Sosiaalifoorumi 17.5.2008 Miten talouskasvun hedelmät ovat jakaantuneet? Heikki Taimio Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos heikki.taimio@labour.fi
Heikki Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät kuka sai ja kuka jäi ilman? Helsinki: TSL, 2007 Dokumentoidaan eriarvoisuuden muutoksia 1990-luvun laman jälkeisenä nopean talouskasvun aikana Ei tarkastella eriarvoisuuden (esim. palkkaerojen) alkuperäisiä tasoja Bruttokansantuote henkeä kohti on kasvanut 60 prosenttia, mutta tuloerot ovat kasvaneet kolmanneksella Rikkaat ovat rikastuneet ja köyhyys lisääntynyt Positiivista: työllisyys parantunut 450 000:lla, sukupuolten väliset tuloerot ja eläkkeiden erot kaventuneet hieman, alueerot eivät ole revenneet Muutoksen syistä ei ole tehty perusteellista tutkimusta, mutta monet syyt ovat jo ilmeisiä Mikä on oikein, mikä väärin?
Bruttokansantuote henkeä kohti, keskimääräiset työtunnit ja työn tuottavuus 1990 2007 Lähde: Tilastokeskus 200 1990 = 100 150 100 50 Bruttokansantuote henkeä kohti Keskimääräiset työtunnit Työn tuottavuus 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006
Kuznetsin hypoteesi (Simon Kuznets 1955) eriarvoisuus taloudellinen kehitys aika
Tulonjako Suomessa 1971 2006 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 30 25 % 1. tulokymmenyksen tulo-osuus 10. tulokymmenyksen tulo-osuus Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot 20 15 10 5 0 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004
Reaalisten tulojen vuotuinen kasvu 1966-1990 ja 1990-2004 desiileissä sekä ylimmissä 5 ja 1 %:ssa Prosenttia 16 14 12 10 8 6 4 2 0 14.0 0.6 11.9 10.7 9.8 8.9 8.2 7.6 7.1 6.3 1.0 1.2 1.4 1.5 1.7 1.8 2.0 2.2 5.7 5.0 4.3 4.7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ylin 5% Desiili 1966-1990 1990-2004 4.3 12.3 Ylin 1 % 7.6 2.1 Kaikki Lähde: Riihelä, Sullström ja Tuomala (2007). Aineisto: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus.
Talouskasvu ja eriarvoisuus Kuznetsin hypoteesi (1955): U-käyrä ylösalaisin Onko U-käyrä nyttemmin kääntynyt pysyvästi oikein päin? Empiirinen tutkimus: - Eriarvoisuuden lisääminen ei kiihdytä talouskasvua - Talouskasvu ei johda suurempaan eriarvoisuuteen! Eriarvoisuutta voidaan vähentää ilman, että siitä on pitemmän päälle haittaa talouskasvulle Vrt. pohjoismainen hyvinvointivaltio: yhdistää korkean elintason ja tasa-arvon Amerikkalainen vaihtoehto: korkea elintaso ja eriarvoisuus
Palkkamaltti ja veronkevennykset: keskivertotyöntekijän reaalipalkka ennen veroja (brutto) ja verojen jälkeen (netto). Lähde: Veronjaksajat ry, OECD ja Jaakko Kiander. Lähde: Veronjaksajat ry, OECD ja Jaakko Kiander.
Palkat ovat jääneet jälkeen tuottavuuden kehityksestä Tuottavuus (Q) ja reaaliansiot (W/P) W/P Q 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Kakunjako : työn ja pääoman välinen tulonjako yrityssektorissa 1975-2006, palkansaajien osuus. Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito.
Voitonjako: yritysten maksamien osinkojen suhde toimintaylijäämään (%) 1975-2006 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito.
Varojen käyttö teollisuudessa 1995-2003 Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto; Suomen Pankki, Maksutasetilasto; kirjoittajien omat arviot. Huom. Käyttöpääoma sisältää yrityksen toimintaan lyhytaikaisesti sitoutuvat varat: varastot, saatavat ja rahavarat vähennettynä lyhytaikaisilla veloilla.
Pääministeri Matti Vanhanen Osuuspankkikeskuksen osuuskuntakokouksessa 27.3.2008 Median tapa osoittaa jonkun ihmisryhmän huonovointisuus tilastoista vie huomion pois siitä seikasta, että tutkimusten mukaan ihmisten taloudellinen tilanne on yleisesti ottaen parantunut. Suuren suomalaisen enemmistön tilanne on parantunut. Eihän kukaan kiistä, että laman jälkeen enemmistön (itse asiassa melkein kaikkien) taloudellinen tilanne on absoluuttisesti ottaen parantunut Mutta selkeän enemmistön taloudellinen tilanne on suhteellisesti ottaen huonontunut - verrattuna keskiarvoon - verrattuna huipputuloisiin
Reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvu vuodesta 1990 vuoteen 2004 200 180 172.3 Kasvu, % 160 140 120 100 80 60 60.5 79.3 40 20 8.7 13.5 17.2 19.5 21.4 23.4 25.8 27.4 31.1 29.7 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ylin 5% Ylin 1% Kaikki Desiili Lähde: Riihelä, Sullström ja Tuomala (2007). Aineisto: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus.
Reaaliset keskimääräiset käytettävissä olevat tulot tulokymmenyksittäin sekä ylimmässä 5 ja 1 prosentissa 1990-2004. Lähde: Tilastokeskuksen tulonjakotilaston palveluaineistot 1990-2004.
Suurituloisimman 1 %:n ja koko väestön mediaanitulojen suhde, 1966-2004 5 (2004; 4,7)* 4 Tulokuilu 3 2 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Riihelä, Sullström ja Tuomala 2007. Aineisto: Tulonjakotilasto ja Kulutustutkimukset, Tilastokeskus.
Keskimääräisten tuloveroasteiden kehitys 1987-2004 50 45 Keskimääräinen veroaste, % 40 35 30 25 20 ylin 1 % ylin 5% 10. desiili kaikki mediaanidesiili 15 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Lähde: Riihelä, Sullström ja Tuomala ( 2007). Aineisto: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus.
Koko väestön ja yrittäjien keskimääräiset veroasteet Lähde: Riihelä, Sullström & Tuomala, Talous & Yhteiskunta 2/2008 50 Keskimääräiset veroasteet (kaikki) 45 40 35 30 25 20 15 Ylin 1 % Ylin 5 % Kaikki 5. desiili 10 5 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 50 Keskimääräiset veroasteet (yrittäjät) 45 40 35 Ylin 5 % 30 25 20 15 10 Kaikki yrittäjät 5. desiili. 5 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005
Yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden osuus koko väestöstä ja tulonsaajien ylimmässä 5 prosentissa Lähde: Riihelä, Sullström & Tuomala, Talous & Yhteiskunta 2/2008. 70 Yrittäjien osuus 60 50 40 30 20 Ylin 5 % 10 Kaikki 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 70 Ylempien toimihenkilöiden osuus 60 Ylin 5 % 50 40 30 20 10 Kaikki 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005
Osakeyhtiöiden osuus kaikista yrityksistä Lähde: Riihelä, Sullström & Tuomala, Talous & Yhteiskunta 2/2008. 0,50 0,45 1993 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006
Bruttotulojen koostumus koko väestöllä ja ylimmällä 1 prosentilla Lähde: Riihelä, Sullström & Tuomala,Talous & Yhteiskunta 2/2008. Koko väestö 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Ylin 1 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Palkkatulot Yrittäjätulot Pääomatulot Saadut tulonsiirrot
Pääomatulojen koostumus koko väestöllä ja ylimmällä 1 prosentilla Lähde: Riihelä, Sullström & Tuomala, Talous & Yhteiskunta 2/2008. Koko väestö 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Ylin 1 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Korko- ja osinkotulot Laskennallinen asuntotulo Vuokratulot Myyntivoitot Muut pääomatulot
Verojen koostumus koko väestöllä ja ylimmällä 1 prosentilla Lähde: Riihelä, Sullström & Tuomala, Talous & Yhteiskunta 2/2008. Koko väestö 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Ylin 1 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Valtion ansiotulovero Pääomatulovero Varallisuusvero Kunnallisvero Muut verot Muut maksetut tulonsiirrot
Varakkaimman 1%:n ja koko väestön mediaanivarallisuuden suhde, 1987-2004 18 16 (2004; 16,4) Varallisuuskuilu 14 12 10 8 6 4 2 (1987; 9,4) 0 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Riihelä, Sullström ja Tuomala 2007. Aineisto: Varallisuustutkimukset, Tilastokeskus.
Osa-aikaisten palkansaajien osuus 1990-2006, % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus (yhtenäistetty sarja).
Vuokratyöntekijöiden määrä 1999-2005 Lähde: Hämäläinen (2006).
Toimeentulotuki* ja virallisen köyhyysrajan taso 1990-2005, vuoden 2003 hinnoin (köyhyysraja on 60 % mediaanitulosta OECD-kulutusyksikköä kohden). *Kyse on yksin asuvan henkilön toimeentulotuen perusosan tasosta II kuntakalleusryhmässä. Vuosina 1988-2005 osalta perusosasta on vähennetty asumiskustannusten 7 prosentin omavastuu eli 21 euroa oletetusta 300 euron kuukausittaisesta asumiskulusta.
Köyhyysasteet eri mittareiden mukaan Suomessa vuosina 1995, 2000 ja 2005 (%).
Naisten keskimääräiset tulot miesten keskimääräisistä tuloista (%): kaikki tulonsaajat ja palkkatulonsaajat, veroalaiset tulot ja palkkatulot per vuosi. Lähde: Laskelmat tulonjakotilastoista.
Eläkkeensaajadesiilien osuus eläketulosta vuosina 1992-2005.
Eläkeläiskotitalouksien ekvivalenttitulo suhteessa ammatissa toimivien ja kaikkien kotitalouksien ekvivalenttituloon vuosina 1987-2004 Lähde: Tulonjakotilaston aikasarjatiedosto.
Miten tähän on tultu? Laman pitkä varjo: velka ja työttömyys Valittu politiikka: velan lyhentäminen ja työllisyyden edistäminen Onko ymmärretty kaikki seuraukset: esim. syrjäytymisen merkitys Vuoden 1993 verouudistus erittäin merkittävä miksi sitä ei ole korjattu? Globalisaatio EMU Teknologinen muutos
24 maan järjestys köyhyysasteen (alle 60 % mediaanitulosta) ja Gini-kertoimen mukaan Lähde: Luxembourg Income Study-aineisto Köyhyysaste Gini-kerroin 1. Norja 1. Norja 2. Ruotsi 2. Suomi 3. Suomi 3. Ruotsi 4. Saksa 4. Tanska 5. Itävalta 5. Slovenia 6. Hollanti 6. Itävalta 7. Tanska 7. Saksa 8. Belgia 8. Hollanti 9. Luxemburg 9. Belgia 10. Slovenia 10. Luxemburg 11. Sveitsi 11. Unkari 12. Unkari 12. Sveitsi 13. Taiwan 13. Kanada 14. Puola 14. Puola 15. Viro 15. Taiwan 16. Kanada 16. Irlanti 17. Espanja 17. Italia 18. Irlanti 18. Espanja 19. Italia 19. Kreikka 20. Iso-Britannia 20. Iso-Britannia 21. Kreikka 21. Viro 22. USA 22. USA 23. Venäjä 23. Venäjä 24. Meksiko 24. Meksiko
Pohjoismainen hyvinvointivaltio 1. Tasainen tulonjako, vähäinen köyhyys, laajat julkiset palvelut 2. Hyvä kilpailukyky, talouskasvu, työllisyysaste ja elintaso on kaksi keinoa saavuttaa 2: pohjoismainen ja jenkkityyli Mutta vain pohjoismainen malli saavuttaa 1&2:n Suomi on köyhän miehen pohjoismainen hyvinvointivaltio? Tilkkutäkkimalli useat erilaiset intressit (palkansaajat, työnantajat, maatalousväestö), ei yhtenäistä strategiaa Pelätään haittavaikutuksia: veroaste, velka, kannustimet ym. 1980-luvulla päästiin jo pitkälle, mutta sitten tuli Lama
Uudelleenjaon paradoksi Mitä laajemmin kansalaiset otetaan mukaan hyvinvointivaltioon niin hyötyjinä kuin maksajinakin, sitä suuremmaksi muodostuu sen kannatuspohja ja sitä kautta sosiaaliturvan taso, jolla paremmin pystytään nostamaan huono-osaisia köyhyydestä Suomen eläkejärjestelmää pidetään hyvänä esimerkkinä Mutta: estääkö se lopulta eläkeläisten tuloerojen kasvun? Tähän sopivat huonosti: rikkaiden irtiotto verotuksessa, vapaaehtoinen eläkesäästäminen, yksityiset terveyspalvelut, tarveharkinta ym. Rapautuuko hyvinvointivaltion kannatuspohja?
Mitä nyt on tapahtunut? Syveneekö eliitin ja kansan välinen kuilu? 2005 verouudistus pahensi ongelmaa Varallisuusveron poisto 2006 Perintöverouudistus Alkaako porukka saada tarpeekseen? - suhtautuminen Tehyn vaatimuksiin - liittokierroksen palkankorotukset - SDP ja Vasemmistoliitto heränneet vaatimaan verotuksen korjaamista, vaikka olivat eläneet vuosia sen kanssa
Pj Matti Vanhanen Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Lahdessa 26.4.2008 Päinvastoin kuin vasemmisto me emme keskustassa ole kateellisia rikkaille, koska he järjestävät työtä niin monelle suomalaiselle. Silloin saa tulla rikkaaksi. Rikkaat eivät rikastu köyhien kustannuksella. - Jalot huolet oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvointivaltion säilymisestä on silmänkääntötempulla muutettu alhaiseksi kateudeksi! - Työtä on aiemmin järjestynyt tasaisemmallakin tulonjaolla. - On kysymys kakunjaosta. Me tulemme pitämään tyytyväisen enemmistön tyytyväisenä. Silloin se on valmis tukemaan pienituloisia. Ei ole mitään kahtiajakoa. Tämä hallitus harjoittaa selvästi sosiaalisempaa politiikkaa kuin ensimmäinen hallitukseni. - Sehän nähdään!
Kuinka tulonjaon käy? Ilmeinen epäkohta: ansio- ja pääomatulojen eriytetty verotus ja pääomatulojen alempi verokanta Vanhanen ja Katainen ovat tunnustaneet ongelman, mutta he eivät ole vielä tarjonneet uudistusta Mikä muu se voisi olla kuin siirtyminen ansio- ja pääomatulojen yhteiseen verotukseen? Nousevatko palkansaajat vaatimaan isompaa siivua kakusta? Asennemuutokset? Poliittiset muutokset? Emme ole vielä siinä vaiheessa, että voisimme nähdä, miten tässä tulee käymään