PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2007

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064

SISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto 1 2 Tutkimusaineisto ja menetelmät 1 3 Taustatiedot 3 3.1 Keskilämpötila 3 3.2 Sadesummat 3 3.3 Tuuliolot 3 3.4 Meriveden korkeus 3 3.5 Merialueen jäätyminen 4 3.6 Jokien virtaamat 5 3.6.1 Summanjoki ja Vehkajoki 5 3.6.2 Kymijoki 5 4 Vesistökuormitus ja lupaehdot 6 4.1 Jokien ainevirtaamat 6 4.2 Merialueen pistekuormitus 6 4.3 Haminan merialueen jätevesikuormittajat 8 4.3.1 Haminan kaupunki, Nuutniemen jätevedenpuhdistamo 8 4.3.2 Stora Enso Publication Papers Oy Ltd, Summan tehtaat 8 4.4 Kotkan merialueen jätevesikuormittajat 8 4.4.1 Kotkan kaupungin Mussalon ja Sunilan jätevedenpuhdistamot 9 4.4.2 Stora Enso Laminating Papers ja Stora Enso Publication Papers, Kotkan tehtaat 10 4.4.3 Sunilan Puhdistamo Oy 11 4.5 Pyhtään Siltakylänlahti 13 4.6 Ahvenkoskenlahti ja Purolanlahti 13 5 Vedenlaatutulokset 13 5.1 Talviaika meriasemilla 13 5.1.1 Haminan Summan merialue 13 5.1.2 Kotkan merialue 14 5.1.3 Pyhtään merialue 15 5.1.4 Ulkomerialue ja Kirkonmaan edusta 16 5.2 Kesäaika meriasemilla 16 5.2.1 Haminan Summan merialue 16 5.2.2 Kotkan merialue 17 5.2.3 Pyhtään merialue 18 5.2.4 Ulkomerialue ja Kirkonmaan edusta 18 5.3 Intensiivi- ja klorofylliasemat 19 5.4 Uimarantojen vedenlaatu 23

6 Vertailu edellisiin vuosiin 24 6.1 Talviaika meriasemilla 24 6.1.1 Haminan-Summan merialue 24 6.1.2 Kotkan merialue 25 6.1.3 Pyhtään merialue 26 6.1.4 Ulkomerialue 27 6.2 Kesäaika meriasemilla 27 6.2.1 Haminan-Summan merialue 27 6.2.2 Kotkan merialue 28 6.2.3 Pyhtään merialue 29 6.2.4 Ulkomerialue 29 7 Yhteenveto 30 Viitteet Liitteet

TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Kymijoen edustan merialueen kuormittajien yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2007. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alueen teollisuuden ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden yhteenlasketusta kuormituksesta eniten on vähentynyt biologista hapenkulutusta aiheuttava kuormitus, joka on nyt noin 60 % vuoden 1998 tasosta. Samaan aikaan kiintoainekuormitus on laskenut 25 %. Jätevesien kemiallinen hapenkulutus oli nyt samaa tasoa kuin vuonna 1998. Typpikuormitus on kasvanut 15 % ja fosforikuormitus 25 %. AOXkuormitus on kasvanut eniten. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen suurin BOD- ja kiintoainepistekuormittaja vuonna 2007 oli Kotkan Enso. Suurin COD- ja fosforikuormitus oli Sunila Oy:llä. Typpikuormitus oli suurinta Mussalon jätevedenpuhdistamolla. Ainoat pistekuormittajat Pyhtään edustalla ovat kalankasvatus-laitokset. Merialueen kokonaiskuormitukseen vaikuttaa suoraan merialueelle tulevan kuormituksen lisäksi jokien tuoma kuormitus. Talvella 2007 Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella pienimmät fosforipitoisuudet mitattiin Pyhtään Ahvenkoskenlahdella ja Kotkan Mussalo-Hovinsaari -alueella. Haminan edustalla fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeampia. Kesällä 2007 fosforipitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin edellisenä kesänä. Pienimmilläänkin pitoisuudet olivat tasoa 25 µg/l Kaunissaari- Kirkonmaa-Tammio linjalla. Koko tutkimusalueen korkeimmat kesän fosforipitoisuudet (46-47 µg/l) olivat Ahvenkoskenlahdella, Hillonlahdella, Haminanlahdella ja Summanlahdella. Koko vuoden keskiarvoina intensiiviasemien päällysveden ravinnepitoisuudet olivat suurimpia Haminan Hillonniemen asemalla ja pienimpiä Pyhtään Heinäsaaren asemalla. Näkösyvyys oli noin 3 metriä Heinäsaaressa, Lellerissä ja Varviossa, ja noin 2 metriä Varissaaressa ja Hillonniemessä. Enimmillään näkösyvyyttä oli 4,7 m lokakuussa Lellerissä. Pienimmillään näkösyvyys oli maaliskuussa Hillonniemessä; 0,7 m. Pyhtään merialueen touko-syyskuun klorofyllitulosten keskiarvo oli 7,5 µg/l, Kotkan 9,9 µg/l ja Haminan 9,1 µg/l. Klorofyllipitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisenä vuonna. Suurimmat kesän keskiarvopitoisuudet mitattiin Summanlahdella ja Haminanlahdella. Kesäkuussa erot alueiden välillä olivat suurimmillaan Kotkan alueen pitoisuuksien ollessa suurimpia ja Pyhtään alueen pienimpiä. Ympäristöhallinnon vesien yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa yhtenä luokittelutekijänä olevien klorofyllitulosten perusteella koko tutkimusalue kuuluu luokkaan tyydyttävä. Talvella Haminan alueen päällysveden typpipitoisuus on selvästi muuta aluetta korkeampi. Talvella 2007 typpipitoisuus oli vielä aiempiakin vuosia korkeampi. Koko Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen päällysveden fosforipitoisuus oli kesällä 2007 korkeampi kuin edellisenä vuonna, silti klorofyllipitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisenä vuonna. Vedenlaadussa ei ollut havaittavissa selviä muutossuuntia.

29.10.2008 1 JOHDANTO Kymijoen vesi ja ympäristö ry tarkkailee veden laatua ja jätevesikuormituksen vaikutuksia Pyhtää - Kotka - Hamina -merialueella. Tarkkailussa selvitetään merialueen pistemäisen kuormituksen vaikutuksia veden laatuun. Tarkkailu on osana Kymijoen ja sen edustan merialueen yhteistarkkailua, josta raportoidaan nyt merialueen osalta vuosi 2007. Velvoitetarkkailua tehdään Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatiman ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (Dnro 0498Y0085-103) hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Merialueen yhteistarkkailuun osallistuivat vuonna 2007: Haminan kaupunki, Nuutniemen puhdistamo, ISY 107/05/2, 16.11.2005 Myllykylän puhdistamo, vesihallituksen lausunto no 3264/500 VH 1974 J.M. Huber Finland Oy, Hamina Stora Enso Publication Papers Oy Ltd, Summa, ISY-2006-Y-66, 10.11.2006 Puolustuslaitos, Kirkonmaan linnake, Kirje no 0497Y0101, 13.2.1998, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Sunilan puhdistamo Oy, Kotka, ISVO n:o 76/96/1, 1995/228 (Hp), 19.11.1996 Kotkan kaupunki, Sunilan ja Mussalon puhdistamo, ISY-2005-Y-30, 16.12.2005 Laminating Papers Oy ja Enso Publication Papers Oy Ltd, Kotka, Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 72/03/1, 17.10.2003 Pyhtään kunta, Siltakylän puhdistamo, jätevedet johdettu Mussalon puhdistamolle 12/2004 lähtien 2 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusalueet havaintoasemineen ja kuormittajien sijainnit on esitetty liitteissä 1-2, asemien koordinaatit liitteessä 3. Merialueen fysikaalis-kemialliseen veden laadun seurantaan kuuluu 42 havaintoasemaa (liite 2.1). Näistä 4 havaintoasemaa on ns. intensiiviasemia, joista vesinäytteet otetaan 13 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

kertaa vuodessa (taulukko 2). Näistä intensiiviasemista kaksi on Kotkan ja kaksi Haminan edustalla. Pyhtään edustalla on ympäristöhallinnon intensiiviasema Kyvy-1. Muista pisteistä näytteet otetaan 2 kertaa vuodessa; maaliskuussa ja heinä-elokuussa (taulukko 1). Taulukko 1. Yhteenvetotaulukko merialueen fysikaalis-kemiallisista tutkimuksista Kaikki asemat, näytteenotto: III, VII /VIII. Määritys koodi menetelmä 1m 3m 5m 10m 20m p-1m Näkösyv. Lämpötila T_WM x x x x x x Happi O2_DTB SFS 3040 x x x x x x Happi % O2_STB x x x x x x Sameus TBY_SNT SFS-EN 27027 x x x x x x PH PH_L25 SFS 3021 x x x x x x Saliniteetti Sähk.joht. SAL_LS CTY_25L SFS-EN 27888s x x x x x x x x x x x x Väri CNR_NC EN-ISO 7887 x x x x x x Kok. P PTOT_NS SFS 3026 x x x Kok. N NTOT_NCA SFS 3031 x x x Fek.strep. FS35_F2K SFS-EN ISO 7899-2/00 x Taulukko 2. Intensiiviasemat, taulukon 1 analyysien lisäksi, näytteenotto: III-X, XII Määritys koodi menetelmä 1m 10m*) p-1m Nitriitti + nitraatti NO23N_NA SFS 3031 x x x Ammonium NH4N_NS SFS 3032 x x x Fosfaatti PO4P_NS SFS 3025 x x x *) näyte vain, jos kokonaissyvyys yli 20 m Rehevyyden selvittämiseksi on 42 näytepaikasta valittu 24 paikkaa klorofyllitutkimukseen (CP_E, SFS 5772) (liite 2.2). Lisäksi Mussalon pohjoispuolella on yksi havaintoasema (as. 106), koska tämä alue on muuta tutkimusaluetta selvästi rehevämpää. Näiltä asemilta otetaan näytteitä touko-syyskuussa kerran kuukaudessa ja intensiiviasemilta kaksi kertaa kuukaudessa touko-elokuussa. Analyysitulokset on esitetty raportin lopussa liitteinä 4-6. Näytteet on analysoitu voimassa olevien standardien tai Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

3 TAUSTATIEDOT 3.1 KESKILÄMPÖTILA Tammikuu oli tavanomaista lämpimämpi 1 (kuva 1). Helmikuu oli selvästi tavanomaista kylmempi. Maaliskuu oli ennätyksellisen lämmin. Kuukauden päättyessä maan eteläosa oli lumeton. Myös huhtikuu oli normaalia lämpimämpi. Elokuun alkupuoli oli helteinen. Joulukuu oli selvästi normaalia lämpimämpi. Vuoden päättyessä lunta oli lähinnä maan pohjoisosissa. Koko vuoden keskilämpötila oli normaalia korkeampi. 20 120 15 100 oc 10 5 0-5 sademäärä mm 80 60 40-10 20-15 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 07 71-00 07 71-00 Kuva 1. Eri kuukausien keskilämpötila ( o C) ja sademäärä ja vuonna 2007 Kotkan Kirkonmaalla ja vastaavat pitkän ajanjakson (1971-2000) keskiarvot Kotkassa (Rankki). Lähde: Ilmatieteen laitos. 3.2 SADESUMMAT Tammikuu oli erittäin runsassateinen (kuva 1). Toukokuussa satoi runsaasti. Heinäkuussa satoi normaalia enemmän, kun taas elokuussa satoi normaalia vähemmän. Syyskuussa satoi runsaasti. Koko vuoden sademäärä oli keskimääräistä suurempi. 3.3 TUULIOLOT Vuonna 2007 tuuli eniten lounaasta, noin 23 % havainnoista, ja myös länsipuolen tuulia oli runsaasti, noin 14 % (kuva 2). Vuoden 2007 keskimääräiset tuulenvoimakkuudet olivat tasoa 4 6 m/s. Kesällä tuulta oli keskimäärin 4 m/s (kuva 2). 3.4 MERIVEDEN KORKEUS Merentutkimuslaitos mittaa meriveden korkeutta Haminassa sijaitsevalla mareografilla. Mareografi sijaitsee Haminanlahdessa lähellä Tervasaaren matkustajasatamaa. Merenpinnankorkeus vaihteli vuoden 2007 aikana etupäässä -20 ja +40 cm välillä. Merivedenkorkeus oli korkeimmillaan tammikuussa ja laski jyrkästi helmikuun loppuun mennessä. Suurimman osan vuotta korkeus oli keskivedenkorkeuden yläpuolella (kuva 3). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 3

tuulen voimakkuus m/s N 8 NW 6 4 2 W 0 NE E W NW N 30 20 10 0 tuulen suunta % NE E 2007 I-XII V-VIII SW SE SW SE S S Kuva 2. Tuulen suunta (%) ja voimakkuus (m/s) kesällä ja koko vuoden aikana 2007. Lähde: Ilmatieteenlaitos. cm 120 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 1.1. 25.1. 18.2. 13.3. 6.4. 30.4. 24.5. 17.6. 11.7. 4.8. 28.8. 21.9. 15.10. 8.11. 2.12. 26.12. Kuva 3. Merivedenkorkeudet Haminassa vuonna 2007. Lähde: Merentutkimuslaitos. 3.5 MERIALUEEN JÄÄTYMINEN Jäätalven 2006/2007 kesto oli Suomenlahdella puolitoista kuukautta keskimääräistä lyhyempi 2. Tammikuun alkupuoli oli lauha ja jäätyminen vähäistä. Tammikuun loppupuolella sää muuttui kylmemmäksi ja jäätä alkoi muodostua kaikille merialueille, Suomenlahdelle noin kuukauden keskimääräistä myöhemmin. Tammikuun lopussa Suomenlahdella jäätä oli saaristossa sekä itäosassa Lavansaareen saakka. Talven laajin jäätilanne saavutettiin helmikuun 23. päivänä. Suomenlahdella jään raja oli Utö Mohni linjalla. Maaliskuun aikana jäätilanne vähitellen taantui ja jäät haurastuivat, Suomenlahti vapautui jäistä huhtikuun alkupuolella lähes kaksi viikkoa keskimääräistä ajankohtaa aiemmin. Kiintojään suurin paksuus oli Suomenlahdella 30-45 cm. Ulapan jään paksuus oli Suomenlahdella 10-35 cm. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

3.6 JOKIEN VIRTAAMAT 3.6.1 Summanjoki ja Vehkajoki Vehkajoen simuloitu keskivirtaama vuonna 2007 oli 5,9 m 3 /s ja Summanjoen 9,1 m 3 /s (kuva 4). Virtaamat olivat suurimmillaan tammi-, syys- ja joulukuussa. Simuloituja arvoja tarkasteltaessa kannattaa kuitenkin olla kriittinen, sillä ne eivät välttämättä aina vastaa todellista tilannetta. m3/s 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vehkaj Summaj Kuva 4. Vehka- ja Summanjoen simuloidut kuukausikeskivirtaamat (m 3 /s) vuonna 2007. Lähde: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (KAS). 3.6.2 Kymijoki Kymijoen virtaamat olivat keskimääräistä suurempia kesää lukuun ottamatta (kuva 5). Vuoden 2007 keskivirtaama oli Kuusankoskella 334 m 3 /s, joka on selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 m³/s I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 1971-2000 2007 Kuva 5. Kymijoen virtaama (m 3 /s) Kuusankoskella vuonna 2007 ja pitkällä ajanjaksolla 1971-2000. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 5

4 VESISTÖKUORMITUS JA LUPAEHDOT 4.1 JOKIEN AINEVIRTAAMAT Kymijoki on merkittävä ravinne- ja kiintoainekuormittaja Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella. Vuonna 2007 ainevirtaamat olivat keskimääräistä selvästi suurempia: kiintoainetta 160 t/vrk, fosforia 0,6 t/vrk ja typpeä 19 t/vrk. Kymijoen kokonaisainevirtaamasta Kymijoen alaosan jätevesien osuus oli laskelmien mukaan vuonna 2007 kiintoaineesta 3 %, fosforista 12 % ja typestä 9 % 3. Summanjoen ja Vehkajoen kautta tuleva kuormitus on pientä Kymijoen tuomaan kuormitukseen verrattuna, mutta paikallisesti niillä on suuri merkitys (taulukko 3). Summanjoen ainevirtaamat olivat noin 6 % Kymijoen ainevirtaamista ja Vehkajoen noin 3 %. Vehkajoen ainevirtaamiin sisältyy Myllykylän jätevedenpuhdistamon kuormitus. Taulukko 3. Summan- ja Vehkajoen ainevirtaamat (kg/vrk) vuonna 2007. Kg/vrk Kiintoaine Fosfori Typpi Summanjoki 8 400 40 960 Vehkajoki 5 500 19 550 sis. Myllykylän jvp 0,4 0,007 0,4 Yhteensä 13 900 59 1 510 4.2 MERIALUEEN PISTEKUORMITUS Viimeisen kymmenen vuoden aikana eniten on vähentynyt BOD-kuormitus, joka on nyt noin 60 % vuoden 1998 tasosta (kuva 6). Samaan aikaan kiintoainekuormitus on laskenut 25 %. COD-kuormitus oli nyt samaa tasoa kuin vuonna 1998. Typpikuormitus on kasvanut 15 % ja fosforikuormitus 25 %. AOX-kuormitus on kasvanut eniten. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen suurin BOD- ja kiintoainepistekuormittaja vuonna 2007 oli Kotkan Enso. Suurin COD- ja fosforikuormitus oli Sunila Oy:llä. Typpikuormitus oli suurinta Mussalon jätevedenpuhdistamolla (taulukko 4). 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

Taulukko 4. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen pistekuormitus vuonna 2007. Q BOD7 CODcr SS N P 2007 m3/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Enso Kotka 25 918 1 292 5 759 1 163 132 17 Sunilan Puhdistamo Oy 40 277 239 18 849 436 88 31 Enso Summa 18 485 307 6 955 423 256 17 JM Huber 1 494 10 Teollisuus yht. 86174 1838 31563 2032 476 65 Kotka, Sunilan jvp 11876 138 1131 159 108 4,5 Kotka, Mussalon jvp 12180 90 628 68 379 4,2 Hamina, Nuutniemen jvp 6530 34 230 110 170 1,9 Yhdyskunnat yht. 30586 262 1989 337 657 11 Pyhtään kalankasvatus 43 5,5 Yhteensä 116760 2100 33552 2369 1176 81 Lisäksi Sunilan Puhdistamo AOX 215 kg/vrk BOD-kuormitus kg/vrk COD-kuormitus kg/vrk 5000 4000 3000 2000 1000 0 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 teoll yhdysk 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 fosforikuormitus kg/vrk kiintoainekuormitus kg/vrk 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 typpikuormitus kg/vrk AOX-kuormitus kg/vrk 1200 250 1000 800 600 400 200 0 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 200 150 100 50 0 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Kuva 6. Kotka-Hamina merialueen jätevesien kuormitus viimeisen 10 vuoden aikana. Eniten on vähentynyt BOD-kuormitus. AOX-kuormitus on kasvanut eniten. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 7

4.3 HAMINAN MERIALUEEN JÄTEVESIKUORMITTAJAT 4.3.1 Haminan kaupunki, Nuutniemen puhdistamo Nuutniemen puhdistamon ympäristöluvan mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että jäteveden pitoisuusarvot ovat neljännesvuosikeskiarvoina enintään seuraavat sekä puhdistustehot vähintään seuraavat: Pitoisuus Teho BOD 7 15 mgo 2 /l 90 % COD Cr 125 mgo 2 /l 75 % Kokonaisfosfori 0,4 mg/l 92 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Lisäksi on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon. Nuutniemen puhdistamo täytti vuonna 2007 kaikilla neljällä laskentajaksolla lupaehdot lukuun ottamatta ensimmäisen jakson kiintoaineen lupaehtoja. Puhdistamo täytti myös valtioneuvoston päätöksessä 365/1994 asetetut vaatimukset kiintoaineen ja COD:n yksittäisille näytteenottokerroille ja fosforin vuosikeskiarvolle. Typen kohdalla vuosikeskiarvovaatimus jäi täyttymättä. 4.3.2 Stora Enso Publication Papers Oy Ltd, Summan tehtaat Summan tehtaiden ympäristöluvan mukaan jätevesien mukana mereen joutuvan kuormituksen lupa- ja tavoiterajat ovat: kk luparaja vuosiluparaja BOD 7 kgo 2 /d 1000 600 COD Cr kgo 2 /d 15 000 10 000 Kiintoaine kg/d 1000 Fosfori kg/d 25 19 Typpi kg/d 250 (tavoite) 200 (tavoite) Summan tehtaiden jätevesipäästöt ylittivät tammikuussa fosforin ja kiintoaineen uudet, vuonna 2007 voimaan tulleet luparajat (kuva 7). Typen tavoitearvoissa oli useita ylityksiä. Summan tehtaan toiminta loppui tammikuussa 2008. 4.4 KOTKAN MERIALUEEN JÄTEVESIKUORMITTAJAT Kotkan edustalla vaikuttavat Kymijoen tuoman kuormituksen lisäksi suoraan mereen johdettu Kotkan alueen pistekuormitus. Kirkonmaan linnakkeen jätevedenpuhdistamolta ei ole kuormitustietoja, mutta kyseessä onkin kooltaan vain 10-20 hengen mitoitusperusteella tehty puhdistamo. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

BOD kg/vrk COD kg/vrk 1000 800 600 luparaja 1000 15000 10000 luparaja 15 000 kg/vrk 400 200 5000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Fosfori kg/vrk Typpi kg/vrk 40 30 20 10 0 luparaja 25 kg/vrk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 350 300 250 200 150 100 50 0 tavoitearvo 250 kg/vrk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kiintoaine kg/vrk 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 luparaja 1000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 7. Summan Enson kuukausikuormitukset (kg/vrk) vuonna 2007. Kuviin on lisäksi merkitty kuukausikeskiarvon mukaiset kuormituksen luparajat, typen osalta tavoitearvo. Fosforin ja kiintoaineen luparajat ylittyivät tammikuussa. 4.4.1 Kotkan kaupungin Mussalon ja Sunilan jätevedenpuhdistamot Sunilan ja Mussalon puhdistamot saivat uuden ympäristöluvan Itä-Suomen ympäristölupavirastolta joulukuussa 2005. Luvasta on valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, josta tuli päätös 12.6.2008. Jäteveden luparajat ovat samat kuin aiemmassa luvassa: Mussalo pitoisuus teho BOD ATU 10 mg/l, 90 % COD Cr 125 mg/l 75 % Kiintoaine 15 mg/l 90 % Kokonaisfosfori 0,5 mg/l 90 % Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 9

Sunila BOD ATU 30 mg/l 90 % COD Cr 125 mg/l 75 % Kiintoaine 15 mg/l 90 % Kokonaisfosfori 1 mg/l 85 % Puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. Mussalon puhdistamo täytti lupaehdot lukuun ottamatta toisen jakson BOD-arvoa, joka ylitti niukasti luparajan. Sunilan vuoden 2007 ensimmäisellä jaksolla kiintoainepitoisuus ylitti luparajan. Tuolloin etuselkeytyksen jälkeen mereen ohjattiin jätevettä 38 852 m 3. 4.4.2 Stora Enso Laminating Papers ja Stora Enso Publication Papers, Kotkan tehtaat Itä-Suomen ympäristölupaviraston vuoden 2003 päätöksen mukaan tehtaiden jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesien mukana mereen joutuva kuormitus on enintään seuraava: kk keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7 kg O 2 /d 2500 2000 COD Cr kg O 2 /d 12000 9000 Fosfori kg/d 40 30 Typpi kg/d 200 160 Vuonna 2007 laitoksella oli lupaehtojen ylityksiä tammikuussa BOD:n, COD:n ja typen osalta ja helmikuussa vielä COD:n osalta (kuva 8). Ylitykset johtuivat hapen ja ravinteiden puutteesta aktiivilietelaitoksella. Helmikuun alussa tehtaalta pääsi säiliöauton purun yhteydessä noin 27 tonnia emäksistä valkaisuliuosta poistovesikanaaliin. Osa liuoksesta pääsi tehtaan edustalle mereen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry haki tehtaan edustalta ylimääräiset vesinäytteet 4. Välittömästi päästön jälkeen ohitusputken lähialueella oli havaittavissa päästön vaikutusta (ph, happi, näkösyvyys ja lämpötila), mutta kahden vuorokauden kuluttua tilanne oli normalisoitunut. Helmikuun puolivälissä tehtaalla tapahtui lipeäsäiliörikko, jonka seurauksena noin 20 m 3 puolivahvaa lipeää päätyi mereen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry haki tehtaan edustalta ylimääräiset vesinäytteet 5 päästöä seuraavina kahtena päivänä. Lähimpänä purkualuetta fosfori- ja kiintoainepitoisuus sekä väriarvo olivat kaksin-kolminkertaistuneet normaalitilanteeseen verrattuna. ph oli noussut alusvedessä lukemaan 8,6. Seuraavana päivänä vaikutuksia ei enää näkynyt. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

BOD kg/vrk COD kg/vrk 4000 3000 2000 1000 0 luparaja 2500 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 luparaja 12000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Fosfori kg/vrk Typpi kg/vrk 40 30 20 10 luparaja 40 kg/vrk 250 200 150 100 50 luparaja 200 kg/vrk 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kiintoaine kg/vrk 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 8. Kotkan Enson kuukausikuormitukset (kg/vrk) vuonna 2007. Kuviin on lisäksi merkitty kuukausikeskiarvon mukaiset kuormituksen luparajat. Luparajoissa oli joitakin ylityksiä tammihelmikuussa. 4.4.3 Sunilan Puhdistamo Oy Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan puhdistamon jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesien mukana mereen joutuva kuormitus on enintään seuraava: kk keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7 kg O 2 /d 4000 2000 COD Cr kg O 2 /d 40000 25000 fosfori kg/d 60 35 AOX kg/d 600 500 kiintoaine, muissa kuin biologisesti käsitellyissä jätevesissä kg/d 1500 800 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 11

Typpikuormituksen tavoitearvo on 370 kg/d kuukausikeskiarvona ja 310 kg/d vuosikeskiarvona laskettuna. Sunilan Puhdistamo toimi vuonna 2007 lupaehtojen mukaisesti (kuva 9). Vuoden aikana tehtaalla tapahtui neljä häiriöpäästöä 6. Puhdistamon häiriöpäästö johtui lietteenpoiston käynnistämisen unohtumisesta. Tilanne aiheutti COD-kuorman kohoamisen tilapäisesti 1,5-kertaiseksi. Meesauunien avokanavan kautta Sunilanlahteen pääsi laihaa mustalipeää, lajittamon kiertovettä ja haihduttamon syöttölipeää. Päästöt johtuivat laitehäiriöistä tai rikoista. BOD kg/vrk COD kg/vrk 4000 40000 3000 luparaja 4000 kg/vrk 30000 luparaja 40000 2000 20000 1000 10000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Fosfori kg/vrk Typpi kg/vrk 60 50 40 30 20 10 luparaja 60 kg/vrk 400 300 200 100 tavoiteraja 370 kg/vrk 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 AOX kg/vrk Kiintoaine, biopuhd. kg/vrk 600 500 400 luparaja 600 kg/vrk 800 600 luparaja 1500 kg/vrk, muu kuin biopuhd. 300 400 200 100 200 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 9. Sunilan Puhdistamo Oy:n kuukausikuormitukset (kg/vrk) vuonna 2007. Kuviin on lisäksi merkitty kuukausikeskiarvon mukaiset kuormituksen lupa- tai tavoiterajat. Kuormitus ei ylittänyt luparajoja. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

4.5 PYHTÄÄN SILTAKYLÄNLAHTI Siltakylänlahtea ja Äyspäänselkää kuormitti ennen Siltakylän puhdistamo. Siltakylän puhdistamon jätevedet on johdettu Mussalon puhdistamolle 12/2004 lähtien. Lisäksi ulompana Äyspäänselän tuntumassa on ollut kalankasvatuslaitos. Nykyisin Äyspäänselälle ei kohdistu pistemäistä kuormitusta. Hajakuormitusta tulee mm. Siltakylänjoelta. 4.5 AHVENKOSKENLAHTI JA PUROLANLAHTI Suoraan Pyhtään edustan merialueelle ei tule teollisuuden tai yhdyskuntapuhdistamoiden pistekuormitusta. Kymijoen mukana tulee merkittävin osa alueen kuormituksesta. Pääosa Kymijoen läntisten haarojen vesistä purkautuu Ahvenkoskenlahdelle (95-97 %) ja vain vähäinen osa Purolanlahdelle. Ahvenkosken- ja Purolanlahden ainevirtaamat olivat vuonna 2007 tarkasteluparametrista riippuen noin 55 % koko Kymijoen ainevirtaamista. Purolanlahden edustalle sijoittuvan viiden kalankasvatuslaitoksen yhteinen lisäkasvu oli vuonna 2007 234 t/v. Laitosten aiheuttama ravinnekuormitus kasvatuskaudella (180 d) oli 11,2 kg/d fosforia sekä 88 kg/d typpeä. Määrällisesti kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus Kymijokeen verrattuna on vähäistä, mutta ravinteet ovat paremmin levien hyödynnettävissä. 5 VEDENLAATUTULOKSET 5.1 TALVIAIKA MERIASEMILLA 5.1.1 Haminan Summan merialue Haminan-Summan merialue on asemien KYVY-13, 212 ja 179 pohjoispuolelleen rajaama alue. Talvella 2007, kuten edellisinäkin talvina, pintavesi oli selvästi alusvettä ruskeampaa, typpipitoisempaa ja siinä oli pienempi sähkönjohtavuus (taulukko 5). Pintavesi oli myös alusvettä sameampaa. Vehka- ja Summanjoen makean veden vaikutus näkyy mm. kohonneina typpipitoisuuksina ja pienempänä sähkönjohtavuutena alusveteen verrattuna. Pintaveden hapen kyllästyksen keskiarvo oli 75 %. Heikoin happitilanne oli Hillonlahden asemalla 216: 53 %. Pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 43 µg/l. Pintaveden korkein fosfori- ja typpipitoisuus 110 µgp/l ja 2700 µgn/l oli Hillonniemen asemalla 218, myös väriarvo ja sameus olivat koholla. Fosforipitoisuutta lukuun ottamatta samat arvot olivat koholla myös Haminanlahden asemalla 236 ja Vilniemen asemalla 225. Haminan ja Summan edustan meriveden typpipitoisuus on pintavedessä keskimäärin 920 µg/l. Arvo on itäisen Suomenlahden keskiarvotyppipitoisuutta (alle 400 µg/l) selvästi korkeampi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 13

Lähimpänä itäisen Suomenlahden keskiarvoa olivat itäisin asema KYVY-13 ja Varvion asema 212, joilla pitoisuudet olivat silti 620 µg/l. Välivesi oli alusveden kaltaista. Tasalämpöisen vesimassan alusveden hapen kyllästysaste vaihteli 63 % ja 86 %:n välillä ollen pienimmillään Hilloniemen asemalla 230 ja Kuuttingin asemalla 181 syvyydessä 8-10 metriä. Alusveden ravinnepitoisuudet olivat melko samaa tasoa kaikilla asemilla. Taulukko 5. Keskimääräinen veden laatu (keskiarvot) Haminan edustalla talvella 2007. Talvi 2007 pintavesi välivesi alusvesi ka ka ka Happi % 75 76 75 Sameus FTU 2,7 1,3 1,0 Sähkönjoht. ms/m 601 749 780 Saliniteetti o/oo 3,1 4,3 4,4 ph 7,3 7,6 7,7 Väri mgpt/l 45 18 12 Kok N µg/l 920 605 Kok P µg/l 43 45 näytemäärä 16 25 14 5.1.2 Kotkan merialue Talvella 2007 päällysvesi oli Kotkan merialueella väli- ja alusvettä makeampaa ja hieman ruskeampaa (taulukko 6). Päällysvesi oli vain hieman välivettä hapekkaampaa. Typpipitoisuus oli alusveden pitoisuutta selvästi suurempi ja fosforipitoisuus selvästi pienempi. Päällysvesi on Kotkan merialueen asemilla jokiveden vaikutuksen alaista, joka näkyy mm. alhaisena saliniteettina. Eri asemilla saliniteetti vaihteli välillä 0,05-2,4. Kotkan merialueen päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus talvella 2007 oli 19 µg/l. Mussalo-Hovinsaari-Halla alueella (asemat 96, 100, 104 & 139) päällysveden fosforipitoisuus oli muita pienempi, 11-12 µg/l. Näillä asemilla myös saliniteetti oli pienin. Typpeä päällysvedessä oli keskimäärin 600 µg/l. Alusvedessä hapen kyllästysaste oli keskimäärin 76 %. Heikoin happitilanne oli Mussalon asemalla 100 59 %. Alusveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 45 µg/l. Pienin alusveden typpipitoisuus, 330 µg/l, mitattiin Viikarinsaaren asemalla 91. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

Taulukko 6. Keskimääräinen veden laatu Kotkan edustalla talvella 2007. Talvi 2007 pintavesi välivesi alusvesi ka ka ka Happi % 86 79 76 Sameus 1,4 1,0 0,8 Sähkönjoht. 175 658 784 Saliniteetti o/oo 0,9 3,7 4,4 ph 7,3 7,7 7,8 Väri 25 15 11 KokN 603 493 KokP 19 45 näytemäärä 11 28 10 5.1.3 Pyhtään merialue Pyhtään merialueen päällysvesi oli talvella 2007, kuten aikaisempinakin vuosina, hieman alusvettä ruskeampaa ja huomattavasti makeampaa (taulukko 7). Päällysvedessä oli huomattavasti vähemmän fosforia kuin alusvedessä. Alhaiseen saliniteettiin vaikuttaa joista laskeva makea vesi. Erityisen selvästi makean veden vaikutus on näkyvillä Ahvenkoskenlahden asemien 32 ja KYVY-9 vedenlaadussa. Näillä asemilla veden saliniteetti oli noin 0,05 ja fosforipitoisuus noin 10 µg/l. Päällysveden happikyllästys oli Pyhtään merialueella keskimäärin 86 %, mutta Siltakylänlahdella (as 84) vain 69 %. Keskimääräinen fosforipitoisuus päällysvedessä oli 24 µg/l. Siltakylänlahdella (as 84) vesi oli ruskeinta ja siinä oli eniten typpeä. Välivesi oli alueella melko tasalaatuista. Ahvenkoskenlahdella (32 & KYVY-9) vesi oli selvästi makeampaa kuin muualla. Väliveden keskimääräinen hapen kyllästysaste alueella oli sama kuin päällysvedessä, 86 %. Alusvesi sisälsi fosforia noin 44 µg/l koko alueella. Hapen kyllästysaste vaihteli välillä 64-93 %. Alusveden saliniteetti oli Pyhtään alueella 4,3-4,9. Taulukko 7. Keskimääräinen veden laatu Pyhtään edustalla talvella 2007. Talvi 2007 pintavesi välivesi alusvesi ka ka ka Happi % 86 86 77 Sameus 3,4 1,0 0,7 Sähkönjoht. 339 668 837 Saliniteetti 1,8 3,7 4,6 ph 7,3 7,7 7,7 Väri 23 12 8 KokN 610 500 KokP 24 44 näytemäärä 8 17 7 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 15

5.1.4 Ulkomerialue ja Kirkonmaan edusta Kaikilla asemilla päällysveden fosforipitoisuus oli noin 43 µg/l ja typpipitoisuus 500 µg/l. Kirkonmaan asemalla KYVY-5 saliniteetti oli muita asemia pienempää. Päällysvedessä oli alusvettä hieman pienempi sähkönjohtavuus ja saliniteetti (taulukko 8). Ulkomerialueen välivesi oli mittauspisteiden välillä melko tasalaatuista. Alusveden happikyllästys oli 58-92 %. Vähiten happea oli Velpperkarin aseman KYVY-12 alusvedessä. Alusvedessä ei juuri ollut enempää fosforia kuin päällysvedessä. Keskimäärin alusvesi sisälsi fosforia 47 µg/l. Talvella 2007 alusveden fosforipitoisuudessa ei juuri ollut eroa eri mittauspisteiden välillä. Taulukko 8. Keskimääräinen veden laatu ulkomerialueella talvella 2007. Talvi 2007 pintavesi välivesi alusvesi ka ka ka Happi % 86 86 77 Sameus 1,2 1,1 0,8 Sähkönjoht. 716 763 843 Saliniteetti 3,9 4,2 4,7 ph 7,9 7,9 7,8 Väri 16 11 8 KokN 503 466 KokP 43 47 näytemäärä 6 17 11 5.2 KESÄAIKA MERIASEMILLA 5.2.1 Haminan Summan merialue Kesällä 2007 päällysveden sähkönjohtokyky oli melko korkea ja suolapitoisuus 3,7, eli makean veden vaikutus oli vähäinen (taulukko 9). Keskimäärin päällysvedessä oli typpeä 447 µg/l ja fosforia 39 µg/l. Korkeimmillaan fosfori- ja typpipitoisuus oli Summanlahden asemalla 205, jossa fosforia oli 47 µg/l ja typpeä 580 µg/l. Pienin typpipitoisuus mitattiin Kuuttingin asemalla 181, 380 µg/l. Fosforipitoisuus oli pienin Varvion asemalla 212, 30 µg/l. Vesi oli sameinta Hillonlahdella. Fekaalisia streptokokkeja alueella oli 0-8 kpl/100 ml. Välivesi oli päällysveden kaltaista ja tasalaatuista koko alueella. Neuvottomanlahdella (as 189) vesi oli viidessä metrissä sameinta ja vähähappisinta. Alusveden keskimääräinen hapen kyllästysaste oli vain 60 %. Vilniemessä (as 225) happitilanne oli huonoin, 44 % (pinnan ja pohjan lämpötilaero 4 C, syvyys 14 m). Vilniemessä myös alusveden fosforipitoisuus oli Summanlahden (as 198) ohella korkein, 69 µg/l. Alusveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 58 µg/l. 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

Taulukko 9. Keskimääräinen veden laatu (keskiarvot) Haminan edustalla kesällä 2007. Heinä 2007 pintavesi välivesi alusvesi ka ka ka Happi % 85 78 60 Sameus FTU 3,4 3,0 3,9 Sähkönjoht. ms/m 677 689 748 Saliniteetti 3,7 3,8 4,2 ph 8,0 7,9 7,7 Väri mgpt/l 22 20 16 Kok N µg/l 447 451 Kok P µg/l 39 58 näytemäärä 18 31 17 5.2.2 Kotkan merialue Kotkan merialueen päällysveden hapen kyllästysaste vaihteli kesällä 2007 välillä 75-107 %. Pienin hapenkyllästys oli Hallanväylän asemalla 152. Suolapitoisuus oli pienempi kuin Haminan edustalla. Keskimääräinen hapen kyllästysaste päällysvedessä oli 91 % (taulukko 10). Keskimääräinen päällysveden fosforipitoisuus oli 35 µg/l. Päällysveden fosforipitoisuus oli alusveden vastaavaa pitoisuutta selvästi alhaisempi. Pienin fosforipitoisuus oli Hovinsaaressa (as 104) ja typpipitoisuus Hillonniemen asemalla (128). Keskimääräistä huomattavasti pienempi sähkönjohtavuus ja suolapitoisuus oli Hirssaari- Hovinsaari alueella (100 & 104) Kymijoen edustalla. Fekaalisia streptokokkeja päällysvedessä oli 0-7 kpl/100 ml. Välivedessä oli päällysvettä korkeampi sähkönjohtavuus ja saliniteetti. Hallanväylällä (as 152) viidessä metrissä hapenkyllästys oli enää 57 %. Alusvedessä happea oli 43-81 %. Alusveden keskimääräinen hapen kyllästysaste oli vain 60 %. Huonoin happitilanne oli Hallanväylällä (152), jossa myös typpi- ja fosforipitoisuudet olivat suurimmat. Alusvedessä oli ylempiä vesikerroksia selvästi suurempi sähkönjohtavuus. Suurin sähkönjohtavuus oli Lellerin intensiiviasemalla 123, 897 ms/m. Taulukko 10. Keskimääräinen veden laatu Kotkan edustalla kesällä 2007. Heinä 2007 pintavesi välivesi alusvesi ka ka ka Happi % 91 83 60 Sameus 2,5 2,3 2,5 Sähkönj. 547 645 811 Saliniteetti 3,0 3,6 4,5 ph 8,0 7,9 7,7 Väri 20 17 12 KokN 433 423 KokP 35 53 näytemäärä 14 26 23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 17

5.2.3 Pyhtään merialue Kesällä 2007 Pyhtään alueen päällysvesi oli melko tasalaatuista koko alueella. Jokiveden vaikutus päällysvedessä näkyi lähempänä rannikkoa olevalla Ahvenkoskenlahden asemalla 32. Päällysveden keskimääräinen hapen kyllästysaste kesällä 2007 oli 88 % (taulukko 11). Keskimääräinen fosforipitoisuus Pyhtään merialueella oli 33 µg/l. Suurin fosfori- ja typpipitoisuus oli Ahvenkoskenlahdella (32), vesi oli myös muita asemia sameampaa. Fekaalisia streptokokkeja oli 0-1 kpl/100 ml. Aseman 32 välivedessä jokiveden vaikutus näkyi vielä lievästi. Ahvenkoskenlahden asemalla KYVY-9 hapen kyllästysaste oli viidessä metrissä pienin, 63 %. Muutoin välivesi Pyhtään merialueella oli melko tasalaatuista. Alusveden happipitoisuudessa oli eroja. Veden kyllästysaste vaihteli välillä 53-92 %. Keskimääräinen hapen kyllästysaste oli 67 %. Heikoin happitilanne oli Äyspäänselällä (as 77). Alusveden fosforipitoisuus oli suurin Heinäsaaren asemalla KYVY-1 (syvyys 26,5 m). Taulukko 11. Keskimääräinen veden laatu Pyhtään edustalla kesällä 2007. Heinä 2007 pintavesi välivesi alusvesi ka ka ka Happi % 88 81 67 Sameus 2,6 2,2 1,4 Sähkönj. 608 698 874 Saliniteetti 3,4 3,9 5,0 ph 8,0 7,9 7,8 Väri 19 16 11 KokN 403 409 KokP 33 51 näytemäärä 10 15 17 5.2.4 Ulkomerialue ja Kirkonmaan edusta Kesällä 2007 päällysvesi oli alueella tasalaatuista. Myöskään päällysveden ja väliveden välillä ei ollut eroavaisuuksia (taulukko 12). Päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 27 µg/l. Hieman muita suurempi typpipitoisuus oli Ristisaaren (Kyvy3) luona. Suolapitoisuus oli hieman suurempi kuin Haminan edustalla. Välivesi oli mitattujen parametrien suhteen erittäin tasalaatuista eri asemien välillä. Alusvedessä oli keskimäärin 66 %:n happikyllästys. Keskimäärin alusveden fosforipitoisuus oli 44 µg/l. 40 metrissä (Kyvy3 & 5) happipitoisuudet olivat laskeneet tasolle 45 %. Tuolloin myös fosforipitoisuus oli koholla; 93 µg/l (Kyvy5). Sähkönjohtavuus oli uloimman aseman alusvedessä (Kyvy3) yli 1 000 ms/m ja suolapitoisuus 6,1. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

Taulukko 12. Keskimääräinen veden laatu ulkomerialueella kesällä 2007. Heinä 2007 pintavesi välivesi alusvesi ka ka ka Happi % 89 88 66 Sameus 1,4 1,3 1,2 Sähkönj. 750 752 877 Saliniteetti 4,2 4,3 5,0 ph 8,2 8,1 7,8 Väri 13 13 9 KokN 417 438 KokP 27 44 näytemäärä 7 13 21 5.3 INTENSIIVI- JA KLOROFYLLIASEMAT Haminan merialueen Varvion ja Hillonniemen intensiiviasemilla 212 ja 218 sekä Kotkan edustan Lellerin ja Varissaaren intensiiviasemilla 123 ja 128 otettiin näytteet 13 kertaa, lisäksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus otti Pyhtään edustalta näytteet Heinäsaaren Kyvy-1 asemalta 15 kertaa. Helmi-huhtikuussa päällysveden hapen kyllästysaste oli intensiiviasemilla noin 80-110 %. Hillonniemen asema erottui helmikuussa poikkeuksellisen korkeilla väriarvoilla ja ravinnepitoisuuksillaan, esimerkiksi typpipitoisuus oli 2 700 µg/l. Typpipitoisuus oli intensiiviasemilla muuten noin 500 µg/l ja fosforipitoisuus 35 µg/l ja (kuvat 11 & 12). Alusvedessä happikyllästys oli noin 70-90 %. Alusvesi oli kirkkaampaa ja sähkönjohtavuus oli suurempi kuin päällysvedessä. Typpeä oli alusvedessä lähes yhtä paljon kuin ylemmissä vesikerroksissa, mutta fosforia vastaavasti hieman enemmän (kuva 13). Keskimäärin alusvesi sisälsi fosforia 43 µg/l. Touko-kesäkuussa intensiiviasemilla päällysvedessä oli typpeä keskimäärin 420 µg/l (kuva 11). Eniten typpeä oli Varissaaressa kesäkuun puolivälissä, 670 µg/l. Päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 28 µg/l. Alusvedessä oli happea keskimäärin 75 % (kuva 14). Pienin happikyllästys oli kesäkuun alussa Varviossa, 55 %. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 19

800 700 600 500 400 300 200 100 0 µg/l 2700 hel-maa huhti touko kesä heinä elo syys loka joulu 123 128 212 218 Kyvy1 Kuva 11. Päällysveden typpipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2007. Touko-elokuun tulokset ovat kukin kahden näytteenottokerran keskiarvoja, muut yksittäisiä tuloksia. Kyvy-1:ltä on tästä poiketen huhti- ja syyskuulta kahdet ja toukokuulta kolmet tulokset. Typpipitoisuudet olivat suurimmillaan helmi- ja lokakuussa ja pienimmillään elokuussa. 60 110 50 40 30 20 10 123 128 212 218 Kyvy1 0 µg/ hel-maa huhti touko kesä heinä elo syys loka joulu Kuva 12. Päällysveden fosforipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2007. Tulosten määrät, kts. kuva 11. Fosforipitoisuudet olivat suurimmillaan elokuussa ja pienimmillään kesäkuussa. 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

80 70 60 50 40 30 20 10 0 µg hel-maa huhti touko kesä heinä elo syys loka joulu 123 128 212 218 Kyvy1 Kuva 13. Alusveden fosforipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2007. Tulosten määrät, kts. kuva 11. Fosforipitoisuudet olivat suurimmillaan heinäelokuussa. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % hel-maa huhti touko kesä heinä elo syys loka joulu 123 128 212 218 Kyvy1 Kuva 14. Alusveden happikyllästysprosentit Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2007. Tulosten määrät, kts. kuva 11. Happitilanne oli paras huhtikuussa ja huonoin heinäkuussa. Heinä-elokuussa päällysveden typpipitoisuus oli alempi kuin touko-kesäkuussa, mutta fosforipitoisuus korkeampi (kuvat 11 & 12). Eniten fosforia oli Varviossa ja Hillonniemessä elokuun alussa, 60 µg/l. Vesi oli suolaisinta Heinäsaaressa heinäkuussa. Alusvedessä keskimääräinen hapen kyllästysaste oli heinä-elokuussa 65 %. Vähiten happea (50 %) oli Heinäsaaressa elokuun puolivälissä. Tuolloin myös alusveden typpipitoisuus oli muita korkeampi, 510 µg/l. Heinäkuussa myös Heinäsaaren alusveden fosforipitoisuus oli Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 21

korkea, 110 µg/l. Keskimäärin fosforia oli alusvedessä 54 µg/l ja typpeä 400 µg/l. Elokuun ensimmäisen päivän tuloksissa näkyi edellispäivän myrsky: vesimassa oli sekoittunutta ja tasalämpöistä. Loppuvuodesta päällysvedessä oli typpeä keskimäärin 500 µg/l ja fosforia 35 µg/l. Suurin typpipitoisuus oli 720 µg/l Hilloniemessä lokakuun lopulla. Alusveden happikyllästys oli loppuvuodesta heikoimmillaan syyskuussa Heinäsaaressa 51 % (kuva 14). Alusveden typpipitoisuudet olivat hieman koholla lokakuun lopulla Varviossa ja Hillonniemessä, noin 640 µg/l (kuva 13). Syyskuussa vesimassa sekoittui ja alusvesi sai happitäydennystä. Intensiiviasemien ravinnepitoisuudet päällysvedessä vuonna 2007 olivat suurimpia Haminan Hillonniemen asemalla ja pienimpiä Pyhtään Heinäsaaren asemalla kuten edellisenäkin vuonna. Typpipitoisuudet olivat suurimmillaan helmi- ja lokakuussa ja fosforipitoisuudet elokuussa. Pienimmillään fosforipitoisuudet olivat kesäkuussa ja typpipitoisuudet elokuussa. Näkösyvyys oli noin 3 metriä Heinäsaaressa, Lellerissä ja Varviossa, ja noin 2 metriä Varissaaressa ja Hillonniemessä (kuva 15). Enimmillään näkösyvyyttä oli 4,7 m lokakuussa Lellerissä. Pienimmillään näkösyvyys oli maaliskuussa Hillonniemessä; 0,7 m. Näkösyvyys m 5 4 3 2 1 0 m 07 h 07 t 07 t 07 k 07 k 07 h 07 h 07 e 07 e 07 s 07 l 07 j 07 Ängsön Kyvy-1 Lelleri 123 Varissaari 128 Varvio 212 Hillonniemi 218 Kuva 15. Intensiiviasemien näkösyvyydet (m) vuonna 2007. Näkösyvyys oli noin 3 metriä Heinäsaaressa, Lellerissä ja Varviossa, ja noin 2 metriä Varissaaressa ja Hillonniemessä. Klorofyllituloksia on intensiiviasemien lisäksi 25 muulta asemalta. Pyhtään merialueen touko-syyskuun klorofyllitulosten keskiarvo oli 7,5 µg/l, Kotkan 9,9 µg/l ja Haminan 9,1 µg/l (kuva 16). Uloimpana olevien asemien (KYVY 2,4,10) klorofyllitulosten keskiarvo oli 5,6 µg/l. Toukokuussa klorofyllipitoisuudet olivat rannikon läheisyydessä aivan samaa tasoa, ulompana selvästi pienempiä. Kesäkuussa erot rannikon läheisillä asemilla olivat 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

suurimmillaan: Pyhtään tulokset olivat samaa tasoa kuin uloimpana ja Kotkan tulokset olivat kesän suurimmat. Loppukesästä erot eivät olleet enää niin suuria (kuva 17). Suurimmat koko kesän keskiarvopitoisuudet mitattiin Haminanlahdella (as 236) 17,7 µg/l ja Summanlahdella (as 205) 15,6 µg/l (kuva 16), kuten viime vuonnakin. Haminanlahden klorofylliasemilla 230 ja 236 kesän keskiarvopitoisuus oli 13,2 µg/l. Haminanlahdella klorofylli-a -pitoisuus oli siis noin 5 µg/l suurempi kuin muualla Haminan alueella. Pienimmät keskiarvopitoisuudet (5,1 µg/l) saatiin Pyhtään Äyspäänselän ja Kaunissaaren ympäristöstä (as 66 & 77). Suurimmat yksittäiset tulokset olivat intensiiviasemien toukokuun alun tulokset 22-32 µg/l. Toukokuun lopulla samojen asemien tulokset olivat jo laskeneet alle kolmasosaan maksimistaan. Klorofylli µg/l 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Pyhtää Kyvy9 46 77 Kyvy1 66 Kyvy2 Kyvy10 Kotka 106 104 139 152 156 96 128 123 Hamina 189 205 198 216 236 179 218 230 212 346 Kyvy4 Kuva 16. Klorofyllitulosten (µg/l) kunta- ja asemakohtaiset keskiarvot touko-syyskuulta 2007. Kultakin asemalta on 5-8 tulosta. Pyhtään merialueen touko-syyskuun klorofyllitulosten keskiarvo oli 7,5 µg/l, Kotkan 9,9 µg/l ja Haminan 9,1 µg/l. 5.4 UIMARANTOJEN VEDENLAATU Kotkan kaupunki tutki uimarantavesistä touko-elokuussa fekaalisia streptokokkeja, fekaalisia koliformisia bakteereja, koliformisia bakteereja ja ph:ta. Kotkan kaupungin yleisten uimarantojen vedenlaatu oli kesällä 2007 yleensä hyvä 7. Elokuun puolivälissä Mansikkalahden molempien rantojen, Santalahden ja Äijänniemen vedenlaatu ei täyttänyt uimaveden laatuvaatimuksia sinileväesiintymän takia. Kahden päivän päästä sinilevää ei enää ollut. Fekaalisia streptokokkeja oli enimmillään 150 pmy/100 ml (uimaveden laatuvaatimus alle 200 pmy/100 ml), fekaalisia koliformisia bakteereja 150 pmy/100 ml (alle 500 pmy/100 ml) ja koliformisia bakteereja 400 pmy/100 ml (alle 10 000 pmy/100 ml). Uimavesien ph oli yleensä vähän yli 8, vaihdellen välillä 7,2-8,7 (laatuvaatimus 6-9). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 23

Klorofylli µg/l 15 10 5 0 touko kesä heinä elo syys Pyhtää Kotka Hamina ulko Kuva 17. Klorofyllitulosten (µg/l) kuukausittaiset keskiarvot Pyhtään, Kotkan ja Haminan rannikkoalueilla ja uloimmilla asemilla 2007. Pyhtäältä tuloksia on 6-7 kpl/kk, Kotkasta 7-12, Haminasta 7-15 ja uloimmilta asemilta 3-7 kpl/kk. 6 VERTAILU EDELLISIIN VUOSIIN 6.1 TALVIAIKA MERIASEMILLA 6.1.1 Haminan - Summan merialue Päällysveden typpipitoisuus on Hamina-Summan merialueella ollut jo pitkään korkea. Nyt se oli edellisvuosiakin korkeampi (taulukko 13). Päällysveden fosforipitoisuus oli samaa tasoa kuin edellisinä talvina. Sähkönjohtavuus oli edellisvuosia suurempi. Tuloksissa on vaihtelua vuosittain ja selvää trendiä ei vedenlaadun kehityksessä ole nähtävissä. Alusveden sähkönjohtavuusarvo nousi kahden vuoden jälkeen aiemmalle tasolle (taulukko 13). Alusveden typpipitoisuus oli edellisvuosia suurempi. Fosforipitoisuus oli edellisvuosien tasolla. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

Taulukko 13. Talvien 2003-2007 keskimääräinen veden laatu Haminan merialueella. 1 m ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 75 82 78 80 75 Sameus FTU 1,5 3,8 2,5 1,8 2,7 Sähkönjoht. ms/m 565 489 353 362 601 ph 7,3 7,2 7,2 7,3 7,3 Väri mgpt/l 27 50 56 53 45 Kok N µg/l 854 827 868 865 920 Kok P µg/l 51 44 38 40 43 näytemäärä 15 15 17 17 16 Alusvesi ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 70 79 70 82 75 Sameus 1,2 1,8 1,6 1,1 1,0 Sähkönj. 900 762 625 639 780 ph 7,5 7,6 7,3 7,7 7,7 Väri 10 15 19 18 12 Kok N 566 533 522 565 605 Kok P 48 52 46 39 45 näytemäärä 13 13 15 16 14 6.1.2 Kotkan merialue Kotkan merialueen päällysvesi oli laadultaan edellisvuosien tasolla (taulukko 14). Alueella on havaittavissa selvä makean veden vaikutus, joka näkyy vedenlaadussa mm. alhaisena sähkönjohtavuutena. Typpeä ja fosforia oli selvästi vähemmän kuin Haminan merialueella. Alusveden laatu oli aiempien vuosien kaltaista. Alusveden fosforipitoisuuden lasku oli päättynyt (taulukko 14). Keskimäärin alusvedessä oli talvella 2007 fosforia 45 µg/l, saman verran kuin Haminan alueella. Taulukko 14. Talvien 2003-2007 keskimääräinen veden laatu Kotkan merialueella. 1 m ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 78 86 90 84 86 Sameus 2,1 1,2 1,9 1,0 1,4 Sähkönj. 105 130 147 161 175 ph 7,1 7,2 7,2 7,3 7,3 Väri 27 21 28 27 25 Kok N 891 568 605 598 603 Kok P 23 15 22 17 19 näytemäärä 9 8 11 11 11 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 25

Alusvesi ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 67 74 82 72 76 Sameus 0,7 1,1 0,7 1,0 0,8 Sähkönj. 916 802 708 727 784 ph 7,5 7,7 7,7 7,6 7,8 Väri 10 10 15 17 11 Kok N 515 518 448 507 493 Kok P 58 55 46 41 45 näytemäärä 11 10 15 9 10 6.1.3 Pyhtään merialue Talvella 2007 Pyhtään merialueen päällysvedessä oli aiempaa parempi happitilanne (taulukko 15). Sähkönjohtavuus, sameus ja fosforipitoisuus oli edellisvuosia korkeampi. Typpipitoisuus oli samaa tasoa kuin Kotkan merialueella, mutta fosforipitoisuus oli hieman korkeampi. Taulukko 15. Talvien 2003-2007 keskimääräinen veden laatu Pyhtään merialueella. 1 m ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 75 73 84 80 86 Sameus 2,5 1,2 1,6 1,2 3,4 Sähkönj. 191 178 98 137 339 ph 7,1 7,0 7,0 7,1 7,3 Väri 24 20 34 27 23 Kok N 821 600 689 599 610 Kok P 20 16 15 15 24 näytemäärä 8 8 7 9 8 Alusvesi ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 63 74 76 68 77 Sameus 0,5 0,7 1,1 0,7 0,7 Sähkönj. 959 836 692 764 837 ph 7,6 7,6 7,7 7,5 7,7 Väri 10 10 17 13 8 Kok N 517 459 506 514 500 Kok P 66 56 57 45 44 näytemäärä 10 11 8 10 7 Alusveden sähkönjohtavuus on vaihdellut 2000-luvulla välillä 690-960 ms/m (taulukko 15). Vesi oli melko samanlaista kuin edellisenä vuonna. Talvella 2007 alusvesi sisälsi fosforia keskimäärin 44 µg/l, eli saman verran kuin Kotkan ja Haminan merialueilla. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

6.1.4 Ulkomerialue Koko vesipatsaasta määritettyjen pitoisuuksien mukaan ulkomerialueen veden sähkönjohtavuus oli noussut kolmea edellisvuotta korkeammalle tasolle. Typpipitoisuus oli laskenut edellisvuodesta toissavuotiselle tasolle (taulukko 16). Keskimääräinen fosforipitoisuus alueella talvella 2007 oli 43 µg/l, joka on samaa tasoa kuin koko Pyhtää- Kotka-Hamina -merialueella. Taulukko 16. Talvien 2003-2007 keskimääräinen veden laatu ulkomerialueella. koko patsas 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 73 83 85 82 83 Sameus 1,1 1,2 0,7 0,4 1,0 Sähkönj. 830 738 671 634 781 ph 7,5 7,7 7,8 7,7 7,8 Väri 12 14 15 17 11 Kok N 905 552 474 553 483 Kok P 55 47 42 34 43 näytemäärä 22 23 22 22 34 6.2 KESÄAIKA MERIASEMILLA 6.2.1 Haminan- Summan merialue Kesällä 2007 päällysveden happikyllästys oli edellisvuosia huonompi (taulukko 17). Veden sameus ja fosforipitoisuus oli noussut. Merkittäviä muutoksia alusveden laadussa ei ole havaittavissa vuosien 2003 2007 välisenä aikana Hamina-Summan merialueella. Alusveden sameus on hieman lisääntynyt edellisvuosista. Fosforipitoisuus nousi samalle tasolle kuin kaksi vuotta sitten. Samoin happikyllästys laski vuoden 2005 tasolle. Taulukko 17. Kesien 2003-2007 keskimääräinen vedenlaatu Haminan merialueella. 1 m ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 112 101 101 92 85 Sameus FTU 3,0 2,6 2,3 2,3 3,4 Sähkönjoht. ms/m 702 656 662 700 677 ph 8,5 8,2 8,5 8,0 8,0 Väri mgpt/l 20 27 24 20 22 Kok N µg/l 495 453 464 435 447 Kok P µg/l 27 32 34 31 39 näytemäärä 17 18 18 32 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 27

alusvesi ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 56 77 63 74 60 Sameus 4,4 2,9 3,1 2,8 3,9 Sähkönjoht. 762 700 703 743 748 ph 7,7 7,9 7,8 7,8 7,7 Väri 18 22 22 15 16 Kok N 521 434 448 427 451 Kok P 87 44 56 44 58 näytemäärä 13 13 16 26 17 6.2.2 Kotkan merialue Vedenlaatu on päällysveden osalta pysynyt viiden viimeisen kesän aikana melko muuttumattomana (taulukko 18). Sähkönjohtavuus on viime vuosina noussut. Fosforipitoisuus oli aiempia vuosia korkeampi ja lähes yhtä korkea kuin Haminan alueella. Taulukko 18. Kesien 2003-2007 keskimääräinen vedenlaatu Kotkan merialueella. 1 m ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 106 96 95 98 91 Sameus 2,9 2,9 1,8 2,1 2,5 Sähkönj. 357 311 384 507 547 ph 8,2 7,8 8,0 8,0 8,0 Väri 25 29 26 22 20 Kok N 471 484 442 464 433 Kok P 28 27 25 29 35 näytemäärä 11 11 11 17 14 alusvesi ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 61 66 62 72 60 Sameus 2,7 2,9 2,8 2,0 2,5 Sähkönj. 822 669 731 762 811 ph 7,9 7,6 7,6 7,7 7,7 Väri 13 22 21 15 12 Kok N 471 496 468 448 423 Kok P 85 65 66 42 53 näytemäärä 12 13 16 25 23 Alusveden happikyllästys oli edellisvuoden paremmasta tilanteesta laskenut taas aiempien vuosien tasolle. Sähkönjohtavuus oli paria edellisvuotta korkeampi. Alusveden typpipitoisuus on ollut laskussa, sen sijaan fosforipitoisuus oli suurempi kuin edellisvuonna. 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

6.2.3 Pyhtään merialue Pyhtään merialueella päällysvedenlaatu on pysynyt melko samanlaisena viimeisen viiden kesän aikana. Päällysveden hapen kyllästysaste oli aiempaa huonompi (taulukko 19). Sähkönjohtavuusarvo on ollut nousussa. Fosforipitoisuus oli nyt suurempi kuin aiempina kesinä. Typpipitoisuus oli edellisvuosien tasolla. Taulukko 19. Kesien 2003-2007 keskimääräinen vedenlaatu Pyhtään merialueella. 1 m ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 106 101 99 95 88 Sameus 2,6 2,3 1,5 2,0 2,6 Sähkönj. 500 457 489 598 608 ph 8,3 8,0 8,1 8,0 8,0 Väri 21 26 22 15 19 Kok N 458 435 396 418 403 Kok P 24 22 24 25 33 näytemäärä 9 10 9 9 10 alusvesi ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 65 64 60 69 67 Sameus 2,0 2,4 2,0 1,4 1,4 Sähkönj. 839 798 805 822 874 ph 7,8 7,6 7,6 7,6 7,8 Väri 13 18 18 10 11 Kok N 479 439 396 432 409 Kok P 58 53 47 44 51 näytemäärä 11 11 13 14 17 Alusvesi oli laadultaan melko samanlaista kuin aikaisempina vuosinakin. Happitilanne oli lähes yhtä heikko kuin edellisinä vuosinakin. Sameus ja väri olivat edellisvuoden tasolla, mutta aiempia vuosia pienempiä. 6.2.4 Ulkomerialue Myöskään ulkomerialueen vedenlaadussa ei ole viimeisten vuosien aikana tapahtunut suuria muutoksia (taulukko 20). Hapen kyllästysaste päällysvedessä on aiemmin pysytellyt lähellä 100 %:a, mutta oli nyt 89 % Sähkönjohtavuus oli hieman noussut. Typpeä oli vedessä hieman vähemmän ja fosforia enemmän kuin edellisvuonna. Alusvedessä ei juuri ole tapahtunut muutoksia vuosien varrella. Fosforipitoisuus näyttäisi olevan laskussa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 29

Taulukko 20. Kesien 2003-2007 keskimääräinen vedenlaatu ulkomerialueella. 1 m ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 105 103 103 99 89 Sameus 0,9 2,0 0,8 1,0 1,4 Sähkönj. 741 691 680 725 750 ph 8,6 8,4 8,5 8,3 8,2 Väri 12 21 20 11 13 Kok N 424 444 407 466 417 Kok P 18 25 24 18 27 näytemäärä 7 7 7 7 7 alusvesi ka 2003 2004 2005 2006 2007 Happi % 68 69 67 70 66 Sameus 0,6 1,3 0,7 0,9 1,2 Sähkönj. 940 846 853 856 877 ph 7,8 7,7 7,6 7,8 7,8 Väri 9 16 15 9 9 Kok N 448 422 408 484 438 Kok P 51 56 51 49 44 näytemäärä 21 21 21 21 21 7 YHTEENVETO Tässä julkaisussa käsitellään vuoden 2007 vedenlaatutulokset Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailusta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alueen teollisuuden ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden yhteenlasketusta kuormituksesta eniten on vähentynyt BOD-kuormitus, joka on nyt noin 60 % vuoden 1998 tasosta. Samaan aikaan kiintoainekuormitus on laskenut 25 %. COD-kuormitus oli nyt samaa tasoa kuin vuonna 1998. Typpikuormitus on kasvanut 15 % ja fosforikuormitus 25 %. AOX-kuormitus on kasvanut eniten. Pyhtää- Kotka-Hamina merialueen suurin BOD- ja kiintoainepistekuormittaja vuonna 2007 oli Kotkan Enso. Suurin COD- ja fosforikuormitus oli Sunila Oy:llä. Typpikuormitus oli suurinta Mussalon jätevedenpuhdistamolla. Ainoat pistekuormittajat Pyhtään edustalla ovat kalankasvatuslaitokset. Talvella 2007 Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella pienimmät fosforipitoisuudet (9-12 µg/l) mitattiin Pyhtään Ahvenkoskenlahdella ja Kotkan Mussalo-Hovinsaari -alueella (kuva 18). Muualla Pyhtään merialueella fosforipitoisuudet olivat edellistalvea selvästi suurempia. Muualla Kotkan rannikon lähellä fosforipitoisuudet olivat noin 20 µg/l. Haminan edustalla 30 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008

fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeampia, noin 30-45 µg/l. Koko tutkimusalueen korkeimmat talven fosforipitoisuudet olivat Hillonniemellä (110 µg/l). Ympäristöhallinnon vesien käyttökelpoisuusluokituksessa yhtenä tärkeänä kriteerinä on fosforipitoisuus 8. Erinomaisessa luokassa pitoisuus on merellä alle 12 µg/l, hyvässä 13-20 µg/l, tyydyttävässä 20-40 µg/l, välttävässä 40-80 µg/l ja huonossa yli 80 µg/l. Kesällä 2007 fosforipitoisuudet olivat selvästi edelliskesää suurempia. Pienimmilläänkin pitoisuudet olivat tasoa 25 µg/l Kaunissaari-Kirkonmaa-Tammio linjalla (kuva 19). Suurin osa pitoisuuksista oli luokan tyydyttävä tasoa. Haminan edustalla pitoisuudet olivat jälleen korkeimpia, mutta myös Pyhtään Ahvenkoskenlahdella ja Heinäsaaren luona oli korkeita pitoisuuksia. Koko tutkimusalueen korkeimmat kesän fosforipitoisuudet (46-47 µg/l) olivat nyt Ahvenkoskenlahdella, Hillonlahdella, Haminanlahdella ja Summanlahdella, luokkaa välttävä. Summanlahdella pitoisuus on aiempinakin vuosina ollut korkeimpien joukossa. Seuraavaksi korkeimpia, 41-44 µg/l, pitoisuudet olivat Neuvottomanlahti Hilloniemi Vilniemi alueella, mutta myös Hallanväylällä. Koko vuoden keskiarvoina intensiiviasemien päällysveden ravinnepitoisuudet olivat suurimpia Haminan Hillonniemen asemalla ja pienimpiä Pyhtään Heinäsaaren asemalla. Näkösyvyys oli noin 3 metriä Heinäsaaressa, Lellerissä ja Varviossa, ja noin 2 metriä Varissaaressa ja Hillonniemessä. Enimmillään näkösyvyyttä oli 4,7 m lokakuussa Lellerissä. Pienimmillään näkösyvyys oli maaliskuussa Hillonniemessä; 0,7 m. Alusveden kesäiset fosforipitoisuudet olivat suurimmillaan ja hapenkyllästys pienimmillään Kirkonmaan lähellä 40 metrin syvyydessä (93 µg/l ja 43 %) ja Hallanväylällä 10 metrissä (88 µg/l ja 43 %) (kuvat 20-21). Myös Hallanväylän toisella näytepisteellä fosforipitoisuus oli korkea, 75 µg/l. Pienin alusveden fosforipitoisuus ja suurin hapenkyllästys (25 µg/l ja 86 %) oli Kirkonmaan linnakkeen lähellä 9 metrissä. Klorofyllituloksia on intensiiviasemien lisäksi 25 muulta asemalta. Pyhtään merialueen touko-syyskuun klorofyllitulosten keskiarvo oli 7,5 µg/l, Kotkan 9,9 µg/l ja Haminan 9,1 µg/l. Klorofyllipitoisuudet olivat edellisvuotta pienempiä. Suurimmat kesän keskiarvopitoisuudet mitattiin Summanlahdella ja Haminanlahdella (kuva 22). Kesäkuussa erot alueiden välillä olivat suurimmillaan Kotkan alueen pitoisuuksien ollessa suurimpia ja Pyhtään alueen pienimpiä. Talvella Haminan alueen päällysveden typpipitoisuus on selvästi muuta aluetta korkeampi. Talvella 2007 typpipitoisuus oli vielä aiempiakin vuosia korkeampi. Koko Pyhtää-Kotka- Hamina merialueen päällysveden fosforipitoisuus oli kesällä 2007 edellisvuosia korkeampi, silti klorofyllipitoisuudet olivat edellisvuotta pienempiä. Vedenlaadussa ei ole havaittavissa selviä muutossuuntia. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008 31

Itäinen Suomenlahti on tunnetusti Itämeren kuormitetuimpia ja rehevöityneimpiä alueita. Rannikkomallin 9 perusteella alue on rannikkoalueistamme eniten altis hapettomuudelle ja siitä johtuvalle sisäiselle kuormitukselle. Leveä saaristovyöhyke, lukuisat syvänteet ja matalat kynnysalueet estävät pohjanläheisen veden vaihtumista. Kuormitus ja varsinkin hapettomuutta ja sisäistä kuormitusta suosiva geomorfologia ovat aikaansaaneet sen, että alue on pohjan- ja vedenlaadun suhteen Suomen rannikon huonokuntoisin. Lokeroituneilla alueilla kuormitusvaikutukset eivät välttämättä ole voimakkaimpia päästölähteen lähellä, vaan vaikutukset tulevat näkyviin geomorfologisten edellytysten mukaisesti. VIITTEET 1 Suomen ympäristökeskus 2007. Vesitilannekatsaukset. Ympäristöhallinnon www-sivut, www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Ajankohtainen vesi- ja lumitilanne > Kuukausittaiset vesitilannekatsaukset 2 Merentutkimuslaitos 2007. Jäätalvi 2006/2007. Merentutkimuslaitoksen internet-sivut www.fimr.fi/fi/tietoa/jaa/jaatalvi/fi_fi/2007/ 3 Åkerberg, A. 2008. Kymijoen alaosan vedenlaadun yhteistarkkailu vuonna 2007. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 173/2008. 28 s + liitteet. 4 Åkerberg A. 2007. Stora Enso Kotkan ylimääräinen vesistötarkkailu 5. & 7.2.2007.- Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n lausunto. 5 Åkerberg A. 2007. Stora Enso Kotkan ylimääräinen vesistötarkkailu 13. & 14.2.2007.- Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n lausunto. 6 Sunila Oy 2008, Ympäristöselonteko 2007. 34s. 7 Kotkan kaupunki, ympäristökeskus, elintarvike- ja ympäristölaboratorio 2007. Kotkan kaupungin yleisten uimarantojen vesien laatu. Projektitodistukset. 8 Suomen ympäristökeskus 2007. Vedenlaatuluokituksen luokkarajat. - Ympäristöhallinnon internetsivut, www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien tila > Käyttökelpoisuusluokitus. 9 Henriksson, M. & Myllyvirta, T. 2006. Suomen rannikkoalueen luokittelu rehevöitymisriskin perusteella. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. 83 s. 32 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 175/2008