Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 1 / 34 Kokoustiedot Aika 18.04.2013 torstai klo 17:37-19:00 Paikka Tekninen keskus, lautakunnan kokoushuone, 1. krs., Virastopiha 2 C Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Henri Haaksiala Eeva Haeggström Magnus Selenius Katja Koivumäki Riina Kosonen Pekka Lempiäinen Joni Vainikainen Ilkka Hirvelä Taina Vilo Marika Visakova Ville Lappalainen Mauri Sauvola Maria Taipale Timo Tilli Muut saapuvilla olleet Tuula Hämäläinen-Tyynilä Kari Kavasto Mikko Peltokorpi Olli-Pekka Paasivirta Erja Tiihonen ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 2 / 34 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 19.4.2013 19.4.2013 Maria Taipale Riina Kosonen Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa 29.4.2013 osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 3 / 34 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 32 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 33 1 Espoon ja Kauniaisten kaupunkien 6 ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 (kh-asia) 34 Lausunto Vantaan kaupungin meluntorjunnan 10 toimintasuunnitelman 2013 luonnoksesta 35 Ympäristölautakunnan lausunto tekniselle keskukselle 12 Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toimintaalueluonnoksesta 36 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta 2012 17 37 Espoon maantäyttöalueiden toiminta 2012 23 38 Ympäristölautakunnan syksyn 2013 kokoukset 26 39 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 27 40 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan olennaisesta muuttamisesta 29
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 4 / 34 31 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 10.4.2013 päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 5 / 34 32 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maria Taipale ja Riina Kosonen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 6 / 34 1001/11.01.04/2013 33 Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto, puh. (09) 816 24843 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi luonnoksen Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukaiseksi meluntorjunnan toimintasuunnitelmaksi 2013-2017 ja esittää, että kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan toimintasuunnitelman. Käsittely Puheenjohtaja Henna Partanen teki Timo Tillin, Riina Kososen ja Katja Koivumäen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen esittelijän päätösehdotustekstin tilalle: Ympäristölautakunta päättää 1 merkitä tiedoksi liitteenä olevan Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013-2017 ja esittää sitä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. 2 velvoittaa ympäristökeskusta raportoimaan lautakunnalle vuosittain meluntorjunnan toimintasuunnitelman toimenpiteiden etenemisestä. Lisäksi ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että toimintasuunnitelma lähetetään/saatetaan tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle, tekniselle lautakunnalle ja rakennuslautakunnalle otettavaksi huomioon toimialoja koskevien toimenpiteiden osalta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi ympäristölautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta päätti
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 7 / 34 1 merkitä tiedoksi liitteenä olevan Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013-2017 ja esittää sitä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. 2 velvoittaa ympäristökeskusta raportoimaan lautakunnalle vuosittain meluntorjunnan toimintasuunnitelman toimenpiteiden etenemisestä. Lisäksi ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että toimintasuunnitelma lähetetään/saatetaan tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle, tekniselle lautakunnalle ja rakennuslautakunnalle otettavaksi huomioon toimialoja koskevien toimenpiteiden osalta. Liite Oheismateriaali 1 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma - Lausuntoyhteenveto - Helsinki lausunto - Vantaa lausunto - SLL lausunto - UudELY lausunto Selostus Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013-2017 luonnos on valmistunut yhteistyönä teknisen keskuksen, liikennesuunnitteluyksikön, rakennusvalvontakeskuksen ja ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Luonnos oli nähtävillä ja kommentoitava Espoon internetsivuilla 15.2. 31.3.2013. Suunnitelman yleisötilaisuus pidettiin 12.3.2013. Suunnitelmasta pyydettiin lausunnot Uudenmaan ELY-keskukselta, Liikennevirastolta, Finavialta, Helsingin ja Vantaan kaupungeilta, tekniseltä keskukselta, kaupunkisuunnittelukeskukselta ja rakennusvalvontakeskukselta. Saadut lausunnot ja kommentit ovat oheismateriaalina, samoin lausuntoyhteenveto ja vastineet. Meluselvitys Meluntorjunnan toimintasuunnitelma on laadittu kesällä 2012 valmistuneen Espoon ja Kauniaisten kaupunkien meluselvityksen pohjalta. Selvityksen mukaan Espoossa asuu meluvyöhykkeellä (L den,4 m >55 db) lähes 92 000 asukasta. Tämä luku kertoo kuitenkin vain meluvyöhykkeellä olevissa rakennuksissa asuvien ihmisten määrän, eikä se ota huomioon kaavoituksessa ja rakennettaessa tehtyjä meluntorjuntatoimia. Huomioimatta jää kokonaan rakennusten oman meluntorjunnan taso, jota yleensä voidaan pitää hyvänä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 8 / 34 Laskettuna kansallisten ohjearvojen mukaan (L Aeq, 2 m (7-22)>55 db) melualueilla asuu 61 000 asukasta. Edellinen huomautus koskee myös tätä arviota. Suurimmat melulähteet ovat Turunväylä, Länsiväylä ja kehätiet. Myös monet asuinalueiden läpi kulkevat tiet ja Rantarata tuottavat merkittävästi melua. Espoosta löytyy myös suhteellisen hiljaisia alueita (L Aeq <50 db) mm. Keskuspuistosta, Pohjois-Espoosta ja saaristosta. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Meluntorjunnan toimintasuunnitelma nostaa tämän ympäristöongelman esiin ja toteutuessaan edesauttaa vähämeluisemman asuinympäristön syntyä. Pitkän aikavälin tavoitteet ovat: - Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuden kasvattaminen - Asuinalueiden melunkestävyyden parantaminen - Vähämeluisemman teknologian käyttöönotto - Älykkään liikenteenohjauksen käyttöönotto - Meluntorjuntaan varatun erillisen määrärahan kasvattaminen Viisivuotiskautena 2013-2017 Espoo pyrkii toteuttamaan seuraavat meluntorjuntaa edistävät toimenpiteet: 1. Laaditaan virkatyönä ja yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa ohjeistus omatoimiseen meluntorjuntaan v. 2014. Vastuutaho: ympäristökeskus. 2. Rakennetaan meluesteet väylien muun parantamisen yhteydessä seuraaviin kohteisiin, jotka pääasiassa ovat valtion maanteitä: - Länsiväylä, Saunalahti - Länsiväylä, Nöykkiö ja Friisinniitty - Turunväylä, Nupuri - Turunväylä, Tuomarila-Nihtisilta - Turunväylä, Friisinmäki - Kehä II, Suurpelto-Uusikylä - Finnoontie, Suomalaistenkuja - Kaitaantie Kaupunki osallistuu hankkeiden kustannuksiin erikseen sovitulla osuudella, joka arviolta 10-15 milj. euroa. Hankkeet paljolti riippuvaisia valtion määrärahoista. Vastuutaho: tekninen keskus, maanteiden osalta Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus. 3. Selvitetään vanhojen asuinalueiden katuverkon meluntorjuntakohteiden kiireellisyysjärjestys, toteutetaan konsulttityönä 2013-2017.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 9 / 34 Vastuutaho: tekninen keskus. 4. Kerätään tietoa jo toteutettujen päällysteiden kulutuskestävyydestä ja melua vähentävistä ominaisuuksista. Tulosten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Vastuutaho: tekninen keskus. 5. Tutkitaan virkatyönä mahdollisuutta nopeusrajoitusten alentamiseen katuverkolla. Vastuutaho: tekninen keskus. 6. Selvitetään virkatyönä sähkökäyttöisten autojen latausverkoston kehittämistarpeet. Vastuutaho: kaupunkisuunnittelukeskus ja tekninen keskus. 7. Hankintoja tekevät tahot ohjeistetaan suosimaan sähkökäyttöisiä ja hybridiautoja. Ohjeet laaditaan vuonna 2013. Vastuutaho: Espoon Logistiikka-liikelaitos. 8. Osallistutaan Ebus-testihankkeeseen 2012-2015. Hankkeessa koeajetaan useita eri sähköbussivaihtoehtoja. Hanke on HSL:n vetämä. Vastuutaho kaupungilla: TYT:in esikunta. 9. Selvitetään alkavalla viisivuotiskaudella virkatyönä Espoon hiljaiset alueet ja kartoitetaan lisäksi espoolaisten hiljaisiksi mieltämiä paikkoja. Vastuutaho: ympäristökeskus ja kaupunkisuunnittelukeskus. 10. Raidemelun torjunnan tehostamiseksi selvitetään vuonna 2013 liikennevirastolta rakennusohjeet vaihteiden aiheuttaman erityishäiriön vähentämiseksi ja tiedotetaan niistä rakentajille. Vastuutaho: liikennesuunnitteluyksikkö ja rakennusvalvontakeskus (Tämä toimenpide on tullut yleisöpalautteen perusteella) Espoon toimintasuunnitelman kokonaisvaikuttavuuden arviointi Toimenpiteiden toteutuessa melulle altistuvien määrä vähenee siitä huolimatta, että kaupunkirakennetta tiivistettäessä joudutaan rakentamaan myös melun kannalta epäedullisille paikoille. Pelkästään esitettyjen meluesteiden rakentaminen vähentää yli 55 db melusta kärsivien määrää arviolta 3000 asukkaalla. Tietämyksen lisääminen meluntorjunnan mahdollisuuksista parantanee tilannetta huomattavan paljon. Toimenpideohjelman toteutumista seurataan kaupungin sisäisen meluntorjuntatyöryhmän kokouksissa ja meluesteiden rakentamista myös vuosittain raportoitaessa kaupungin ympäristökustannuksia. Tiedoksi -
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 10 / 34 1596/11.01.04/2013 34 Lausunto Vantaan kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013 luonnoksesta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto, puh. (09) 816 24843 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Vantaan kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksesta: Vantaan toimintasuunnitelman luonnoksessa on aivan oikein todettu kaavoituksen olevan meluntorjunnan näkökulmasta keskeinen vaikutuskeino, koska kaupunkirakennetta tiivistettäessä meluntorjunnan vaatimukset korostuvat entisestään. Toimintasuunnitelmassa on hyvin huomioitu meluntorjunnan vaikeudet jo olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä ja suunnitelmassa onkin esitetty tähän ongelmaan parannuskeinoja. Suunnitelmassa on myös tuotu esiin meluntorjunnan yhteys mm. ilmastonmuutoksen hillintään, ilmansuojeluun, liikenneturvallisuuteen ja kaupunkikuvaan. Vantaan meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksessa esitetyt keinot melunpäästöjen vähentämiseksi ovat pitkälti samoja kuin Espoossakin. Lautakunta katsoo, että panostamalla kustannustehokkaisiin melun vähentämiskeinoihin, kuten nopeusrajoitusten käyttöönottoon katuverkolla ja ohjeistuksen laatimiseen kaavoituksen tueksi sekä omatoimiseen meluntorjuntaan, saadaan pitkällä tähtäimellä melutilanne paremmin hallintaan niin vanhoilla kuin uusillakin alueilla. Koska myös Espoolla ja Helsingillä on tarkoitus laatia vastaava ohjeistus omatoimiseen meluntorjuntaan, Espoo ehdottaa ohjeistuksen laatimista yhteistyönä kaikkien kaupunkien kesken. Sähköautojen yleistyessä voidaan toimenpidettä latauspisteiden rakentamiseksi pitää hyvänä. Suunnitelmaluonnoksesta ei kuitenkaan käy selkeästi ilmi, aikooko kaupunki itse toimia esimerkkinä ja suosittaa hankinnoissaan sähkö- tai hybridiautoja. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 11 / 34 Selostus Vantaan meluntorjunnan toimintasuunnitelma perustuu pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä laadittuun meluselvitykseen. Toimintasuunnitelma on nähtävissä Vantaan ympäristökeskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.vantaa.fi/ympäristökeskus/tutkimukset, selvitykset ja raportit. Toimintasuunnitelmassa esitetyt keinot melunpäästöjen vähentämiseksi seuraavalla viisivuotiskaudella ovat: 1. Meluesteiden rakentaminen 2. Katujen nopeusrajoitusten alentaminen 3. Melua vaimentavien päällysteiden käyttö 4. Ohjeistuksen laatiminen omatoimiseen meluntorjuntaan 5. Sähköautojen latauspisteiden rakentaminen 6. Meluntorjuntaohjeistuksen laatiminen kaavoituksen tueksi 7. Selvityksen laatiminen kaupunkitasolla merkittävistä hiljaisista alueista 8. Pitkän ajan meluntorjuntastrategian luominen Toimintasuunnitelman luonnoksessa on tutkittu nopeusrajoitusten alentamisen vaikutuksia 16 kohteessa ja meluesteiden rakentamisen vaikutuksia 11 kohteessa. Tutkimuksen mukaan nämä keinot yhdessä vähentäisivät yli 55 db:n L den -melutasolle altistuvien määrää 998 asukkaalla. Meluestekohteiden toteutumista seuraavan viisivuotiskauden aikana pidetään kuitenkin epätodennäköisenä niiden kalleuden takia. Strategisina pitkän aikavälin tavoitteina Vantaalla on - suojata ensisijaisesti voimakkaan melun (yli 65 db) alueilla asuvia - kohdistaa meluntorjuntaa alueille, joissa altistujia on paljon - suojata asukkaat siten, että asuntojen sisämelutasot eivät ylitä valtioneuvoston asettamia ohjearvotasoja - alentaa melutasoja asumisen lisäksi muissa herkissä kohteissa - säilyttää suhteellisen hiljaisia alueita - turvata virkistysalueilla riittävän alhaiset melutasot - edistää meluntorjunnan huomioon ottamista yhdyskuntasuunnittelussa - vakiinnuttaa käyttöön laaja meluntorjunnan keinovalikoima Kaiken kaikkiaan Vantaa katsoo, että ensisijaisesti tulisi pyrkiä siihen, ettei meluongelmaa alkujaan pääse syntymään, toissijaisesti ratkaista melun leviämistä esimerkiksi rakennusmassoittelun keinoin ja kolmanneksi miettiä erilaisia meluesterakenteita. Tiedoksi - Vantaan ympäristökeskus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 12 / 34 1234/00.01.02/2013 35 Ympäristölautakunnan lausunto tekniselle keskukselle Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta antaa Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta vuosille 2013 2022 ja toimintaalueluonnoksesta tekniselle keskukselle seuraavan lausunnon: Ympäristölautakunta katsoo, että Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaa vuosille 2013 2022 ja toiminta-alueen päivittämistä on valmisteltu hyvässä yhteistyössä Espoossa toimivien vesilaitosten ja muiden HSY:n toiminta-alueen kuntien kanssa. Ympäristökeskus on ollut mukana Espoon kuntakohtaisen kehittämissuunnitelman suunnittelutyötä ohjanneessa työryhmässä. Espoon väkiluku jatkaa nopeaa kasvuaan suunnittelukauden aikana. Tästä syystä ympäristölautakunta pitää erityisen tärkeänä, että kehittämissuunnitelma ja vesilaitosten toiminta-alueet päivitetään jatkossa säännöllisesti. Kehittämissuunnitelmalle esitettyä neljän vuoden päivitysväliä voidaan pitää riittävänä. Suunnitelman mukaan toiminta-alue päivittyy vuosittain kaupungin päätösten mukaisesti. Ympäristölautakunta huomauttaa, että toiminta-aluekartta on pidettävä ajantasaisena ja nähtävillä kaupungin Internet-sivuilla. Kiinteistönomistajan on pystyttävä tarkistamaan kartasta laajeneeko vesihuoltoverkosto hänen kiinteistöllensä lähivuosina. Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla kiinteistöjen jätevesijärjestelmien on täytettävä puhdistusteholle asetetut uudet vaatimukset 15.3.2016 mennessä. Kiinteistön omistaja voi hakea ympäristölautakunnalta poikkeusta vaatimusten noudattamisesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, jos kiinteistö ollaan liittämässä toimintaalueeseen. Vesihuoltolain mukaan kiinteistöillä on liittämisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kehittämissuunnitelmaa laadittaessa on pyritty tunnistamaan nykyiseen toiminta-alueeseen kuulumattomat alueet, joilla vesihuolto tulisi järjestää suurehkon asukasjoukon tarpeen ja terveydellisten tai ympäristönsuojelullisten syiden takia. Tarkastelussa on tunnistettu useita tällaisia alueita. Verkostojen laajentamista esitetään kuitenkin vain priorisoinnissa kärkeen sijoittuneelle kolmelle alueelle, jotka ovat Kotimäki, Brobacka ja Oittaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 13 / 34 Ympäristölautakunta huomauttaa, että käytetyillä kriteereillä suurimmat pisteet saavat alueet, joilla on eniten vakituisia asukkaita. Ympäristölautakunnan mielestä suunnittelussa pitäisi vielä tarkastella toiminta-alueen laajentamiseen sellaisille taajaan asutuille alueille, jotka rajoittuvat nykyiseen toiminta-alueeseen ja joilla havaittiin selvä vesihuollon järjestämisen tarve. Tällainen alueita ovat ainakin Kolmperä ja Kalajärventien pää. Niille on aiemmissa kehittämissuunnitelmissa esitetty vesihuollon rakentamista. Valtuuston vuonna 2004 hyväksymässä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Kolmperän vesihuollon rakentamisen arvioitiin alkavan 2007. Ympäristölautakunta on 19.6.2012 esittänyt tekniselle lautakunnalle Kolmperän asuinalueen liittämisestä mahdollisimman nopeasti HSY:n toiminta-alueeseen. Kolmperän vieressä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jossa sijaitseva kaatopaikka on Pohjoismaiden suurin. Yhdessä Ämmässuon maantäyttöalueen kanssa jäte- ja maankaatopaikkatoimintojen alue on laajuudeltaan 1,7 km 2. Ämmässuon- Kulmakorven alueella on myös paljon muuta ympäristöä kuormittavaa ja lähialueiden asukkaiden viihtyvyyttä häiritsevää toimintaa. Kolmperäläiset ovat huolissaan kaatopaikan vaikutuksista alueen pohjaveteen, jota he käyttävät talousvetenään. Ympäristölautakunta esittää, että Kolmperä lisätään kehittämissuunnitelman toteutusohjelmaan ja verkosto rakennetaan alueelle suunnittelukauden alussa. Kehittämissuunnitelman mukaan Kolmperän vesihuollon investointikustannukset ovat arviolta 790 000. Kolmperän alueella on yli sata asukasta, joten asukasta kohden kustannukset ovat kohtuulliset. Vesihuollon toteuttamista puoltavat myös alueen sijainti runkolinjan vieressä ja mahdollisuus hyödyntää alueelle jo laadittuja vesihuoltosuunnitelmia. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tekninen keskus on 19.3.2013 päivätyllä kirjeellä pyytänyt ympäristökeskuksen lausuntoa Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta. Lausunto pyydettiin jättämään 29.3.2013 mennessä. Vesihuoltolain mukaan ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista siitä on pyydettävä lausunto ympäristölautakunnalta. Koska ympäristölautakunta ei ehtinyt käsitellä asiaa annetussa määräajassa, ympäristökeskus on 28.3.2013 antanut lausunnon, jonka lautakunta voi kokouksessaan 18.4.2013 vahvistaa. Asiakirjat ovat luettavissa osoitteessa www.espoo.fi >Asuminen ja ympäristö >Kadut ja puistot >Katuhankkeet >Ajankohtaiset hankkeet >Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013 2022
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 14 / 34 Tiivistelmä Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Samassa yhteydessä määritettiin Espoossa toimiville vesihuoltolaitoksille toiminta-alueet ja laadittiin kehittämissuunnitelman toimenpideohjelma vuosille 2004 2010. Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosiksi 2013 2022 laaditaan samanaikaisesti pääkaupunkiseudun alueellisen sekä Helsingin, Kauniaisten ja vantaan kaupunkikohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien kanssa. Suunnitelmien tavoitteena on tukea kuntien ja seudun yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon kehittymistä seuraavan vuosikymmenen aikana. Kehittämissuunnitelmassa on keskitytty yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamien muutostarpeiden sekä nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien vesihuollon tarpeessa olevien alueiden tunnistamiseen. Kehittämissuunnitelma ei ole sitova oikeusvaikutteiden asiakirja vaan tavoitteellinen suunnitelma, jossa esitetään kaupungin vesihuollon kehittämisen suuntaviivat ja periaatteet. Kehittämissuunnitelmatyön yhteydessä päivitetään myös Espoon alueella toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Espoon vesihuollosta vastaa pääosin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Espoossa toimivat lisäksi Suvisaariston vesiosuuskunta ja Puotisten Vesi Oy. Kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu myös vesiosuuskuntien toiminnan kehittämistä. Vesihuollon kehittäminen toiminta-alueilla Espoon lähivuosien asuntorakentamiskohteet sijoittuvat pääosin nykyisen yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon toiminta-alueen sisään. Asuntoja rakennetaan etenkin Kuninkaankolmion, Suurpellon, Saunalahden Kauklahden, Soukankallion ja Perusmäen Kalajärven alueilla. Näillä alueilla on tarve vesihuollon toiminta-alueen maltilliselle laajentamiselle ennen vuotta 2015. Sen jälkeen toiminta-alueen laajentamiselle on tarvetta tämän hetkisten hankerekisteritietojen perusteella lähinnä Kuninkaankolmion, Perusmäen ja Kalajärven alueilla. Vesihuollon kehittäminen toiminta-alueiden ulkopuolella Keskitetyn vesihuollon ulkopuolella olevat alueet ovat Espoossa pääosin taajama- ja haja-asutusalueita, joissa ei ole vahvistettua asemakaavaa. Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely perustuvat pääosin kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Espoossa on useita vedenottamoita ja ympäristöluvallisia jätevedenpuhdistamoita, joista suurimmat ovat Pohjois-Espoossa sijaitsevalla Rinnekoti-säätiöllä. Rinnekodin ja Ketunkorven alueille ollaan laatimassa asemakaavoja, joiden perusteella alueille tulisi toteuttaa vesihuolto. Rinnekoti liitetään suunnittelukauden aikana joko HSY:n tai Nurmijärven vesihuoltolaitoksen verkostoon. Ketunkorven asemakaavan toteutuminen määrittää vesihuollon rakentamisen aikataulun.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 15 / 34 Laajentumisalueiden valinnassa pyrittiin tunnistamaan ne alueet, joilla suurehkon asukasjoukon tarve ja terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt vaativat vesihuollon järjestämistä (taulukko 1). Tarkastelun perusteella kehittämissuunnitelmassa esitetään verkostojen laajentaminen asemakaavoittamattomille alueille Kotimäessä, Brobackassa ja Oittaalla. Toiminta-alueen laajentaminen tapahtuu kehittämissuunnitelmassa määritetyssä aikataulussa sille varattujen investointivarojen puitteissa. Alue Vakituisia asukkaita Kotimäki 432 81 pohjavesi 1,25 Ketunkorpi 201 37 pohjavesi 1,25 Brobacka 166 31 pohjavesi 1,25 Rinnekoti 217* 200 vesistö 1,125 Oittaa 302 57 vesistö 1,125 Vedenkulutus m 3 /d Ympäristösyyt Terveyssyyt Priorisointiarvo Kunnarla- Myllyjärvi 55 10 pohjavesi, vesistö laatuongelmia 1 *lisäksi hoitopaikkoja ja työpaikkoja Taulukko 1. Mahdollisten laajentumisalueiden tarkastelussa vähintään yhden pisteen saaneet kohteet (maksimi 1,5) Muut taajama- ja haja-asutusalueet, joilla havaittiin tarvetta vesihuollon järjestämiselle, toteutetaan vuoden 2022 jälkeen tai asemakaavoituksen toteutumisen myötä. Vesihuollon kehittämisen vaikutukset Verkostojen laajentamisella asemakaavoituksen mukaisen rakentamisen tahdissa tuetaan yhdyskuntarakenteen hallittua kehittymistä ja kasvua. Väestöennusteen mukaan Espoon väkiluku kasvaa keskimäärin 1,3 % vuodessa vuosina 2013 2022, mikä tarkoittaa 3500 4000 asukasta vuodessa. Suunnitelman mukainen verkostojen laajentaminen muille kuin asemakaavoitetuille alueille merkitsee, että vuoteen 2020 mennessä vedenjakelun piiriin saadaan noin 600 ja viemäröinnin piiriin noin 900 uutta asukasta. Viemäröinnin osalta tämä tarkoittaa, että vajaat 20 % jätevesiviemäröinnin ulkopuolella olevista asukkaista saadaan viemäröinnin piiriin. Ero liittyjien määrässä johtuu siitä, että Oittaalle on jo rakennettu vesijohtoverkosto yli 300 asukkaalle. Kotimäen, Brobackan ja Ketunkorven liittämisellä vesihuoltoon suunnittelukauden aikana on merkitystä alueilla osittain sijaitsevien vedenhankintaa varten tärkeiden alueluokka I:n pohjavesialueiden suojelun kannalta. Oittaan liittäminen viemäriverkostoon vaikuttaa myönteisesti Bodominjärven ja Glomsinjoen vedenlaatuun. Toimintaalueen laajentamisten myötä Rinnekodin, Oittaan ulkoilukeskuksen ja Kellonummen hautausmaan jätevedenpuhdistamot voidaan liittää jätevesiviemäriin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 16 / 34 HSY:n antaman koulutuksen ja asiantuntija-avun myötä vesiosuuskuntien toiminta kehittyy. Tiedoksi - Tekninen keskus, kirje
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 17 / 34 61/11.01.00/2013 36 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816 24831 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen yhteenvedon HSY Jätehuollon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen raportista, joka koskee vuoden 2012 toimintaa. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Taustaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportin esittäminen perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään ja sen perustella annettuun lupamääräykseen käsittelykeskuksen ympäristöluvassa. HSY on toimittanut vuoden 2012 toimintaa koskevan raportin valvontaviranomaisille 1.3.2013. Raportti on luettavissa myös HSY:n verkkosivulla HSY.fi --> Jätehuolto --> Ympäristö --> Jätteenkäsittelykeskus --> Ympäristöraportit.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 18 / 34 Kuva 1. Ämmässuon kaatopaikka-alue. Etualalla kompostointilaitosalue, keskellä kaatopaikan vanha osa ja taustalla uusi kaatopaikka-alue. Kuva länteen. Kaatopaikan toiminta Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskus on saanut ympäristöluvan 26.5.2003. Sen jälkeen lupaa on muutettu ja tarkistettu valitusten ja toiminnan muutosten vuoksi useaan kertaan, uusin ympäristölupa on annettu 14.12.2012. Siinä on annettu lupa lukuisille jätteiden käsittelytoiminnoille: - kaatopaikan vanhan osan lopettaminen, kaatopaikan peittäminen vettä läpäisemättömällä pintarakenteella sekä kaatopaikkakaasun talteenotto ja suotovesien hallinta. Kaatopaikka on aloittanut toimintansa lokakuussa 1987 ja toiminta vanhalla alueella päättyi 31.10.2007. Vanhan täyttöalueen lakiosaa muotoillaan edelleen stabiileilla jätejakeilla. - uuden kaatopaikka-alueen toiminta, jätteiden loppusijoitus - pilaantuneiden maa-ainesten käsittely - jätetäyttöalueella käytettävän peittomateriaalin esikäsittely, kuten maaainesten seulonta sekä asfaltti-, betoni- ja kiviainesjätteen murskaus ja seulonta - Vantaan jätevoimalaan toimitettavan sekajätteen välivarastointi ja paalaus poikkeustilanteissa, kun voimalan toiminta käynnistyy v. 2014 - biojätteen kompostointi kahdessa kompostointilaitoksessa ja ulkokentällä - puujätteen haketus kompostin seosaineeksi - kaatopaikkakaasuvoimala ja soihtupoltin - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltujen tuhkien loppusijoitus, alkaa Vantaan jätevoimalan käynnistyttyä vuonna 2014 - Sortti asema, yksityishenkilöiden tuomien jätteiden vastaanottopiste. Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskukseen tuodaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten jätteet sekä 1.4.2008 alkaen myös Kirkkonummen jätteet. Vastaanotettu jätemäärä vuonna 2012 oli 553 250 t, josta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 19 / 34 kaatopaikalle sijoitettiin sekajätteenä 259 400 t sekä rakenteisiin ja muotoiluun pääasiassa maa- ja kiviainesmassoja ym. 38 600 t. Loput vastaanotetut jätteet käytettiin mm. uuden ja vanhan kaatopaikan muotoilussa, toimitettiin uudelleen- tai hyötykäyttöön, kompostoinnin tukiaineeksi tai käsiteltiin pilaantuneina maa-aineksina. Vastaanotetusta jätteestä biojätettä oli 48 300 t, josta käsiteltiin kompostointilaitoksessa 41 600 t, 5 600 t toimitettiin mädätettäväksi Envor Group Oy:n laitokselle Forssaan ja 1 200 t sijoitettiin kaatopaikalle. Kokonaisjätemäärä oli 10 % pienempi ja biojätteen määrä 6 % pienempi kuin v. 2011. Valmis kompostimateriaali jalostetaan Ämmässuolla maanparannusmateriaaliksi. Ämmässuolla toimii Kekkilä Oy:n mullanvalmistusasema, jolle HSY myy biojätekompostin. Tuote täyttää lannoiteasetuksen vaatimukset. Yksityisiä jätteen tuojia palvelevalla Sortti-asemalla otetaan vastaan henkilö- ja pakettiautoilla tuotavia jätteiden pieneriä. Asiakkaat lajittelevat omatoimisesti jätteet eri lavoille: metalli, paperi, pahvi, kartonki, sähkö- ja elektroniikkaromu ja sekajäte. Vaarallisille jätteille asemalla on lukittavia kontteja. Asemalla on lupa ottaa vastaan hyötyjätteitä 30 000 t/a ja vaarallisia jätteitä 10 000 t/a. Vuonna 2012 otettiin jätettä vastaan 7 750 t, josta vaarallista jätettä oli 93 t. Asiakasmäärä Sortti -asemalla oli 42 658 henkilöä. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisiksi jätteiksi katsottavien maa-ainesten käsittely joulukuussa 2010. Maa-aineksia käsitellään umpinaisessa hallissa. Vuoden 2012 aikana välivarastoitaviksi ja käsiteltäviksi vastaanotetut maaainekset olivat pääasiassa öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita. Maaainesten käsittelytapa on mikrobiologinen hajotus (kompostointi) ja huokosilmakäsittely. Vuoden 2012 aikana vastaanotettiin pilaantuneita maa-aineksia yhteensä 17 640 t. Käsiteltyjä maa-aineksia käytettiin vanhan kaatopaikka-alueen muotoilussa sekä kaatopaikan laajennusalueen välipeittomateriaalina ja rakenteissa. Kaatopaikkakaasu Ämmässuolla toimii kaatopaikkakaasuvoimalaitos, joka aloitti toimintansa 4.5.2010. Voimala tuottaa sähköä 15 megawatin teholla. Määrä riittää esimerkiksi noin 8 000 omakotitalon sähköntarpeisiin. Lisäksi se tuottaa lämpöä lähinnä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen omaan käyttöön. Alue on kaasuvoimalan ansiosta energiantuotannoltaan omavarainen ja suuri osa tuotetusta sähköstä myydään valtakunnan verkkoon. Ennen voimalaitoksen rakentamista kaatopaikkakaasu poltettiin soihtupolttimessa, soihtupoltinasema on edelleen käytössä mm. poikkeustilanteita varten.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 20 / 34 Kaatopaikkakaasun talteenotto toimii sekä uudella että vanhalla kaatopaikan osalla. Uudella täyttöalueella kaatopaikkakaasua on kerätty toiminnan alusta vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2012 kerättiin kaatopaikkakaasua yhteensä 51,7 milj. normikuutiota (CH4 -pitoisuus 49,6 %) ja kaasun sisältämä polttoaine-energia oli 255 GWh. Kerätty kaasumäärä jakaantui vanhan ja uuden kaatopaikan osan välillä siten, että vanha kaatopaikka tuotti 33,8 milj. normikuutiota (169 GWh) ja uusi kaatopaikka 17,9 milj. normikuutiota (86 GWh). Normikuutiometri Nm 3 tarkoittaa ilman tilavuutta sen normiolosuhteissa, 273 K (= 0 C), 101,3 kpa ja tiheys 1,293 kg/m 3. Uuden ja vanhan kaatopaikan kaatopaikkakaasun tuotanto kokonaisuudessaan on laskenut keräyksen alkuaikoihin verrattuna. Uuden alueen eli kaatopaikan laajennusalueen kaasuntuotto ei kompensoi vanhan osan laskevaa tuottoa. Kerätystä kaasusta hyödynnettiin 227 GWh, joka on noin 89 % kerätyn kaasun energiamäärästä. Hyödynnetyn kaasun määrä nousi noin 2 % vuodesta 2011. Kompostointitoiminta Vastaanotetusta biojätemäärästä, 48 300 tonnia, kompostoitiin laitoksessa 41 600 tonnia. Kompostointilaitoksen häiriöistä aiheutuvia seisokkeja oli yhteensä 1 428 tuntia (59,5 vrk). Vikaantuneimmat laitteet olivat kompostointilaitoksen täyttö- ja tyhjennyslaitteet. Lisäksi yksi kompostointitunneli oli tulipalon vuoksi pois käytöstä vajaan 2 kk ajan. Kuljettimessa, johon syötetään biojätettä, tukiainetta ja puutuhkaa, oli häiriö yhden viikon ajan. Häiriöiden johdosta kaatopaikalle jouduttiin sijoittamaan 1 088 tonnia biojätettä. Biojätteen jälkikypsytys tehdään ulkona aumoissa. Aumojen sisälämpötilaa seurataan mittaamalla ja aumoja käännetään keskimäärin kolmen viikon välein. Kekkilä Oy valmistaa kompostituotteesta multaa. Laitos sijaitsee Ämmässuolla kompostointilaitoksen vieressä. Kompostointilaitoksen hajunpoisto on toiminut hyvin. Luvassa määrätty raja-arvo poistoilman hajuluvulle on 3 000 ou/m 3 tai hajun 90 % reduktio. Vuonna 2012 mitattu hajuluku oli 4 900 ou/m 3, mutta vaadittu 90 % reduktio saavutettiin. Poistoilman ammoniakkipitoisuuden raja-arvo on 10 ppm, mikä myös saavutettiin vuonna 2012. Vesiasiat Vuoden 2012 vesien tarkkailusta on laadittu raportti. Tarkkailussa ei havaittu merkittäviä poikkeamia aiempien vuosien tuloksiin verrattuna. Vesientarkkailusta on laadittu erillinen yhteenveto lautakunnalle. Muu päästöseuranta Ilman laatua valvotaan kahdella Ämmässuon alueella sijaitsevalla ilmanlaatuasemalla. Asemilla mitataan hiukkaspitoisuutta, pelkistyneitä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 21 / 34 rikkiyhdisteitä ja tuulen suuntaa. Hiukkaspitoisuuden PM10 (hengitettävät hiukkaset) ohjearvo 70 µg/m 3 ei ylittynyt toimintavuoden aikana. Rajaarvon numeroarvo 50 µg/m 3 ei ylittynyt yhtään kertaa vuoden 2012 aikana. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, katsotaan raja-arvon ylittyneen. Pelkistyneitä rikkiyhdisteitä TRS seurataan jatkuvatoimisella mittauksella. Pitoisuus ylitti kerran ohjearvon 10 µg/m 3 mittausaseman havainnoissa. Ohjearvo on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso, jonka tulee jäädä alle 10 µg/m 3. VTT tutkii säännöllisesti hajun esiintymistä Ämmässuon ympäristössä. Tutkimus tehdään aistinvaraisena Ämmässuon ympäristön maastossa. Tutkimusraportit on julkaistu vuosina 2000, 2002, 2003, 2007-2008 ja 2010. Vuonna 2012 hajun maastohavainnot tehtiin loka-marraskuussa ja tutkimus jatkuu vuoden 2013 maalis toukokuussa. Tutkimusraportti ja johtopäätökset hajutilanteesta valmistuvat vuoden 2013 aikana. Ilmatieteen laitoksen tekemien mikrometeorologisten mittausten mukaan vanhan kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöt ovat selvästi vähentyneet tiiviin pintarakenteen valmistumisen myötä. Mittausten mukaan metaanin hajapäästö vuonna 2012 oli vanhalla kaatopaikan osalla 1 170 tonnia ja uudella kaatopaikan osalla 2 950 tonnia. Vuoden 2012 keräystietojen mukaan vanhan kaatopaikan keräystehokkuus vaihteli 86-94 % välillä, uuden kaatopaikan keräystehokkuus oli 72 %. HSY on mitannut melua Ämmässuon ympäristössä kolmessa pisteessä, Råbackan, Laitamaan ja Kolmperän lähimpien asuinrakennusten luona. Vuonna 2012 melumittaukset tehtiin heinä-, syys- ja joulukuussa. Melun ekvivalenttitasot vaihtelivat 41-50 dblaeq välillä. Ympäristöluvan määräyksen mukainen ulkopuolinen konsultti mittasi melua samoissa pisteissä toukokuussa 2012. Melun ekvivalenttitaso vaihteli välillä 37-52 dbl Aeq. Lupatilanteesta Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksella on voimassa - Etelä-Suomen aluehallintoviraston antama ympäristölupa 14.12.2012, sisältää aloitusluvan valituksesta huolimatta (päätöksestä valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen) - Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa 26.5.2003 sekä valituksia koskevat päätökset VHO 22.12.2004 ja KHO 8.3.2006 siltä osin kuin ympäristölupa koskee biojätteiden käsittelyä - Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa 7.11.2007 ja sen muutos 28.11.2008 kaatopaikkakaasuvoimalaitokselle - Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa 18.12.2009 vaarallisen jätteen kaatopaikalle (jätevoimalan tuhkat) - Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa 1.10.2003 ja sen muutos 26.5.2008 kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä seuraavat HSY:n Ämmässuon aluetta koskevat ympäristölupahakemukset:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 22 / 34 - Biojätteiden käsittely (kompostointi - mädätyslaitos), vireille 2.5.2011. Biojätteiden käsittelyn ympäristövaikutusten arviointi on tehty vuonna 2005. - Kivenmurskaamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, vireille 18.12.2012 - sekajätteen käsittelylaitos (ei rakennettu), Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupa 16.5.2005, HSY:n hakemus luvan voimassaolon jatkamiseksi Ajankohtaista Kompostointilaitokset saneerataan vuosien 2012 2013 aikana. Kompostointitunnelien tyhjennysjärjestelmä uusitaan, prosessiilmanvaihtoa ja hajukaasun käsittelyä parannetaan. Vantaan jätevoimalasta tuotavien vaarallisiksi jätteiksi katsottavien tuhkien sijoituspaikkaa kaatopaikan laajennusalueella rakennetaan. Sijoituspaikka on kalliolouhos, jonka seinämät ja pohja tehdään haitta-aineita läpäisemättömäksi. Voimalan on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2014. Mädätyslaitos rakennetaan vuosina 2013 2014, investointi on 15,5 milj.. Laitoksella ei ole vielä ympäristölupaa. Tuleva biojäte jaetaan ominaisuuksiensa mukaan joko mädätykseen tai kompostointiin. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 23 / 34 61/11.01.00/2013 37 Espoon maantäyttöalueiden toiminta 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816 24831 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedokseen yhteenvedon Espoon maantäyttöalueiden toimintaa koskevista raporteista 2012. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Taustaa Maantäyttöalueiden toiminnasta on esitettävä vuosittainen raportti ympäristövalvontaviranomaiselle, velvoite perustuu valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevaan päätökseen (861/1997) ja täyttöalueille annettujen ympäristölupien määräyksiin. Espoossa on annettu ympäristölupa kuudelle maantäyttöalueelle: Ämmässuo, Ämmässuontie, täyttötilavuus 4,8 milj. m 3 (täyttynyt vuonna 2003, vesientarkkailu jatkuu) Kulmakorpi, Kulmakorventie, 1,83 milj. m 3 (täyttynyt vuonna 2007, vesientarkkailu jatkuu) Kalliosuo, Kulmakorventie, 3,5 milj. m 3, käytössä oleva täyttöalue Kalliosuon täyttöalueen laajennus, 1,9 milj. m 3, aluetta rakennetaan, toiminta ei alkanut Takapelto, Kulmakorventie, 18,8 milj. m 3, täyttö alkanut lokakuussa 2012 HSY Vesi Suomenoja, Hyljeluodontie, 40 000 m 3 Lahnuksen täyttöalue (yksityinen), Tmi Jari Hännikäinen, Lahnuksentie 46-50, 300 000 t. Täyttöalueille on määrätty vesientarkkailua seuraavasti: - Kulmakorven alueen kolme täyttöaluetta sekä Ämmässuon alue: nämä ovat mukana alueen vesien yhteistarkkailussa, jossa näytteet otetaan pinta- ja pohjavesistä neljä kertaa vuodessa - Suomenojan täyttöalue: tarkkaillaan pohjaveden laatua ja pinnan korkeutta yhdestä pohjavesiputkesta sekä pintavettä kahdesta ojapisteestä, kaksi kertaa vuodessa - Lahnus: alueella on kaksi pohjavesiputkea ja porakaivo, joista otetaan näytteet kerran vuodessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 24 / 34 Lisäksi on raportoitava vastaanotetuista massamääristä. Kuva 1. Maantäyttöalueiden sijainti Kulmakorven alueella. Kalliosuon alue on täyttymässä vuonna 2013. Jersinmäen-Takapellon alue on yhdistetty uudeksi Takapellon maantäyttöalueeksi. Ämmässuon suljettu maantäyttöalue sijoittuu Ämmässuon kaatopaikan pohjoispuolelle Toiminta ja tarkkailu vuonna 2012 Vuosiraportti on saatu kaikkien maantäyttöalueiden toiminnasta. Kalliosuon täyttöalue on toiminut vuodesta 2004 kaupungin ainoana maanvastaanottopaikkana. Alue on täyttymässä vuoden 2013 aikana ja toiminta siirtyy uudelle laajennusalueelle sekä Takapellon alueelle, joka sijaitsee Kalliosuon itäpuolella. Maantäyttöalueelle vastaanotetaan Espoon ja vuoden 2008 alusta Kirkkonummen alueelta tulevia maa-aineksia. Vastaanotettujen maaainesten määrä oli 851 000 irto-m 3. Maa-aineksista 13 % tuli kaupungin omilta työmailta, loput yksityisiltä rakentajilta. Kirkkonummelta maaaineksia toimitettiin 6 800 irto-m 3. Takapellon täyttöalueelle toimitettiin ensimmäiset maa-aineskuormat 8.10.2012. Vuoden 2012 aikana maa-aineksia on toimitettu noin 40 000 irto-m 3. Täyttöaluetta rakennetaan vielä louhimalla alueesta ns. kalliokaivanto täyttöalue. Kiviainesta louhitaan kaikkiaan 7,25 milj. m 3 ktr. Louhinta on alkanut v. 1995 ja jatkuu noin vuoteen 2018 (louhinnan 1.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 25 / 34 vaihe). Louhinnassa on ollut taukoja, nykyinen urakoitsija Rudus Oy on louhinut yhtäjaksoisesti vuodesta 2010. Ämmässuon Kulmakorven maantäyttöalueiden pinta- ja pohjavesivaikutuksia seurataan alueen yhteistarkkailun puitteissa neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Vesientarkkailusta laaditaan lautakunnalle erillinen yhteenveto. Kulmakorven suljetulla maantäyttöalueella on kaupungin omien metsäja puistotöiden yhteydessä poistettavien kantojen haketuspaikka. Viime vuonna haketustoimintaa ei ollut. Alueelle vastaanotettiin 504 kpl kantokuormia. Hake käytetään energiantuotannossa. Suomenojan täyttöalue on HSY Veden hallinnassa. Alue sijaitsee Suomenojan jäteveden puhdistamolle johtavan Hyljeluodontien ja lintulammen välissä. Sinne otetaan vastaan virka-ajan ulkopuolella tapahtuvien vesivuotojen kaivumaita sekä laitoksen huoltamien hiekanerotus- ja sakkapesien kuivattuja hiekkoja. Sijoitetut massamäärät ovat noin 3 000 m 3 /a ja sallittu kokonaistäyttömäärä 35 000 tonnia (noin 21 000 m 3 ). Ympäristölautakunta antoi täyttöalueen ympäristölupaa koskevan päätöksen 14.4.2011. Vuonna 2012 täyttöalueelle sijoitettiin 367 t maa-aineksia. Alueella välivarastoitiin laitoksen työmailta peräisin olevaa asfaltti- ja betonijätettä 48 t, jotka toimitettiin Ämmässuon kaatopaikalle. Alueella tehdään pinta- ja pohjaveden tarkkailua kahdesta pintavesipisteestä ja yhdestä pohjavesiputkesta. Ojavesi ei ole ollut likaantunutta, pintavesien yleiseen tasoon verrattuna sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja rautapitoisuus olivat jonkin verran koholla. Pohjavesi oli kirkasta ja väritöntä ja siinä oli selvä rikkivedyn haju. Vesi oli hapetonta, mutta sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat pohjavesille ominaisia. Öljyä ei havaittu missään näytteessä. Tiedoksi Lahnuksen täyttöalue sijaitsee Pohjois-Espoossa Lahnuksentien varrella lähellä Nurmijärven rajaa. Alue on yksityisessä omistuksessa ja toiminnanharjoittaja on yksityishenkilö. Ympäristölupa toiminnalle on annettu vuonna 1998 ja sitä on tarkistettu vuonna 2006. Luvan mukaan alueelle saa ottaa vastaan 20 000 t/a puhtaita maa-aineksia. Vuonna 2012 maa-aineksia otettiin vastaan 1 179 autokuormallista, mikä merkitsee noin 20 000 tonnia. Täytön vaikutuksia seurataan kahdesta alueelle asennetusta pohjavesiputkesta ja toiminnan harjoittajan omasta porakaivosta. Tarkkailun tulosten mukaan pohjavesi on täyttänyt talousvedelle annetut laatuvaatimukset. Pohjavedessä esiintyy lievää sameutta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 26 / 34 1553/00.02.02/2013 38 Ympäristölautakunnan syksyn 2013 kokoukset Valmistelijat / lisätiedot: Leena Renko-Julin, puh. (09) 816 24842 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää, että syyskauden kokoukset pidetään seuraavasti: Kokouspaikka: Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus. Kokoontumispäivät ja aika: Torstaisin 29.8., 19.9., 10.10., 14.11. ja 12.12. klo 17.30 sekä tarvittaessa muutoin hallintosäännön 3 :n mukaisesti. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupungin hallintosäännön 3 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättäminään aikoina ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielin jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Tiedoksi - Ympäristökeskus - Pirjo Aalto, Hallinto- ja kehittämisyksikkö - Tuija Nyyssönen, Talousyksikkö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 27 / 34 39 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen seuraavat lausunnot, päätökset ja kirjelmät: Espoon ympäristökeskuksen antamat lausunnot: Espoon ympäristökeskuksen kannanotto Viherlaakso eteläinen (alue 150521) asemakaavan muutosehdotuksesta Espoon ympäristökeskuksen kannanotto Matinlahti II asemakaavan muutosehdotuksesta Espoon ympäristökeskuksen lausunto maisematyölupahakemuksesta T- 2013-17, hakijana Tekninen keskus/kvp Espoon ympäristökeskuksen lausunto maisematyölupahakemuksesta T- 2013-18 Espoon ympäristökeskukselle tulleet kirjelmät ja päätökset: Suomen ympäristökeskuksen päätös elektroniikkajätteen viennistä Suomesta Viroon ja edelleen Viroon, Suomeen ja Ruotsiin, Kuusakoski Oy Suomen ympäristökeskuksen päätös jalometalleja sisältävien happamien liuosten tuonnista Ruotsista Suomeen, Kuusakoski Sverige AB Suomen ympäristökeskuksen päätös jalometallipitoisten syanidiliuosten tuonnista Ruotsista Suomeen, Kuusakoski Sverige AB Suomen ympäristökeskuksen päätös galvaanisen lietteen tuonnista Ruotsista Suomeen, Kuusakoski Sverige AB Suomen ympäristökeskuksen päätös lyijyakkujätteen viennistä Suomesta Viroon, Romu Keinänen Oy Valvontapäällikön päätökset (ympäristöasiat): Kantolan Paalutus Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus paalutuksesta 17 / 15.3.2013 Espoon kaupungin tekninen keskus, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louheen vastaanotosta 18 / 19.3.2013 Fin-Seula Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus murskauksesta 19 / 26.3.2013
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 28 / 34 Maarakennus M.Laivola Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louhintatyöstä ja murskauksesta 20 / 26.3.2013 Graniittirakennus Kallio Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louhinnasta 21 / 4.4.2013 NCC Rakennus Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louhinnasta ja pontituksesta 22 / 4.4.2013 Ympäristönsuojelupäällikön päätökset (ympäristöasiat): Käytöstä poistetun öljysäiliön maahan jättäminen 32 / 12.3.2013 Vapautuksen hakeminen yleiseen hulevesiviemäriin liittämisestä 33 / 3.4.2013 Vapautuksen hakeminen yleiseen vesijohtoon liittämisestä 34 / 3.4.2013 Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Tiedoksi lautakunnalle 18.4.2013
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 29 / 34 238/11.01.00/2012 40 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan olennaisesta muuttamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston 15.4.2013 antama päätöksen, joka koskee Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan olennaista muuttamista. Käsittely Päätös Ylimääräinen asia, jonka lautakunta päätti yksimielisesti ottaa käsiteltäväkseen. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on tehnyt päätöksen Nro 76/2013/1 (Dnro ESAVI/310/04.08/2011) Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Päätös sisältää ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. AVI:n päätös on annettu 15.4.2013. Valitusaika päättyy 15.5.2013. Lupapäätöksessä on 92 sivua. Päätös on luettavissa ympäristöhallinnon verkkosivulla www.avi.fi/etela --> ympäristö- ja vesitalousluvat --> ympäristöluvat --> ympäristölupapäätökset. Lupapäätös on myös nähtävillä ympäristölautakunnan kokouksessa. AVI:n päätöksen sisältö ja päätöksessä annetut määräykset Suomenojan voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukkaille sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Suomenojan voimalaitoksella on viisi tuotantoyksikköä: höyryvoimalaitos, kombivoimalaitos, leijupolttokattilalaitos, kaasuturbiinilaitos ja apukattila. Laitosalueella sijaitsee myös kivihiilen käsittelyjärjestelmiä ja varastokenttä, öljysäiliöt, tuhka- ja rikinpoistosiiloja, korjaamo- ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 30 / 34 varastotiloja sekä toimisto- ja ruokalatiloja. Voimalaitoksen toimintaa muutetaan - ottamalla käyttöön biopolttoaine höyryvoimalaitoksella ja leijupolttokattilalaitoksella korvaamaan kivihiiltä - ottamalla käyttöön savukaasulauhdutin leijupolttokattilalaitoksella - rakentamalla alueelle lämpöpumppulaitos, jolla otetaan Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesistä ja voimalaitoksen jäähdytysvesistä lämpöä talteen hyödynnettäväksi kaukolämpönä - rakentamalla alueelle 6000-20000 m 3 :n vesisäiliö kaukolämpöakuksi Savukaasulauhdutin, lämpöpumput ja kaukolämpöakku lisäävät Suomenojan voimalaitoksen energiatehokkuutta ja ovat siten ympäristön kannalta edullisia. Tavoitteena on toteuttaa muutokset vuosina 2013-2015. Muutosten jälkeen voimalaitoksella käytössä olevat polttoaineet ovat biopolttoaine, maakaasu ja kivihiili sekä käynnistys- ja varapolttoaineena kevyt ja raskas polttoöljy. Voimalaitosalueelle rakennetaan biopolttoaineiden vastaanottoasema, josta kiinteät polttoaineet siirretään koteloiduilla kuljettimilla metallierotuksen sekä tarvittaessa seulonnan ja murskauksen jälkeen polttoainesiiloon. Polttoainesiilosta biopolttoaine siirretään päiväsiiloon ja edelleen kattiloille. Kivihiili varastoidaan kivihiilikentällä. Polttoöljyt varastoidaan maanpäällisissä teräksisissä säiliöissä. Maakaasu tulee laitokselle putkea pitkin, eikä maakaasua varastoida laitosalueella. Voimalaitosalueelle on nykyisin raskasta liikennettä noin 20-40 autoa/vrk. Kuljetukset ovat polttoaine-, tuhka-, kalkki- ja kemikaalikuljetuksia. Biopolttoaineen käyttöönotto lisää polttoainekuljetuksia mutta vähentää tuhkakuljetuksia. Savukaasun puhdistuskemikaalien kuljetukset lisääntyvät. Yhteensä kuljetuksia tulevaisuudessa on noin 20-70 autoa/vrk. Kuljetukset ajoittuvat pääsääntöisesti arkipäiviin klo 6-22 välille. Kuljetukset kulkevat nykyistä tiestöä pitkin pääasiassa reittiä Länsiväylä- Hannuksentie-Rusthollarinkatu-Hyljeluodontie-Hylkeenpyytäjäntie. Muutosten myötä voimalaitokselle tulee uusia laitteistoja, joista melun kannalta merkittävimpiä ovat biopolttoaineen käsittelyä varten tulevat haketin- ja hienomurskauslaitteistot sekä savukaasulauhduttimen pumput ja puhaltimet. Ko. melulähteet sijoitetaan melueristettyihin sisätiloihin tai koteloidaan melun leviämisen estämiseksi. Haketus ja hienomurskaus eivät ole jatkuvaa toimintaa. Laitoksen toimintaa tarkkaillaan erillisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä LCP-asetuksen (Large Combustion Plants, Valtioneuvoston asetus 96/2013 polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta) mukaisilla tarkkailuvaatimuksilla. Täydennetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ELY-keskukseen ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 31.5.2015. Toiminnanharjoittaja määrättiin selvittämään voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso altistuvissa kohteissa vuoden kuluessa