Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala. Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke. Loppuraportti

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke Loppuraportti

2 (45) Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 4 877 Kainuu Puh. 8 615 541 Faksi 8 6155 426 kirjaamo@kainuu.fi ISSN 1795 5661

3 (45) Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke Loppuraportti Laatija: Arja Korhonen Kainuun maakunta -kuntayhtymä 28 D:23

4 (45) Tiivistelmä Tässä loppuraportissa esitellään Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hankkeen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Projekti toteutettiin 3.3. 31.12.28 aikana. Projektin rahoittajana oli Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähitulevaisuuden haasteena on kustannusten tasaantuminen Suomessa. Hoitoketjuja tulee kehittää niin, että päällekkäistä työtä ei tehdä ketjun missään vaiheessa, vaan asiakkaalle / potilaalle turvataan paras mahdollinen ennaltaehkäisy ja hoito jokaisessa häntä hoitavassa työyksikössä. Kainuun maakunta -kuntayhtymän pinta-ala on 24 453 km² ja asukasluku vuonna 27 oli 84 34. Väestö on ikääntyvää ja lisäksi Kainuussa sairastetaan paljon kansansairauksia kuten diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä erilaisia aineenvaihduntasairauksia. Ikääntyminen ja perussairaudet nostavat riskiä saada krooninen haava joko perussairaudesta johtuen, toimenpiteen jälkeen tai trauman seurauksena. Haavanhoito on tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja hoitamattomat / väärin hoidetut, haavat aiheuttavat suuria kustannuksia terveydenhuollolle ja voivat johtaa esim. amputaatioihin. Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hankkeen tehtävänä oli yhtenäistää haavanhoitokäytäntöjä Kainuun maakunta-kuntayhtymän työyksiköissä. Näin haavapotilaiden hoito ja elämänlaatu paranevat sekä haavanhoitoon saadaan kustannussäästöjä. Projekti jakautui kolmeen osa-alueeseen: haavanhoidon osaamisen kartoitukseen, haavanhoidon koulutukseen ja haavapoliklinikan uuden toimintamallin kokeiluun. Koulutusten aihesisällöt muotoutuivat alkukyselystä nousseista pääkohdista, jotka olivat haavanparanemisen perusteet, haavan mekaaninen puhdistaminen, haavanhoitotuotteet, krooniset haavat ja haavanhoidon arviointi sekä kirjaaminen. Koulutuksia järjestettiin yhteensä noin 7 kertaa ja koulutuksiin osallistui noin 7 henkilöä. Lyhyen tähtäimen tavoitteena oli hoitohenkilöstön haavanhoitoon liittyvän tieto- ja taitotason nostaminen ja yhtenäisten periaatteiden / toimintatapojen muodostuminen haavanhoitoon. Loppukyselyn vastausten perusteella koulutuksilla on päästy tähän tavoitteeseen hyvin. Yksi projektin tavoitteista oli toimivan haavanhoidonvastuuhoitajien verkoston muodostuminen Kainuun maakunta kuntayhtymässä. Haavahoidonvastuuhoitajat ovat kokoontuneet projektin aikana kaksi kertaa. Haavapoliklinikan uuden toimintamallin kokeilu käynnistyi projektin aikana. Haavahoitaja piti kunnissa tapahtuvina koulutuspäivinä haavapoliklinikkaa terveyskeskuksen vastaanotolla. Lisäksi haavahoitaja kävi tarvittaessa kotisairaanhoidon mukana kotikäynneillä kunnissa. Haavahoitotilanteet ovat olleet vuorovaikutuksellisia vieriopetustilanteita. Projekti rajautui Kainuun maakunta -kuntayhtymän työyksiköihin. Projektin kustannukset muodostuivat projektityöntekijän/haavahoitajan palkasta, koulutus yms. kustannuksista. Sen sijaan haavapoliklinikan kustannukset esim. haavanhoitotuotteet, lääkkeet menivät normaalisti operatiivisen alueen budjetista. Projektille oli palkattu kokopäiväinen projektityöntekijä, jonka vastuulla oli projektin tavoitteiden toteutuminen. Projektin kirjallisena tuotoksena syntyivät loppuraportti sekä projektin etenemiseen liittyvät ohjaus- ja projektiryhmän muistiot. Projektin tavoitteet toteutuivat aikataulussa vaikka projektiaika oli alkuperäistä suunnitelmaa lyhyempi..

5 (45) Sisällysluettelo 1 Projektin tausta...6 2 Projektin tehtävät, tavoitteet ja rajaus...6 3 Projektin toteutus...7 3.1 Projektin käynnistyminen 3.3-3.4.28...8 3.1.1 Projektin organisoituminen...8 3.1.2 Ohjausryhmän kokoontumiset...8 3.1.3 Projektiryhmän kokoontumiset...9 3.1.3.1 Alkukysely ja sen vaikutus haavanhoidon koulutusten suunniteluun...1 3.2 Projektin toiminta 1.5-31.12.28...12 3.2.1 Haavanhoidon koulutukset...12 3.2.2 Haavanhoidon vastuuhoitaja-verkosto toiminta...18 3.2.3 Haavapoliklinikan uuden toimintamallin suunnittelu ja kokeilun aloittaminen18 3.2.4 Projektin eteneminen...21 4 Projektin pohdinta ja jatkosuunnitelmat...23 5 Liitteet...27 5.1 Liite 1...27 HAAVAHOIDON KEHITTÄMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSSÄ PROJEKTISUUNNITELMA...27 1 Johdanto...29 2 Projektin tehtävät ja rajaus...29 3 Projektin tavoitteet...31 4 Projektin toteuttamissuunnitelma ja aikataulu...31 5 Projektinorganisaatio ja ohjaus...32 5.1 Projektin ohjausryhmä...32 5.2 Projektiryhmä:...33 5.3 Projektityöntekijä...33 5.4 Asiantuntijat...33 6 Projektin resurssisuunnitelma ja kustannukset...33 7 Projektin tulokset...33 8 Tiedottaminen ja dokumentointi...34 8.1 Projektista tiedottaminen...34 8.2 Projektin dokumentointi...34 9 Projektin riskit...35 1 Projektin arviointi...35 11 Projektin jatkosuunnitelma...35 5.2. Liite 2 Projektin aikataulu...36 5.3. Liite 3 Koulutusohjelma...43 6 Lähteet...45

1 Projektin tausta 6 (45) Asiakkaan / potilaan hoitoketjujen kehittäminen niin, että päällekkäisen työn määrä ketjun eri vaiheissa minimoituu ja asiakas / potilas saa parhaan mahdollisen ennaltaehkäisyn ja hoidon jokaisessa häntä hoitavassa työyksikössä vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Tilastokeskuksen mukaan, Suomen väestöennuste vuosille 27 24 arvio, että yli 65-vuotiaiden osuus nousee nykyisestä 16 %:sta 26 %:iin vuoteen 23 mennessä. Lisäksi yli 85-vuotiaiden osuuden ennustetaan nousevan vuoden 26 1,8 %:sta 6,1 %:iin vuoteen 24 mennessä. Yli 85-vuotiaiden määrä tulee lisääntymään 94 :sta 349 :een (www.tilastokeskus.fi ). Kainuun alueella asuu n. 84 asukasta, joista yhä enenevä määrä on yli 65-vuotiaita. Kainuussa sairastetaan paljon kansansairauksia kuten diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä erilaisia aineenvaihduntasairauksia. Ikääntyminen ja edellä mainittujen sairauksien lisääntyminen nostavat riskiä myös kroonisille haavoille. Haavaongelmia esiintyy niin kroonisia tauteja sairastavilla kuin toimenpiteestä toipuvilla potilailla. Kainuun maakunta -kuntayhtymässä hoidetaan haavapotilaita useissa eri työyksiköissä. Haavanhoito on yksi tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Hoitamattomat / väärin hoidetut, vaativan tason haavat aiheuttavat suuria kustannuksia terveydenhuollolle ja voivat johtaa esim. amputaatioihin. Tuloksetonta haavan paikallishoitoa ei myöskään tule jatkaa pitkään sillä tiedetään, että mitä pidempään haava on auki ja mitä suurempi se on, sitä huonommin se tulee konservatiivisin hoitokeinoin paranemaan (Seppänen ym. s.7). Tästä syystä myös Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on hyvä tieto-taitotaso haavojen ennaltaehkäisystä ja käytännön haavahoidosta Haavapoliklinikkatoimintaa on harjoitettu kroonisten ja erikoishaavanhoitoa vaativien haavojen osalta Kainuun keskussairaalassa vuodesta 23 lähtien. Toimintaresurssit tulevat kirurgian alueelta. Haavapoliklinikalla työskentelee haavanhoidon erikoistumisopinnot suorittanut haavahoitaja, joka vastaa myös poliklinikan toiminnasta. Haavahoitaja tekee haavanhoitoja ja siihen liittyviä päätöksiä itsenäisesti ja konsultoi tarvittaessa kirurgia. Haavahoitajan toimesta tapahtuva haavapoliklinikkatoiminta vapauttaa lääkäriresursseja muuhun työhön. Potilas tulee haavapoliklinikalle lähetteellä tai haavahoitajaa konsultoidaan puhelimitse. Lähettämis- / konsultointikriteerit ovat vaihtelevia ja vaikeitakin haavoja voidaan seurata ilman haavapoliklinikalle lähettämistä haavapoliklinikan näkökulmasta liian pitkään. 2 Projektin tehtävät, tavoitteet ja rajaus Projektin tehtävänä olivat: a) Haavanhoidon koulutus koulutus kohdentuu haavojen ennaltaehkäisyyn ja konkreettiseen haavahoidon opetukseen paikalliset haavanhoidon koulutukset kunnittain työpaikkakohtaiset haavanhoidon koulutukset, osastotunnit vieriopetus, ohjaus, tuki alueellinen koulutuspäivä 26.9.28 haavapoliklinikalle tutustumiskäynnit tavoitteena yhtenäinen tieto / taito, yhtenäiset hoitokäytännöt

7 (45) b) Haavapoliklinikan uuden toimintamallin kokeilu haavahoitajan jalkautuminen eri kuntiin, esim. terveyskeskussairaalapäivät tai kotisairaanhoidon mukana potilaan kotiin haavakonsultaatiokäynnit c) Haavanhoidon osaamisen kartoitus Projektin alkuun tehdään alkukysely, jossa saadaan tietoa esim. haavanhoidon osaamisen nykytilasta, mahdollisista koulutustarpeista koulutussuunnittelu kyselyn mukaan Projektin päätteeksi tehdään kysely, jossa arvioidaan haavanhoidon koulutusten antia, haavojen ennaltaehkäisyn ja haavanhoidon osaamista, koko projektin tavoitteiden saavuttamista Projektin tavoitteet olivat: a) Lyhyen tähtäimen tavoitteet: hoitohenkilöstön haavanhoitoon liittyvän tieto- ja taitotason nostaminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä (ennaltaehkäisevä ote) yhtenäisten periaatteiden / toimintatapojen muodostuminen haavanhoitoon ja esim. haavanhoitotuotteiden käyttöön, kuntayhtymän ohjeiden noudattaminen, hankintarengas haavanhoitoon liittyvän yhteistyön lisääntyminen haavapoliklinikan ja työyksiköiden välillä esim. alentunut konsultaatiokynnys toimivan haavayhdyshenkilöverkoston muodostuminen Kainuun maakunta - kuntayhtymään haavapoliklinikkatoimintaan uuden toimintamallin kokeilua esim. haavahoitajan jalkautuminen eri paikkakunnille ja vastaanoton pitäminen hajautetusti taloudellinen työskentelytapa haavanhoitoon liittyen b) Pitkän tähtäimen tavoitteet: yhtenäistää haavanhoitokäytännöt Kainuun maakunta -kuntayhtymässä parantaa haavapotilaiden hoidon laatua Kainuun maakunta -kuntayhtymässä haavanhoitoon liittyvien kustannusten aleneminen Kainuun maakunta - kuntayhtymässä haavapoliklinikkatoiminnan kehittäminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä Projektin rajautui: rajautuu Kainuun maakunta -kuntayhtymän työyksiköihin. kustannukset muodostuvat projektityöntekijän palkasta, koulutus yms. kustannuksista. haavapoliklinikan kustannukset esim. haavanhoitotuotteet, lääkkeet menevät normaalisti operatiivisen alueen budjetista. 3 Projektin toteutus Projekti oli vaiheistettu ja aikataulutettu kolmeen vaiheeseen, jotka nivoutuivat toisiinsa hyvin kiinteästi. Ennen varsinaisen projektin alkua laadittiin projektisuunnitelma (liite 1). Suunnitelman tekovaiheessa pidettiin palavereja, joihin osallistui operatiivisen vastuualueen ylihoitaja Marjo Huovinen-Tervo, kirurgisen vuodeosaston ja kirurgian poliklinikan osastonhoitaja Terttu Aranne ja auktorisoitu haavahoitaja, sh Arja Korhonen. Palavereja pidettiin 5.11.7, 3.12.7. 1.12.7 ja 28.2.8. Projektin toteuttamisaikataulu suunniteltiin alustavasti 1.3.28-28.2.21, projekti toteutettiin ajalla 3.3.28-31.12.28, koska rahoitusta saatiin vain vuoden 28 loppuun saakka.

3.1 Projektin käynnistyminen 3.3-3.4.28 8 (45) Tavoitteet kyseiselle jaksolle olivat: Projektin organisoituminen, projektihenkilön valinta, projektityöntekijän toimenkuvan luominen, konkreettisen projektisuunnitelman täydentäminen, ohjaus- ja projektiryhmän kokoonpanon sopiminen, alustavan projektisuunnitelman hyväksyminen ohjausryhmän kokouksessa Alkukyselyn laatiminen ja toteutus. Kyselyn tarkoituksena oli saada projektin etenemiseksi tarvittavaa tietoa esim. haavanhoidon osaamisen nykytilasta, mahdollisista koulutustarpeista. Koulutussuunnittelun käynnistyminen alkukyselyn jälkeen, koko projektin ajalle olevan koulutussuunnitelman laatiminen, koulutussuunnitelman hyväksyminen, koulutusmateriaalin työstäminen ja hyväksyttäminen. 3.1.1 Projektin organisoituminen Tässä projektissa ohjausryhmän muodostivat seuraavat henkilöt: kirurgian ylilääkäri Kalle Rissanen kirurgisen vo:n ja kirurgian pkl:n osastonhoitaja Terttu Aranne operatiivisen vastuualueen ylihoitaja Marjo Huovinen-Tervo Kajaanin seudun sairaala akuuttiyksikkö, osastolääkäri Paula Hiltunen Sotkamon tk-sairaala, sh, haavahoitaja Liisa Moilanen sisätautipoliklinikka, diabeteshoitaja Annamari Mankinen sisätautiosasto 8, sh Marjo Karjalainen kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen konservatiivisen vastuualueen ylihoitaja Riitta Leinonen vastuualuepäällikkö Asta Komulainen Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa, 12.3.8, 9.4.8, 6.6.8, 19.8.8, 13.1.2 ja 15.12.8. Projektiryhmän muodostivat: projektityöntekijä, auktorisoitu haavahoitaja, sh Arja Korhonen hygieniahoitaja, auktorisoitu haavahoitaja, sh Senja Torvinen kirurginen vuodeosasto 7, sh, haavahoitaja Raija Rahikkala kirurgisen vuodeosaston 7, apulaisosastonhoitaja Teija Eskelinen Kajaanin kotihoito, sh, haavahoitaja Riitta Vepsäläinen sisätautiosasto 8, sh Helena Mähönen-Saukko Suomussalmen kotihoito, sh Mervi Seppänen kirurgian poliklinikka, lääkintävahtimestari Pertti Karppinen Projektiryhmä kokoontui kahdeksan kertaa, 2.4.8, 15.4.8, 23.4.8, 27.5.8, 24.6.8, 14.8.8, 7.1.8 ja 12.12.8. 3.1.2 Ohjausryhmän kokoontumiset Ohjausryhmän kokoontumisissa käsiteltiin projektin aikataulua (liite 2), projektisuunnitelmaa, projektin aikana toteutettuja kyselyjä ja projektin toteutumista. Alustavasti projektin ajaksi oli suunniteltu 1.3.28-28.2.21. Rahoitusta haettiin joulukuussa 27 ja päätös rahoituksesta tuli helmikuun puolessa välissä 28. Projektin rahoitus tuli 1 % Kainuun maakunta -kuntayhtymältä. Projektin aika lyheni tässä vaiheessa 3.3.28-31.12.28 väliselle ajalle, koska rahoitusta saatiin vain 28 vuoden loppuun saakka. Projektisuunnitelma käytiin läpi ja todettiin, että tavoitteet pidetään lähtökohdiltaan ennallaan ja toteutetaan resurssien mukaan.

9 (45) Kokoontumisissa käsiteltiin myös rakenteisen kirjaamisen aloittamista maakunnassa, samalla sovittiin, että haavahoidonkirjaaminen haavapoliklinikalla toteutetaan edelleen kirurgian kaavakkeelle sopimuksen mukaan, muutoin haavanhoito kirjataan jatkossa kudoseheyden alle sähköisessä potilaskirjaamisessa. Asiantuntijahoitajien asiantuntijuuden tehokkaammasta hyödynnettävyydestä eri yksiköissä keskusteltiin useaan eriotteeseen kokoontumisissa. Kuntayhtymässä on yhdeksän haavanhoidon erikoistumisopinnot suorittanutta hoitajaa, josta kaksi on auktorisoitua haavahoitajaa. Asiantuntijahoitajuuden, toiminnan kehittäminen, arvostaminen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen tehostetusti yksiköiden toiminnassa on tärkeää ajanmukaisen ja tutkitun tiedon ja toimintatapojen päivittämisessä. Haavahoidonyhdyshenkilönimikkeen tilalle ehdotettiin haavahoidonvastuuhoitaja- nimikettä niille hoitajille, joilla ei ole haavahoidon erikoistumisopintoja suoritettuna, mutta jotka toimivat yksikkönsä haavahoidon vastuuhoitajina. Haavahoitaja- nimikettä saavat käyttää ainoastaan haavahoidon erikoistumisopinnot suorittaneet hoitajat. Haavayhdyshenkilöverkoston tilalle tulee nimike haavahoidonvastuuhoitaja- verkosto. 3.1.3 Projektiryhmän kokoontumiset Projektiryhmän kokoontumisissa käytiin läpi ohjausryhmässä päätettyjä asioita sekä suunniteltiin koulutusluennot. Projektisuunnitelma oli projektiryhmän mielestä kokonaisuudessa erittäin hyvältä, ongelmakohdiksi nousivat seuraavat seikat: pääseekö koko henkilökunta koulutuksiin, vaikka ne toteutetaankin paikkakunta kohtaisesti ja koulutusten toteuttamisaikataulun tiukkuus. Projektiryhmässä pohdittiin mahdollisuutta videoida isossa luentosalissa Kaksilla pidetyt koulutukset ja lähettää ne etäyhteytenä vuorollaan kuntiin tarvittaessa, videovälitteisissä koulutuksissa ongelmana on kuitenkin yhteyden pysyvyys ja se, että koulutus voidaan lähettää maksuttomasti vain yhteen kuntaan kerrallaan. Vieriopetus-malli todettiin hyväksi toimintamalliksi uuden toimintatavan oppimisessa ja kertaamisena. Tämä mahdollistaa niin oppijan kuin ohjaajankin oppimisen luonnollisessa työympäristössä. Projektiryhmässä keskusteltiin haavahoitotuotteiden saatavuudesta ja siitä, että kolme kuukautta on todella pitkä aika pienituloisille ostaa erikoishaavanhoitotuotteet. Tuotteiden varhainen saaminen erikoishaavahoitoa vaativissa tilanteissa estää joidenkin haavojen koronistumisen ja paranemisen pitkittymisen sekä samalla haavahoidon kokonaiskustannukset laskevat vuositasolla. Haavanhoitotarvikkeista voidaan tehdä erikoistapauksissa hyvin perusteltuna aikaisemminkin hoitotarvikepäätös asiakkaalle. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituskirjeessä todetaan seuraavaa: Tarvikkeiden ja välineiden jakamisen perusteena on ensinnäkin se, että jakelu perustuu aina yksilölliseen tarpeeseen, jonka määrittelee hoitava lääkäri. Jakelun aloittamisesta päättää terveyskeskuslääkäri. Toiseksi, kun välineiden tarpeen arvioidaan pitkäaikainen, yleensä yli kolme kuukautta. Tarvikkeita ja välineitä annetaan yleensä kolmen kuukauden tarve kerrallaan, ja niitä luovutettaessa arvioidaan aina niiden tarpeellisuus ja asianmukaisuus. Kolmantena periaatteena on tarvikkeiden ja välineiden maksuttomuus. Niistä ei myöskään pidä periä mitään omavastuuosuutta, toimitusmaksua tai muitakaan maksuja. (Sosiaalija terveysministeriön tiedote 12/99, www.stm.fi).

1 (45) 3.1.3.1 Alkukysely ja sen vaikutus haavanhoidon koulutusten suunniteluun Projektityöntekijä laati alkukyselyn Webropol-ohjelmalla. Projektin alkukysely toteutettiin 18.3. 31.3.28 välisenä aikana. Kysely lähetettiin 1727 Kainuun maakunta - kuntayhtymän henkilölle, joista 2,55 % vastasi kyselyyn. Kohderyhmäksi valittiin ne yksiköt, joissa haavapotilaita todennäköisesti hoidetaan eniten kuntayhtymässä. Alkukyselyn kysymykset suunniteltiin kattamaan haavanhoidon mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kysymysten aihesisältöjen laadinnassa käytettiin alan ammattikirjallisuutta. Alkukyselyssä kysyttiin mm:

11 (45) Alkukyselystä nousivat esille seuraavat pääkohdat: Haavanparanemisen perusteet ja haavan mekaaninen puhdistaminen Haavanhoitotuotteet Krooniset haavat ja bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Haavanhoidon arviointi ja kirjaaminen. Projektiryhmä päätti, että luennot käsittelevät kyseisiä haavanhoidon perusasioita. Kokonaisuudet laadittiin niin, että ne olivat käytännönläheisiä, syvä tieto jätettiin tarkoituksella pois kokonaisuuksista. Haavahoidon koulutuspaketti rakennettiin haavahoidon perusteista, korostaen ennaltaehkäisyn merkitystä haavahoidon kokonaiskustannusten ja potilaiden/asiakkaiden inhimillisten kärsimysten vähentämisessä. Koulutuspaketin luentojen tekemiseen käytettiin apuna ammattikirjallisuutta, kuten esimerkiksi Haavakirjaa, Haavalehden julkaisuja, koulutusluentomuistiinpanoja Suomen haavanhoitoyhdistyksen koulutuspäiviltä ja alueellisista koulutuksista., Käypähoitosuosituksia yms.

12 (45) Ennen koulutuksia ohjausryhmä tarkisti luentokokonaisuudet. Koulutusluennot suunniteltiin kahden tunnin mittaisiksi kokonaisuuksiksi. Aikataulu todettiin heti alussa todella tiukaksi koulutuksen tavoitteisiin nähden ja jotta aihealueet voitaisiin käsitellä väljemmin. Projektityöntekijä otti henkilökohtaisesti yhteyttä työyksikköjen esimiehiin ja vastuualuepäälliköihin ja sopi kunnissa toteutettavan paikallisen haavanhoidon koulutuksen kunnittain. Koulutuspäivän aikana haavapoliklinikka vastaanotto oli kello 8-12 ja luento 12:3 14:3. Kajaanissa koulutukset järjestettiin Kainuun keskussairaalassa isossa luentosalissa kello 1 12 ja 13 15, joihin oli mahdollisuus myös kunnista osallistua. 3.2 Projektin toiminta 1.5-31.12.28 Tavoitteet kyseiselle jaksolle olivat: Koulutusten aloittaminen (paikalliset haavanhoidon koulutukset kunnittain, kirurgian ylilääkäri mukana kuntakäynneillä kerran projektin aikana), työpaikkakohtaiset haavanhoidon koulutukset, osastotunnit, vieriopetus), välittömät koulutuspalautteet Haavapoliklinikan uuden toimintamallin suunnittelu ja kokeilun aloittaminen: haavahoitajan jalkautuminen eri kuntiin, esim. kotisairaanhoidon mukana potilaan kotiin, haavakonsultaatiokäynnit sekä uuden toimintamallin hyväksyminen, toteutus ja arviointi, jonka tukena toimii haavahoidonvastuuhoitaja - verkoston toiminnan tehostaminen. 3.2.1 Haavanhoidon koulutukset Koulutukset käynnistyivät aikataulussaan 28.4.28. Koulutukset jaoteltiin kahden tunnin mittaisiin kokonaisuuksiin. I. Haavanparanemisen perusteet ja haavan mekaaninen puhdistaminen, 2 tuntia II. Haavanhoitotuotteet, 2 tuntia III. Krooniset haavat ja bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta, 2 tuntia IV. Haavanhoidon arviointi ja kirjaaminen, 2 tuntia Ensimmäisen koulutusosion jälkeen, joka käsitteli haavanparanemisen perusteita ja haavan mekaanista puhdistamista, tehdyn välipalautekyselyn palaute oli positiivista, joskin liian tiukkaa aikataulua ja luentojen tiiviyttä kritisoitiin. Koulutuksiin osallistui henkilökuntaa kotihoidosta, hoivaosastoilta, terveysasemien vastaanotoilta, keskussairaalan vuodeosastoilta, teholta ja poliklinikoilta.

Välipalaute kysely lähetettiin 298 vastauksia 85: VÄLIPALAUTEKYSELY 1. Koulutuspäivä vastasi koulutukselle asettamiani tavoitteita ja odotuksia. (ka: 1,518; yht.: 83) 2. Voin hyödyntää koulutuksessa käsiteltyjä asioita itseni, työni ja työyhteisöni kehittämiseen. (ka: 1,337; yht.: 83) 3. Koulutuspäivän sisällön määrä oli sopivassa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. (ka: 1,976; yht.: 83) 4. Kouluttajalla(-jilla) oli hyvät kouluttajataidot. (ka: 1,265; yht.: 83) 5. Kouluttaja hallitsi hyvin koulutuksen sisällön. (ka: 1,169; yht.: 83) 6. Koulutuspäivässä oli mahdollisuus keskusteluun. (ka: 1,47; yht.: 83) 7. Koulutuksen käytännön järjestelyt toimivat hyvin. (ka: 1,723; yht.: 83) 8. Koulutuksen vaikeusaste oli sopiva. (ka: 1,482; yht.: 83) 9. Koulutuksen oheismateriaali oli riittävä. (ka: 1,831; yht.: 83) Täysin samaa mieltä (arvo: 1) 51,8% 43 69,9% 58 28,9% 24 74,7% 62 83,1% 69 61,4% 51 45,8% 38 57,8% 48 51,8% 43 ka: 1,53; yht.: 747 58,4% 436 Lähes samaa mieltä (arvo: 2) 44,6% 37 26,5% 22 5,6% 42 24,1% 2 16,9% 14 3,1% 25 42,2% 35 37,3% 31 27,7% 23 33,3% 249 Vähän samaa mieltä (arvo: 3) 3,6% 3 3,6% 3 15,7% 13 1,2% 1 8,4% 7 8,4% 7 3,6% 3 12% 1 6,3% 47 Vähän eri mieltä (arvo: 4) 3,6% 3 2,4% 2 1,2% 1 4,8% 4 1,3% 1 Lähes eri mieltä (arvo: 5) 1,2% 1 1,2% 1,3% 2 13 (45) Täysin eri mieltä (arvo: 6) 1,2% 1 2,4% 2,4% 3 Kysymykseen: Mistä koulutuksessa oppimistasi asioista on eniten hyötyä työssäsi? vastattiin: Haavan puhdistaminen ja haavassa tapahtuva toiminta ja erilaiset haavojen puhdistusmenetelmät.. erilaisista haavanhoito välineistä ja siitä ettei haava tarvitse joka päivä hoitaa ja kääreitä aukoa Haavahoidon periaatteet Haavahoidon perusteet, haavan paranemiseen vaikuttavat tekijät. Ensimmäinen haavahoitokoulutus opiskelujen jälkeen. Tosi tärkeää asiaa kaikki. ensimmäinen osio oli kokonaisuudessaan opettava, koulussa ei asioita käyty näin perusteellisesti läpi. Tämä kokonaisuus täydensi jo opittua asiaa, erilaisten haavojen hoito, ja tunnistaminen hoitajien osuus hoidoissa Haavahoidon toteuttaminen kotihoidossa. Tarkoituksenmukainen sidos, harvennetaan vaihtovälejä, kotihoidon aikaa säästyy. Mekaanisen puhdistuksen tekniikasta sai varmuutta. Akuutin ja kroonisen haavan hoitamisen eron huomioiminen. Haavan oikea hoito ja sen paranemisvaihe, potilaan oikea kipulääkitys ennen hoitojen aloittamista, puhdistus ja kivunhoidon tärkeys ennen haavan käsittelyä, suihkutus ajan lyheneminen oli uusi asia Haavojen hoito on joskus vaikeaa ja tavoiteltuja tuloksia ei aina tule Kun tarv. avustan lääkäriä tai teen hänen ohjeiden mukaan haavanhoidon, niin kertaus oli taas paikallaan. Kun laitat keittosuolataitokset, niin laita ruusukkeina, ei likomärkinä, purista ylimääräinen vesi pois. Tällaisia pieniä niksejä, jotka helposti unohtuvat harvoin haavanhoitoa tehdessä. Mitkä lääkkeet hidastavat haavan paranemista tärkeä muistaa. Hoida diabeetikkoa varoen, älä ronskisti. Ei oteta turhista haavoista bakteeriviljelyjä. Pieniä vinkkejä löytyi ihan käytännön työhön. tuli laajalti tietoa uudessa näkökulmassa. Joudun työssäni vähän haavahoitoasiakkaiden kanssa tekemisiin koska pääsääntöisesti olen toimistossa. uskoisin hyötyä olevan kaikista käsiteltävistä asioista. Käytännössä kuitenkin eteen tulevat useimmiten haavan paranemiseen ja puhdistamiseen liittyvät asiat Varmuus siitä, että toimin oikein

14 (45) Kysymykseen: Mitkä aiheeseen liittyvät asiat jäivät mielestäsi käsittelemättä? vastattiin mm. Akuuttitilanteet, haavan synty Konkreettinen "näytös", miten haavan puhdistus tapahtuu. Jos se on mahdollista Perusteellisemmin haavan hoitotarvikkeiden esittelyjä, lähinnä uudet tuotteet. tarkennukset meni niin vinhaa ettei kerinnyt kirjaamaan niitä...siksi ne olisi saanut olla paperilla jo valmiiksi Sokerinkäyttö haavanhoidossa. Käytetäänkö? Tarkemmin pitäisi käydä milloin ainoastaan voi käyttää antiseptisiä aineita haavahoidossa Välipalautteen kyselyn kysymykseen: Millaisia kehittämisehdotuksia ja/tai toiveita sinulla on tulevia koulutuksia varten? vastattiin mm: Aika paljon asiaa tullut aina kerralla, ehkä vähemmän ja käytännön esimerkkejä enemmän ja pohdiskelua esim mikä haavanhoitotuote millekin haavalle.?? Uudet toimivat ja edulliset haavahoitovälineet, sidostarvikkeet Enemmän aikaa käsitellä asioita ja termit kansankielellä. Enemmän mahdollisuutta keskusteluun ja oivaltamiseen, mutta aika rajoittaa joten näinkin hyvä. Esim. kuvin näytettäisiin haavan puhdistaminen asteittain.miltä haava näytti tulo vaiheessa ja miten se puhdistui päivä päivältä. Haavanhoitotarvikkeita esille. Haavoista olisi kiva nähdä esim. ennen ja jälkeen puhdistuksen kuvia sekä alkutilanne/parantunut haava kuvat.. Hyödyntää enemmän tekniikkaa esim valokuvaus haavan hoidossa Itse tekemällä oppii eniten tosin silloin pitäisi olla koulutettavana esim. haavapoliklinikalla, näkisi erilaisia haavoja /hoitoja Järjestettäisiin säännöllisesti koulutusta jotta kaikenlaisten haavojen hoitokeinot pysyvät paremmin muistissa ja uusimmat haavanhoitotuotteet tulisi tutuksi Kaikki alan ammattihenkilöt kävisivät koulutuksissa. Koulutuspäiville konkreettisesti näytettäisiin, miten tämä tehtävä tehdään. Säännöllinen koulutus. (. Käytännön esimerkkejä, kuvia ym.. Kokopäivän kestäviä haavanhoito koulutuksia, mielellään myös käytännön oppia Koska kokemusta haavan hoidosta on erittäin vähän toivoisin esimerkkejä siitä miten erilaisia haavoja hoidetaan mm palovammat, paleltumat, viiltohaavat ym. ja mitä tuotteita niihin käytetään. Yksinkertaisesti ja hitaasti esitettynä. Koulutus olisi mahdollista järjestää yksityiselläkin puolella..haavahoitaja voisi käydä myös luennoimassa amk:ssa niin kuin on nyt lääkäriluennotkin. tulisi uutta ajan tasalla olevaa tietoa meille opiskelijoille sekä myöskin opettajille!! Luentomonisteet kaikille monistettuina ja etukäteen, että voisi tutustua niihin, mahdollisia kysymyksiäkin tulisi paremmin! Materiaalia liikaa aikaan nähden. Ei ehdi syvällisesti käymään asioita läpi. Milloin tukisukka / tukisidoksen voi jalkaan laittaa? Päivitetään työyksiköihin haavanhoitotuotteet. listataan tuotteet tilausnumeroittain - käydään läpi haavanhoitotuotteiden atk-tilaus (tilit, momentit, alamomentit) Valokuvia voisi käyttää enemmän hyödyksi mm. erityyppisten haavojen kuvaamisessa, mekaanisessa puhdistuksessa ym. Videoita esim. toukkahoidosta ja yleensäkin haavanhoidoista. Kuvia miten haavat ovat parantuneet hoidon edetessä. Välipalautteen muu palaute oli: Ehdottoman hyvä projekti, toivoisin, että jatkuisi haavahoitajan esim. kerran kuukaudessa käynneillä. Hyvä että järjestetään koulutuksia työpaikalla, tarpeellinen ja hyödyllinen koulutus, kun käydään myös muualla kuin Kajaanin keskustassa

15 (45) Käytännön työn liittäminen koulutuspäiväkäynteihin on hyvä ajatus, samoin liittää esimerkkien kautta teorian käytäntöön, paikan päälle neuvoja ja hyviä vinkkejä. Sama koulutuspäivä voisi toimia mielestäni myös kertauksena myöhemmin, koska asiat unohtuvat aika ajoin. Monisteet olisi voinut olla jo paikanpäällä. Koulutuspalautteesta nousivat esille samat pääkohdat kuin alkukyselystä, eli lisätietoa haluttiin mm: haavan puhdistamisesta, haavojen hoitamisesta kotona, kipulääkityksestä, haavanhoitotuotteista, kirjaamisesta, haavanhoidon perusteista ja potilaan ohjauksesta. Palautteen pohjalta luentomateriaalia vielä kohdennettiin käsittelemään juuri näitä aihe alueita. Koulutusten vieminen kuntayhtymän eri toimipisteisiin otettiin heti alussa hyvin vastaan. Marraskuun 28 alkuun mennessä kaikki neljä koulutusosiota oli pidetty koko kuntayhtymässä kertaalleen. Lisäksi järjestettiin kolme koko päivän koulutusta Kainuun keskussairaalassa, jolloin käytiin läpi I-IV osiot saman päivän aikana, myös Vuolijoella ja Sotkamossa järjestettiin kertauskoulutuksia, joilla mahdollistettiin se, että ensimmäisistä koulutuksista poissa olleet pääsivät mukaan. Koulutuksia järjestettiin yhteensä noin 7 kertaa ja koulutuksiin osallistui noin 7 henkilöä, osallistujamäärään on laskettu mukaan alueellisen koulutuspäivän osallistujat. Koulutusjakson jälkeen tehdyssä palautteessa kävi ilmi, että koulutus on koettu tärkeäksi ja sen on koettu antavan lisää tietoa erilaisista haavoista, niiden hoidosta ja haavanhoitotuotteista sekä ennaltaehkäisyyn liittyvistä seikoista. Henkilökunta kokee, että koulutuksista on ollut hyötyä oman työn kehittämisessä ja oman ammattitaidon vahvistamisessa. Koulutuspalautteista nousi päällimmäisenä esille koulutusten tiivis aikataulu ja luentojen laaja materiaali, jonka projektiryhmä nostikin yhdeksi projektin riskiksi. Koulutus olisi pitänyt pystyä järjestämään pidemmälle aikataululle, jolloin luennot olisi voinut pitää useammassa ja pienemmissä osioissa. Samalla olisi ollut mahdollisuus käsitellä aihealueita laajemmin ja suunnitella koulutukset eri yksiköihin hieman erilaisiksi niin että ne olisivat vastanneet yksikön tarpeita paremmin. Loppupalaute koulutuksista, kysely lähetettiin 1727, vastauksia saatiin 117. Täysin LOPPUKYSELY samaa mieltä (arvo: 1) 1. Koulutukset olivat ajankohtaisia ja tärkeitä (ka: 8,6% 1,24; yht: 18) 87 2. Koulutukset vastasivat niille asettamiani 44,8% tavoitteita ja odotuksia. (ka: 1,638; yht: 15) 47 3. Voin hyödyntää koulutuksissa käsiteltyjä 58,9% asioita itseni ja työni kehittämiseen. (ka: 1,467; 63 yht: 17) 4. Koulutukset antoivat tukea työyhteisöni 39,3% kehittämistoimintaan. (ka: 1,832; yht: 17) 42 5. Koulutusten sisältöjen laajuudet olivat 21,5% sopivassa suhteessa käytettävissä olevaan 23 aikaan. (ka: 2,252; yht: 17) 6. Kouluttaja hallitsi hyvin esittämänsä sisällön. 81,3% (ka: 1,26; yht: 17) 87 7. Koulutuksissa oli mahdollisuus keskusteluun. 58,5% (ka: 1,538; yht: 16) 62 8. Koulutusten käytännönjärjestelyt toimivat 48,1% hyvin. (ka: 1,78; yht: 16) 51 9. Koulutusten vaikeusaste oli sopiva. (ka: 1,72; 45,2% yht: 14) 47 1. Koulutusten oheismateriaali oli riittävä. (ka: 47,6% 1,629; yht: 15) 5 ka: 1,617; yht: 162 52,6% 559 Lähes samaa mieltä (arvo: 2) 18,5% 2 47,6% 5 37,4% 4 39,3% 42 5,5% 54 16,8% 18 34% 36 39,6% 42 45,2% 47 43,8% 46 37,2% 395 Vähän samaa mieltä (arvo: 3),9% 1 6,7% 7 2,8% 3 2,6% 22 15,9% 17 1,9% 2 4,7% 5 8,5% 9 5,8% 6 6,7% 7 7,4% 79 Vähän eri mieltä (arvo: 4) 1% 1,9% 1 8,4% 9 1,9% 2 1,9% 2 2,9% 3 1,9% 2 1,9% 2 Lähes eri mieltä (arvo: 5),9% 1,9% 1,9% 1,3% 3 Täysin eri mieltä (arvo: 6) 2,8% 3,9% 1,9% 1 1% 1,6% 6

16 (45) Kysymykseen: Mistä koulutuksissa oppimistasi asioista on eniten hyötyä työssäsi? vastattiin mm: Oikeat haavanhoitotuotteet potilaiden haavoihin, kuinka usein tulee vaihtaa haavan hoitotuotteita Aina pitää ajatella haavanhoidon kokonaiskustannuksia varsinkin kotihoidossa Haavanhoito ei saa olla liian monimutkaista ja tuotteita ei saa haaskata, eikä tuotteita tarvitse joka päivä vaihtaa, käytetään yhtä tuotetta tarpeeksi pitkään että keritään nähdä vaikuttaako se kyseiseen haavaan toivotulla tavalla Hoidamme nykyään rohkeammin haavoja ja mietimme hoitoon käytettäviä materiaaleja ja niiden vaikutusta. Taloudellisten kysymysten tärkeys pitää ottaa myös huomioon, paranemisen jälkeen toinen tavoite. Kaikki tiedot hyödyllisiä, koulutuksen avulla olen saanut varmuutta omaan työskentelyyn. Erilaisten haavojen tunnistaminen, kirjaaminen, arviointi, hoito Erilaisiin haavanhoitotuotteisiin/uutuuksiin tutustuminen, koulutus lisännyt rohkeutta kokeilla uusia tuotteita ja toisaalta helpottanut löytämään oikea haavanhoito. Koulutus lisännyt mahdollisuuksia opastaa muita työntekijöitä. Kysymykseen: Mitkä aiheeseen liittyvät asiat jäivät mielestäsi käsittelemättä? vastattiin mm: Akuuttien puremis-, raapimishaavojen puhdistus ja hoito, alipaineimuhoito, palovammanhoito Jäi vähän epäselväksi että onko joku tuote jota voisi käyttää haavaan kuin haavaan että siitä ei aiheutuisi haittaa Kustannukset asiakkalle varsinkin kotihoidossa, kun välineet asiakas ostaa itse Liikunnan merkitys ja mahdollisuus. Potilasohjeistus omahoitoon, Vielä tarkemmin eri haavanhoito tuotteita ja oikean tuotteen valintaa. Loppukyselyssä kysyttiin: Millaisia kehittämisehdotuksia ja/tai toiveita sinulla on tulevia koulutuksia varten? Näiden vastausten avulla voimme suunnitella tulevia haavanhoidon koulutuksia ja niiden sisältöjä. Kysymykseen vastattiin mm: Väljemmällä aikataululla, sulatteluun olisi kaivannut aikaa ts. hitaampi tahti. Keskusteluun ei jäänyt aikaa oppijoiden ja opettajan välille juuri ollenkaan Paljon kuvia että oppii tunnistamaan eri syistä johtuvia haavoja, olisi mukava nähdä vertailu kuvia haavasta alussa, hoidon edetessä ja loppuvaihe Diabeetikkojen haavojen hoito ja siihen liittyvät asiat voisi olla omana kokonaisuutena. Haavojen hoitoa ja siihen liittyviä huomioitavia asioita kipsihoidon kanssa voisi läpi käydä? Arven hoito? Enemmän aikaa ongelmatilanteiden käsittelyyn, enemmän esimerkki tapauksia ja niiden käsittelyä esim. pienryhmissä, esittelyä uusista haavanhoitotuotteista. Haavahoitajan avopuolen käynnit ja ohjaus kotihoidon henkilöstölle Haavoilla kasvavat bakteerit ja mitä kuuluu normaaliflooraan. Antibioottien merkitys.

17 (45) Koulutusajankohdan miettiminen tarkkaan, että mahd. moni pääsisi. Koko henkilöstö pääsisi koulutuksiin, paikan päällä ohjattaisiin ja neuvottaisiin oikeat työskentely tavat ja seurattaisiin konkreettisesti haavanhoitoa. Koulutukset omalla paikkakunnalla. Samoista aiheista useampia luentoja, jotta niihin kaikki pääsisivät. Puhutaan tuotteista puhuttaisiin kauppanimillä, koska niitähän me täällä käytämme ja kun tuotteita tilataan keskusvarastosta niin kauppanimi on se jota me tarvitsemme., lääketieteellisiä vieraita sanoja suomennettava Erilaisten peruslääkitysten/ ravitsemuksen vaikutus haavojen paranemisessa. käsikauppa / luontaistuotteiden osuus Mielestäni koulutuksen rytmitys oli hyvä eli asiat käytiin pienissä osissa läpi. Paremmin jäävät ainakin itselle mieleen. Psykiatrian puolelle kaipaisin "täsmä" koulutusta, koska asiat vieraampia meille (joskin ovat lisineen koko ajan). Yksiköissä voisi käydä tekemässä tuotteita tutuksi ja katsoa, mitä oikeastaan tarvitsemme. Päivystyksen henkilökunnalle omaa koulutusta /viim. tiedon täydennystä nimenomaan akuutteihin haavan hoito tilanteisiin Ehdottomasti haavahoitokoulutusta täsmä koulutuksena kehitysvammapuolelle laitoshoitoon. ehkä enemmän juuri omassa työyksikössä käytettävien haavanhoitotuotteiden esittelyä Kysymykseen muu palaute vastattiin mm: Haavahoitajan käynnit tukevat kotona pärjäämistä, antaa varmuutta hoitohenkilöstölle haavahoitoon. Kunnittaiset haavahoitokäynnit olleet antoisia, antaa omalle työlle varmistusta, miten hoidetaan. Vankistanut omaa ammattitaito Käytännön työ vastaanotolla ensiarvoisen tärkeää, siitä opin paljon.. Jatkossakin vastaavia koulutuksia/konsultointi mahdollisuuksia" periferiassa." Kuvat toi lisä selkeyttä asioihin niille jotka ei törmää työssään erilaisiin haavoihin. Erittäin hyvät, selkeät ja asiantuntevat luennot! Oleelliset asiat kerätty, mutta liian paljon tärkeää asiaa lyhyessä ajassa, se tietenkin sinusta riippumaton asia. Haavanhoitokouluttaja hyvä, pysyy mukana ja osaa kertoa esimerkkejä.! Kiitos koko Kainuun maakunta-kuntayhtymälle, että haavanhoito on kehittynyt ja mennyt eteenpäin ja että sitä on ohjattu myös maakuntiin. koulutus mahdollistui mahd. monelle, koska haavanhoitaja tuli paikalle. Hyviä käytännön esimerkkejä, joista on paljon hyötyä! Meillä on hyvä haavanhoitaja joka osaa asiansa ja puhuu selkokieltä että tämmöinenkin tavallinen tallukka ymmärtää, jatkakaa vain samaan malliin. Koulutuksessa oli liian paljon ammattitermejä, joita ei kaikki hallitse tai ole edes koskaan kuullutkaan. Aikaa ei ollut tarpeeksi katsottuna asioihin joita käsiteltiin, sairaalasanastoa voisi hieman karsia tai ainakin koulutustilaisuudessa suomentaa sanat. Kaikilla ei ole samantasoinen koulutus Koulutus oli ajankohtainen ja kouluttaja esitti asiat napakasti ja ymmärrettävästi. Tiivis napakka paketti. Kaksi tuntia kerralla oli hyvä aika, Koulutus aina hyväksi kertaus mielessä. Kannatti käydä. Nopeasta aikataulusta huolimatta jotain on jäänyt muhimaan takaraivoon. Tunnen olevani viisaampi kuin muut

18 (45) työyhteisössäni, kun saisin muutkin uskomaan tietotaitooni ja toimimaan sen mukaisesti. Koulutusmateriaalia voisi olla kouluttajalla, koska työpaikalta sitä ei aina välttämättä löydy. oppimateriaalia oli printattavissa liian paljon. Niiden pitäisi säilyä vaikka kaimassa, että niitä voisi katsella myöhemmin ilman, että olisi isoa paperinivaskaa säilöttävänä Liian paljon asiaa noin lyhyttä aikaa. Suurin osa hyvästä tiedosta ja hyvästä esittäjästä meni siksi ohi! Asiat menivät nopeasti eikä tunne kaikkia haavahoitotarvikkeita nimeltä kun ei aikaa ollut näyttää aina mistä puhuttiin. Koulutus oli laaja, johon kaikki halukkaat pääsi, Koulutus on tarpeen.koska uusi haavanhoito tuotteita tulee koko ajan lisää. Koulutusta uusille työntekijöille aivan perusasioista alkaen johdonmukaisesti. Miellyttävä yhteistyö. Olen saanut koulutuksesta todella paljon "eväitä" haavanhoitoon ja koulutus on myös innostanut ja lisännyt kiinnostusta entistä enemmän perehtymään haavanhoitoon ja syventämään tietoa Olisi kiva saada koulutuksista tietoa omaan sähköpostiin, että voisi osallistua koulutuksiin Loppukyselyn vastausten perusteella suunnitellaan vuoden 29 haavanhoidon koulutuksia. Koulutuspalautteesta nousi esille niin välikyselyssä kuin loppukyselyssäkin toiveena jatkokoulutuksille pienryhmissä toiminta ja opettaminen sekä haavanhoitotuotteiden ja välineiden tarkempi esittely. Tällaisen pienryhmäopetuksen järjestäminen näin laajassa organisaatiossa vain yhden kouluttajan toteuttaman on mahdotonta ja yhtenä mahdollisuutena olisikin haavahoidonvastuuhoitaja verkoston hoitajien kouluttaminen haavahoidon kouluttajiksi ja sitä kautta laajempi pientyhmäkoulutus samalla tavalla kuin ensiapukoulutukset. Haavanhoidon koulutuspaketti toteutettiin myös Kajaanin ammattikorkeakoulun opettajille, neljänä luentokertana syys-lokakuun 28 aikana. 3.2.2 Haavanhoidon vastuuhoitaja-verkosto toiminta Haavanhoidonvastuuhoitaja -verkosto on aloittanut toimintansa jo vuonna 22. Projektin yhtenä tavoitteena oli haavanhoidon vastuuhoitaja- verkoston toiminnan tehostaminen. Projektin aikana haavahoidonvastuuhoitaja -verkoston päivittäminen toteutettiin maalishuhtikuun 28 aikana. Verkostossa on tällä hetkellä 5 hoitajaa eri puolilta Kainuun maakunta -kuntayhtymää. Lisäksi Kainuun keskussairaalassa toimii oma haavanhoidonvastuuhoitaja -verkosto, johon kuuluu 12 hoitajaa eri yksiköistä. Kainuun haavanhoidonvastuuhoitajien kokoontuminen ja koulutus oli 1.9.28, aiheena oli Yhteistyö ja verkostotoiminnan kehittäminen. Verkoston toiminta on käynnistynyt kohtalaisen hyvin ja yhteistyö on alkanut tuoda tulosta esim. alentuneena konsultaatiokynnyksenä yksiköiden välillä. Seuraava kokoontuminen on suunnitteilla keväällä 29, PPSHP haavanhoitotuotteiden hankintapäätöksistä vastaavien haavahoitajien kokoontumisen jälkeen. 3.2.3 Haavapoliklinikan uuden toimintamallin suunnittelu ja kokeilun aloittaminen Haavapoliklinikkatoiminnan kehittäminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on tärkeää. Kainuun maakunta kuntayhtymän pinta-ala on 24 453 km² ja välimatkat ovat pitkät, joka aiheuttaa sen, että potilaiden kuljetuskustannukset hoitopaikkojen välillä ovat korkeat.

19 (45) Lisäksi väestö on ikääntyvää ja Kainuussa sairastetaan paljon kansansairauksia kuten diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä erilaisia aineenvaihduntasairauksia. Ikääntyminen ja perussairaudet nostavat riskiä saada krooninen haava joko perussairaudesta johtuen, toimenpiteen jälkeen tai trauman seurauksena. Haavanhoito on tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja hoitamattomat / väärin hoidetut, haavat aiheuttavat suuria kustannuksia terveydenhuollolle ja voivat johtaa esim. amputaatioihin. Kunta Väkiluku v.27 % Hyrynsalmi 2 967 3,53 Kajaani 38 147 45,39 Kuhmo 9 944 11,83 Paltamo 4 71 4,84 Puolanka 3 337 3,97 Ristijärvi 1 68 1,91 Sotkamo 1 716 12,75 Suomussalmi 9 632 11,46 Vaala 3 612 4,29 Yhteensä 84 34 Haavapoliklinikkatoiminta käynnistyi 14.3.25 operatiivisella tulosalueella kirurgian vastuualueella. Vastuulääkärinä toimii kirurgian ylilääkäri. Aluksi haavapoliklinikka toimi kerran viikossa, mutta 1.8.26 toimintaa lisättiin kahteen haavapoliklinikka päivään viikossa ja 1.8.27 kolmeen päivään viikossa. 1.1.29 toiminta laajeni viiteen päivään viikossa, joista kaksi on jalkautettua haavapoliklinikka päivää. Haavapoliklinikalla haavahoitaja hoitaa itsenäisesti haavapotilaita lääkärin antamilla valtuuksilla. Haavapoliklinikka käynnit Kainuun keskussairaalassa 26-28 26 27 28 Käynnit Plas lkm Käynnit Plas lkm Käynnit Plas lkm Hyrynsalmi 19 3 33 6 15 8 Kajaani 185 57 422 12 498 134 Kuhmo 3 2 34 12 84 19 Paltamo 2 1 64 13 45 12 Puolanka 5 3 2 5 7 4 Ristijärvi 2 2 4 2 19 7 Sotkamo 13 12 74 21 145 27 Suomussalmi 34 8 65 21 7 25 Vuolijoki 6 3 Yhteensä. Kunnat 378 99 717 183 897 237

2 (45) Jalkautetulla haavapoliklinikalla käynnit kunnissa 28, haavapotilaskäynnit, poliklinikoilla, osastoilla ja kotihoidossa. 28 Käynnit Hyrynsalmi 25 Kajaani 7 Kuhmo 56 Paltamo 3 Puolanka 26 Ristijärvi 16 Sotkamo 1 Suomussalmi 81 Vuolijoki 26 Yhteensä. Kunnat 367 Kainuun keskussairaalan haavapoliklinikalla ja jalkautetulla haavapoliklinikalla kunnissa oli yhteensä 1264 asiakaskäyntiä vuonna 28. Poliklinikoilla työskenteli 3.3 31.12.28 välillä kaksi haavahoitajaa. 1.1.29 jälkeen haavapoliklinikalla työskentelee yksi haavahoitaja. Haavapoliklinikan käynnit 27, yleisimmät diagnoosit Koodi Potilas lkm Käyntien lkm A46 erysipelas 4 7 C44, C5 ihosyöpä, syöpä 3 11 E1, E11 diabetes 11 62 I7.2 ASO 9 34 I83. säärihaava 7 8 L2, L5 ihon ja sen alaisen kudoksen inf. 18 61 L89 painehaava 7 37 L98 muu haava 8 33 S68.1 käden haava 5 9 S8, S81, S81, S89 jalan haava 8 18 T21.2, T23, T24 vartalon haava 4 17 T31.2, T34 palovamma 2 6 T81 toimenpiteen komplikaatio 2 19 Haavapoliklinikan jalkauttamisen toiminnallisena tavoitteena oli yhtenäisten periaatteiden / toimintatapojen muodostuminen haavanhoitoon ja haavanhoitotuotteiden käyttöön, haavapotilaan hoidon kokonaiskustannusten vähentäminen sekä haavanhoitoon liittyvän yhteistyön lisääntyminen ja haavapoliklinikan jalkauttaminen erikoissairaanhoidosta Kainuun keskussairaalasta perusterveydenhuollon yksiköihin, terveysasemille ja kotihoitoon. Jalkauttaminen aloitettiin konkreettisesti pitämällä haavapoliklinikkaa eri kunnissa samoina päivinä kuin haavahoidon koulutukset olivat. Haavapoliklinikka toimi tällöin terveysasemien vastaanotolla kello 8-12. Vastaanotolle annettiin aika 3-8 asiakkaalle haavahoitoa varten. Poliklinikkapäivinä kunnissa oli vieriopetuksessa osastojen, kotihoidon sekä vastaanoton hoitajia. Haavahoitaja kävi myös osastoilla konsultaatiokäynneillä, ohjaamassa ja suunnittelemassa haavapotilaan haavanhoitoa sekä hoitamassa erikoishaavanhoitoa tarvitsevia potilaita. Haavahoitaja kävi myös potilas/asiakas käynnillä kotihoidon mukana. Vieriopetuksessa eri yksiköistä osallistui hoitajia haavapotilaiden hoitoon ja potilaan sekä omaisten ohjaukseen. Haavapoliklinikan jalkautuminen ja toimintamallin kokeilu otettiin vastaan hyvin Kainuun maakunta -kuntayhtymän työyksiköissä. Tällä hetkellä haavapoliklinikka vastaanotolla hoidetaan 4-12 potilasta päivässä.

21 (45) Haavahoitajan työnkuvan laajentaminen kuntayhtymän eri kuntiin on tuonut työhön uudenlaista syvyyttä, sisältöä ja haastetta, sillä oli todella tärkeää nähdä konkreettisesti se ympäristö, missä asiakas on hoidettavana. Erityisesti tämä korostuu silloin kun potilas/asiakas on kotihoidon asiakkaana. Haavahoitaja on toiminut jo usean vuoden Kainuun keskussairaalan haavapoliklinikalla ja tämän jalkautumisen myötä haavapotilaan sekä hoitajien arki on tullut lähemmäksi haavahoitajaa ja potilaan kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelu on tullut helpommaksi. Moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen korostui projektin aikana ja tietoisuus muiden työnkuvasta on helpottanut haavapotilaan kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelua ja kokonaisuuden ymmärtämistä. Projektin alkuvaiheessa todettiin, että Kainuun keskussairaalan haavapoliklinikka oli edelleen yli työllistetty ja täällä työskentelevä haavahoitaja kertoi, että lääkärin saaminen paikalle, silloin kun tarvitaan kirurgin arviota haavapotilaan hoidosta, oli todella hankalaa. Hänen arvion mukaan kunnista tuli huomattavasti enemmän haavakonsultaatio pyyntöjä kuin aikaisemmin. Osa haavapoliklinikalle lähetetyistä potilaista ei olisi tarvinnut hänen arvion mukaan erikoissairaanhoitoa vaan haavat olisi voitu hoitaa terveyskeskuksissa tai kotisairaanhoidon toimesta. Lisäksi osastot tekivät enemmän konsultaatiopyyntöjä talon sisällä ja näitä helpottamaan ehdotettiin selkeästi varattua aikaa osastokonsultaatiolle, esimerkiksi kello 11 12:3, jolloin kierrolla esille tulleet asiat olisi jo hoitajien tiedossa. Lisäksi esitettiin, että osastokonsultaatiosta lääkäri tekisi lähetteen tai konsultaatio pyynnön. Haavapoliklinikan toimintaa helpottamaan toivottiin, että se olisi avoinna viitenä päivänä viikossa, ja mahdollisuuksien mukaan siellä toimisi kaksi haavahoitajaa. Haavapoliklinikan jalkauduttua kuntiin konsultaatioiden tarve ja määrä on vähentynyt Kainuun keskussairaalan haavapoliklinikalla sekä poliklinikka potilaiden määrä on jakautunut tasaisemmin kuntayhtymän haavapoliklinikoiden kesken. Projektin aikana kirurgin konsultoiminen projektityöntekijän/haavahoitajan kokemuksen mukaan sujui ongelmitta kunnissa ja potilaiden saaminen erikoissairaanhoitoon ongelmatilanteissa helpottui puhelinkonsultaation perusteella toteutetun hoidontarpeen arvioinnin avulla. Tällöin haavahoitajalla oli mahdollisuus lähettää potilas suoraan erikoissairaanhoitoon tarvittaessa. Projektityöntekijän/haavahoitajan havaintojen mukaan jatkossa haavapoliklinikan kuormitus tulee tasaantumaan etäpäivien ja haavahoidon osaamisen myötä 3.2.4 Projektin eteneminen Projekti eteni aikataulun mukaisesti. Projektityöntekijä/haavahoitaja suunnitteli ja toteutti koulutusmateriaalin sekä koulutukset aikataulun mukaisesti. Hän laati kokouskutsut, esityslistat ja muistiot ohjausryhmän ja projektiryhmän kokouksista. Projektityöntekijä on arkistoinut projektin asiapaperit ja toimittanut ne arkistoon tallennettavaksi. Projektin aikataulu oli tiukka ja vaativa, ajoittain kiireinen aikataulu on aiheuttanut väsymystä, turhautumista ja tunteen, ettei ennätä tekemään kaikkea. Projektiryhmän toiminta ei nivoutunut niin tiiviiksi kuin projektin kannalta olisi ollut suotavaa, suurin vastuu projektin aikataulun ja koulutusten etenemisestä jäi projektityöntekijän vastuulle. Osin tämä voi johtua siitä, että projektityöntekijä ei osannut delegoida tehtäviä riittävän hyvin muille ryhmäläisille ja ryhmäytyminen ei päässyt riittävän hyvin käyntiin. Projektiryhmän laaja asiantuntijuus ja moniammatillisuus ei konkretisoitunut sen resurssien mukaisesti, vaan suurin osa asiantuntijuudesta jäi käyttämättä. Projektin aikana toteutettujen koulutusten koulutusmateriaalin työstämisessä olisi voitu käyttää laajemmin ryhmäläisten asiantuntijuutta ja tehdä enemmän yhteistyötä. Projektin yhtenä tavoitteena oli alueellisen haavanhoidon koulutuspäivän 26.9.28 toteuttaminen. Koulutuspäivä oli Kajaanissa ja aiheena oli HAAVANHOITO - miten ja

22 (45) mihin pyrkien - Kroonistuneiden haavojen hoito (liite 3). Koulutuspäivään osallistui 1 henkilöä, Luennoitsijoina oli eri erikoisalojen lääkäreitä sekä hoitoalan asiantuntijoita. Koulutuspäivän palautekysely lähetettiin 91 henkilölle joista 27 % vastasi kyselyyn. Koulutus koettiin ajankohtaiseksi ja tärkeäksi ja noin puolet vastanneista oli sitä mieltä että koulutus vastasi sille asetettuja tavoitteita. Koulutuspalaute: Haavanhoito - miten ja mihin pyrkien haavojen hoito -alueellinen koulutus 26.9.28 Yhteenvetoraportti N=25, Kysely lähetetty 91 henkilölle, vastausprosentti 27 %. 1. Koulutus oli ajankohtainen ja tärkeä. (avg: 5,96) 2. Koulutuspäivä vastasi koulutukselle asettamiani tavoitteita ja odotuksia. (avg: 5,52) 3. Voin hyödyntää koulutuksessa käsiteltyjä asioita itseni ja työni kehittämiseen. (avg: 5,64) 4. Koulutus antoi tukea työyhteisöni kehittämistoimintaan. (avg: 5,) 5. Koulutuksen sisällön laajuus oli sopivassa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. (avg: 5,24) 6. Kouluttajat hallitsivat hyvin esittämänsä sisällön. (avg: 5,48) 7. Koulutuspäivässä oli mahdollisuus keskusteluun. (avg: 5,29) 8.Koulutuksen käytännön järjestelyt toimivat hyvin. (avg: 5,44) 9. Koulutuksen vaikeusaste oli sopiva. (avg: 5,52) 1. Koulutuksen oheismateriaali oli riittävä. (avg: 5,6) Täysin samaa mieltä (Arvo: 6) Lähes samaa mieltä (Arvo: 5) Vähän samaa mieltä (Arvo: 4) Vähän eri mieltä (Arvo: 3) Lähes eri mieltä (Arvo: 2) Täysin eri mieltä (Arvo: 1) Yhteensä 58 % 34 % 6 % 1 % 1 % % Yhteensä 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % Kysymykseen: Mistä koulutuksessa oppimistasi asioista on eniten hyötyä työssäsi? vastattiin: Haavan tilan tarkkailu, hoitokertojen väli, haavanhoito-ohjeista, paranemismekanismista, ennaltaehkäisy, viljelynäytteen ottaminen Plastiikkakirurgin luennot, sääri- ja painehaavojen hoitomenetelmät. Jalkaterapeutin ohjeet.

23 (45) Kysymykseen: Mitkä aiheeseen liittyvät asiat jäivät mielestäsi käsittelemättä? vastattiin: Palovammat, paleltumavammat Haavanhoitotuotteiden käytöstä selvemmin. Uusista haavanhoitotuotteista olisin mielelläni kuullut vielä enemmän. Erilaisten perussairauksien vaikutus haavojen paranemiseen ravitsemuksen osuus prosessissa Kysymykseen: Millaisia kehittämisehdotuksia ja/tai toiveita sinulla on tulevia koulutuksia varten? Kullekin kouluttajalle aikaa tarpeeksi suhteessa esityksen määrään ja yleiseen keskusteluun, ettei tule kiire esityksessä. Muutama kouluttaja luennoi liian nopeaan tahtiin. Hyviä kuvia haavoista ennen ja jälkeen hoitojen. Toukkahoidosta kuvia. On paljon hoitajia jotka eivät ole nähnyt niitä. Erilaisten etnisten ryhmien vaikutus hoitotyössä Vastaavanlaiset koulutukset ok, hyvä päivittää aina tietoja kerran vuodessa vähintään. Koulutukset ovat hyviä ja niitä saisi olla vielä useamminkin. Alueellisen haavanhoidonkoulutuksen palaute oli hyvin samankaltaista kuin haavanhoidon kehittämisprojektin väli- ja loppukyselyn palaute ja tuki näin ollen projektin tavoitteiden toteutumista. 4 Projektin pohdinta ja jatkosuunnitelmat Projekti on osoittanut sen, että haavanhoidonkoulutukselle on tällä hetkellä tarvetta ja sen vieminen työpaikoille mahdollistaa mahdollisimman usean henkilön pääsyn koulutuksiin. Lisäksi uudenlaisella toimintamallilla voidaan toteuttaa vieriopetusta ja räätälöidä koulutukset yksikön tarpeita vastaavaksi. Koulutusten toteutus vaatii myös kouluttajalta aktiivisuutta kehittää omaa työtään ja ammattitaitoaan sekä mahdollisuutta osallistua niin alueellisin, kansallisiin kuin kansainvälisiin haavanhoidon koulutuksiin. Kainuun maakunta -kuntayhtymän potilaiden haavanhoitoon osallistuvan henkilöstön määrä on suuri, organisaatiorajojen rikkominen ja koulutuksen /tiedon saaminen mahdollisimman monelle on ollut haasteellista, mutta samalla erittäin antoisaa. Eri toimijoiden työnkuvan esillenouseminen on antanut haavahoitajalle uusia mahdollisuuksia haavanhoidon kehittämiseen ja erilaisten yhteistyömallien luomiseen. Samalla työn arvostus on noussut monissa yksiköissä ja asenteesta: me täällä vain ollaan tekevinään ja yritetään, ollaan päästy uudenlaisen oman ammatti-identiteetin arvostukseen: Me osaamme tehdä. Seppäsen selvityksessä Haavanhoitotuotteiden saatavuus Suomessa 26-27, esitellään laskelma kroonisten haavojen hoitokustannuksista. Suomessa arvioidaan kuluvan vuodessa 19-27 miljoonaa euroa kroonista haavaa sairastavien hoitoon. Laskelma perustuu arvioon, että Suomessa on yli 34 kroonisesta haavasta kärsivää potilasta ja yhden potilaan hoidon kustannukset ovat 5-7 /potilas. Haavapotilaan hoitokustannuksista suurin menoerä on kuitenkin hoitohenkilökunnan käyttämä työaika. Pirkanmaalla on laskettu, että kun kotisairaanhoitaja käy potilaan luona kolme kertaa viikossa hoitamassa pienehköä säärihaavaa, aiheutuu tästä kolmessa kuukaudessa n. 3 euron kustannukset hoitavalle organisaatiolle. Lisäksi potilas itse maksaa varsinaiset haavanhoitotuotteet ja mahdolliset lääkitykset (Seppänen 28, s.6). Tämän vuoksi on