Yleistä suun terveydestä

Transkriptio

1 Suun terveys osana kokonaisvaltaista terveyttä - Potilaan ohjaus osastohoidossa ja poliklinikkakäynnillä Ajankohtaista hoitotyössä iltapäivä Suuhygienisti Jaana Mattila jaana.mattila2@satshp.fi Yleistä suun terveydestä Väestö vanhenee ja yhä useammalla ikääntyneellä on omat hampaat suussa. Paljon korjattu oma hampaisto on aina suurempi riski infektioille kuin täysin hampaaton suu. Suun terveydentilan ja yleisterveyden välillä on kaksisuuntainen yhteys, esim. hoitamaton parodontiitti (hampaiden kiinnityskudostulehdus) aiheuttaa lisäriskin sairastua aivo- tai sydäninfarktiin, suunbakteerit mukana bakteriellin endokardiitin synnyssä ja toisinpäin esim. diabetes lisää parodontiitin etenemisen ja karioitumisen riskiä. Suun merkitys unohdettuna infektiolähteenä on korostunut sitä enemmän, mitä enemmän asiaa on tutkittu. 1

2 Suun mikrobikirjo on runsas ja ainutlaatuinen. Plakissa, limakalvoilla, ientaskuissa ja kielen uurteissa elää satoja mikrobilajeja. Aiheuttavat kariesta, gingiviittiä (ientulehdusta) ja parodontiittia. Monimuotoiduudessaan nämä mikrobit antavat vahvan suoja ulkomaailmasta tulevia mikrobeja vastaan, mutta olosuhteiden salliessa pystyvät aiheuttamaan vakaviakin infektioita. Nykytietämyksen mukaan hoitamaton parodontiitti (saa elimistössä aikaan matala-asteisen tulehdustilan) aiheuttaa lisäriskin sairastua aivoinfarktiin, sydäninfarktiin, ateroskleroosiin. Suun bakteerit mukana endokardiitin synnyssä. (Heinonen, T Yleissairaudet suun terveydenhoidossa. Lahti: Idies ky.) 2

3 Suussakin ilmeneviä sairauksia Ihosairaudet mm. lichen planus (punajäkälä) Hematologiset sairaudet ja puutostilat mm. anemia, leukemia Sidekudossairaudet mm. nivelreuma Virussairaudet mm. mononukleoosi, vesirokko Suomalainen suun terveys ( Meurman, Jukka H., Suomalainen suun terveys. Duodecim Oppiportti) Suomessa hampaattomien henkilöiden osuus koko väestöstä kasvoi 1980-luvulle saakka. Sen jälkeen hampaattomien osuus vähentynyt tasaisesti. Joka kymmenennellä 30 vuotta täyttäneellä ei ainuttakaan omaa hammasta suussa (Terveys 2011). Yli 65-vuotiailla miehillä keskimäärin 17 hammasta, naisilla 10 hammasta. Naiset hakeutuvat hoitoon paremmin ja huonokuntoiset hampaat poistetaan. 3

4 Iensairaudet Merkittävä kansanterveysongelma suomalaisilla. Iensairauksien (gingiviitti, parodontiitti) esiintyvyys on suomalaisten keskuudessa runsasta: iensairauksia esiintyy vuotiaista miehistä 56,5 %:lla ja naisista 42,8 %:lla. (Suominen, L., Vehkalahti, M. & Knuutila, M Suunterveys. Julkaisussa : Koskien, S., Lundqvist, A., Ristiluoma, N., Toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 68/2012, Helsinki, s Parodontiitista (Hiiri, Anne. Terve Suu Hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti) Puutteet hampaiden puhdistuksessa johtavat bakteeriplakin muodostumiseen hampaiden pinnalle ienrajaan -> ientulehdus. Syljen kalkkisuolojen kanssa bekteeripeite kovettuu hammaskiveksi. Karkeaan hammaskiven pintaan bakteerit tarttuvat entistä helpommin. Kun hammaskivi saa olla kauan paikoillaan, se alkaa tuhota ikenen alaisia hampaan kiinnityskudoksia, jolloin hampaan ympärillä oleva ientasku syvenee. Taskua vaikea puhdistaa omatoimisesti-> varastoi bakteereja-> ongelma pahenee. 4

5 Parodontiitin ja ientulehduksen esiintyvyys Suomessa Ientulehduksen esiintyvyys 74 % miehet 77% naiset 70% Vaikean parodontiitin esiintyvyys 21% miehet 26% naiset 16% (Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M, AromaaA, toim. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004. Helsinki Tärkeimmät parodontiitin riskitekijät ovat huono suun omahoito ja tupakointi. Myös eräät sairaudet lisäävät riskiä sairastua, kuten mm. diabetes ja leukosyyttisairaudet. Lisäksi yksilöllisessä alttiudessa parodontiittiin on suuria vaihteluita. Gramnegatiiviset, anaerobiset bakteerit. (Parodontiitti. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

6 Koko hampaistoon levinneen parodontiitin pinta-ala 20 cm² (Hujoel PP, White BA, Garcìa RI, ym. The dentogingival epithelial surface area revisited. Periodontal Res 2001; 36: Karieksen esiintyvyys Nuorista aikuisista joka toisella on reikiä hampaistossa. Aikuisväestöstä joka kolmannella. Yli 75-vuotiaista karieksen esiintyvyys jälleen nousee; yli 75-vuotiaista naisista kariesta on joka kolmannella ja miehistä joka toisella. 6

7 Fluori ja hampaiden harjaus (Sirviö., K. Terve suu 2015) Hampaiden harjaus fluoritahnalla on nykysuosituksen mukaan riittävää sekä lasten että aikuisten fluorin saannin turvaamiseksi (fluoripitoisuus ppm). Alle 3-vuotiaalle on suositeltavaa annostella kerran päivässä sipaisu fluorihammastahnaa, jossa on ppm fluoria vuotiaille lapsen pikkusormen kynnen kokoinen nokare hammastahnaa. 6-vuotiaat ja vanhemmat voivat käyttää 0,5-2 cm:n kokoista nokaretta aikuisten hammastahnaa. Suomalaisten hampaiden harjaus ( luvulla vähintään kaksi kertaa päivässä hampaansa harjaavien osuus on kasvanut, vertailussa kuitenkin edelleen pohjoismaalaisista huonoiten harjaavia. 5-vuotiaista suositus toteutuu 41%:lla. WHO:n koululaistutkimus 2009/2010 pojat 11 v. (49 %), 13 v. (47%), 15 v. (43%) tytöt 11 v. (61 %), 13 v. (64%), 15 v. (70 %) 7

8 Hampaiden harjaus ( Terveys 2000 ja Terveys 2011) Suomalaisista 30 vuotta täyttäneistä: miehet 53 % naiset 81 % Harjaustekniikassa puutteita: näkyvää plakkia esiintyi 60 %:lla niistä, jotka ilmoittivat harjaavansa hampaansa kahdesti päivässä. Hammasperäiset infektiot Valtaosa suun ja leukojen alueen infektioista on lähtöisin hampaistosta. Leviävän tulehduksen lähtökohtana on yleensä hoitamaton tai hoitoon reagoimaton hampaan juuritulehdus, perikoroniitti tai hampaan poistokuopan tulehdus. Etenkin alaleuan poskihampaiden tulehdukset leviävät nopeasti taakse ja alas suunpohjan kielenpuoleisiin pehmytkudoksiin, mistä on suora yhteys nielua ja kaulaa ympäröiviin syviin rakenteisiin ja alas aina välikarsinaan saakka. SatKs:ssa 12 potilasta joutui vuonna 2016 osastohoitoon hammasperäisen infektion vuoksi. Vuoden 2017 alkupuoliskolla (tammi-maaliskuu) osastohoitoa vaativia potilaita on ollut 6. Luvuista puuttuvat lievemmät, ei osastolle otetut potilaat, sekä viikonloppupäivystyksen aikana suoraan TYKSiin lähetetyt hammasinfektiopotilaat. 8

9 Stepin minimikriteerit suun hoidolle: (perushoidon laadun minimikriteerit) Potilaan suuhygieniasta huolehditaan min. 2x/vrk Rohkaistaan suuhygienian hoitoon Potilaalle tarjotaan henkilökohtainen hammasharja ja - tahna Kuiva suun hoito ja janontunne: tunnistaminen ja hoito Hammasproteesit/irtoproteesit: hoito ja säilytys Tehostettu suunhoito: avustettavalla potilaalla Suun hoidon toteuttaminen Hampaiden harjaus 2krt/vrk -> mekaaninen plakin poisto/biofilmin häirintä tärkeää -> manuaaliharja pienipäinen, pehmeä; sähköharjassa pyöreät vaihtopäät; monitasoharja ( superbrush ) puhdistaa 3 pintaa yhtä aikaa -> vaihtoehtona klooriheksidiinikäsittelyt (liuos/geeli 0,12 0,2 %, pitkäaikaiskäytössä 0,06%), (Corsodyl, Paroex). 9

10 Potilaan motivointi suuhygieniasta huolehtimiseen Osastojakson aikana rohkaistaan hampaiden harjaukseen. 2 krt/vrk. Kysytään potilaan omaa tuntemusta hampaiston kunnosta ja tarjotaan välineistö (harja, tahna) suuhygieniasta huolehtimiseen, jos potilaalla ei omaa harjaa mukana. Kerrotaan suun terveyden ja yleisterveyden välisestä yhteydestä ja ohjataan hakeutumaan hammashoitoon. Hammasproteesit: hoito ja säilytys Autettavan potilaan suunhoito Suu ja hampaat voidaan puhdistaa puoli-istuvassa asennossa. Potilaan päätä kohotetaan tyynyllä ja / tai tuetaan hoitajan käsivartta vasten. Huulia ja poskia voi venyttää helpommin, jos asiakas pitää suunsa kiinni. Jos hampaissa runsaasti peitteitä, ne puhdistetaan kostutetulla sideharsolla. Sillä voi myös kostuttaa vuodepotilaan suun limakalvoja. Hampaiden puhdistukseen riittää herneen kokoinen määrä hammastahnaa tai vesi/suuvesi-sekoitus. Jos potilas ei pysty sylkemään ja huuhtomaan suutaan tai on vaarana, että vettä menee hengitysteihin, pyyhintä kostutetulla sideharsotaitoksella harjauksen lopuksi riittää. 10

11 Lopuksi Sairaalahoidossa olevien potilaiden suun terveyden on todettu heikentyvän hoitojakson aikana puutteellisesta suun hoidosta johtuen. (Terezakis, E., Needleman, I., Kumar, N., Moles, D. & Agudo, E The impact of hospitalization on oral health: a systematic review. Journal of Clinical periodontology, 38(7), Henkilökunnan saama koulutus suun hoitoon ammattiopintojen aikana tai niiden jälkeen vaihtelee suuresti, mutta se näyttäisi vaikuttavan myös hoitajien tietämykseen suun hoidosta ja suun hoidon toteuttamiseen. Tutkimuksissa, joissa hoitajien saama koulutus suun hoitoon on ollut vähäistä, on hoitajien tietämys suun hoidosta todettu heikoksi (Southern, H Oral care in cancer nursing: nurses knowledge and education. Journal of Advanced Nursing, 57(6), Heikko suun hoidon tietämys näyttää olevan yhteydessä heikkoon suun hoidon toteuttamiseen. (Vanobbergen, J. N. &De Visschere, L. M Factors contributing to the variation in oral hygiene practises and facilities in long-termcare institutions for the elderly. Community Dental Health, 22(4), Vastaavasti hyvä tietämys suun hoidosta näkyy hyvänä taidollisena osaamisena. (Forsell, M., Kullberg, E., Hoogstraate, J., Herbst, B., Johansson, O. & Sjögren, P A survey of attitudes and perceptions toward oral hygiene among staff at a geriatric nursing home. Geriatric Nursing, 31(6),

12 Kiitos mielenkiinnosta! Suuhygienisti Jaana Mattila Satks Hammas-, suu- ja leukasairauksien poliklinikka / N2 p jaana.mattila2@satshp.fi 12