Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy? 6) Mikä neuvoksi?
Talouskasvu ja suhdannevaihtelut Bkt toteutunut bkt Korkeasuhdanne: kokonaiskysyntä > potentiaalinen bkt Matalasuhdanne: kokonaiskysyntä < potentiaalinen bkt potentiaalinen bkt: - tuotannontekijöiden määrä -- työ ja pääoma - tuottavuus -- teknologia aika Kokonaiskysyntä = kulutus + investoinnit + vienti - tuonti
Suomen bkt ja sen trendi, 1975-2011 Miljardia euroa viitevuoden 2000 hinnoin (vuoden 2011 kasvuksi oletettu 2,6 %) 170 160 Toteutunut bkt Potentiaalinen bkt 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy? 6) Mikä neuvoksi?
Kehittyvät taloudet kurovat nyt elintasoeroa kiinni Bkt/asukas, 1870-2008 ($, ostovoimakorjattu) 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 Yhdysvallat Suomi Japani Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa Ent. Neuvostoliitto Maailma Lat. Amerikka Kiina Intia Afrikka 4 000 2 000 0 1870 1890 1910 1930 1950 1970 1990 2010
nopean talouskasvun ansiosta Bkt:n keskimääräinen kasvuvauhti 1991-2010 (%)
Teollisuuden työvoiman määrä kasvaa maailmassa ilman siirtolaisuuden kasvua Kiinan kaupungeissa asuva väestö (miljoonaa) Työvoima: - USA: 155 milj. - EU -15: 190 milj. Lähde: Jagannathan, Kapoor & Schaumburg, NBER wp, Oct 2009
... tuotannon ulkoistamisen kautta Alhaisen palkkatason maat Tehdasteollisuus Kokoonpano Perusohjelmointi Asiakaspalvelu Pakkaus Monikansallinen tuotantoverkosto Korkean palkkatason maat Tutkimus ja tuotesuunnittelu Liiketoimintastrategia Tekniikka Markkinointi Liikkeenjohto Avainkysymys: Mitä meille jää?
Teollisuus muuttaa lännestä itään 30 Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, % 25 20 15 10 Saksa Suomi Ruotsi EU-15 Iso-Britannia 5 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Eurostat statistical database
metsäteollisuus ja elektroniikkateollisuus ovat meillä menettäneet vahvat asemansa 9 %-osuus bkt:sta 8 7 6 5 4 3 Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Metsäteollisuus 2 1 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus
Kiina ja Intia ottavat takaisin entiset paikkansa maailmantaloudessa
Maailman kokonaistuotannon jakautuminen vuonna 2040 Vuosi 2000 Vuosi 2040 Muut 28 % USA 22 % Muut 15 % USA 14 % EU15 5 % Intia 12 % Intia 5 % EU15 21 % Kaakkois- Aasia 12 % Kiina 40 % Kaakkois- Aasia 6 % Japani 8 % Kiina 11 % Japani 2 % Lähde: Robert Fogel, Foreign Policy, Jan/Feb 2010
Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy? 6) Mikä neuvoksi?
Rahoitusmarkkinoiden kriisistä valtioiden velkakriisiin Yksityisen sektorin velkaantuminen, kiinteistöhintojen nousu Taantuma, hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat Pankkikriisi Luotonanto tyrehtyy, taantuma syvenee, verotulot vähenevät Julkisen talouden velkakriisi Lähde: Antti Suvanto, Suomen Pankki
Julkisen talouden tasapaino ja velka maailmantaloudessa Lähde: IMF, World Economic Outlook, January 2012
Velka on kuitenkin kevyttä kantaa ja riskit ovat keskuspankeilla Lähde: Euro&talous, 1/2012
Suomen 1990-luvun laman opetukset Yksityisen ja julkisen velan bkt-osuus (%% Lähde: McKinsey Global Institute, Debt and develeraging, 2012
Velkaantumisen purkaminen on vasta alkanut Kansantalouden kokonaisvelan (yksityinen + julkinen) suhde bruttokansantuotteeseen (%) Lähde: McKinsey Global Institute, Debt and develeraging, 2012
mikä Suomen ja Ruotsin kokemusten perusteella kestää 10 vuotta Lähde: McKinsey Global Institute, Debt and develeraging, 2012
Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy? 6) Mikä neuvoksi?
Bkt asukasta kohden, 1960-2010 US dollaria ostovoimapariteetein Suhteessa Yhdysvaltoihin, % 50000 45000 40000 35000 30000 25000 Yhdysvallat Ruotsi Suomi EU 15 100 95 90 85 80 75 70 20000 15000 10000 1960 1970 1980 1990 2000 2010 65 Yhdysvallat 60 Ruotsi 55 Suomi EU 15 50 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Huom: EU 15 on tässä EU:n ns. vanhojen jäsenmaiden muodostama alue Lähde: The Conference Board Total Economy Database, January 2011, http://www.conference-board.org/data/economydatabase/
Työn tuottavuus ja määrä suhteessa Yhdysvaltoihin, 1960-2010 (Yhdysvallat = 100) Bkt tehtyä työtuntia kohden Tehdyt työtunnit asukasta kohden Suomessa työn tuottavuus on likimain samaa tasoa kuin EU 15 alueella mutta vain 80 prosenttia Yhdysvaltojen tasosta; työn määrä on puolestaan amerikkalaista tasoa ja korkeampi kuin EU:ssa
Suomen elintaso ja sen osatekijät, 1980-2010 (indeksejä, 1980 = 1)
Analyysejä 1) Työn tuottavuuden Y/L kasvun lähteet toimialoittain työpanoksen rakenne eli laatu pääomaintensiteetti ja pääomapanoksen rakenne kokonaistuottavuus eli teknologia 2) Toimialojen kontribuutiot koko kansantalouden työn tuottavuuden kasvuun toimialan osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä toimialan työn tuottavuuden kasvu 3) Työn tuottavuuden kasvun lähteet kansantaloudessa = 1) +2) + rakennemuutos, joka syntyy työn siirtymisestä toimialalta toiselle
Työn tuottavuuden kasvu ja sen lähteet sähköteknisessä teollisuudessa (% vuodessa) 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1980-1990 1990-2000 2000-2008 Teknologia Pääomaintensiteetti Työpanoksen rakenne
Tuottavuuden kannalta tärkeiden toimialojen bktosuuksia (%) 7 6 5 4 3 2 1 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 7 6 5 4 3 2 1 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Metsäteollisuus Metalli- ja koneteollisuus Sähkötekninen teollisuus ICT-palvelut
Toimialojen kontribuutiot kansantalouden työn tuottavuuden kasvuun (%-yksikköä vuodessa) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Rakennemuutos Muut toimialat ICT-palvelut Metsäteollisuus Metalli- ja koneteollisuus Sähkötekninen teollisuus -0,5 1980-1990 1990-2000 2000-2008 Kontribuutio = toimialan bkt-osuus toimialan työn tuottavuuden kasvuvauhti
Työn tuottavuuden kasvun lähteet kansantaloudessa 3,5 3,0 2,5 %-yksikköä vuodessa Rakennemuutos Teknologia Pääomaintensiteetti Työpanoksen rakenne 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1980-1990 1990-2000 2000-2008 -0,5 Toimialoittaisten lähteiden toimialojen bkt-osuuksilla painotettu summa
Toimialojen kontribuutiot teknologian kehitykseen eli kokonaistuottavuuden kasvuun (%-yksikköä) 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Muut toimialat ICT-palvelut Metsäteollisuus Metalli- ja koneteollisuus Sähkötekninen teollisuus 0,0 1980-1990 1990-2000 2000-2008 Kontribuutio = toimialan bkt-osuus toimialan kokonaistuottavuuden kasvuvauhti
Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy? 6) Mikä neuvoksi?
Suomen ongelmat 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 1) Väestö ikääntyy 2) Työn tuottavuuden kasvuvauhti hidastuu Milj. henkilöä 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 3,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 0,0 1950-60 1960-70 1970-80 1980-90 1990-00 2000-10 Väestö Työikäinen väestö (15-64-vuotiaat)
3) Sähkötekninen teollisuus romahtaa 9 8 %-osuus bkt:sta 7 6 5 4 3 Metalliteollisuus pl. sähköja elektroniikkateollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Metsäteollisuus 2 1 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Projektio: miten työn tuottavuuden kasvun käy, jos sähköteknisen teollisuuden merkitys putoaa 1980- luvun tasolle? 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2 2000-2008 Tulevaisuus Rakennemuutos Teknologia Pääomaintensiteetti Työpanoksen rakenne Kasvulaskennan perusyhtälö: Δy = αδh + (1-α) Δk + ΔA Tasapainoisen kasvun uralla : Δy = Δk => Δy = Δh + ΔA/α. y = työn tuottavuus, h = työpanoksen rakenne, k = pääomaintensiteetti, A= teknologia, α = palkkojen tulo-osuus.
Bkt:n kasvuvauhti, 1950-2030 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 vuosikasvu vuosikymmenen keskiarvo vuosien 1995-2008 keskiarvo -10 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030
Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy? 6) Mikä neuvoksi?
Talouskasvu syntyy yleiskäyttöisen teknologian kehityksestä. 2. 3. Tieto- ja viestintätekniikka, ICT, 1975- mikroprosessori ja PC tietoliikenne internet 1995- tietotyön automaatio lisää aivokapasiteettia Sähkövoima 1890 polttomoottori 1. maantieliikenne teollisuusautomaatio lisäsi lihasvoimaa Höyryvoima 1780 rautatiet teollinen tavaratuotanto maatalouden koneistaminen lisäsi lihasvoimaa
kolmen kanavan kautta 1. Valmistus 2. Hyödyntäminen pääomana tuotannossa 3. Toimintatapojen muutos Kuvat Wikipediasta
joista kaksi ensimmäistä on jo koettu Bkt:n kasvu ja sen lähteet 1990-2008 (% vuodessa)
. mutta kolmas eli toimintatapojen muutos on vielä kokematta Sähkön ja ICT:n kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun (% vuodessa) 1,5 Sähkö ICT 1,0 0,5 Toimintatapojen muutos Uutta teknologiaa sisältävä pääoma Tuottavuus valmistuksessa 0,0 Suomi 1920-1938 USA 1919-1929 Suomi 1990-2004 USA 1990-2004 Jalava ja Pohjola, The roles of electricity and ICT in economic growth: Case Finland, Explorations in Economic History 2008
Tietotekniikan käyttö suomalaisissa yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä 2011 (% yrityksistä) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lähde: Tilastokeskus
Talouskasvun idea olisi löydettävä uudestaan! 1) Suomi on palautettava yhdeksi maailman johtavista tietoyhteiskunnista julkinen sektori on avainasemassa tietotekniikan suurimmat hyödyt ovat vielä saavuttamatta 2) Metsäteollisuuden uusi tulevaisuus löytyy bioenergiasta, puutuotteista, matkailusta 3) Kasvun painopiste muuttuu teollisuudesta palveluihin ja teollisuuden sisälläkin laitteista palveluihin erityisesti digitaalisiin palveluihin, kuten verkkokauppaan 4) Osaaminen ei Suomesta ole kadonnut joten menestymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin ne olivat 100 vuotta sitten!