OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE TEROKA www.teroka.fi 20.10.2009 1
Sisällysluettelo 1. Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan 2. Terveyserot Suomessa 3. Terveyserojen taustatekijöitä Rakenteellinen eriarvoisuus Terveyspalvelujen eriarvoisuus Elintapaerot 4. Terveyserojen kehitysnäkymiä 20.10.2009 2
Väestöryhmien väliset terveyserot Sukupuoli: naiset elävät 6,7 vuotta pitempään kuin miehet Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä; työikäisten kuolemista joka kolmas vältettäisiin, jos muiden siviilisäätyjen kuolleisuus olisi yhtä pieni kuin naimisissa olevien Sosioekonominen asema: korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset Asuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset Etninen tausta: maahanmuuttajien terveydestä Suomessa on niukasti tietoja 20.10.2009 3
1. Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja 20.10.2009 4
Sosioekonominen asema Sosioekonomista asemaa määrittävät tekijät: Aineelliset voimavarat Tulot, omaisuus, asumistaso ym. Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet ym. 20.10.2009 5
Miten yksilön sosioekonominen asema vaikuttaa terveyteen? Henkilön koulutus muokkaa mm. hänen terveyteen liittyviä tietojaan ja arvojaan sekä hänen ammattiuraansa Se, missä ammatissa ihminen toimii ja missä hän asuu säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa Henkilön taloudellinen tilanne puolestaan säätelee mm. hänen kulutusmahdollisuuksiaan sekä asuinolojaan 20.10.2009 6
Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset 20.10.2009 7
Terveyserot läpäisevät koko sosiaalisen hierarkian Keskimääräinen terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman myötä Kyse ei ole vain parhaimman ja heikoimman ryhmän välisestä erosta Terveydentila Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.) 20.10.2009 8
Terveyserot ja eriarvoisuus Sosioekonomiset terveyserot liittyvät ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa Kyse on epäoikeudenmukaisista eroista, jotka ovat vältettävissä Terveyserojen syntyä ei voida pitää yksiselitteisesti ihmisten vapaan valinnan tuloksina Elintavat, kuten tupakointi ja alkoholin käyttö, ovat tärkeitä terveyserojen syitä Tällöinkin on kyse eriarvoisuudesta, koska monet ihmisen oman vaikutusvallan ulkopuolella olevat seikat voivat altistaa hänet valitsemaan terveyttä vaarantavia tapoja 20.10.2009 9
2. Terveyserot Suomessa Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla: Kuolleisuus Sairastavuus Toimintakyky Koettu terveys 20.10.2009 10
Vuotta Eri koulutusryhmien väliset erot 35- vuotiaan jäljellä olevassa elinajassa Korkea-asteen ja perusasteen koulutuksen saaneiden miesten ero 35- vuotiaiden elinajanodotteessa on kasvanut vuosina 1970-2000 noin 4,5 vuodesta noin 6 vuoteen pitempään koulutettujen hyväksi 7 6 5 4 3 2 Miehet Naiset Naisilla vastaava ero on kasvanut noin 2,3 vuodesta noin 3,6 vuoteen 1 0 1971-75 1976-80 1981-85 1986-90 1991-95 1999-2000 Vuosi Valkonen T ym. 2007 20.10.2009 11
35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri sosiaaliryhmissä Tällä hetkellä 35- vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä 74-vuotiaaksi. Ero 2,3 v. Ero 3,4 v. Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80-vuotiaaksi. Ero 4,9 v. Ero 6,1 v. Valkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23. 20.10.2009 12
Kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta Ero 35-vuotiaan jäljellä olevassa elinajassa työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden välillä miehillä noin 6 vuotta, naisilla runsaat 3 vuotta (luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu) Tapaturmat, väkivalta, itsemurhat 15 % Alkoholikuolemat 13 % Muut taudit 8 % Keuhkosyöpä 9 % Muut kasvaimet 8 % Tapaturmat, väkivalta, itsemurhat 8 % Alkoholikuolemat 8 % Muut taudit 16 % Kasvaimet 12 % Hengityselinten sairaudet 9 % Verenkiertoelinten sairaudet 38 % Hengityselinten sairaudet 8 % Verenkiertoelinten sairaudet 48 % MIEHET NAISET Valkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa. STM:n julkaisuja 2007:23 20.10.2009 13
Kuolleisuuserot tuloryhmittäin Kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4-kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7-kertainen Kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (=1), yli 30-vuotiaat (luvut ikävakioitu) Suhteellinen kuolleisuus 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Naiset Miehet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Suurituloisin Pienituloisin Tulokymmenykset Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30:1397-1405 20.10.2009 14
Eri kuolinsyiden vuoksi potentiaalisesti menetetyt elinvuodet (PYLL) Lähde: www.terveytemme.fi 20.10.2009 15
Kuolleita/1 000 henkeä Kuolleisuuserot kansainvälisessä vertailussa Suomessa kuolleisuuserot ovat moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna suuret Sairastavuuden sosioekonomiset erot näyttävät olevan Suomessa yhtä jyrkkiä kuin Euroopassa keskimäärin 30 59-vuotiaiden miesten kuolleisuus (tuhatta henkeä kohti) sosiaaliryhmittäin eräissä Euroopan maissa vuosina 1991 1995 8 7 6 5 4 3 2 Työntekijät Toimihenkilöt 1 0 Suomi Ruotsi Norja Tanska Englanti/Wales Italia/Torino Mackenbach J. ym., Int J Epid 2003 ; 32:830-837 20.10.2009 16
Diabeetikkojen ja ei-diabeetikkojen kuolleisuus sepelvaltimotautiin koulutusryhmittäin Vuosina 1991 96 35 74-vuotiaat, luvut ikävakioitu Kuolleisuus/ 100000 henkeä Kuolleisuus/ 100000 henkeä 1400 1200 1000 800 Naiset 1400 1200 1000 800 Miehet Perusaste Keskiaste 600 600 Korkea-aste 400 400 200 200 0 Diabeetikot Ei-diabeetikot 0 Diabeetikot Ei-diabeetikot Forssas E. ym. J Dia Comp 2008 20.10.2009 17
% 70 60 50 40 30 20 10 Erot sairastavuudessa koulutuksen mukaan Pitkäaikaissairastavuus on sitä yleisempää, mitä alempi koulutusaste on Jotakin pitkäaikaissairautta potevien osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutuksen mukaan (luvut ikävakioitu) % Diabetesta sairastavien osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutuksen mukaan (luvut ikävakoitu) 8 7 6 5 4 3 2 1 perus keski korkea 0 0 Miehet Naiset Miehet Naiset Aromaa & Koskinen (toim.) Terveys ja toimintakyky Suomessa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002 20.10.2009 18
Eräiden terveysongelmien jakautuminen koulutusryhmittäin Monet terveysongelmat ja -riskit painottuvat vähän koulutusta saaneisiin ryhmiin. Esimerkiksi päivittäin tupakoivista suomalaisista vain n. 10 % on korkea-asteen koulutuksen saaneita. Perusaste Keskiaste Korkea-aste Väestö Selkäoireyhtymä Hampaattomuus Vaikeudet 0,5 km kävelyssä Päivittäinen tupakointi Vihannesten vähäinen käyttö Lihavuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Koulutusryhmien osuudet väestöstä ja eräistä terveysongelmista Laskelman lähtöluvut: Martelin T ym. kirjassa Terveys ja toimintakyky Suomessa, KTL:n julkaisuja B3/2002, s. 93-102 20.10.2009 19
Erot liikkumiskyvyssä koulutusryhmittäin Liikkumisvaikeudet ovat sitä tavallisempia mitä vähemmän koulua käyneestä ryhmästä on kyse Puolen kilometrin kävelyssä vaikeuksia kokeneiden osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutusasteen mukaan (luvut ikävakioitu) 16 % Korkea-aste 14 12 10 8 6 4 2 Keskiaste Perusaste 0 Naiset Miehet Martelin T. ym., kirjassa: Aromaa ja Koskinen, toim. Terveys ja 20.10.2009 toimintakyky Suomessa. KTL:n julkaisuja B3/2002 20
Toimintarajoitteet koulutusryhmittäin 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa % Naiset Miehet 50 40 Perusaste Keskiaste Korkea-aste 30 20 10 0 Portaiden nousu Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Portaiden nousu Näöntarkkuus Näöntarkkuus Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi 20.10.2009 Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon 21
Työkyvyltään rajoittuneiden osuus koulutusasteen mukaan 30 64-vuotiaat, ikä ja sukupuoli vakioitu Akateeminen korkea-aste Ammatillinen korkea-aste Keskiaste Ylempi perusaste *** *** ** *** *** Työssä käyvät Kaikki Alempi perusaste *** *** 0 10 20 30 40% Lähtöluvut Martelin ym. Teoksessa Työkyvyn ulottuvuudet, 2006 20.10.2009 22
Erot fyysisessä toimintakyvyssä ammattiaseman mukaan Rajoittunut fyysinen toimintakyky on sitä yleisempää, mitä alempi ammattiasema on Rajoittuneen fyysisen toimintakyvyn yleisyys ammattiaseman mukaan 40 60- vuotialla Helsingin kaupungin työntekijöillä (fyysinen toimintakyky=21 ulottuvuutta, jotka mittaavat selvitymistä arkipävän askareista) 40 35 30 25 20 15 10 5 0 NAISET MIEHET Johtajat Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät 20.10.2009 Kaikkonen 2006 23
% Erot nuorten aikuisten liikkumiskyvyssä koulutusryhmittäin Puolen kilometrin juoksussa vaikeuksia kokeneiden osuudet (%) 18 29-vuotiasta koulutusasteen mukaan 60 Naiset Miehet 50 40 (p<0,001) (p<0,001) 30 20 10 0 Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste 20.10.2009 Koskinen ym. (toim.) Nuorten aikuisten terveys, KTL:n julkaisuja B7/2005. 24
Erot koetussa terveydessä työmarkkina-aseman mukaan Työssä olevat kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin työttömät Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien ikävakioitu osuus (%) 25 64- vuotiaista vuosina 1979 2004 työmarkkina-aseman mukaan (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot). Naiset Miehet Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23 20.10.2009 25
Erot koetussa terveydessä koulutusryhmittäin Mitä vähemmän koulutusta, sitä heikompi koettu terveys Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien ikävakioitu osuus (%) 25 64-vuotiaista vuosina 1979 2004 koulutuksen pituuden mukaan (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot). Naiset Miehet Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23 20.10.2009 26
Koettu terveys eläkeikäisillä Terveytensä melko huonoksi tai huonoksi kokevien ikävakioitu osuus (%) 65 84-vuotiaista miehistä ja naisista vuosina 1993 2003 koulutuksen pituuden mukaan. Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat eläkeikäisillä suuret Enemmän koulutetut kokevat terveytensä paremmaksi kuin vähemmän koulutetut Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23 20.10.2009 27
% Nuorilla aikuisilla erot koetussa terveydessä kärjistyneimpiä Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi (%), 18-29-vuotiaat koulutusryhmittäin 30 Naiset 27,2 Miehet 25 24,5 20 15 13,6 11,1 10 7,1 8 7,8 8 5 0 Akat. korkea-aste Amm. korkea-aste Keskiaste Perusaste Akat. korkea-aste Amm. korkea-aste Keskiaste Perusaste Martelin T. ym. 2005 20.10.2009 28
3. Terveyserojen taustatekijöitä Sosioekonominen asema ei sinänsä vaikuta suoraan terveyteen, vaan taustalla on monimutkainen ja monitahoinen syytekijöiden verkosto Tiedot vaikuttavista mekanismeista puutteelliset Esitetty useita selitysmalleja, jotka poikkeavat toisistaan mm. seuraavissa seikoissa: Onko elämänkulkunäkökulma mukana (lapsuusaika) Missä määrin biologiset tekijät otettu huomioon Missä määrin makrotason sosiaalinen ja poliittinen ympäristö otettu huomioon Onko valikoitumismalli mukana (huono terveys heikentää sosiaalista asemaa) 20.10.2009 29
Malli terveyseroja määrittävien tekijöiden ketjusta Rakenteelliset eriarvoisuudet Eriarvoinen sosiaalinen asema Eriarvoisuudet ympäristössä Erot käyttäytymisessä / fysiologisissa tekijöissä Erot sairauksissa ja vammoissa ja erot näiden sosiaalisissa seuraamuksissa Graham H. The Milbank Quarterly 2004; 82:101 124 20.10.2009 30
Rakenteelliset tekijät Yleismalli terveyserojen syntymisestä Sosioekonominen asema: koulutus, ammatti, työllisyys, tulot Sosiaalinen eriarvoisuus Terveyttä kuluttavat tekijät Elinolot Terveyttä vahvistavat tekijät Elintavat, terveyskäyttäytyminen Terveyspalvelujen saanti Biologiset prosessit Terveyserot valikoituminen Muokattu: Mielck, 2000, ref. Pott & Lehmann, 2005 20.10.2009 31
Malli sosioekonomisiin terveyseroihin vaikuttavista tekijöistä Suom. Lahelma ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23. 20.10.2009 32
Terveyserojen taustatekijöitä: Rakenteellinen eriarvoisuus Erojen kasvualusta: rakenteellinen eriarvoisuus eli yhteiskunnan rakenteista johtuva epätasa-arvo rakenteellisilla tekijöillä tarkoitetaan elinoloihin vaikuttavia tekijöitä, kuten tulonjakoa, varallisuuden jakautumista, työelämän rakenteita, koulutusjärjestelmää, terveydenhuoltojärjestelmää, asumisoloja jne. Rakenteellisten tekijöiden vaikutus ilmenee koko elämänkaaren ajan alkaen lapsuudesta jatkuen työelämän ajan eläkeikään asti 20.10.2009 33
Terveyserojen taustatekijöitä: Eriarvoisuus terveyspalvelujen saannissa Työterveyshuollon kattavuus on huono pienten työnantajien palveluksessa ja pätkätöissä olevien usein pienituloisten keskuudessa Korkean omavastuuosuuden takia yksityislääkärikäynnit jakautuvat suurituloisia suosien Kirurgisten palvelujen, esimerkiksi sepelvaltimotoimenpiteiden, kohdentumista ei voida pitää tasapuolisena tarpeeseen nähden Uusia ja kalliita lääkkeitä tulee markkinoille, mutta lääkkeiden korkeat omavastuuosuudet johtavat siihen, että pienituloiset eivät välttämättä pysty lunastamaan niitä Teperi J. Kirjassa: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 2005. Stakes, s. 106-120; Keskimäki I ym. Sepelvaltimotauti ja eriarvoisuus. Stakesin raportteja 286/2004 20.10.2009 34
Terveyserojen taustatekijöitä: Elintapaerot (alkoholinkäyttö, tupakointi, ruokavalio, liikunta) Hyvä sosiaalinen asema luo paremmat tiedolliset ja taloudelliset edellytykset asua ja työskennellä terveyden kannalta edullisessa ympäristössä voi vahvistaa motivaatiota valita terveellisiä elintapoja Elintapoihin vaikuttavat suuresti taloudelliset mahdollisuudet arjen kulttuuri (perinteet, muoti, arvot, normit) mainonta ja markkinat (mitä tuotetaan ja mitä on saatavilla) elintapoja ei voida pitää pelkästään ihmisen vapaan valinnan tuloksina eikä yksinomaan yksilön vastuulla 20.10.2009 35
Elintapaerot: Alkoholin käyttö Eri sosiaaliryhmät kuluttavat alkoholia suurin piirtein yhtä paljon, mutta haitat ovat monta kertaa yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä (Mäkelä & Paljärvi JECH 2008 ) Alkoholikuolemat selittävät noin 25 prosenttia työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden elinajanodotteiden välisestä erosta miehillä (Mäkelä P. Alkoholiin liittyvät kuolemat. Stakesin tutkimuksia 105. 1999) 2004 alkoholiveron laskun jälkeen alkoholikuolemat lisääntyivät erityisesti työntekijäammateissa toimivilla, yksin asuvilla ja ennenaikaisella eläkkeellä olevilla miehillä (Herttua ym. Am J Epid 2008) 20.10.2009 36
Elintapaerot: Tupakointi Päivittäinen tupakointi on yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä Erot ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana Pitkälle koulutetut miehet ovat vähentäneet tupakointiaan Vähän koulutetuista naisista yhä useammat tupakoivat; erot ovat suurimmillaan nuoremmissa ikäryhmissä Tupakointi aiheuttanee noin neljäsosan miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista 20.10.2009 37
Päivittäinen tupakointi eri koulutusryhmissä 1970-luvun lopulta 2000-luvulle Alimman koulutusryhmän miesten tupakointi ei ole vähentynyt toisin kuin ylemmissä koulutusryhmissä Alimmassa koulutusryhmässä naisten tupakointi on lisääntynyt % 50 Miehet % 50 Naiset 40 30 20 10 0 78-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-03 Alin Keski Ylin 40 30 20 10 0 78-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-03 Alin Keski Ylin Helakorpi S ym., kirjassa: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2003. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2003 20.10.2009 38
Nuorten aikuisten tupakointi Nuorten aikuisten tupakoinnissa on suuria eroja koulutusryhmien välillä. Kuvassa on päivittäin tupakoivien ikävakioidut osuudet (%) 18 29 -vuotiaista eri koulutusasteilla. % 60 50 40 30 20 10 0 Perusaste Miehet Keskiaste Ammatillinen korkeaaste Akateeminen korkeaaste Naiset Perusaste Keskiaste Ammatillinen korkeaaste Akateeminen korkeaaste Martelin T., ym., kirjassa: Nuorten aikuisten terveys. KTL:n julkaisuja B7/2005 20.10.2009 39
Elintapaerot: ravitsemus ja liikunta Liikunnan puute ja epäterveellinen ravitsemus aiheuttavat osan sosioekonomisista terveys- ja toimintakykyeroista. Korkeampi koulutus on yhteydessä esim. kasvisten runsaampaan käyttöön ja aktiivisempaan liikunnanharrastamiseen 20.10.2009 40
Erot kasvisten syömisessä koulutuksen mukaan Korkeasti koulutetut syövät useammin tuoreita kasviksia kuin vähemmän koulutetut Päivittäin tuoreita kasviksia syövien osuudet (%) koulutusryhmittäin, 25 64 -vuotiaat % 60 Miehet % 60 Naiset 40 40 20 20 0 79-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-03 Alin Keski Ylin 0 79-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-03 Alin Keski Ylin Helakorpi S. ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2003, Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2003 20.10.2009 41
Koulutusryhmien väliset erot huonon terveyden vaaratekijöissä Lihavuus, kohonnut kolesteroli ja kohonnut verenpaine ovat yleisempiä vähän koulutusta saaneissa ryhmissä Lihavuuden (BMI >30 kg/m 2 ) yleisyys koulutusryhmittäin yli 30-vuotiailla % 35 30 25 20 15 10 5 perus keski korkea 0 Miehet Naiset Aromaa & Koskinen, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002 20.10.2009 42
Koulutusryhmien väliset erot painoindeksin mukaan vähän koulutettujen joukossa on enemmän ylipainoisia koulutuksen mukaiset erot painossa ovat viime vuosina kasvaneet BMI 27,5 Painoindeksi (BMI, kg/m 2 ) koulutusryhmittäin miehillä ja naisilla (Finriski 2002) Miehet BMI 27,5 Naiset 27 26,5 26 25,5 25 ylin keskitaso alin 27 26,5 26 25,5 25 24,5 1982 1987 1992 1997 2002 24,5 1982 1987 1992 1997 2002 Männistö S. ym. Lihavuus ja sen taustat Suomessa. Suomen Lääkärilehti 8/2004, ss. 777-781. 20.10.2009 43
4. Terveyserojen kehitysnäkymiä (1) Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos joukkotyöttömyys pitkittyy tuloerot kasvavat köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan ja oppilasterveydenhuollon, voimavarat säilyvät niukkoina 20.10.2009 44
Terveyserojen kehitysnäkymiä (2) Sosioekonomiset kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos alkoholin helppo saatavuus ja halpa hinta lisäävät kulutusta ja haittoja etenkin huonoosaisimmissa ryhmissä tupakoinnin väestöryhmittäiset erot kasvavat väestöryhmien väliset erot terveydessä ja sen märittäjissä ovat jyrkimmät nuorilla aikuisilla = huomisen keski-ikäisillä ja iäkkäillä terveydenhuollon uudet tehokkaat ja kalliit menetelmät eivät riitä kaikille tarvitsijoille 20.10.2009 45