissa täydentäen muita varhaiskasvatuksen toimintamuotoja. Lapsi voi osallistua leikkikerhon toimintaan kahtena päivänä viikossa ja kumpanakin kerhopäivänä noin kolme tuntia. Avointen päiväkotien toiminta-aika on noin 15 tuntia viikossa perheen valinnan mukaan. Toiminta on maksutonta ja tarkoitettu kaikille sekä kunnallisen että kunnan tukeman varhaiskasvatuksen ulkopuolella oleville alle kouluikäisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitajilleen. Lappeenrannassa avoimia varhaiskasvatuspalveluja on tällä hetkellä tarjolla Sammonlahden, Kesämäen ja Lauritsalan palvelualueella. Päiväkotija perhepäivähoidossa vuoden 2015 lopussa olleista lapsista noin 15 %:lla oli toinen tai molemmat huoltajat kotona työttömyyden, kotihoidon tukea saavan lapsen hoidon tai muun syyn takia. Tulevaisuudessa jokaisella palvelualueella järjestetyt laadukkaat, maksuttomat avoimet varhaiskasvatuspalvelut, eli avoimet päiväkodit ja leikkikerhot, monipuolistaisivat varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa. Lapsen näkökulmasta säännöllinen, kehittävä ja virikkeellinen osapäiväinen ryhmätoiminta edistäisi hänen kehitystään, mutta turvaisi lapselle mahdollisuuden viettää yhteistä aikaa kotona olevien vanhempien ja mahdollisten sisarusten kanssa. Avoimet palvelut ovat luonteeltaan ns. matalankynnyksen palvelua perheille. Palvelut tarjoavat lapsille ja vanhemmille kokemuksia vertaistoiminnasta. Avoimien palveluiden järjestämissä on mahdollisuus hyödyntää myös kolmannen sektorin osaamista. Varhaiskasvatuksen kysyntä on viime vuosina kasvanut. Kysyntä vaihtelee vuoden aikana, on pienintä kesällä ja suurinta huhtikuussa. Yleensä vuoden alussa on palvelujen piirissä noin 60-100 lasta enemmän kuin päättyneen vuoden joulukuussa. Vuonna 2015 ei pystytty järjestämään päivähoitopaikkaa perheen toivomassa ajassa noin 11 %:lle paikkaa hakeneista ja noin 1 %:lle jouduttiin osoittamaan paikka perheen kannalta huonosti saavutettavasta paikasta. Toimintavuoden aikana perheiden tarpeissa tapahtuu paljon muutoksia: äitiyslomia, hoitovapaita, työpaikanvaihdoksia jne. Lasten varhaiskasvatuksen tarve voi muuttua osa-aikaisesta tai osapäiväisestä kokopäiväiseksi tai päinvastoin. Jotta päivähoitopaikan tarvitsijoita voitaisiin palvella paremmin ja jotta lapsen ei tarvitsisi muutostilanteissa vaihtaa ryhmää tai luopua tutuiksi käyneistä aikuisista, on tarpeen jättää päiväkodille lain sallimaa joustonvaraa ryhmien muodostamisessa ja henkilöstön sijoittelussa. Sen vuoksi ei tule tehdä ehdotonta päätöstä siitä, että suhdeluvun muutos joko otetaan käyttöön tai ei oteta käyttöön. Sen sijaan vuorohoidossa lasten hoidontarve vaihtelee niin paljon, että kaikki lapset eivät ole koskaan paikalla samanaikaisesti. Sen vuoksi vuorohoidossa voidaan käyttää suhdelukua 1:8.
Kuten liitteenä olevasta selvityksestä käy ilmi, kaikkina viikonpäivinä varhaiskasvatuksessa on noin 53 % palvelun käyttäjistä. Noin 16 % käyttää palveluita enintään 10 päivää kuukaudessa. Osapäiväisesti lapsia on tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa hyvin pieni määrä; jos mukaan ei oteta esikoululaisten ikäluokkaa, on osapäivähoidossa vain vajaat 7 %. Liitteenä olevassa selvityksessä on arvioitu keskenään osapäiväisen ja osaviikkoisen varhaiskasvatuksen toiminnallisia ja lapsiin vaikuttavia etuja ja haittoja. Osapäiväinen varhaiskasvatus, eli että lapsi on viitenä päivänä viikossa kunakin päivänä 4 tuntia päiväkodissa, on sekä toiminnallisesti että lapsen etujen kannalta parempi vaihtoehto kuin että lapsi on päiväkodissa viikoittain kahtena päivänä koko päivän ja yhtenä päivänä puoli päivää. Lapset, jotka tarvitsevat varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa, pyritäänkin ohjaamaan viitenä päivänä viikossa toimiviin ryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut luonnoksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi, joka on ollut helmikuussa lausuntokierroksella. Varsinaista lakiesitystä ei ole vielä julkaistu, mutta laki on tarkoitus saattaa voimaan 1.8.2016 lukien. Hallituksen tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksukertymää 54 miljoonalla eurolla ja parantaa jonkin verran kuntien taloudellista tilannetta ja pienentää kuntien rahoitusosuutta varhaiskasvatuksen kustannuksista. Liitteenä olevasta selvityksestä käy ilmi, että varhaiskasvatuslain 11a ja 11b :n täytäntöönpanolla sekä kokopäiväryhmien suhdeluvun käyttöönotolla on arvioitu olevan kustannuksia vähentävää vaikutusta. Mahdollisia maksutulojen lisäyksiä ei ole vielä arvioitu. Tarkkoja kustannusvaikutuksia on muutoinkin vaikea pitävästi arvioida, mutta lain täytäntöönpanolla päätösesityksessä kerrotulla tavalla voidaan kuitenkin pienentää kustannuksia ja vähentää lähivuosien mahdollisia kustannusten leikkauspaineita. (TW) Kotj Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen tehdyn selvityksen pohjalta kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa, että varhaiskasvatusta järjestetään varhaiskasvatuslain tavoitteiden mukaisesti ja päättää, että 1. Kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain 11a ja 11b mukaisesti. 2. Päivähoitoasetuksen 6 mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otetaan käyttöön
vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa voidaan kokopäivähoidossa käyttää suhdelukua 1:8, jos se on tarpeen ko. päiväkotiin hakevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tai jos se on tarpeen lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja perheiden tarpeiden muuttuessa toimintavuoden aikana. Suhdelukua käytettäessä otetaan huomioon erityisen hoidon, tehostetun tuen ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten määrä sekä toimitilat. 3. Toimintavuoden 2016-2017 aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. 4. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää pienennetään samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 1.8.2016 lukien seuraavasti: - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun 153,00 e varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun 56,30 e varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun 109,00 e varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 40,11 e 5. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätettäväksi valmistellaan kevään 2016 aikana kysyntää ohjaava hoitoaikaperusteinen maksujärjestelmä. 6. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta linjaa, että a) yhtenäisen kasvun polun turvaamiseksi lapset pyritään sijoittamaan varhaiskasvatukseen tarkoituksen mukaisella tavalla perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti, b) että varhaiskasvatuksen vastuualueella käynnistetään henkilöstöä osallistava pedagogisen toiminnan ja kulttuurin kehittämisprosessi, jolla pyritään varmistamaan henkilöstön hyvinvointi muutostilanteissa c) kevään 2016 aikana lautakunnan päätettäväksi tuodaan ohjeet palveluohjauksesta sekä kuvaus asiakkaaksiottamisprosessista.
7. Kaupunginvaltuustolle esitetään edellä ja liitteessä oleva selvitys sekä saatetaan päätösesityksen kohdat 1. 5. kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaupunginvaltuuston 7.12.2015 124 tekemän päätöksen mukaisesti. Kola Jätettiin asia pöydälle seuraavaan kokoukseen. Varapuheenjohtaja Ilpo Heltimoinen ja kaupunginhallituksen edustaja Anu Paalanen poistuivat tämän asian käsittelyn aikana klo 18.