löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut

Samankaltaiset tiedostot
Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Eläinfysiologia ja histologia

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen)

Sidekudos ja rasvakudos

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Histologia. salasana kbkbkb

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Elimistö puolustautuu

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Kiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä

11. Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu

Epiteeli' Kateenkorva'

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

RUUANSULATUS. Enni Kaltiainen

HIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN

Dnro 420/ /2014

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

HISTOLOGISTEN KUDOSTEN TUNNISTUSOPAS

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)

Anatomia ja fysiologia 1

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä


3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.

Ihmisen elämänkaari. Syntymä

Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet. Paula Salmikangas Lääkelaitos

IHON RAKENNE JA TEHTÄVÄT. Antti Lauerma professori

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana

ageloc Tru Face Essence Ultra TUOTEKOULUTUS

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty ISBN , , Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Regeneratiivisen tieteen ytimessä

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

PORONLIHAN LAJITELMAT PE - P5

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan.

Langerhansin solujen histiosytoosi

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Poronlihalajitelma PE, rasvaa alle 4 %

IAP, Majvik (ka)

Helena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.)

Autoimmuunitaudit: osa 1

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen

Ihmisen kaksikerroksinen alkiolevy

Fysiologia Syksy 2015

Luento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan!

Näytteenotto -ohjeet AI/ND:n varalta

Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI

Kohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku

Tekstiiliteknologia tuottaa pehmeitä ja miellyttäviä materiaaleja, jotka reagoivat kehon oman energian ja lämmön kanssa. Back2You -vaatteiden

Haavan paraneminen ja arpeutumisen häiriöt

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

Alofisel (darvadstroseli)

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

Transkriptio:

Sidekudos Sidekudos B. Sidekudos 1. kehittyy alkion mesodermista löyhä eli areolaarinen sidekudos komponenttia solut mesenkyymi, mukoosinen sidekudos, varsinainen löyhä sidekudos, rasvakudos, verkkomainen sidekudos amorfinen väliaine väliaine säikeet soluvälitila suuri (vrt. epiteeli) tiivis eli jäykkä sidekudos verkkomainen jäykkä sidekudos, yhdensuuntainen jäykkä sidekudos tehtävät tuki, suoja kapselit elinten, soluryhmien ja yksittäisten solujen ympärillä verisuonet ja hermot sidekudoksen ympäröimänä 2. luu rusto 1 veri 2 Varsinaisen sidekudoksen solutyypit fibrosyytit aktivoituvat esim. haavojen reunoilla fibroblastit osa liikkumattomia, osa liikkuu inaktiivisina ns. fibrosyyttejä - ei paljon soluorganelleja 1. Fibrosyytit fibroblastit (±liikkumattomia) fibroblastit aktiivisia - tuottavat säikeitä ja amorfista väliainetta solujen muoto vaihteleva, yl. litteähköjä fibroblastit, tuman koko osoittaa aktiivisuuden, mm. kollageenin tuotto suuria soluja, yleensä sukkulamuoto + ulokkeet fibrosyytit, lepääviä, ylläpitäviä, ei kollageenin tuottoa fibroblasti 4

. Makrofagit eli histiosyytit (kr. makrofagos = suursyömäri) fibrosyyttejä (tumia) jänteessä joko säikeisiin kiinnittyneinä (= lepäävät solut) tai vapaina matrixissa (= liikkuvat solut), osa retikuloendoteliaalijärjestelmää lepääviä soluja voi olla vaikea erottaa fibrosyyteistä perusvärjäyksillä paljon imusolmukkeissa, myös löyhässä sidekudoksessa 2. Mesenkyymisolut erilaistumattomia, liikkumattomia alkion sidekudos! mesenkyymi syntyvät veren monosyyteistä (ks. veren valkosolut) fagosytoosi (sekä kiinnittyneet että liikkuvat), immuunipuolustus stimuloivat lymfosyyttejä fagosomit osa säilyy aikuisikään asti ( kantasoluja ) fibroblasteja pienempiä 5 6 4. Rasvasolut eli adiposyytit liikkumattomia, pitkäikäisiä - syntyvät preadiposyyteistä rasvapisarat voidaan värjätä spesifisesti esim. Oil Red O-värillä tai Sudan-mustalla rasvapisara täyttää lähes koko solun 1-pisara unilokulaarinen (esim. valkea rasvakudos nisäkkäillä) etenkin löyhässä sidekudoksessa yksitellen tai ryhmissä jos paljon rasvakudos erilaistuneita, eivät jakaudu, kehittyvät mesenkyymisoluista monta pisraraamultilokulaarinen (lintujen rasva, nisäkkäiden ruskea rasva) Oil red O - unilokulaarinen Sudan-musta - unilokulaarinen rasvapisara tuma + sytoplasma Oil red O - multilokulaarinen 7 8

5. Mast-solut eli syöttösolut 6. Veren valkosolut (liikkuvia) hidas liikuntakyky solulimassa runsaasti granuloita eli jyväsiä värjäytyvät PASvärjäyksellä hiilihydraattia granulat ovat antikoagulanttisia sis. hepariinia (= sulfatoitu polysakkaridi) lisäksi histamiinia vaikutus veren virtaukseen es. laajasti sidekudoksissa, lähellä verisuonia, erityisen runsaasti jyrsijöillä lymfosyytit, eosinofiilit, plasmasolut (ks. veri) 7. Pigmenttisolut varsinkin ihon jäykässä sidekudoksessa, aivokalvoissa, silmän suonikalvossa kromatofori-solut, väriaine (eu)melaniini melanosyytit syntyvät hermostopienasta! melanofori = ihon makrofagi, joka fagosytoi hajonneiden melanosyyttien jätteitä 9 10 A.Löyhä eli areolaarinen sidekudos Mesenkyymi A1. Mesenkyymi alkiossa, mesenkyymisolut + amorfinen väliaine A2. Mukoosinen sidekudos hyytelömäinen napanuorassa, ns. Wharton s jelly A. Varsinainen löyhä sidekudos kehittyy mesenkyymistä Mukoosinen sidekudos, Wharton s jelly kaikissa elimissä verisuonten ja hermojen embedding medium 11 12

A. Varsinainen löyhä sidekudos (areolaarinen sidekudos) A4. Rasvakudos - white adipose tissue (WAT) tyypillisiä soluja: fibroblastit, makrofagit energiavarasto, erittää myös paljon hormoneja (esim. leptiini) ja kasvutekijöitä runsaasti kollageenisäikeitä rasvasolut ryhmittyvät lobuluksiin, joiden välillä säikeisiä väliseiniä voidaan tarkastella suoraan esim. suoliliepeestä (whole-mountpreparaatti) rasva triglyseridejä (ns. neutraalirasva), rasvapisaroiden koko vaihtelee: pienenee paastossa areola = amorfisen matrixin muodostamia rakenteettomia lokeroita nisäkäs: ihonalainen rasvakudos (subkutaaninen), suolilieve (abdominaalinen), vatsapaita, munuaisten ympärillä, lisäkiveksen ympärillä (hiiri), energiavarasto, mutta myös suoja, esim. lisämunuaisen ympärillä tuma Triglyseridi elastinen säie kollageenisäie 1 14 A5: Ruskea rasvakudos - brown adipose tissue (BAT) Karhun rasvakudos ennen talviunta rasvasoluja paljon, väliainetta suhteellisen vähän sama kantasolu kuin lihassoluilla(!), mutta myös WAT BAT rasva multilokulaarinen, erillisinä kudoksina tai soluina valkoisten rasvasolujen seassa erittäin paljon mitokondrioita, hiussuonia ja sympaattisen hermoston hermopäätteitä lämmöntuotto Lintujen rasvakudos: ruumiinontelossa (abdominal) ja hankaluun alueella (furcular) 15 16

Laurila,, Hohtola, et al. Science Translat Med 2016 Kun rasvan määrä kasvaa, kasvaa ennen kaikkea kunkin rasvasolun sisältämän rasvapisaran koko (db/db-hiiri: ei leptiinireseptoreja) Adiposyyttejä (rasvasoluja) pyyhkäisyelektronimikroskoopilla kuvattuna 17 18 A6. Retikulaarinen eli verkkomainen sidekudos B. Jäykkä sidekudos primitiivinen sidekudostyyppi runsaasti säikeitä retikulaarisäikeet + retikulaarisolut, muistuttavat mesenkyymiä, voivat erilaistua fibroblasteiksi, verisoluiksi, makrofageiksi retikulaarisäikeet yleisiä sidekudoksissa, mutta retikulaarinen sidekudos harvinaisempi muodostaa hilaverkon luuytimen maksan lymfaelinten kudosrakenteelle 19 soluja suhteellisen vähän amorfista väliainetta vähemmän kuin löyhässä sidekudoksessa kapselit, liitokset jaottelu säikeiden orientaation perusteella B1. Verkkomainen jäykkä sidekudos levymäiset muodostumat säikeillä verkkomainen rakenne (irregular) kollageeni + hieman elastisia ja retikulaarisia säikeitä pääkomponenttina: kalvoissa, verinahassa (dermis) ja kiveksiä, maksaa, imusolmukkeita, luita ja rustoja ympäröivässä kapseleissa 20

testis 21 22 B2. Jäykkä yhdensuuntainen sidekudos koostuu yhdensuuntaisista, tiiviisti pakkautuneista kollageenisäikeistä 1. Rusto perusaine (matrix) pääasiassa kondromukoidia, jossa paljon kondroitiinisulfaattia kollageeni ja elastisia säikeitä, luokittelu säikeiden avulla muodostaa alkion tukirangan säilyy aikuisilla mm. luiden nivelpinnoilla, kylkiluissa, korvalehdissä, henkitorvessa, nikamien välilevyissä rustosolut eli kondrosyytit verisuonet puuttuvat! mesenkyymisolut muodostavat ruston ympärille säikeisen kalvon = perikondrium välissä muutamia fibroblasteja/fibrosyyttejä jänteet, ligamentit, aponeuroosit korvautuu luulla mesenkyymisolut ravitsemus diffuusion avulla jänne 2 24

Ruston kasvu 1. nuoressa rustossa kondrosyytit tuottavat väliainetta ympärilleen interstitiaalinen eli endogeeninen kasvu 2. perikondriumin fibroblastit muuntuvat kondrosyyteiksi ja tuottavat väliainetta ruston pintaan appositionaalinen kasvu Rustotyypit 1. Lasirusto eli hyaliinirusto kondrosyytit rustokoteloissa eli kondroneissa, pinnalla yksittäin, syvemmällä ryhmissä ( cell nests ) kondrosyytit: suuria mitokondrioita, vakuoleja, rasvapisaroita ja glykogeeniä täyttävät elävässä rustossa koko kondronin, leikkeissä usein kutistuneet väliaine näyttää homogeeniselta (hyalos!), sisältää kuitenkin amorfisen osan + säikeet (kollageeni + elastiini) hyalos kr. = lasi sikiöllä lähes kaikki rustot lasirustoa korvautuvat luulla amorfinen materiaali pääosin kondromusiinia, joka keskittyy solujen lähelle ( territorial matrix ) aikuisella luiden nivelpinnat, kylkiluut, nenä, kurkunpää, henkitorvi, bronkukset perikondrium kalvo ympäröi, puuttuu nivelpinnoilta solujen määrä ja läpinäkyvyys alenee iän myötä, säikeet suurenevat ( asbestimuodostus ), diffuusio hidastuu 25 26 rustosolu kondroni territorial matrix 27 28

nivelpinnan lasirusto vyöhykkeistä, voi sisältää verisuonia 2. Elastinen rusto ulkokorva, korvakäytävä, kurkunkansi, kurkunpään jotkin rustot tuki + taipuisuus elastiset säikeet kellertävä väri, ei niin läpinäkyvä perikondrium 29 kurkunkansi 0. Säikeinen rusto suurta lujuutta vaativissa paikoissa nikamien välilevyt, häpyliitos, olka- ja lonkkanivel, jänteiden ja luiden rajapinta nucleus pulposus annulus fibrosus vaihettuu aina lasirustoon tai jäykkään sidekudokseen ei perikondriumia koostuu oik. jäykästä sidekudoksesta, jonka juosteiden lomassa lasirustomainen matrix ei lasiruston johdannainen ruston ja tiiviin sidekudoksen välimuoto säikeinen rusto 1 2