Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee suunterveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Kunnalla ei ole velvoitetta järjestää suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arviota uudelleensynnyttäjälle. Odottavien äitien neuvolakäynneillä tulisikin kiinnittää huomioita äidin suunterveyteen. Myös uudelleensynnyttäjä ohjataan suunterveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle, jos suun omahoidossa tai terveydessä on ongelmia. Raskausaika on erinomainen ajanjakso ohjeistaa perheet suun omahoitoon, terveellisiin ravintotottumuksiin, terveelliseen ympäristöön sekä päihteettömyyteen.
Odottavien äitien neuvolakäynneillä vanhemmat ohjeistetaan Hampaiden huolelliseen harjaukseen fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä. Hammasvälien päivittäiseen puhdistamiseen. Syömään monipuolisesti ja terveellisesti ruoka-aikoina ja välttämään napostelua. Valitsemaan janojuomaksi veden. Välttämään sokerin runsasta ja tiheää käyttöä. Käyttämään päivittäin ksylitolituotteita aterioiden jälkeen (vähintään 5 6 g ksylitolia vuorokaudessa). Välttämään lapsen synnyttyä sylkikontaktia: pieni lapsi saa kariesbakteerin yleensä syljen mukana äidiltään. Lopettamaan tupakointi ja alkoholin käyttö.
Lastenneuvola ja suunterveyden edistäminen Vanhemmat ovat vastuussa lastensa hampaiden puhdistuksesta. Terveelliset elintavat on hyvä omaksua pienestä pitäen. Vanhempien tulisi aloittaa lastensa hampaiden harjaus heti ensimmäisen maitohampaan puhjetessa. Kun hampaiden harjaus aloitetaan aivan pienenä, on lasten helpompi omaksua hampaiden puhdistus osaksi päivittäisiä perustoimintoja.
Vanhemmat toimivat mallina lapsillensa. Hyviä hampaiden hoitotottumuksia ja terveellistä ravintoa on hyvä korostaa läpi neuvolaiän. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011): Kunnan on järjestettävä lapselle tämän ollessa 1 6 vuoden ikäinen vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä; yhteen terveystarkastukseen on sisällytettävä terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta.
Suun terveydentilan arvio Suun terveydentilan arvio sisältää: Arvion suuhygieniasta Arvion suun terveydentilasta Keskustelun suunterveyteen liittyvistä asioista Keskusteltaessa ja annettaessa neuvontaa suunterveyteen liittyvistä asioista, käytetään keinona motivoivaa haastattelua. Motivoiva haastattelu: Lisää yksilön omaa ymmärrystä toiminnastaan. Pyrkii tukemaan yksilön halua muuttaa terveyskäyttäytymistään. Mahdollistaa muutoksen terveyskäyttäytymisessä. Lapsen suun terveydentilan voi arvioida nostamalla lapsen ylähuulta. Suojakäsineitä on käytettävä, jos lapsen suun limakalvoihin ollaan kosketuksissa.
Tarkasteltaessa lapsen hampaita kiinnitetään huomioita siihen, onko yläetuhampaiden pinnoilla bakteeripeitettä eli plakkia ja näkyykö lapsen hampaissa kariesvaurioita. Plakkia kertyy yleisimmin ienrajaan, mistä plakin voi selvästi havaita. Kariesvaurio Plakkia Lapsella on useita kariesvaurioita.
Puhtaiden hampaiden pinta on kiiltävä. Suunterveys ja ravinto Neuvolakäynneillä käytävässä ravintokeskustelussa on hyvä huomioida myös suunterveys. Leikki-ikäisten on todettu saavan liikaa sokeria suosituksiin nähden ja lisätyn sokerin pääasiallisia lähteitä ovat mehujuomat, sokeripitoiset maitovalmisteet, suklaa sekä makeiset. Ravintoneuvonnassa on suunterveyden kannalta hyvä kiinnittää huomioita seuraaviin asioihin: Terveelliset ja monipuoliset ateriat Säännölliset ruoka-ajat ja napostelun välttäminen Janojuomana käytetään vettä Runsasta ja tiheää sokerin käyttöä on syytä välttää Jos lapsi on saanut kariesbakteerin hampaiden puhjettua ja ruokailutottumukset (sokeripitoisten ruokien ja juomien runsas ja tiheä nauttiminen) ovat hampaiden reikiintymistä suosivia, voi pitkään jatkuva lapsentahtinen imettäminen aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. 1 2-vuotiaalle ei makeaa ole syytä tarjota lainkaan ja 3 4-vuotiaalle vain harvoin. Jos makeaa käytetään, on käyttö hyvä liittää aterioiden yhteyteen.
Päivittäisen ksylitolipurukumin tai -pastillien käytön on osoitettu vähentävän hampaiden reikiintymistä. Ksylitolin käytössä huomioitavaa: Ksylitolia tulisi käyttää vähintään 5 g päivässä. Suositeltava annos on 2 palaa täysksylitolituotteita 3 5 kertaa päivässä. Pienen lapsen on totuteltava ksylitolin käyttöön asteittain. Ksylitolin käyttö voidaan aloittaa, kun pieni lapsi pystyy syömään kiinteää ruokaa. Aluksi ksylitolipastillin voi murskata pieniksi muruiksi, pikkuhiljaa lapsi oppii imeskelemään pastillin. Ksylitolipurukumin käytön lapsi voi aloittaa hieman vanhempana, vasta kun hän pystyy pureskelemaan purukumia sitä nielemättä.
Hampaiden puhdistus Hampaiden harjaus aloitetaan heti ensimmäisen maitohampaan puhjetessa. Vanhemmat huolehtivat lastensa huolellisesta hampaiden harjauksesta kaksi kertaa päivässä Fluorihammastahnaa käytetään seuraavasti: - Puolesta ikävuodesta kolmeen vuoteen saakka kerran päivässä sipaisu tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 000 1 100 ppm. - 3 5-vuotiaille kahdesti päivässä lapsen pikkusormen kynnen kokoinen nokare tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 000 1 100 ppm. - 6 vuoden iästä alkaen kahdesti päivässä 0,5 2 cm kokoinen nokare tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 450 ppm - Fluorihammastahnan käyttöä ei suositella alle 6-vuotiaille juomaveden fluoridipitoisuuden ollessa yli 1,5 mg/l (1,5 ppm). Harjaustilanteesta pyritään tekemään mahdollisimman miellyttävä hetki. Hammasharjaksi valitaan pieni ja pehmeä harja.
Tutin käyttö Tutista on hyvä luopua viimeistään lapsen ollessa 2-vuotias. Viimeistään tällöin siirrytään myös juomaan tavallisesta mukista. Pitkään jatkuva tutin tai peukalon imeminen voi aiheuttaa purentavirheitä. Käynnit suun terveydenhuollossa Jos suun terveydentilan arviossa havaitaan suun sairauksien riskitekijöitä tai jos vastaanotolla tulee ilmi suun ja hampaiden sairauksien aiheuttamia oireita, ohjataan perhe suun terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle. Vanhempien kanssa keskusteltaessa on hyvä korostaa, että säännölliset käynnit suun terveydenhuollossa auttavat pitämään suun ja hampaat kunnossa.
Lomake ohjaamaan keskustelua neuvolaikäisen lapsen suunterveyttä tukevista toimintatavoista. Neuvolaikäisen lapsen suunhoito-opas sisältää lisätietoa lapsen suunterveydestä. Lisätietoja - Puhtaat hampaat -sivusto, jossa videot eri-ikäisten lasten hampaiden harjauksesta ym. tietoa: http://www.helsinki.fi/hammas/puhtaathampaat/ - Suunterveystietoa kaiken kattavasti Hammaslääkäriliiton nettisivuilla: http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys Lähteet Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kyttälä P., Ovaskainen M., Kronberg-Kippilä C., Erkkola M., Tapanainen H,. Tuokkola J., Veijola R., Simell O., Knip M., Virtanen SM Helsinki: Kansanterveyslaitos; 32/2008.
Karies (hallinta) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 9.11.2014). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi. Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Päivi Mäki, Katja Wikström, Tuomi Hakulinen-Viitanen, Tiina Laatikainen (toim.). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011. Saatavilla internetissä: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80364/c0383a69-f643-4d70-bc03-09c6f86cd89b.pdf?sequence=1 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 (viitattu 15.9.2014). Saatavilla Internetissä: http://www.finlex.fi Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä (kirj.), Reija Klemetti, Tuovi Hakulinen-Viitanen (toim.). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2013. Saatavilla internetissä: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/thl_opa2013_029_verkko. pdf?sequence=1