Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009
Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista myös kansainvälisesti. Pitkään jatkunut tuloerojen lasku kääntyi kasvuun monissa maissa 1980-luvulla. Yhdysvalloissa tuloerot kasvoivat 1980- luvun alusta. Englannissa tuloerojen kasvu vielä voimakkaampaa. Kansainvälisissä vertailuissa havaittu tuloerojen kehityksessä ajoituksessa ja voimakkuudessa eroja eri maiden välillä.
Selityksiä eriarvoisuuden muutoksille Suosittu selitys tuloerojen kasvulle on teknologian kehitys, erityisesti tietoteknologiassa, jossa korkeasti koulutettu ja ammattitaitoisen työvoiman kysyntä kasvaa, kasvattaen palkkaeroja. Winner-take-all-society ( voittaja ottaa kaikki yhteiskunta) (Frank, 2000). Superstar theories (huippu-urheilijat yms.) (Rosen, 1981). Julkisen sektorin rooli ja siinä verotuksen progressiivisuus (Atkinson, 2002; Piketty ja Saez, 2003)
Aineisto Tulonjakotilaston palveluaineisto vuosilta 1987 2007. Kulutustutkimukset 1966, 1971, 1976, 1981, 1985, 1990,1994-96, 1998, 2001 ja 2006. Aineiston tietolähteet - hallinnolliset rekisterit, - haastattelut.
Kuvio 1. Tuloerot 1966-2007 50 45 Tuotannontekijätulot Gini-kerroin, % 40 35 30 25 Bruttotulot Käytettävissä olevat tulot 20 15 1966-1976 1976-1991 1991-1994 1994-2000 2000-10 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: VATT DP 371, päivitetty
Tuloerojen kehityksen vaiheet Suomessa 1966-1976: Tuloerot laskivat kaikilla tulo-käsitteillä. 1976-1991: Tuotannontekijätulot kasvoivat lievästi, brutto- ja käytettävissä olevat tulot pysyivät lähes muuttumattomina. 1991-1995: Tuotannontekijätulojen eriarvoisuus kasvoi voimakkaasti, mutta brutto- ja käytettävissä olevat tulot eivät muuttuneet. 1995-2007: Tuotannontekijätulojen eriarvoisuus ei muuttunut, bruttotulojen eriarvoisuus kasvoi ja käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuus kasvoi vielä enemmän.
Julkisen vallan rooli tulojen uudelleenjakajana Koska tuotannontekijätulojen eriarvoisuus on pysynyt lähes muuttumattomana 1990- luvun puolivälin jälkeen, mutta brutto- ja käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuus on kasvanut, on julkisen vallan tulojen uudelleen jakava vaikutus pienentynyt.
Kuvio 2. Julkisen vallan tuloja uudelleen jakava vaikutus 60 Uudelleen jakava vaikutus, % 50 40 30 20 10 Kokonaisvaikutus Saatujen tulonsiirtojen vaikutus Välittömien verojen vaikutus 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: VATT DP 371, päivitetty Kokonaisvaikutus = (Tuotannontekijätulojen Gini-kerroin - Käytettävissä olevien tulojen Gini-kerroin)/Tuotannontekijätulojen Gini-kerroin Saatujen tulonsiirtojen vaikutus = (Tuotannontekijätulojen Gini-kerroin - Bruttotulojen Gini-kerroin)/Tuotannontekijätulojen Gini-kerroin Välittömien verojen vaikutus =(Bruttotulojen Gini-kerroin - Käytettävissä olevien tulojen Gini-kerroin)/Bruttotulojen Gini-kerroin
Uudelleenjako pienentynyt 1990- luvun laman jälkeen Sosiaaliturvan tarve pienentynyt työttömyyden vähentyessä, mutta työttömyys jäänyt lamaa edeltävää tasoa korkeammaksi. Työttömyys muuttunut pitkäaikaistyöttömyydeksi. Sosiaaliturvassa monia leikkauksia Verotuksen progressiivisuus pienentynyt.
Kuvio 3. Reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvu 14 12.6 12 % 10 8 6 4 2 10.0 8.4 1.1 0.7 7.5 1.4 6.7 1.6 6.1 1.8 5.5 1.9 5.1 2.0 4.6 4.0 2.2 2.5 3.0 4.9 2.6 5.0 2.4 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Top 1% Decile 1966-1990 1990-2007 Total Lähde: VATT DP 371, päivitetty versio
Periodilla 1966-1990 tulot kasvoivat alemmissa desiileissä nopeammin kuin ylemmissä desiileissä. Periodilla 1990-2007 kehitys päinvastaista. Ylimmän 1 prosentin tulot kasvoivat lähes 13 prosenttiyksikköä. Keskimäärin käytettävissä olevien tulojen kasvu oli suurempaa periodilla 1966-1990 (5 %) kuin periodilla 1990-2007 (2,4%).
Kuvio 4. Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä 1 prosentissa Euroa 140000 120000 100000 80000 1. desiili 2. desiili 9. desiili 10. desiili Ylin 1 % Kaikki 60000 40000 20000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähde: VATT DP 371, päivitetty versio
Jakauman yläpäässä reaaliset käytettävissä olevien tulojen kasvu vuodesta 1996 poikkeaa muista tuloryhmistä. Tulojen keskiarvon kasvu oli kohtuullista. Alimmassa desiilissä reaalitulot kasvoivat vain vähän. =>Ylimmän 1 % käytettävissä olevien tulojen tulo-osuudet ovat kaksinkertaistuneet 3 prosentista (v. 1993) 6 prosenttiin (v. 2004).
Kuvio 5.Reaaliset keskimääräiset tulot desiileissä ja ylimmässä 1% vuosina 1990, 1995 ja 2007 250000 200000 Maksetut tulonsiirrot, mm. verot Omaisuustulot Ansiotulot Saadut tulonsiirrot 150000 100000 50000 1990 1995 2007 0-50000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kaikki Ylin 1 % -100000 Lähde: VATT DP 371, päivitetty versio
Kuvio 6. Bruttotulojen koostumus Koko väestö Ylin 1 % Tulo-osuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Palkkatulot Pääomatulot yrittäjätulot Saadut tulonsiirrot Lähde: VATT DP 371, päivitetty versio
Suomessa ylimpien tulojen tulo-osuuksien kasvu johtuu suurimmaksi osaksi pääomatulojen kasvusta (kuvio 5). Pääomatulojen osuus oli ylimmässä 1 prosentissa 62 % vuonna 2007 (28 % vuonna 1994) (kuvio 6)
Kuvio 7. USA:n tulojen koostumus vuosina 2000 ja 2007 ylimmän desiilin sisällä Panel B: 2000 Panel C: 2007 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % P90-95 P95-99 P99-99.5 P99.5-99.9 P99.9-99.99 P99.99-100 Wage Income Capital Income Entrepreneurial Income 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % P90-95 P95-99 P99-99.5 P99.5-99.9 P99.9-99.99 P99.99-100 Wage Income Capital Income Entrepreneurial Income Lähde: Piketty and Saez (2003) päivitetty data
Progressiivisuusmittarit osoittavat progressiivisuuden pienentyneen Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Eriytetty verojärjestelmä on lisännyt tuloeroja, koska proportionaalisesti verotettujen pääomatulojen keskittyminen tulojakauman yläpäähän on johtanut verotuksen progressiivisuuden pienenemiseen.
Kuvio 8. Välittömät verot * / bruttotulot, % 50 45 40 Verot/bruttotulot, % 35 30 25 20 15 10 5 10. desiili Ylin 1 % Kaikki 1. desiili 0 1987 1992 1997 2002 2007 Lähde: VATT DP 371, päivitetty * Valtion ja kuntien tuloverot ja veron luonteiset maksut
Evidenssiä tulojen muuntamisesta Pirttilä ja Selin (2006) tutkivat vaikuttiko vuoden 1993 verouudistus erilailla yrittäjiin kuin palkansaajiin. Havainto oli, että pääomatuloveroasteen lasku vuonna 1993 näkyi yrittäjillä pääomatulojen kasvuna, vaikka kokonaistulot eivät muuttuneet. Tutkijat katsovat tulojen muuntamisen olevan todennäköinen syy kehitykselle.
Köyhyys Suomessa 1990-2007 Samaan aikaan, kun tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälistä, köyhyys on lisääntynyt. Selitykset tuloerojen ja köyhyyden kasvulle eroavat. Taloudellinen köyhyys (tuloilla ja kulutuksella mitattuna) on kasvanut vaikka olisimme erimielisiä köyhyysrajan sijainnista.
Kuvio 9. Köyhyysasteet 14 12 Köyhyysaste, % 10 8 6 4 2 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Köyhyysraja 40 % mediaanitulosta Köyhyysraja 50 % mediaanitulosta Köyhyysraja 60 % mediaanitulosta Lähde: VATT Publications 52, päivitetty versio
Tuloliikkuvuus on vähentynyt. Köyhyydestä on tullut pysyvämpää (Tilastokeskus 2008, Tulonjaon kokonaistilasto). Lapsiköyhyys (köyhien lasten osuus lapsista) on lisääntynyt.
Kuvio 10. Köyhyyden koostumus Köyhyysraja 60% mediaanitulosta 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 % Maatalousyrittäjät Yrittäjät Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Opiskelijat Eläkeläiset Pitkäaikaistyöttömät Muut Lähde: VATT DP 418, päivitetty versio
Köyhyyden koostumus Koostumus on riippuvainen ekvivalenssi skaalasta ja köyhyysrajasta. Köyhyys raja 60 % mediaanitulosta vanhalla OECD skaalalla Suurimmat köyhien ryhmät sosioekonomisessa luokituksessa vuonna 2007 ovat: työttömät, eläkeläiset ja työntekijät. Modifioitu OECD-skaala: suurempi osuus eläkeläisiä, pienempi osuus työntekijöitä, sama osuus työttömiä. Köyhyysrajan siirtäminen 60 prosentista 50 prosenttiin mediaanitulosta: pienempi osuus eläkeläisiä, suurempi osuus opiskelijoita ja yrittäjiä, saman verran työttömiä.
Alueellisten tuloerojen kehitys Alueiden väliset tuloerot (alueiden keskiarvoilla mitattuna) lähentyneet pitkällä aikavälillä. 1990- luvun puolivälistä alueiden väliset tuloerot pysyivät muuttumattomana. Alueiden sisäiset tuloerot (Gini-kertoimella mitattuna) noudattavat samaa kehitystä kuin koko maassa. Gini-kerroin on suurempi alueilla, joissa tulot ovat korkeammat. 1990-luvun puolivälin jälkeen koko maassa havaittu eriarvoisuuden kasvu johtui pääasiassa alueiden sisäisen eriarvoisuuden kasvusta eikä niinkään alueiden välisten tuloerojen kasvusta.
Kuvio 11. Käytettävissä olevien tulojen suhteelliset tuloerot (Suomi=100) 170 160 a) NUTS2 170 160 b) Suuret keskukset 150 150 Indeksi (Suomi=100) 140 130 120 110 100 140 130 120 110 100 90 90 80 80 70 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Etelä-Suomi ml. Ahvenanmaa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi 70 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muut yliopistokaupungit Muut suuret keskukset Muut kunnat Lähde: Loikkanen, Riihelä, Sullström (2007)
Kuvio 12. Käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimet alueittain 35 33 a) NUTS2 35 33 b) Suuret keskukset 31 31 Gini-kerroin, % 29 27 25 23 29 27 25 23 21 21 19 19 17 17 15 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 15 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Etelä-Suomi ml. Ahvenanmaa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Kaikki Lähde: Loikkanen, Riihelä, Sullström (2007) Helsinki Muut yliopistokaupungit Muut kunnat Muu pääkaupunkiseutu Muut suuret keskukset Kaikki
Lähteet Loikkanen, H.A.- Riihelä M. Sullström R. (2007):Tuloerot ja tulonjako alueittain: jakautuko Suomi 2000-luvulla. Kirjassa Heikki Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät kuka sai ja kuka jäi ilman? Työväen sivistysliitto. Riihelä, Marja (2009): Essays on income inequality, poverty and the evolution of top income shares. VATT Publications 52. Riihelä, M. - Sullström, R. - Tuomala, M. (2005): Trends in top income share in Finland. Published in VATT Discussion Papers No.371, Government Institute for Economic Research. Riihelä, M. - Sullström, R. - Tuomala, M.(2008): Economic Poverty in Finland 1971-2004. Published in Finnish Economic Papers -Volume 21 - Number 1 - Spring 2008, pp. 57-77. Piketty T. Saez E. (2003): Income inequality in the United State, 1913-1998. Quarterly Journal of Economics, Vol CXVIII, Issue 1