Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava kysymyksiin teoksesta Anttonen & Sipilä, Suomalaista sosiaalipolitiikkaa (2000).

Transkriptio

1 tunnus SOSIAALIPOLITIIKKA AINEISTOKOE Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava kysymyksiin teoksesta Anttonen & Sipilä, Suomalaista sosiaalipolitiikkaa (2000). Perehdy aineistoon ja vastaa esitettyihin kysymyksiin. Vastaa kysymyksiin kokonaisilla lauseilla ja kirjoita selkeällä käsialalla. Pyri pitäytymään annetussa vastaustilassa. Aineisto koostuu seuraavista osista: 1. Tekstiaineisto: a. Sainio: Pohjoismainen unelma. Helsingin Sanomat, Sunnuntai, b. Kangasharju: Ovatko suuret tuloerot niin paha kuin väitetään? HS Mielipide, c. Helkama: Eriarvoisuuden kasvu tuhoaa kilpailukykymme perustan. HS Mielipide, Taulukko: Tilastokeskuksen tulonjakotilasto , pienituloisuusindikaattoreita. 3. Kuvio: Tulojen reaalikasvu (%) tulokymmenyksittäin Kuvio on artikkelista Jukka Pirttilä & Matti Tuomala (2010) Millainen veromalli Suomeen? Hetemäen työryhmän esitysten arviointia. Teoksessa Heikki Taimio (toim.) Hyvinvointivaltion suunta nousu vai lasku? Helsinki, TSL, s Kuvioon on viitannut Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas yleisesitelmässään Sosiaalipolitiikan päivillä Helsingissä /5

2 VASTAA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN (1 3) TEKSTIAINEISTON ARTIKKELEIDEN (SAINIO, KANGASHARJU, HELKAMA) PERUSTEELLA. 1. Mainitse 4 näkemystä, joiden perusteella tuloerot nähdään kirjoituksissa haitallisina ja torjuttavina. (4 p) 2. Mainitse 3 näkemystä, joiden perusteella tuloeroja pidetään kirjoituksissa merkityksettöminä tai puollettavina. (3 p) 3. Pohdi ja erittele, mihin eriävät näkemykset tuloeroista ja niiden syistä kirjoituksissa perustuvat. (4 p.) 2/5

3 VASTAA SEURAAVAAN TEHTÄVÄÄN TILASTOKESKUKSEN TULONJAKOTILASTON PERUSTEELLA. 4. Ympyröi oikea vaihtoehto jokaisesta väittämästä. Oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen, väärästä vastauksesta menettää yhden pisteen ja vastaamatta jättämisestä tulee 0 pistettä. (7 p.) 1=Oikein 2=Väärin 1. Ikääntyneiden (65 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten) pienituloisuusaste on vähentynyt vuosien välisenä aikana. 2. Ikääntyneiden pienituloisuusaste on tarkastelujakson loppupuolella alhaisempi kuin ei työllisten vuotiaiden. 3. Pienituloisten määrä on lisääntynyt tilaston kahden viimeisen vuoden aikana, mikä vastaa 1990 luvun puolivälistä jatkunutta trendiä. 4. Pienituloisuusaste oli suurimmillaan 1990 luvun lamavuosina vuotta täyttäneiden ja ei työllisten pienituloisuusaste on pysynyt vakaampana kuin työllisten pienituloisuusaste. 6. Lapsiköyhyys lisääntyi tasaisesti kaikkina tarkasteltuina vuosina. 7. Pienituloisuuden euromääräinen raja on noussut kolmena viimeisenä tarkasteluvuotena. 3/5

4 VASTAA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN TULOJEN REAALIKASVUA KOSKEVAN KUVION PERUSTEELLA. 5. Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Olli Kangas piti Sosiaalipolitiikan päivillä 2010 esitelmän, jota varten hän lainasi Jukka Pirttilän ja Matti Tuomalan kuviota suomalaisten tulojen reaalimuutoksesta. Kuvio esittää väestön eri tulokymmenysten sekä ylimmän prosentin reaalisten käytettävissä olevien tulojen keskimääräisiä vuosikasvuja kahtena ajanjaksona ( sekä ). Vastaa kuvion perusteella kysymykseen, miten suomalaisten tulot ovat reaalisesti muuttuneet vuosien välisenä aikana: pienituloisten (eli tuloluokkien 1 3) kohdalla keskituloisten (eli tuloluokkien 4 7) kohdalla suurituloisten (eli tuloluokkien 8 10 ja ylimmän prosentin) kohdalla. (6 p.) 6. Anttonen ja Sipilä kuvaavat kirjassaan 1990 luvun alun laman jälkeistä suunnanmuutosta sosiaalipolitiikassa. Miten suunnanmuutos näkyy Olli Kankaan suomalaisten tulojen reaalikasvua koskevassa kuviossa? (6 p.) 4/5

5 (tehtävän 6 vastaustila jatkuu) 5/5