Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Toimintaympäristön kuvaus Suomi ylläpitää ja kehittää toimintaympäristöön nähden mitoitettua puolustuskykyä, jota valmistaudutaan käyttämään Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, muiden viranomaisten tukemiseen sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Keskeisiä Suomen turvallisuuspoliittiseen toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat maailmanlaajuiset turvallisuushaasteet, Euroopan turvallisuuskysymykset sekä Suomen lähialueiden tilanne. Kansainvälisen toimintaympäristön kehitykseen vaikuttavat yhtäältä globaalit muuttujat, kuten globalisaatio, väestökehitys, muuttoliikkeet, ilmastonmuutos ja teknologian kehitys, ja toisaalta kansainvälisen toimintaympäristön toimijat ja niiden intressit. Maailmantalouden kasvun painopiste on siirtynyt kehittyviin maihin, kuten Kiinaan, minkä seurauksena niiden poliittis-taloudellisen vaikutusvallan ennakoidaan vahvistuvan suhteessa perinteisiin teollisuusmaihin. EU:n roolin kehittyminen jatkossa riippuu muun muassa taloudesta ja poliittisesta yhteistoimintakyvystä. Afganistanin ohella kansainvälisen yhteisön huomio on kohdistunut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan nopeasti edenneisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, joiden seurauksia on vaikea ennakoida. Kärjistyessään euroalueen velkakriisillä voi olla suoria vaikutuksia yleiseen turvallisuuspoliittiseen kehitykseen. Vuoden 2008 lopulla alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi vahvisti toimintaympäristön muutosta, jossa ominaispiirteitä ovat toimijoiden keskinäisriippuvuuden kasvu ja maailmantalouden verkottuminen entistä tiiviimmin yhdeksi toimintayksiköksi. Talouden kehitykseen liittyy monia suuria epävarmuustekijöitä, kuten epävakaus rahoitusmarkkinoilla, julkisen sektorin velkaantuminen ja korkea työttömyys. Näiden tekijöiden lisäksi useimpien teollistuneiden maiden kasvua heikentää väestön ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen heikentyminen. Kriisin seurauksena julkisen talouden rahoitusasema on heikentynyt monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Osa vaikutuksista näkyy jo nyt, osa vasta pidemmällä aikavälillä. Talouskriisin seurannaisvaikutukset pakottavat arvioimaan myös puolustukseen käytettävien resurssien määrää. Tavoite on monilla valtioilla yhteinen: kustannus- ja menopaineiden hallinta sekä resurssien vapauttaminen organisaation ylläpidosta suorituskykyjen kehittämiseen. Kylmän sodan päättymisen jälkeen valtaosa Euroopan valtioiden asevoimista on käynyt läpi laaja-alaisen muutosprosessin. Yleisiä trendejä ovat olleet aluepuolustuksen roolin vähentyminen, monikansallisen yhteistyön tiivistyminen sekä sotilaallisten turvatakuiden myötä mahdollistunut erikoistuminen tai luopuminen suorituskyvyistä. Voimavarojen supistuminen, teknologinen ja asevoimien laadullinen kehitys sekä oman alueen ulkopuolella tapahtuvan sotilaallisen toiminnan korostuminen ovat ohjanneet kehitystä kohti pienempiä ja kustannustehokkaampia asevoimia. Asevoimien suorituskykyvaatimuksissa ovat korostuneet erityisesti liikkuvuus, käytettävyys ja ylläpidettävyys. Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne on säilynyt viime vuosina suhteellisen vakaana. Turvallisuusympäristömme kehitykseen lähialueella vaikuttavat olennaisesti Venäjän pysyvät intressit lähialueillamme sekä pohjoismaisen yhteistyön kehittyminen. Muutostekijöitä ovat muun muassa Naton ja Venäjän suhteiden kehitys ohjuspuolustuskysymyksissä, Baltian maiden Venäjä-suhteen kehitys, energia ja energiaturvallisuus Itämeren alueella sekä pohjoisen alueen luonnonvarojen ja kuljetusreittien hyödyntäminen, nyt ja tulevaisuudessa. Lähivuosien aikana Suomen sotilaallista maanpuolustusta uudistetaan siten, että se vastaa 2020-luvun vaatimuksia ja turvallisuusympäristöä ottaen huomioon ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävissä olevat taloudelliset ja muut voimavarat. Puolustusvoimien toimintaedellytysten turvaaminen ja puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttävät, että puolustusvoimien resurssit, sodan ajan suorituskyky ja rauhan ajan rakenne ovat tasapainossa. Puolustusvoimien on kyettävä toteuttamaan lakisääteiset tehtävänsä nykypäivän ja tulevaisuuden toimintaympäristöissä. Suorituskykyjä on kyettävä joustavasti käyttämään kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Sotilaallista suorituskykyä kehitetään ja ylläpidetään kansallisesti sekä monikansallisen yhteistyön avulla. Varautumista sotilaallisten ja ei-sotilaallisten uhkien hallintaan ei voida kehittää toisistaan erillisinä. Tulevaisuuden turvallisuusuhkiin varautuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa korostuvat poikkihallinnollisuus ja kansainvälinen yhteistyö. Tarvittaessa kaikki käytettävissä olevat yhteiskunnan voimavarat keskitetään uhkien torjumiseen. Kokonaismaanpuolustuksen toimintamallin mukainen kriisivalmius edellyttää hallinnonalat ylittäviä varautu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
mis- ja yhteistoimintajärjestelyjä sekä johtamiskäytäntöjä. Lisäksi korostuvat viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen toimintojen yhteensovittamistarve sekä kansainvälinen yhteistyö. Kansainvälinen verkottuminen on jo pitkään ollut keskeinen elementti Suomen puolustuskyvyn ylläpitämisessä. Tulevina vuosina sen merkitys lisääntyy. EU-maiden keskinäinen yhteistyö vahvistaa Euroopan vakautta ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisella yhteistyöllä tavoitellaan toimintojen kustannustehokkuutta ja voimavarojen varmistamista suorituskykyjen kehittämiselle. Samalla Suomi jatkaa rauhankumppanuusyhteistyötä Naton kanssa. Tämän yhteistyön tärkein sisältö on sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen, harjoittaminen ja sertifiointi yhteisten standardien ja toimintatapojen pohjalta. Lisäksi Suomi jatkaa kahdenvälistä yhteistyötä puolustuskyvyn kehittämisen kannalta merkittävien valtioiden kanssa. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Tavoite Tavoitetaso asteikolla 1 5 Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka Puolustuspolitiikka ohjaa puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä ja käyttöä. Puolustuspolitiikalla edistetään valtion ja väestön turvallisuutta, tuetaan valtionjohdon päätöksentekoa sekä osallistutaan kansainväliseen päätöksentekoon ja yhteistoimintaan. Puolustuspolitiikka tukee ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääriä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat Suomen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden varmistaminen. Puolustuspoliittisen suunnittelun ja valmistelun päämääränä on tuottaa toimintaympäristöön ja käytössä oleviin voimavaroihin suhteutettu puolustuskyky. Tavoitetilassa Suomen puolustuskyky ja puolustusratkaisu perustuvat syvään ja monipuoliseen verkottumiseen, jossa verkoston jäsenet osoittavat tarvittaessa suorituskykyjään toistensa käyttöön. Tavoitetilan saavuttamiseksi puolustuspolitiikassa tiivistetään kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Puolustuspolitiikalla luodaan edellytykset näiden tavoitteiden toteuttamiselle ja ohjataan puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä ja käyttöä. Puolustuspolitiikalla varmistetaan, että puolustuskykyä koskevassa päätöksenteossa otetaan huomioon toimintaympäristön kehitys ja että tehtävät sekä niiden edellyttämät kyvyt ja voimavarat muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. 4 Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä Puolustusjärjestelmä on kokonaisuus, joka koostuu johtamisjärjestelmästä, tiedustelu- ja valvontajärjestelmästä, valmiudensäätelyjärjestelmästä, logistiikkajärjestelmästä sekä joukkorakenteesta eli maa-, meri- ja ilmapuolustuksen johtoportaista ja joukoista. Puolustusjärjestelmää käytetään kaikkiin puolustusvoimien tehtäviin. Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä edellyttää henkilöstö- ja materiaalivoimavarojen sekä infrastruktuurin tasapainon varmistamista ja kansan vahvaa maanpuolustustahtoa. Asevelvollisuusjärjestelmä ja maanpuolustustahto ovat keskeinen osa suorituskykyisen puolustusjärjestelmän ylläpitämistä ja kehittämistä. Yleinen asevelvollisuus tuottaa päätarkoituksensa lisäksi myös sekä yksilölle että yhteiskunnalle valmiuksia toimia osana yhteiskuntaa erilaisissa kriisitilanteissa. Maanpuolustustahdolla on tulevaisuudessakin suuri merkitys puolustuskyvyn ylläpitämiseen. Asevelvollisten laadukas koulutus ylläpidetään myös muutoksen aikana. Valmiusvaatimuksia voidaan tilapäisesti alentaa. Tavoitteena on tehtävien ja turvallisuusympäristöön suhteutettujen suorituskykyjen tasapainoinen kokonaisuus ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat. 4 Turvallinen yhteiskunta Suorituskykyisen puolustusjärjestelmän tuottamisen ohella puolustushallinto tukee muuta yhteiskuntaa omilla suorituskyvyillään, voimavaroillaan ja osaamisellaan. Puolustushallinto osallistuu toiminnallaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden edistämiseen. Puolustusministeriössä sijaitseva Turvallisuuskomitea sovittaa yhteen kokonaisturvallisuutta, jonka tavoitteena on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistoimintana. Kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisen päämääränä on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitäminen kaikissa tilanteissa. Yhteensovittamisessa noudatetaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteita. 4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Tavoite Tavoitetaso asteikolla 1 5 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen tukee puolustuskyvyn ylläpitoa ja kehittämistä. Kansainvälinen sotilas- ja siviiliyhteistyö edistää puolustuksemme uskottavuutta. Kriisinhallinta on Suomen turvallisuuspolitiikan keskeinen keino, jolla Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta. Osallistuminen kriisinhallintaan on osa puolustuskyvyn ja sen käytettävyyden kehittämistä. Kriisinhallinnassa on kyse myös Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päämäärien ja puolustuskyvyn osoittamisesta sekä ennakoivasta vaikuttamisesta Suomen turvallisuustilanteeseen. 4 Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1 5. Arvioinnissa otetaan huomioon puolustusministeriön ja sen alaisten virastojen toiminnan vaikuttavuus edellä mainittujen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisessa. Arviointiasteikossa 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei toteutunut, 3 = Tavoite on osittain toteutunut, 4 = Tavoite on saavutettu ja 5 = Tavoite on ylitetty. Vaikuttavuustavoitteisiin liittyvät puolustusministeriön hallinnonalan menot (milj. euroa) 1) 2011 toteutuma 2012 ennakoitu 2013 arvio Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka 9 10 10 Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä 2 179 2 436 2 366 Turvallinen yhteiskunta 69 4 4 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen 65 67 66 Yhteensä 2 322 2 517 2 446 1) Vuoden 2011 osalta kassaperusteinen toteutuma. Ei sisällä arvonlisäveromenoja eikä UM:n pääluokkaan budjetoituja kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja. Sukupuolten välinen tasa-arvo Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet. Puolustusministeriössä, puolustusvoimissa ja puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ylläpidetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tasa-arvosuunnitelmia, jotka on suunnattu hallinnonalan palkatulle henkilöstölle, kriisinhallintahenkilöstölle sekä asevelvollisille. Tavoitteena on edistää tasa-arvoisen työympäristön ja johtamisen kehittymistä mm. tunnistamalla sellaisia toimintatapoja, jotka voivat johtaa epätasa-arvoon. Toiminnassa seurattavia kohteita eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden ovat mm. palkkaus, urasuunnittelu, koulutus, poissaolot, työ- ja perheelämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä eri muodoissa. Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus -periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Tavoitteena on sulauttaa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat entistä kokonaisvaltaisemmin kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Osana kansallisen 1325-ohjelman toimeenpanoa puolustushallinto mm. kouluttaa kriisinhallintaoperaatioihin gender-neuvonantajia pohjoismaisena NORDEFCO-yhteistyönä. Lisäksi kriisinhallintatehtäviin lähetettävien naisten määrää pyritään lisäämään. Puolustusvoimauudistus tulee vaikuttamaan hallinnonalan henkilöstöön sekä irtisanomisina että uudelleensijoittamisina. Henkilöstön yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus tullaan huomioimaan suunnittelun ja toimeenpanon kaikissa vaiheissa. Henkilöstövaikutukset ja -vähennykset kohdentuvat kaikkiin henkilöstöryhmiin ja uudistukseen liittyvien organisaatiomuutosten perusteella arvioidaan 2 700 tehtävän siirtyvän paikkakunnalta toiselle. Henkilöstön kokonaismäärä tulee vähenemään n. 2 070 henkilöllä vuoteen 2016 mennessä. Sotilaiden määrän arvioidaan vähenevän 480 henkilöllä ja siviilien määrän 1 590 henkilöllä, joista miehiä arvioidaan olevan 870 ja naisia 720. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Puolustusministeriön hallinnonalalla keskeinen osa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa on puolustusvoimauudistus, jonka tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannnusäästöjen aikaansaaminen. Toimintojen tehokkuuden lisääminen Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti toimintojen tehokkuutta lisääviä toimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2013 on 103 henkilötyövuotta. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2012 varsinainen talousarvio 2013 esitys 27.10.01 Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tilausvaltuus 83,6 171,1 27.10.18 Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) tilausvaltuus 281,7 405,6 Hallinnonalan määrärahat TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 LTA V 1000 Yhteensä 1000 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 357 129 8 152 0 1 992-29 0 367 244 01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 724 450-29 20 145 21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 755 1 755 29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 334 500 7 702 1 992 344 194 40. Avustus Leijona Catering Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 1 150 1 150 10. Sotilaallinen maanpuolustus 2 457 899-41 952 0 28 300-1 105 0 2 443 142 01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 770 549 11 674 3 300-1 330 1 784 193 18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) 685 272-53 626 25 000 225 656 871 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 LTA V 1000 Yhteensä 1000 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 2 078 2 078 30. Sotilaallinen kriisinhallinta 60 634 854 0 0 0 0 61 488 20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) 60 624 854 0 61 478 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 10 10 Yhteensä 2 875 662-32 946 0 30 292-1 134 0 2 871 874 Henkilöstön kokonaismäärä 15 710 15 160 15 060 Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto PUOLUSTUSMINISTERIÖ Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan valmistelusta ja toimeenpanosta sekä sotilaallisen maanpuolustuksen ohjauksesta. Puolustuspolitiikan valmistelun ja toimeenpanon lisäksi puolustusministeriö vastaa sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja muista toimintaedellytyksistä, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisesta sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Toiminnan painopisteenä on puolustusvoimien uudistaminen siten, että 2020-luvun puolustuskyvyn vaatimuksia vastaavat puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan rakenteet ja toimintatavat ovat täysimääräisesti käytössä vuoden 2016 alusta lukien. Toiminnalliset tulostavoitteet Puolustusministeriölle asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Tavoite Tavoitetaso asteikolla 1 5 Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka Turvataan lakisääteisten tehtävien edellyttämä puolustuskyky uudistamalla puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan rakenteet ja toimintatavat. 3 Ohjataan laadittavan valtioneuvoston selonteon turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten toteuttamista ja puolustuskyvyn pitkäjänteistä kehittämistä päivittämällä strateginen suunnitelma. 4 Rakennetaan puolustushallinnon verkottumiseen perustuva tilannetietoisuuden toimintakulttuuri. 3 Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä Varmistetaan hallitusohjelman linjausten toimeenpano puolustushallinnossa sekä ohjataan uudistuksen toteutumista. 4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
Tavoite Tavoitetaso asteikolla 1 5 Varmistetaan kansainvälisellä yhteistoiminnalla erityisesti EU:n, Naton ja pohjoismaiden kanssa puolustuskyvyn kehittäminen ja huoltovarmuus. 3 Puolustusministeriö edistää kustannustehokkaita toimenpiteitä tarpeettomasta kiinteistövarallisuudesta luopumiseksi siten, että nykyisestä tarpeettomasta varallisuudesta luovutaan 2015 mennessä. 4 Puolustusministeriö tuottaa tilahallinnan kokonaistarkastelun 2013 ja käynnistää siitä aiheutuvat toimenpiteet 2015 mennessä. 4 Kehitetään puolustusministeriön johtamis- ja ohjausjärjestelmää. Erityisesti johtoryhmätyötä sekä hallinnonalan toiminnan taloudellisuuden valvontaa on terävöitetty. 4 Kehitetään puolustushallinnon toimintaa ja toimintaympäristöä kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti. 3 Varmistetaan riskienhallinnan kehittäminen hallinnonalalla niin, että toiminnallisissa yksiköissä voidaan ottaa käyttöön systemaattinen riskien analyysi ja sovittaa tarvittavat riskienhallinnan keinot sen pohjalta. 3 Suunnataan hallinnonalan strategisten tutkimusten sisältöä siten, että tutkimuksilla kyetään ennakoivasti tukemaan hallinnonalan strategiatyötä ja puolustuskyvyn kehittämistä. 4 Turvallinen yhteiskunta Kokonaisturvallisuutta yhteensovitetaan ja kehitetään yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteiden mukaisesti. 4 Vakiinnutetaan viranomaisyhteistoiminnan järjestelyt sopimuksin muiden ministeriöiden kanssa ja siirretään valtuudet yhteistoiminnan käytännön järjestelyistä virastoille. 4 Kehitetään kyberturvallisuutta kansainvälisessä toimintaympäristössä. 3 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Laaditaan erillisen suunnitelman mukaisesti kansainvälisen tietoturvallisuuden velvoitteista ja kansainvälisistä sopimuksista sekä tietoturvallisuusasetuksesta johtuvat ohjausnormit hallinnonalalle. 4 Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1 5. Arviointiasteikossa 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei toteutunut, 3 = Tavoite on osittain toteutunut, 4 = Tavoite on saavutettu ja 5 = Tavoite on ylitetty. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Toiminnalliset tulostavoitteet Puolustushallinnon rakennuslaitokselle asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Tavoite Tavoitetaso asteikolla 1 5 Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on kyky puolustusvoimien tukemiseen tuottamalla ja hankkimalla kiinteistö-, ympäristö- ja rakennuttamispalvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. 4 Turvallinen yhteiskunta Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on kyky tuottaa ja hankkia puolustusvoimille kiinteistö-, rakennuttamis- ja ympäristöpalvelut, joita se tarvitsee muun yhteiskunnan tukemiseen puolustusministeriön tehtävänannon mukaisesti. 4 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on kyky tukea puolustusvoimia sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvien operaatioiden kiinteistö- ja ympäristöalan tehtävien suunnittelussa ja toteuttamisessa. 4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1 5. Arviointiasteikossa 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei toteutunut, 3 = Tavoite on osittain toteutunut, 4 = Tavoite on saavutettu ja 5 = Tavoite on ylitetty. 01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 19 724 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston sekä muiden kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen 2) ETY-järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen 3) puolustusministeriön uusittujen toimitilojen jatkokehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Toiminnalliset tulostavoitteet 1) Toiminnallinen tehokkuus 2011 toteutuma 2012 ennakoitu 2013 arvio Taloudellisuus Menot tulosalueittain (1 000 euroa) Puolustuspolitiikka 1 625 1 850 2 000 Sotilaallinen maanpuolustus 845 950 1 030 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 780 790 870 Sotilaallinen kriisinhallinta 142 200 230 Ohjaustoiminnot 6 515 6 750 7 050 Tukitoiminnot 9 030 9 135 9 085 Yhteensä 18 937 19 675 20 265 Tuottavuus Henkilötyövuodet tulosalueittain Puolustuspolitiikka 16 17 20 Sotilaallinen maanpuolustus 7 8 9 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 6 6 7 Sotilaallinen kriisinhallinta 2 2 3 Ohjaustoiminnot 42 44 50 Tukitoiminnot 64 61 58 Yhteensä 137 138 147 1) Muunnettu 1.1.2012 alkaen voimaan tulleiden tulosalueiden toimintojen mukaisiksi. Tiedot ovat kassamenopohjaisia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2011 toteutuma 2012 ennakoitu 2013 tavoite Työtyytyväisyys (1 5) 3,51 3,5 3,5 naiset 3,40 miehet 3,63 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentilta 27.10.01 ( 9 htv) 720 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -43 Palkkausten tarkistukset 369 Yhteensä 1 046 2013 talousarvio 19 724 000 2012 II lisätalousarvio 195 000 2012 talousarvio 18 678 000 2011 tilinpäätös 18 906 000 Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012) Momentille myönnetään 19 724 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston sekä muiden kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen 2) ETY-järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen 3) puolustusministeriön uusittujen toimitilojen jatkokehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013) Momentille myönnetään lisäystä 450 000 euroa. Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös: 4) Lapuan vanhan patruunatehtaan pilaantuneiden maiden kunnostusmenoihin maksettaviin avustuksiin 5) viime sodissa taistelukentälle jääneiden suomalaisten sotilaiden tunnistamiseksi suoritettavien DNA-tutkimusten menoihin maksettaviin avustuksiin. Lisämäärärahan tarpeesta 400 000 euroa aiheutuu Lapuan vanhan patruunatehtaan pilaantuneiden maiden kunnostusmenoihin ja 50 000 euroa viime sodissa taistelukentälle jääneiden suomalaisten sotilaiden tunnistamiseksi suoritettavien DNA-tutkimusten menoihin maksettavista avustuksista. 2013 I lisätalousarvio 450 000 2013 talousarvio 19 724 000 2012 tilinpäätös 18 873 000 2011 tilinpäätös 18 906 000 Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013) Momentille myönnetään lisäystä 450 000 euroa. Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös: 4) Lapuan vanhan patruunatehtaan pilaantuneiden maiden kunnostusmenoihin maksettaviin avustuksiin 5) viime sodissa taistelukentälle jääneiden suomalaisten sotilaiden tunnistamiseksi suoritettavien DNA-tutkimusten menoihin maksettaviin avustuksiin. IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013) Momentilta vähennetään 29 000 euroa. Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta. 2013 IV lisätalousarvio -29 000 2013 I lisätalousarvio 450 000 2013 talousarvio 19 724 000 2012 tilinpäätös 18 873 000 2011 tilinpäätös 18 906 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013) Momentilta vähennetään 29 000 euroa. 21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 1 755 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuuttaedistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus-ja muiden palveluiden hankkimiseen samoin kuin tuottavuushankkeidentoimeenpanoon. Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä kertyneitä säästöjä 75 prosenttisesti vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
joilla tuetaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuuden paranemista. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos 560 Yhteensä 560 2013 talousarvio 1 755 000 2012 talousarvio 1 195 000 2011 tilinpäätös 635 000 Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012) Momentille myönnetään 1 755 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuuttaedistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus-ja muiden palveluiden hankkimiseen samoin kuin tuottavuushankkeidentoimeenpanoon. 29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 334 500 000 euroa. 2013 talousarvio 334 500 000 2012 II lisätalousarvio 4 807 000 2012 talousarvio 331 021 000 2011 tilinpäätös 291 824 969 Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012) Momentille myönnetään 334 500 000 euroa. I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013) Momentille myönnetään lisäystä 7 702 000 euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu tehdyistä määrärahamuutoksista. 2013 I lisätalousarvio 7 702 000 2013 talousarvio 334 500 000 2012 tilinpäätös 317 674 800 2011 tilinpäätös 291 824 969 Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013) Momentille myönnetään lisäystä 7 702 000 euroa. III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp (12.9.2013) Momentille myönnetään lisäystä 1 992 000 euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu momenteille 27.10.01 ja 27.10.18 myönnetyistä lisämäärärahoista. 2013 III lisätalousarvio 1 992 000 2013 I lisätalousarvio 7 702 000 2013 talousarvio 334 500 000 2012 tilinpäätös 317 674 800 2011 tilinpäätös 291 824 969 Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp (11.10.2013) Momentille myönnetään lisäystä 1 992 000 euroa. 40. Avustus Leijona Catering Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 1 150 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää henkilöstön suoja-ajasta aiheutuvien kustannusten korvaukseen Leijona Catering Oy:lle. Puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä annetun lain (1297/2011) perusteluissa, kohdassa Esityksen taloudelliset vaikutukset on kirjattu, että henkilöstön palvelussuhteen menetettyjä etuja korvataan henkilöstölle henkilöstöjärjestöjen kanssa saavutettavan neuvottelutuloksen mukaisesti. Henkilöstöjärjestöjen kanssa saavutettiin 21.12.2011 neuvottelutulos, jonka tarkistettu kustannusarvio neljän vuoden suoja-aikana 1.1.2012 31.12.2015 on yhteensä noin 4,6 milj. euroa. Kustannusten kokonaismäärästä vuoden 2013 osuus on noin 1,15 milj. euroa. Kustannusten tarkka määrä selviää vuosittain. 2013 talousarvio 1 150 000 2012 II lisätalousarvio 1 200 000 Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012) Momentille myönnetään 1 150 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää henkilöstön suoja-ajasta aiheutuvien kustannusten korvaukseen Leijona Catering Oy:lle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) 10. Sotilaallinen maanpuolustus Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tehtävä toteutetaan ylläpitämällä ajantasaista ja turvallisuusympäristöön suhteutettua puolustuskykyä valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 2009) määrittämien toimintalinjojen mukaisesti. Puolustusvoimille osoitettuja voimavaroja kohdennetaan niin, että priorisoidut tehtävät voidaan toteuttaa kaikissa tilanteissa. Materiaalisen valmiuden, toiminnan tason sekä suorituskykyjen rakentamisen tasapaino tarkastellaan vuosittain. Suunnittelukaudella 2012 2015 valmistellaan ja toteutetaan puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistus. Puolustuskyvyn ylläpidon kustannuskehitys ja puolustusmateriaalin laaja vanheneminen vuosikymmenen puolivälistä alkaen eivät mahdollista nykyisen suuruisten puolustusvoimien ylläpitoa tulevaisuudessa. Uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Uudistuksella luodaan 2020-luvun vaatimuksia vastaava tasapainoinen sodan ja rauhan ajan kokonaisuus. Uudistus on välttämätön, jotta puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen voidaan kohdentaa riittävät resurssit. Toimintaympäristön kehitys, sotilaalliset uhkat, puolustusvoimien tehtävät ja puolustusvoimien resurssit muodostavat perusteet puolustusjärjestelmän strategiselle kehittämiselle. Viimeisen vuosikymmenen aikana valtioiden välisten konfliktien todennäköisyys Euroopassa on vähentynyt ja Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne on säilynyt viime vuosina vakaana. Siten puolustuskyvyn ylläpitoa voidaan jatkaa vakaassa turvallisuustilanteessa. Positiivisesta kehityksestä huolimatta sotilaallisen voiman käyttö on säilynyt valtioiden keinovalikoimassa. Tästä syystä puolustusvoimien kehittäminen mitoitetaan siten, että maahamme kohdistuvat sotilaalliset uhat kyetään hallitsemaan kaikissa tilanteissa. Puolustusvoimat osallistuu EU:n yhteiseen kriisinhallintaan sekä Euroopan puolustusviraston toimintaan ja tekee yhteistyötä Naton kanssa osallistumalla Naton rauhankumppanuusohjelmaan, kriisinhallintaoperaatioihin ja yhteensopivuuden kehittämiseen poliittisten linjausten mukaisesti. Pohjoismainen puolustusyhteistyö (NORDEFCO) on vakiinnuttanut toimintamuotojaan ja sen odotetaan tiivistyvän suunnittelukaudella. Yhteispohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä haetaan synergioita ja taloudellisia säästöjä, mutta tavoitteena on myös yhteispohjoismaisten strategisten intressien selvittäminen pitkällä aikavälillä. Toiminnalliset tulostavoitteet Sotilaalliselle maanpuolustukselle asetetaan seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Tavoite Tavoitetaso asteikolla 1 5 Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen antava sotilasstrateginen tilannekuva. 4 Puolustusvoimat on valvonut alueellisen koskemattomuuden sekä ennalta ehkäissyt ja tarvittaessa torjunut alueloukkaukset. 4 Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella. 3 Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä. 3 Puolustusvoimat kehittää asevelvollisuutta ja vapaaehtoista maanpuolustusta osana puolustusvoimauudistusta. 3 Asevelvollisten sosiaalista ja taloudellista asemaa kehitetään puolustusministeriön johtaman poikkihallinnollisen työryhmän avulla. 4 Puolustusvoimat turvaa kustannustehokkaan henkilöstöjärjestelmän toimivuuden niin, että puolustusvoimien tehtävärakenne on tarkistettu ja henkilöstön osaaminen, toimintakyky ja työhyvinvointi varmistettu. 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
Tavoite Tavoitetaso asteikolla 1 5 Ylläpidetään ja ajantasaistetaan maltillisesti materiaalista suorituskykyä sekä huolehditaan syntyneistä sitoumuksista. 3 Puolustusvoimat integroi Naton suorituskykyvaatimukset soveltuvin osin osaksi joukkojen kehittämistä. 3 Puolustusvoimat suuntaa kiinteistöinvestoinnit priorisoiden turvallisuutta, henkilöstön ja koulutettavien terveyttä, poikkeusolojen vaatimuksia, materiaalin hallintaa ja ympäristönsuojelua edistävät hankkeet. 3 Puolustusvoimat parantaa käytössään olevien palvelussuhdeasuntojen vuokraamisessa kustannustehokkuutta niin, että tyhjistä asunnoista aiheutuu kustannuksia enintään 0,5 milj. euroa/vuosi. 3 Turvallinen yhteiskunta Puolustusvoimien valmius tukea muita viranomaisia ylläpidetään. 4 Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1 5. Arviointiasteikossa 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei toteutunut, 3 = Tavoite on osittain toteutunut, 4 = Tavoite on saavutettu ja 5 = Tavoite on ylitetty. 01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 769 549 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 2) enintään 4 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen 3) enintään 336 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen 4) enintään 2 000 000 euroa varusmiesten päivärahojen korottamiseen 5) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin 6) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin 7) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen 8) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen. Valtuudet 1) Vuonna 2013 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2013 2016 enintään 81 861 000 euroa (Vuoden 2013 toimintamenojen tilausvaltuus). 2) Vuonna 2013 saa tehdä huoltojoukkojen varustamiseen ja taistelijan varusteiden hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2013 2017 enintään 89 250 000 euroa (Puolustusvoimien logistiikka 2013 -tilausvaltuus). 3) Vuonna 2013 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
Toiminnalliset tulostavoitteet Toiminnallinen tehokkuus 2011 toteutuma 2012 ennakoitu 2013 arvio Taloudellisuus Varusmiespäivän hinta (euroa) 45 48 49 Reserviläispäivän hinta (euroa) 151 160 165 HN lentotunnin hinta (euroa) 8 350 8 780 9 000 NH-90 lentotunnin hinta (euroa) 3 550 3 660 3 770 Taistelualus 1A valmiusvuorokauden hinta (euroa) 7 000 7 210 7 230 Tuottavuus Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) 83 83 83 Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä/puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) 10 10 10 Kannattavuus Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 113 110 105 Tuotokset ja laadunhallinta 2011 toteutuma 2012 ennakoitu 2013 arvio Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm) 30 25 23 Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) 27 061 2 000 2 000 HN lentotunnit (lkm) 8 904 8 000 8 000 NH-90 lentotunnit (lkm) 946 1 650 1 850 Taistelualus 1A valmiusvuorokaudet (lkm) 1 164 1 100 1 300 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2013 2014 2015 2016 Yhteensä vuodesta 2017 2013 lähtien Vanhat tilausvaltuudet KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus 1 974 1 974 NH-90 koulutuspalvelut -tilausvaltuus 2 000 2 200 4 200 Sodankylän vaatetuskorjaamon palveluhankinta -tilausvaltuus 1 392 1 392 2 784 Maavoimien materiaalin kunnossapitopalvelut -tilausvaltuus 61 628 58 092 55 078 53 994 4 493 233 285 Vuoden 2009 toimintamenojen tilausvaltuus 4 000 4 000 ITO 2005 ja 2005M huolto -tilausvaltuus 3 000 3 000 6 000 Helikopteripataljoonan suorituskyvyn ylläpito ja kehittäminen (HESKY) -tilausvaltuus 1 800 2 300 4 100 Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 4 581 4 581 4 581 4 581 5 926 24 250 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
Yhteensä vuodesta 2013 2014 2015 2016 2017 2013 lähtien Ilmatorjuntajärjestelmä 90 MOD Crotale NG:n huoltoja ylläpitosopimus (ITO90MOD huolto) -tilausvaltuus 3 000 3 000 6 000 Vuoden 2011 toimintamenojen tilausvaltuus 12 842 9 981 22 823 Käyttöajoneuvojen hankintojen täydentäminen -tilausvaltuus 2 770 2 770 Vuoden 2012 toimintamenojen tilausvaltuus 45 138 13 120 7 000 65 258 Ilmatorjuntajärjestelmien huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus 5 300 5 600 10 900 Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 149 425 103 266 66 659 58 575 10 419 388 344 Uudet tilausvaltuudet Vuoden 2013 toimintamenojen tilausvaltuus 6 973 46 881 17 134 10 873 81 861 Puolustusvoimien logistiikka 2013 (PVLOG 2013) -tilausvaltuus 10 300 29 150 16 300 28 700 4 800 89 250 Uudet tilausvaltuudet yhteensä 17 273 76 031 33 434 39 573 4 800 171 111 Valtuudet yhteensä 166 698 179 297 100 093 98 148 15 219 559 455 Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 51 henkilötyövuotta. Vähennys aiheutuu pääosin ampumatarvikkeiden ja räjähteiden elinkaaren hallinnan kehittämisestä (ELKAKOP). Vuoden 2013 toimintamenojen tilausvaltuudella on tarkoitus hankkia varaosia ja materiaalin kunnossapitopalveluja maa-, meri- ja ilmavoimille. Tilausvaltuus kohdistuu pääosin varaosahankintoihin. Uudet tilausvaltuudet kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2011 toteutuma 2012 varsinainen talousarvio 2013 esitys Bruttomenot 1 728 022 1 719 265 1 784 268 Bruttotulot 24 691 20 700 14 719 Nettomenot 1 703 331 1 698 565 1 769 549 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 67 390 siirtynyt seuraavalle vuodelle 89 893 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2011 toteutuma 2012 varsinainen talousarvio 2013 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 5 125 4 650 muut tuotot 5 330 11 300 Tuotot yhteensä 10 455 8 150 15 950 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 8 334 13 315 osuus yhteiskustannuksista 941 1 900 Kustannukset yhteensä 9 275 7 415 15 215 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 180 735 735 Kustannusvastaavuus, % 113 110 105 Hintatuki 275 336 336 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 1 455 1 071 1 071 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5%) 13 533 Puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämiseen liittyvä lisäeläketurva, kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -4 400 Siirto momentille 27.01.01 (-9 htv) -720 Siirto momentille 28.30.03-36 Siirto momentilta 27.10.18 21 550 Sähkön hinnannousu, kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -1 000 Tekniset siirrot ja rakennekorjaukset 2 821 Turvaverkon käyttökustannukset -860 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -2 Vaurioituneen Hornet 428 -koneen korjaus, kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -2 540 Virkapukuavustusten määrän tarkistus 850 Vuoden 2011 toteutuneen indeksikehityksen jälkikäteinen kustannustasotarkistus 16 672 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -3 721 Palkkausten tarkistukset 33 746 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -4 909 Yhteensä 70 984 2013 talousarvio 1 769 549 000 2012 II lisätalousarvio 38 929 000 2012 talousarvio 1 698 565 000 2011 tilinpäätös 1 725 835 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012) Määrärahaa saa käyttää myös: 3) enintään 200 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen. Valtuudet 1) Vuonna 2013 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2013 2016 enintään 87 936 000 euroa (Vuoden 2013 toimintamenojen tilausvaltuus). Päätösosan ensimmäisen kappaleen kohta 3) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 3) ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1). Maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen myönnetyn määrärahan vähennys 136 000 eurolla talousarvioesityksen 336 000 euroon nähden johtuu siitä, ettei kyseistä määrärahaa voi käyttää Leijona Catering Oy:ltä hankittujen palvelujen maksamiseen. Vastaava määräraha tullaan käyttämään jatkossa muulla tavoin asevelvollisten omaistenpäivien sekä sotaveteraanien tilaisuuksista aiheutuviin kuluihin. Vuoden 2013 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän lisäys 6 075 000 eurolla talousarvioesityksen 81 861 000 euroon nähden aiheutuu siitä, että eräät maavoimien koulutusympäristön kehittämiseen liittyvät hankinnat siirretään budjettiperustelujen mukaan paremmin kuuluvina momentilta 27.10.18 momentille 27.10.01. Helikopteripataljoonan suorituskyvyn ylläpito ja kehittäminen (HESKY) -tilausvaltuuden ja Puolustusvoimien logistiikka 2013 -tilausvaltuuden menoajoitusta muutetaan kyseisten tilausvaltuuksien enimmäismäärien puitteissa vastaamaan paremmin hankintojen toimitus- ja maksuaikataulua. Edellä mainitut tilausvaltuuksien muutokset ja vuoden 2012 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen sisältynyt vuoden 2011 toimintamenojen tilausvaltuuden muutos huomioon ottaen valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi: Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2013 2014 2015 2016 Yhteensä vuodesta 2017 2013 lähtien Vanhat tilausvaltuudet KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus 1 974 1 974 NH-90 koulutuspalvelut -tilausvaltuus 2 000 2 200 4 200 Sodankylän vaatetuskorjaamon palveluhankinta -tilausvaltuus 1 392 1 392 2 784 Maavoimien materiaalin kunnossapitopalvelut -tilausvaltuus 61 628 58 092 55 078 53 994 4 493 233 285 Vuoden 2009 toimintamenojen tilausvaltuus 4 000 4 000 ITO 2005 ja 2005M huolto -tilausvaltuus 3 000 3 000 6 000 Helikopteripataljoonan suorituskyvyn ylläpito ja kehittäminen (HESKY) -tilausvaltuus 550 3 550 4 100 Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 4 581 4 581 4 581 4 581 5 926 24 250 Ilmatorjuntajärjestelmä 90 MOD Crotale NG:n huoltoja ylläpitosopimus (ITO90MOD huolto) -tilausvaltuus 3 000 3 000 6 000 Vuoden 2011 toimintamenojen tilausvaltuus 11 742 4 300 16 042 Käyttöajoneuvojen hankintojen täydentäminen -tilausvaltuus 2 770 2 770 Vuoden 2012 toimintamenojen tilausvaltuus 45 138 13 120 7 000 65 258 Ilmatorjuntajärjestelmien huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus 5 300 5 600 10 900 Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 147 075 98 835 66 659 58 575 10 419 381 563 Uudet tilausvaltuudet Vuoden 2013 toimintamenojen tilausvaltuus 7 823 47 706 18 034 14 373 87 936 Puolustusvoimien logistiikka 2013 (PVLOG 2013) -tilausvaltuus 10 300 23 400 16 300 28 700 10 550 89 250 Uudet tilausvaltuudet yhteensä 18 123 71 106 34 334 43 073 10 550 177 186 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
Yhteensä vuodesta 2013 2014 2015 2016 2017 2013 lähtien Valtuudet yhteensä 165 198 169 941 100 993 101 648 20 969 558 749 2013 talousarvio 1 769 549 000 2012 III lisätalousarvio 3 000 000 2012 II lisätalousarvio 38 929 000 2012 talousarvio 1 698 565 000 2011 tilinpäätös 1 725 835 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012) Puolustusministeriön hallinnonalalla jatketaan vuoteen 2015 mennessä toteutettavan puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoa. Tavoitteena on organisaation ja toimintaperiaatteiden muutoksella mahdollistaa tasapainoinen puolustusbudjetti, jossa voidaan kohdentaa riittävät resurssit puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Hallinnonalalle esitetään 2 874 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 25 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason näennäinen nousu johtuu mm. vuoden 2012 kolmannessa lisätalousarviossa puolustusmateriaalihankintoihin tehdystä noin 93 miljoonan euron maksatusten siirrosta myöhemmille vuosille. Hallinnonalalle kohdistuvien menosäästöjen yhteismäärä on 124 miljoonaa euroa vuonna 2013. Puolustusvoimien toimintamenoja esitetään nostettavaksi 1 770 miljoonaan euroon johtuen pääosin palkkausten tarkistuksista ja kustannustasotarkistuksista. Toimintamenomomentilta maksetaan myös puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta aiheutuvat kustannukset. Valiokunta pitää hyvänä, että niukasta budjetista huolimatta varusmiesten päivärahoja kyetään hieman korottamaan. Korotus lisää kustannuksia noin 2 miljoonalla eurolla. Vuonna 2013 puolustushallinto jatkaa toimintaansa välittömästi sopeuttavia toimenpiteitä, joiden vaikutuksesta puolustusvoimien toiminnan tasoa joudutaan väliaikaisesti alentamaan. Myös keskeiset suoritteet, kuten lentotunnit, alusvuorokaudet, kertausharjoitukset ja varusmiesten maastovuorokaudet, ovat alemmalla tasolla. Valiokunta kiinnittää huomiota kertausharjoitusten vähenemiseen entisestään. Kertausharjoitusten supistaminen vaikuttaa valiokunnan mielestä nopeasti sodan ajan joukkojen osaamiseen ja suorituskykyyn sekä reserviläisten maanpuolustustahtoon. Vuonna 2013 on tarkoitus kouluttaa vain 2 000 reserviläistä. Kuluvana vuonna kertausharjoituksissa on ollut 3 800 henkilöä. Kertausharjoitukset kohdennetaan ensisijaisesti avainasejärjestelmien käyttäjille ja maakuntakomppanioille. Vuodesta 2015 alkaen määrä on tarkoitus nostaa vastaamaan pienentyvää sodan ajan vahvuutta. Valiokunta kantaa huolta myös kotimaisen puolustusteollisuuden tulevaisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valiokunta pitää tässä tilanteessa erittäin tärkeänä edistää teollisuuden vientiä ja kansainvälistymistä talousarvioesityksen kirjauksen mukaisesti, jotta kotimainen teollisuus pystyy hyödyntämään avautuvia eurooppalaisia markkinoita. Kriittisen osaamisen pysyminen kotimaassa turvaa Suomen puolustuskyvyn säilymistä myös poikkeus- ja kriisitilanteissa. Valiokunta korostaa, että hallinnonalalla on käynnissä väliaikainen siirtymäkausi. Myös sen aikana on kuitenkin tärkeää pitää kiinni Suomen puolustuskyvyn turvaamisesta, varusmiesten koulutuksen tasosta ja motivoivan asevelvollisuuden järjestämisestä sekä yleisestä maanpuolustustahdosta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että toiminnan taso nostetaan kaikilta osin uudistettuja toimintatapoja vastaavaksi vuoden 2015 aikana. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämiseksi on myös oleellista, että uudistuksen jälkeen noudatetaan periaatetta, jonka mukaan materiaalihankintoihin, henkilöstökuluihin ja toimintaan käytetään kuhunkin kolmannes puolustusbudjetista. Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa kertausharjoitusten lisäämiseen. Yhden reserviläispäivän hinnan arvioidaan olevan 165 euroa vuonna 2013, joten lisäyksellä pystytään toteuttamaan noin 6 060 kertausharjoitusvuorokautta. Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 770 549 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16