Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki
Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014
BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi n. 15 % ero Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014
BKT:n nykytaso noin 7-8 % alle 2007 tason n. 7-8 % ero Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014
BKT:n tason n. 7-8 %:in lasku johtuu pitkälti teollisuustuotannon laskusta
Lähtökohdat tulevalle vaalikaudelle VM:n BKT-kasvuarvio: - keskimäärin 1,1 %/v. Suomen pankin BKT-kasvuarvio: - keskimäärin 0,8 %/v. Valtion ja kuntien yhteenlaskettu rakenteellinen vaje n. 5 mrd. Parempi kasvu ja työllisyys A&O - Mutta vajeen poistoa ei voi laskea niiden varaan Veroaste (44,5 % 2014) jo korkea - Sen noston varaan vaikea laskea
Miten julkisen talouden kestävyys turvattavissa? Julkisen sektorin tuottavuudella - Mm. eläköitymisen hyödyntäminen - N. 30 % nyt töissä olevista jää eläkkeelle 10 vuoden aikana Työllisyyttä ja kasvua tukemalla - Hallinnolla tässä tärkeä rooli
Hallinto ja virkamiehet murroksessa 1. Yhteiskunnan ja talouden vaatimukset kovat hallinnolle Pystyttävä säästöihin ja vaikuttavuuteen tehokuutta lisää edistettävä työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä mm. investointiluvat nopeasti (esim. Äänekosken hankkeen lupa) 2. Vaatimukset virkamiehille kovia Proaktiivisuus, luovuus, nopeus virkamiehen oma harkinta korostuu eettisyys korostuu avoimuus korostuu, muuten ei riittävää tilivelvollisuutta Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto 26.1.2015
Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon kehittämisestä sekä valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta Valtiovarainministeriön ohjaus julkisen talouden suunnitelma hallinnon kehittäminen (rakenteet, toimintatavat) julkisen hallinnon ict henkilöstövoimavarojen kokonaisuus toimitilastrategia ja konsernipalvelut Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto 26.1.2015
Valtion budjettitalouden ja liikelaitosten henkilöstö vuosina 1988-2014 Henkilöstövähennysten syyt vuosina 1989-2014 (karkea laskelma) Henkilöstömäärä % vuoden 1988 hen- kilöstö- määrästä Henkilöstömäärä vuonna 1988 215 300 100,0 Henkilöstövähennysten ja henkilöstölisäysten yhteisvaikutus -136 500-63,4 Henkilöstövähennykset yhteensä vuosina 1989-2014 -150 300-69,8 Liikelaitostaminen vuosina 1989-2014 -78 700-36,6 Budjettileikkaukset vuosina 1993-1996 -13 000-6,0 Suoraan yhtiöittäminen tai yrityistäminen vuosina 1989-2014 -3 400-1,6 Oppilaitosten kunnallistaminen tai yksityistäminen -8 900-4,1 Tuottavuusohjelma vuosina 2005-2011 ja budjettileikkaukset vuosina 2012-2014 -12 400-5,8 Yliopistosektorin siirtyminen BT:n ulkopuolelle -33 900-15,7 Henkilöstölisäykset yhteensä vuosina 1989-2014 13 800 6,4 Henkilöstömäärä vuonna 2014 78 800 36,6 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto 26.1.2015
Valtion budjettitalouden henkilöstön osuus työllisestä työvoimasta, palkansaajista ja julkisesta sektorista vv. 1970-2014 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto 26.1.2015
Pekka Hallberg (13.5.2014) virkamiehen ja hallinnon muutoksista http://www.haus.fi/ajankohtaista/uutiset/valtio-just-pekka_hallberg_arvoista-virkamiehen_ja_hallinnon_muutoksesta_seka_hyvasta_johtajuudesta/ Erityisesti virkamiesvastuu ja viranomaisen tiedonantovelvollisuus ovat koetuksella, ja virkamieheltä vaaditaankin osin uudenlaista työotetta. Hallbergin näkemyksen mukaan virkamiehellä on tiedon jakamisen velvollisuus, mutta se ei ole enää pelkkää vastaamista, jos joku sattuu kysymään. Virkamiehellä pitää olla aktiivinen huoli ja vastuu siitä, että se kuva, joka virastosta tulee, on oikea. Eli se kokonaisraami, se suuri kertomus siinäkin hahmottuu. Tämä on oikeastaan ihan uusi informaatiostrategia: ei saa jättäytyä siihen, että muut kysyy ja kertoo, vaan virkamiehen pitää itse osallistua muuten se ei toimi.
Pekka Hallbergin ajatuksia (13.5.2014) jatkoa http://www.haus.fi/ajankohtaista/uutiset/valtio-just-pekka_hallberg_arvoista-virkamiehen_ja_hallinnon_muutoksesta_seka_hyvasta_johtajuudesta/ Hallintoon ja virkamiesten työhön on tullut paljon lisää palvelutehtäviä, osallistumista, taloudellisia toimintoja ja kaikkea muuta. Hallberg pohtii, että muuttuneen hallinnon myötä ehkä hieman vanhakantainen ajatus tietynlaisesta virkaan liittyvästä käyttäytymiskulttuurista ei enää päde. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että sieltä taustalta pitää löytyä ne samat periaatteet ja lainalaisuus. Lainalaisuus on ihan kaikessa virkatoiminnassa mukana, lakia pitää noudattaa ja se luo rajat. Laki on kuitenkin usein väljä, eikä riitä, että virkamiehellä on pelkät rajat: niiden rajojen sisällä pitää löytää oikea, oikeudenmukainen ja hyvä tapa toimia. Siinä eettinen ja arvokeskustelu on ihan välttämätöntä. Ei riitä, että et tee virheitä, vaan virkamiehen tulee osata tehdä oman toimialan sisällä myös hyvää tulosta, johon luotetaan. Pitää olla reaktiivisuuden sijaan proaktiivinen. Tässä oikeastaan tiivistettynä se, miten viranhoito on viimeaikoina muuttunut.
Bengt Holmström (27.3.2014) Erkki Liikasen haastattelussa (Yle puhe) http://areena.yle.fi/radio/2200963 Valtion syliin tulee kaikkein vaikeimmat tehtävät. Tätä ei ymmärretä. Valtio saa tehtäväkseen asiat, joita yksityinen sektori ei pysty hoitamaan. Valtio joutuu monopoliasemaan, joka on hankala. Byrokratia on olennainen osa sitä tapaa ohjata valtiota. Se on ratkaisu, ei sairaus tai ongelma. Jos siihen tuodaan kannustimet, se on hirveen hankala maailma ja vaarallinen. Hallbergin ja Holmströmin huomioiden valossa: - A&O, miten lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö ohjaavat hallinnon toimintaa.
Lopuksi BKT jäänyt n. 15 % 2008 odotetusta, verotulot jääneet samassa suhteessa Hallinnolla kovat vaatimukset (tehokkuus & vaikuttavuus) Lainsäädännön ja oikeuskäytännön merkitys hallinnon kautta talouteen suuri