Latentin tuberkuloosi-infektion (LTBI) seulonta ja hoito biologista tai immunosuppressiivista lääkehoitoa harkittaessa



Samankaltaiset tiedostot
Latentin tuberkuloosi-infektion diagnostiikka ja hoito

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

AMGEVITA (adalimumabi)

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö

AMGEVITA (adalimumabi)

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Altistuneiden LTBI:n tutkimukset ja hoito. Harri Marttila VSSHP/ SHYG Rovaniemi, Joulukuu

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan.

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T POTILASOHJE 1 (7)

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry

TUBERKULOOSIN KONTAKTISELVITYSOHJEET

Työtehtäviin liittyy lisääntynyt riski saada tuberkuloositartunta (taulukko 1)

Valvottu lääkehoitotuettu hoito kaikille TB potilaille

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa Tiina Kaisla

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR

Ajankohtaista tuberkuloosin toteamisesta ja kontaktiselvityksestä Th. Hanna Aaltonen Keuhkopkl, Tyks

Suomen tuberkuloositilanne. Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta

Tuberkuloosin kliininen kuva ja hoito. LT Jouni Hedman keuhkosairauksien ylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö

Herkän ja lääkeresistentin tuberkuloosin hoito. Tuula Vasankari

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

Viimeiset päivitykset: VALTAKUNNALLISEN TUBERKULOOSI OHJELMAN PÄIVITYS

Miksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi maailmalla. Tuberkuloositartunta. Tuberkuloosi meillä ja maailmalla

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

KONTAKTISELVITYS ERIKOISSAIRAANHOIDON NÄKÖKULMASTAKULMASTA. Ilkka Salmi

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Tuberkuloosi työterveyshuollossa

Miten Truvadaa otetaan

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Laitosaltistumiset ja epidemiat miten toimitaan? Juha Salonen Sisätautiklinikka Päijät-Hämeen keskussairaala

Tuberkuloosin hoito erityisryhmillä. Juha Salonen Sisätautiklinikka Päijät-Hämeen keskussairaala

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr Vnr tit q.s.

HIV ja hepatiitit HIV

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö

Suoja tuhkarokkoa vastaan saadaan joko sairastetun tuhkarokon tai kahden rokoteannoksen aikaansaamana.

Kuka Suomessa sairastuu tuberkuloosiin tulevaisuuden uhkakuvat. Pekka Saarelainen Keuhkosairauksien erikoislääkäri

SIMPONI (golimumabi) tietopaketti

Suositus tuberkuloosin tartunnanjäljityksestä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

Suositus tuberkuloosin kontaktiselvityksen toteuttamiseksi

Tuberkuloosi lisääntyvä ongelma. Shirley Johnson, keu el OYS, Medisiininen tulosalue, SIKEVA

Toctino (alitretinoiini)

ALL2000_Amendment_2014

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa

Hyvä tietää RoActemra

Ethambutol Orion 500 mg tabletit Päivämäärä: , Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND


(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Opas Tietoja potilaille

TB-lääkehoidon nykysuuntalinjat. Tuula Vasankarin muotoilemana Kari Liipon slaideista

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD LÄÄKÄRIN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI - FI/CLA/1117/0049

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

esimerkkipakkaus aivastux

Tartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

REUMALÄÄKKEET JA YLEISLÄÄKÄRI. Ritva Peltomaa, reumatologian erikoislääkäri

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

Reumataudit ja raskaus

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

C-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ

Lääkeresistentti tuberkuloosi. Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Transkriptio:

Suomen Reumatologinen Yhdistys 11.5.2015 Latentin tuberkuloosi-infektion (LTBI) seulonta ja hoito biologista tai immunosuppressiivista lääkehoitoa harkittaessa 1. TAUSTAA 2. KENELLE JA MILLOIN TEHDÄÄN LTBI-ARVIO Tuberkuloosin aktivoitumisen riski eri lääkkeillä Vuokaaviot 3. LTBI-ARVIOSSA HUOMIOITAVAT TEKIJÄT TB-anamneesi THX-rtg Laboratoriotestit (IGRA) IGRA-testien tulkinta 4. LTBI-HOITO Edellytykset hoidolle Lääkitysvaihtoehdot LTBI-hoidon mahdolliset haittavaikutukset Lääketurvakokeet Lääkityksen keskeyttäminen 5. SEURANTA HOIDON JÄLKEEN 6. POTILAAN HAASTATTELUKAAVAKE

1. TAUSTAA Tuberkuloosi-infektio on nykykäsityksen mukaan jatkumo, jonka osana on taudin piilevä muoto, oireeton latentti tuberkuloosi-infektio. LTBI:ssa tuberkuloositartunnan saaneen henkilön immunologinen järjestelmä kykenee estämään tuberkuloosibakteerin jakautumisen kokonaan tai osittain. Näissä tilanteissa tuberkuloosibakteerin antigeenit ovat käynnistäneet jatkuvan immunologisen vasteen, eikä potilaalla ole merkkejä aktiivisesta tuberkuloosista. Myös elimistön onnistunut tuberkuloosibakteerin häätö voi jättää immunologisen arven, joka aiheuttaa positiivisen löydöksen IGRAtesteissä. LTBI:n toteamiseen ei ole suoraa keinoa eikä hyvää menetelmää. LTBI:n arvio tulee tehdä aina yksilöllisesti perustuen henkilön historiaan (perussairaudet, sairastettu tuberkuloosi ja sen hoito, etninen tausta, tiedossa olevat tuberkuloosikontaktit, tuberkuloosi riskityö tai pitkäaikainen oleskelu tuberkuloosin suuren ilmaantuvuuden maassa) ja löydöksiin (keuhkokuva, IGRA). Tuberkuloositartunnan mahdollisuus on ollut Suomessa huomattavan suuri vielä 1950-luvulla, jolloin tuberkuloosin ilmaantuvuus oli yli 200 / 100 000 asukasta / vuosi. Kantaväestöön kuuluvista ikäihmisistä (ennen 1950-lukua syntyneet) monet ovat altistuneet lapsuudessaan tai nuoruudessaan tuberkuloosille. Merkittävä osa heistä on saanut latentin tuberkuloosi-infektion ja joku myös sairastanut tuberkuloosin. On hyvä tiedostaa, että tuberkuloosiin liittyvä stigma voi estää kertomasta omasta tai perheenjäsenen tuberkuloosihistoriasta. Tutkimustiedon ja kliinisen kokemuksen perusteella TNF-salpaajat lisäävät merkittävästi latentin tuberkuloosin aktivoitumisen riskiä. Aktiivinen tuberkuloosi voi ilmaantua jo ensimmäisten hoitokuukausien aikana. Tuberkuloosi voi manifestoitua fulminanttina, yleistyneenä tai miliaarisena tuberkuloosina. Vaikeammin diagnosoitavaa, keuhkojen ulkopuolista tuberkuloosia on tavanomaista enemmän. Muiden biologisten lääkkeiden osalta tutkimustieto latentin tuberkuloosin aktivoitumisen riskistä on ohuempaa, mutta näyttää siltä, että aktivoitumisen riski on myös todellisuudessa vähäisempää kuin TNF-salpaajilla. LTBI:n hoitopäätöksen tulisi perustua huolelliseen riskinarvioon, sillä LTBI:n hoitoon liittyy potentiaalisia haittavaikutuksia (esim. maksatoksisuus). Jos LTBI-hoitoa ei voida antaa arvioidun haittavaikutusriskin vuoksi tai potilas ei halua tällaista hoitoa, on haettava perussairauden hoitoon sellainen valmiste, johon liittyy pienin tuberkuloosin aktivoitumisen riski. 2. KENELLE JA MILLOIN TEHDÄÄN LTBI-ARVIO LTBI-arvio tehdään kaikille potilaille viimeistään biologista lääkehoitoa harkittaessa. Biologista lääkehoitoa saavalle potilaalle tehdään uusi LTBI-arvio, jos hänellä ilmaantuu hoidon aikana uusia riskitekijöitä (esim. TB-lähikontakti, altistuminen tuberkuloosille työpaikalla / yli 3 kk kestänyt matkailu tai työkomennus suuren Tb-ilmaantuvuuden maassa). Tuberkuloosin aktivoitumisen riski eri lääkkeillä Lääkkeet, jotka lisäävät huomattavasti tuberkuloosin aktivoitumisen riskiä LTBI hoito annetaan, jos henkilöllä on suuri TB-riski (anamneesi / Thx) tai IGRA-testi on positiivinen: TNF-salpaajat: adalimumabi (Humira ), etanersepti (Enbrel ), golimumabi (Simponi ), infliksimabi (Remicade, Remsima, Inflectra ), sertolitsumabipegoli (Cimzia ) Lääkkeet, jotka lisäävät jonkin verran tuberkuloosin aktivoitumisen riskiä LTBI hoito annetaan, jos henkilöllä on suuri tai merkittävä TB-riski (anamneesi / Thx) ja IGRA-testi on positiivinen: T-solusalpaaja: abatasepti (Orencia ) IL6-reseptoriantagonisti: tosilitsumabi (RoActemra ) IL12/ IL23 (p40) estäjä:ustekinumabi (Stelara ) Solunsalpaajat (metotreksaatti, leflunomidi, siklosporiini, atsatiopriini, mykofenolaatti) Suuriannoksinen > 20 mg / vrk glukokortikoidihoito yli kuukauden ajan

Vuokaaviot

3. LTBI-ARVIOSSA HUOMOITAVAT TEKIJÄT Tarvittaessa käytä hyväksesi taustakysymykset-kaavaketta ohjeen viimeisellä sivulla. TB-anamneesi Suuri tuberkuloosiriski - Tiedossa on altistuminen hengitysteiden tuberkuloosille, esimerkiksi samassa taloudessa asuvan / läheisen ystävän / työkaverin sairastuttua. Ikäihmisiltä voi kysyä vastasyntyneisyyskaudelta mahdollista sijoitusta joulumerkkikotiin sekä vanhempien tai sukulaisten keuhkoparantolahoitoja. - Sairastettu tuberkuloosi, jota on hoidettu Suomessa ennen 1970-lukua. - Sairastettu tuberkuloosi, jota on hoidettu vajain tai tehottomin hoitoyhdistelmin muualla kuin Suomessa. Huom! Neuvottele LTBI-hoidosta tässä tilanteessa infektio- tai keuhkolääkärin kanssa. Merkittävä tuberkuloosiriski - Kantaväestöön kuuluva henkilö on syntynyt ennen 1950-lukua. - Henkilö on syntynyt tai oleskellut pitkään (yli 3 kk) tai toistuvasti suuren tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maissa http://www.thl.fi/attachments/infektiotaudit/maaluettelo.pdf - Henkilö on altistunut tuberkuloosille työssään. Riskityöpaikkoja ovat: tuberkuloosiparantola, keuhkoosasto, obduktioyksikkö, teho-osasto, ensiapu, päihteiden suurkuluttajien tai syrjäytyneiden toimintayksikkö tai palvelut, vankila, vanhainkoti, tk- vuodeosasto tai pitkäaikaissairaanhoidon yksikkö, maahanmuuttajien parissa työskentelevät (esim. turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus). THX-rtg Suuri tuberkuloosiriski - Keuhkokuvassa on sairastettuun tuberkuloosiin viittaavia apikaalisia arpimuutoksia eikä potilas ole saanut asianmukaista tuberkuloosihoitoa. Arvioitava tilanne vertailukuvan (radiologin arvio) avulla. Tarvittaessa keuhkolääkärin konsultaatio ja jatkotutkimukset aktiivisen tuberkuloosin selvittämiseksi (Tb-yskökset x 3, TbNhO, tilanteen mukaan HRCT, bronkoskopia). Laboratoriotestit (IGRA) IGRA-testit ovat käytännössä syrjäyttäneet ihotestin (TST). IGRA-testejä ovat B-TbIFNg (Quantiferon, QFT, atk nro 6173) ja B-LyTbIFN (Elispot. atk-nro 6174). Kaikkiin testeihin liittyy teknisiä ongelmia ja virhelähteitä. BCG-rokotus ei vaikuta IGRA-testin tulokseen. IGRA-testit eivät erota aktiivista tuberkuloosia latentista tuberkuloosi-infektiosta, ja ne voivat olla negatiivisia aktiivisessa tuberkuloosissa. Ne eivät korreloi 100 % keskenään. Niiden avulla ei voi myöskään ennustaa, kenelle tuberkuloositartunnan saaneista tulisi kehittymään aktiivinen tuberkuloosi. IGRA-testien positiivinen ennustearvo on vain noin 2 %. Negatiivisen IGRA-testin ennustearvo immuunikompetentilla on hyvä, 99,7 %. Immunosuppressiossa (jo päivittäinen vähintään 10 mg suuruinen Prednisolon- annos) väärien negatiivisten testitulosten mahdollisuus lisääntyy. Metotreksaattihoitoon yksinään ei liity tällaista ongelmaa. Lymfopenisen (B-Ly <0.5 x 10 E9/L) potilaan tutkimiseen tulisi käyttää ensisijaisesti Ly-TbIFN-testiä. IGRA-testiä ei voi käyttää LTBI-hoidon vasteen seurannassa. IGRA-testien tulkinta B-TbIFNg tulos yli 0,50 IU/ml on positiivinen ja tukee LTBI-hoidon aloittamista. B-TbIFNg tulos 0.35 0.50 IU/ml on raja-arvoinen ja tarkistetaan uusintatutkimuksella samalla testillä. Jos uusi tulos on edelleen raja-arvoinen, arvioidaan LTBI-hoito tapauskohtaisesti*. B-TbIFNg tulosta ei voida antaa (epäspesifi IFNg-tuotanto) à tehdään B-LyTbIFN-testi. B-LyTbIFN tulos yli 55 spot/e6 lymfos. on positiivinen ja tukee LTBI-hoidon aloittamista. B-LyTbIFN tulos 25 55 spot/e6 lymfos. on raja-arvoinen, arvioidaan LTBI-hoito tapauskohtaisesti*. *LTBI-hoidon aloittamista tukevat esim. seuraavat: suunnitellaan TNF-salpaajahoitoa tai potilaalla on suuri tai merkittävä TB-riski anamneesin perusteella.

4. LTBI-HOITO Päätös LTBI:n hoidosta tehdään aina yksilöllisen riskinarvion perusteella. Hoidosta arvioidun edun tulee olla siihen liittyviä riskejä suurempi. Hoidon teho ei ole 100 %. Jos LTBI-hoitoa ei voida antaa, tulisi potilaalle antaa lääkitystä, johon liittyy mahdollisimman vähäinen tuberkuloosin aktivoitumisen riski. Edellytykset hoidolle Aktiivi tuberkuloosi on suljettu pois. - Jos keuhkokuvassa on aktiiviseen keuhkoinfektioon viittaavia muutoksia, pyydetään keuhkolääkärin konsultaatio ja jatkotutkimukset (Tb-yskökset x 3, TbNhO, bronkoskopia, HRCT). Hoidolle ei todeta vasta-aiheita: maksasairaus, runsas alkoholin käyttö, huumeiden käyttö, aiemmin todettu isoniatsidi- tai rifampisiiniyliherkkyys, epilepsia, porfyria, huono hoitoon sitoutuminen. Potilas haluaa sitoutua hoitoon. Lääkitysvaihtoehdot 1. Isoniatsidi (Tubilysin ) 300mg x 1 ja B6-vitamiini (Vitamin B6 Jenapharm ) 20 mg x 1 (ehkäisee neuropatiaoireita) vähintään 6 kuukauden ajan. Optimaalinen teho saadaan 9 kuukauden lääkityksellä. 2. Rifampisiini (Rimapen ) 600 mg x 1 (paino > 50 kg) ja Isoniatsidi (Tubilysin ) 300mg x 1 ja B6-vitamiini (Vitamin B6 Jenapharm ) 20 mg x 1 3 kuukauden ajan. Lääkehepatiitin riski on suurempi yhdistelmähoidossa kuin INH-monoterapiassa. Tarkista aina lääkeaineinteraktiot (SFINX). Lääkitys (myös B6-vitamiini) on potilaalle ilmainen ja luovutetaan alueellisten ja paikallisten menettelytapojen mukaan sairaala-apteekista (paperireseptilomake lääkemääräys avohoitoon) tai avoapteekista E-reseptillä. Sairaala-apteekin lääkemääräykseen lisätään maininta tai rastitetaan asiakasmaksulain 5 :n mukainen lääkehoito ja annostusohjeen yhteyteen kirjataan teksti "latentin tuberkuloosi-infektion hoito". E-reseptillä määrättäessä kirjataan kohtaan annostusohje tai viesti apteekille -kenttään tartuntatautilaki. LTBI-hoidon mahdolliset haittavaikutukset Yleinen (RIF): virtsa ja kyynelneste värjäytyvät punaisiksi. Piilolinssejä ei saa käyttää rifampisiinihoidon aikana. Yleinen (INH ja RIF): pahoinvointi, oksentelu, transaminaasien nousu. Yliherkkyysreaktiot (kuume ja iho-oireet), urtikaria. Yleinen (INH): Neuropatia (puutuminen, pistely, tuntohäiriöt), huimaus. Aknetyyppinen ihottuma. Melko yleinen (RIF): kohtauksellinen kasvojen ja / tai päänahan punoitus ja kutina ohimenevästi 2-3 tuntia rifampisiini-lääkkeen ottamisesta. Tätä oiretta voidaan hoitaa antihistamiinivalmistein. Melko harvinainen (INH ja RIF): hepatiitti, ikterus. Lääkehepatiitin riskiä lisääviä tekijöitä ovat yli 35- vuoden ikä, metotreksaattihoito, krooninen maksasairaus, alkoholin suurkulutus. Melko harvinainen (INH): verenkuvamuutokset, mielialan muutokset esim. depressio, psykoosi. Melko harvinainen (RIF): päänsärky, huimaus, ataksia, keskittymishäiriöt, hallusinaatiot. Harvinainen (RIF): verenkuvamuutokset, hemolyysi, interstitiaalinefriitti, tubulusnekroosi. Lihasheikkous, koliitti. Harvinainen (INH): kouristelu, optinen neuriitti, nivelkivut. Isoniatsidilääkityksen yhteydessä on vältettävä seuraavia ruoka-aineita: kypsytetyt juustot, punaviini, tonnikala, salamityyppiset makkarat. Näiden sisältämästä tyramiinista tai histamiinista voi tulla kasvojen punoitus / päänsärkykohtaus, joka voi pahimmillaan johtaa verenpaineen laskuun ja pyörtymiseen.

Lisätietoa tuberkuloosilääkkeisiin liittyvistä haittavaikutuksista http://tuberkuloosi.fi/tb-apuri/#/ Klikkaa kohtaa tietoa lääkeyhdistelmistä ja valitse potilaan käyttämä lääkitys rastittamalla. Sen jälkeen Tietoa lääkeyhdistelmistä otsikon alta valitse haittavaikutukset. Potilaalle annetaan potilasohje ja yhteystiedot mahdollisten oireiden varalta. Jos potilaalle tulee voimakkaita oireita kuten vatsakipuja, oksentelua, kuumetta, keltaisuutta, voimakas ihoreaktio tai päivittäistä toimintaa haittaavia neuropsykiatrisia oireita, tulee potilaan lopettaa lääkitys ja ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin. Tällaisessa tilanteessa lääkitystä ei jatketa. Suunniteltu biologinen lääkehoito voidaan aloittaa 1 kk kuluttua LTBI-hoidon aloituksen jälkeen. Lääketurvakokeet Tutkimus 0 2 vko 1 kk ja kuukausittain hoidon loppuun saakka Jos ge-oireita (pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu, keltaisuus) Tvk x x x x Alat x x x x Afos x x x x Bil x x x x Krea (jos Rif-hoito) x x x x Lääkityksen keskeyttäminen Alat nousee yli 3-kertaiseksi normaalin ylärajasta oireisella henkilöllä tai yli 5-kertaiseksi oireettomalla tai Bil nousee1,5-2-kertaiseksi. Tilanteen mukaan hoitoa voi kertaalleen jatkaa. Jos arvot nousevat uudelleen, lääkitys lopetetaan. Yliherkkyysreaktio. Neurologinen tai neuropsykiatrinen oire. Munuaisten akuutti vajaatoiminta. Tapauskohtaisesti jokin muu potilaan elämään tai toimintakykyyn heikentävästi vaikuttava haittavaikutus. 5. SEURANTA HOIDON JÄLKEEN Tuberkuloosin aktivoituminen on LTBI:n hoidosta huolimatta mahdollista. Informoi potilasta tuberkuloosin oireista, omatoimisesta oireseurannasta ja yhteyden ottamisesta tarvittaessa sekä TB-riskitilanteista (esim. yli 3 kk kestoinen työskentely tai oleskelu suuren tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maissa). Kliininen seuranta ja oirekysely polikliinisten kontrollien yhteydessä. THX-rtg 2 kk ja 6 kk LTBI hoidon päättymisen jälkeen ja tarvittaessa oireiden yhteydessä. Lisätietoa tuberkuloosista sekä ammattilaisille että potilaalle: www.tuberkuloosi.fi

6. POTILAAN HAASTATTELUKAAVAKE Päivämäärä: 1. Nimi, sotu, ikä tutkimushetkellä: 2. Syntymämaa: 3. BCG-rokotushistoria: 4. Yli 3 kk oleskelu suuren tuberkuloosin ilmaantuvuuden maissa milloin ja missä: http://www.thl.fi/attachments/infektiotaudit/maaluettelo.pdf 5. Ammatti /työpaikat: 6. Onko potilas sairastanut tuberkuloosia? Milloin? Millainen lääkehoito? Missä hoidettiin? 7. Onko potilas altistunut keuhkotuberkuloosille? Vastasyntyneisyyskaudella sijoitettuna joulumerkkikodissa? Lähipiiriin kuuluvia omaisia tai sukulaisia keuhkoparantolahoidossa? Samassa taloudessa keuhkotuberkuloosia sairastava? Muu toistuva tai pitkäaikainen kanssakäyminen keuhkotuberkuloosia sairastavan kanssa? (Läheinen ystävä, sukulainen, harrastekaveri, työkaveri) Onko potilas koskaan käynyt keuhkokuvassa sen vuoksi, että hän on ollut läheisessä kanssakäymisessä keuhkotuberkuloosia sairastavan henkilön kanssa joko työtehtävien yhteydessä tai vapaa-aikana? 8. Päihteiden ongelmakäyttöä? AKTIIVISEN TUBERKULOOSIN OIREKYSELY Yli kolme viikkoa kestänyt yskä / limaisuus / kroonisen yskän pahentuminen Ysköksiä / veriysköksiä Laihtumista Poikkeuksellista yöhikoilua KEUHKOKUVALÖYDÖS Normaali löydös Viitteitä aktiivisesta keuhkoinfektiosta Sairastettuun tuberkuloosiin viittaavia apikaalisia arpimuutoksia Muu poikkeama, mikä: