PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 OPETUSHALLITUS LUONNOS 15.12.2016 TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2017 YLEINEN OPPIMÄÄRÄ SISÄLTÖ 1 OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.1 Opetussuunnitelmajärjestelmä ja opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Taiteen perusopetuksen tehtävä... 6 2.2 Arvoperusta... 6 2.3 Oppimiskäsitys... 6 2.4 Yleisen oppimäärän yhteiset tavoitteet... 7 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 8 3.1 Oppimisympäristöt... 8 3.2 Toimintakulttuuri... 8 4 OPINTOJEN LAAJUUS JA RAKENNE... 9 4.1 Opintojen laajuus... 9 4.2 Opintojen rakenne... 9 5 ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT... 9 6 ARVIOINTI... 10 6.1 Arvioinnin tehtävä ja tavoitteet... 10 6.2 Arviointi opintojen aikana... 10 6.3 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen... 10 6.4 Oppimäärän arviointi... 10 6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot... 11 7 ARKKITEHTUURI... 12 7.1 Arkkitehtuurin varhaisiän kasvatus... 12 7.2 Arkkitehtuurin yhteiset opinnot... 12 7.3 Arkkitehtuurin työpajaopinnot... 14 7.4 Arkkitehtuurin aikuisten opetus... 15 7.5 Työtavat arkkitehtuurin opetuksessa... 15 7.6 Oppimisen arviointi arkkitehtuurin opetuksessa... 16
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 2 8 KUVATAIDE... 17 8.1 Kuvataiteen varhaisiän kasvatus... 17 8.2 Kuvataiteen yhteiset opinnot... 18 8.3 Kuvataiteen työpajaopinnot... 19 8.4 Kuvataiteen aikuisten opetus... 21 8.5 Työtavat kuvataiteen opetuksessa... 21 8.6 Oppimisen arviointi kuvataiteen opetuksessa... 22 9 KÄSITYÖ... 23 9.1 Käsityön varhaisiän kasvatus... 23 9.2 Käsityön yhteiset opinnot... 23 9.3 Käsityön työpajaopinnot... 24 9.4 Käsityön aikuisten opetus... 25 9.5 Työtavat käsityön opetuksessa... 26 9.6 Oppimisen arviointi käsityön opetuksessa... 26 10 MEDIATAITEET... 27 10.1 Mediataiteiden varhaisiän kasvatus... 27 10.2 Mediataiteiden yhteiset opinnot... 27 10.3 Mediataiteiden työpajaopinnot... 29 10.4 Mediataiteiden aikuisten opetus... 30 10.5 Työtavat mediataiteiden opetuksessa... 30 10.6 Oppimisen arviointi mediataiteiden opetuksessa... 30 11 MUSIIKKI... 31 11.1 Musiikin varhaisiän kasvatus... 31 11.2 Musiikin yhteiset opinnot... 31 11.3 Musiikin työpajaopinnot... 32 11.4 Musiikin aikuisten opetus... 33 11.5 Työtavat musiikin opetuksessa... 34 11.6 Oppimisen arviointi musiikin opetuksessa... 34 12 SANATAIDE... 35 12.1 Sanataiteen varhaisiän kasvatus... 35 12.2 Sanataiteen yhteiset opinnot... 35 12.3 Sanataiteen työpajaopinnot... 36 12.4 Sanataiteen aikuisten opetus... 38 12.5 Työtavat sanataiteen opetuksessa... 38 12.6 Oppimisen arviointi sanataiteen opetuksessa... 38 13 SIRKUSTAIDE... 39 13.1 Sirkustaiteen varhaisiän kasvatus... 39 13.2 Sirkustaiteen yhteiset opinnot... 39 13.3 Sirkustaiteen työpajaopinnot... 41 13.4 Sirkustaiteen aikuisten opetus... 42 13.5 Työtavat sirkustaiteen opetuksessa... 43 13.6 Oppimisen arviointi sirkustaiteen opetuksessa... 43
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 3 14 TANSSI... 44 14.1 Tanssin varhaisiän kasvatus... 44 14.2 Tanssin yhteiset opinnot... 44 14.3 Tanssin työpajaopinnot... 45 14.4 Tanssin aikuisten opetus... 46 14.5 Työtavat tanssin opetuksessa... 47 14.6 Oppimisen arviointi tanssin opetuksessa... 47 15 TEATTERITAIDE... 48 15.1 Teatteritaiteen varhaisiän kasvatus... 48 15.2 Teatteritaiteen yhteiset opinnot... 48 15.3 Teatteritaiteen työpajaopinnot... 49 15.4 Teatteritaiteen aikuisten opetus... 50 15.5 Työtavat teatteritaiteen opetuksessa... 51 15.6 Oppimisen arviointi teatteritaiteen opetuksessa... 51
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 4 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelmajärjestelmä ja opetussuunnitelman laatiminen Taiteen perusopetuksen ohjausjärjestelmän osia ovat laki (633/1998) ja asetus (813/1998) taiteen perusopetuksesta Opetushallituksen määräys taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä laatii ja hyväksyy kullekin taiteenalalle opetussuunnitelman Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan tarkentaen ja täsmentäen niitä. Opetussuunnitelmaa laadinnassa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet ja valmiudet, taiteenalan traditio ja paikallinen kulttuuriperintö, taiteenalan kansalliset ja kansainväliset muutokset, jatko-opintojen vaatimukset sekä oppilaitoksen ja sen toimintaympäristön omaleimaisuus. Oppilaitoksen opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen opettajien ja mahdollisuuksien mukaan myös oppilaiden, huoltajien ja muiden tahojen kanssa. Yhteistyö eri tahojen kanssa tukee opetussuunnitelmaprosessin onnistumista. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Opetussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat: oppilaitoksen toiminta-ajatus oppilaitoksen arvot, oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja työtavat oppilaitoksen toimintakulttuuri opetuksen rakenne ja laajuus opetuksen yleiset tavoitteet suoritettavat opintokokonaisuudet, niiden tavoitteet ja sisällöt oppilasarviointi erityiset opetusjärjestelyt oppilaaksi ottamisen periaatteet yhteistyö huoltajien ja muiden tahojen kanssa toiminnan jatkuva kehittäminen. Taiteenalan opinnot kuvataan opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet suunnitellaan selkeiksi kokonaisuuksiksi. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee ja toteuttaa oppilaitoksen opetuksen vuosittaisen tarjonnan opetussuunnitelman pohjalta. Opetuksen järjestäjä arvioi antamaansa koulutusta ja osallistuu toimintansa ulkopuoliseen arviointiin [Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) 7 (muutettu lailla 1301/2013)]. Opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä edelleen kehitetään osana tätä tehtävää.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 5 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 6 :n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi sisältyä opetussuunnitelmaan.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 6 2 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Taiteen perusopetuksen tehtävä 2.2 Arvoperusta 2.3 Oppimiskäsitys Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Taiteen perusopetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle mahdollisuus opiskella taidetta pitkäjänteisesti, päämäärätietoisesti ja omien kiinnostuksen kohteiden suuntaisesti. Opetus kehittää taiteenalalle ominaista osaamista ja antaa valmiuksia hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Opetuksessa luodaan edellytyksiä taidesuhteen kehittymiselle ja elinikäiselle taiteenalan harrastamiselle. Taiteen perusopetuksen tehtävänä on rakentaa kestävää tulevaisuutta taiteen keinoin. Opetus perustuu moniarvoiselle ja uudistuvalle kulttuuriperinnölle. Taiteenalan opetuksessa vahvistetaan oppilaan omaehtoisen ilmaisun, tulkinnan ja arvottamisen taitoja. Opinnot tukevat oppilaiden luovan ajattelun ja osallisuuden kehittymistä. Taiteen perusopetus vahvistaa oppilaiden identiteettien rakentumista ja kulttuurisen lukutaidon kehittymistä. Taiteen perusopetus luo edellytyksiä taiteen ja taidekasvatuksen kehittämiselle Suomessa. Taiteen perusopetuksen tehtävää toteutetaan yhteistyössä muiden taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat arvoperustaan, jonka mukaan taiteen perusopetus rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Ihminen vaikuttaa elämäänsä toimimalla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristönsä kanssa. Taiteen perusopetus perustuu käsitykseen jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta ja arvokkuudesta yksilönä ja yhteisöjen jäsenenä. Opetus tukee ihmisenä kasvamista ajattelun taitoja ja luovuutta kehittämällä. Opetuksen lähtökohtana ovat kullekin taiteenalalle ominaiset tiedon tuottamisen ja esittämisen tavat. Taiteeseen sisältyvät esteettisyyden, eettisyyden ja ekologisuuden kysymykset ohjaavat pohtimaan ja arvioimaan, mikä elämässä on merkityksellistä ja arvokasta. Taiteen perusopetuksessa luodaan pohjaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet perustuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja toimimaan tavoitteiden suuntaisesti sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Kokemukset ja vuorovaikutus ympäristön kanssa samoin kuin eri aistien käyttö ja kehollisuus ovat oppimisen kannalta olennaisia.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 7 Taiteen perusopetuksessa oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakentamista, joka vahvistaa oppilaan kulttuurista osallisuutta ja edistää hänen hyvinvointiaan. Oppiminen on kaikilla taiteenaloilla kokonaisvaltainen ja vuorovaikutteinen prosessi, joka kehittää oppilaan tietoja ja taitoja monipuolisesti. Se on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Oppilaita ohjataan ymmärtämään kokemuksiaan, tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oman oppimisensa kehittämiseen. Harjoittelu ja harjoittelemaan oppiminen ovat merkityksellisiä taitojen kehittymisen kannalta. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ja kannustava ohjaus ja palaute vahvistavat oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen, myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa oppimista edistävää vuorovaikutusta. 2.4 Yleisen oppimäärän yhteiset tavoitteet Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteena on elinikäisen taidesuhteen ja kulttuurisen osallisuuden edistäminen. Taiteenalan yleisen oppimäärän opinnot tarjoavat innostavia ja monipuolisia mahdollisuuksia taiteen tekemiseen ja kokemiseen sekä taiteesta nauttimiseen. Oppilaita kannustetaan pohtimaan taiteen merkitystä omassa elämässä sekä vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä taiteen keinoin. Yleisen oppimäärän tavoitteena on oppimisen ilon, opiskelumotivaation ja luovan ajattelun edistäminen. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet ja lähtökohdat. Oppilasta kannustetaan ja ohjataan valitsemaan itselleen merkityksellisiä tapoja tehdä taidetta. Yleisen oppimäärän opinnoissa oppilaat kokeilevat, harjoittelevat ja soveltavat taiteenalansa ilmaisukeinoja. Opetus tukee oppilaiden ajattelun taitojen ja monilukutaidon kehittymistä moniaistisuutta ja taiteidenvälisyyttä hyödyntämällä. Oppilaat saavat mahdollisuuksia tarkastella taiteenalaa historiallisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 8 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimisympäristöt 3.2 Toimintakulttuuri Taiteen perusopetuksessa oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja käytäntöjä, joissa taiteenalan opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Lähtökohtana on, että oppimisympäristöt ovat fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti turvallisia. Ne ovat ilmapiiriltään avoimia ja myönteisiä sekä rohkaisevat ja innostavat oppilaita kehittämään osaamistaan. Monipuolisten oppimisympäristöjen tarkoituksena on tukea oppilaiden kasvua ja innostaa heidät oppimiseen. Ne myös tarjoavat jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden onnistumiseen ja osaamisen kokemuksiin. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt luovat edellytykset taiteenalalle ominaiseen aktiiviseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppimisympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet, taidot ja kiinnostuksen kohteet sekä oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuva osaamisen karttuminen. Asianmukaiset tilat, työvälineet, materiaalit sekä tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksenmukainen käyttö antavat mahdollisuuden taiteenalan opiskeluun opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Oppimisympäristöjen valinnassa otetaan huomioon oppilaitoksen ulkopuolisten toimijoiden tarjoamat mahdollisuudet. Taiteen perusopetuksen oppilaitoksen toimintakulttuuri muotoutuu työtä ohjaavien normien tulkinnasta, vakiintuneista käytännöistä sekä sen jäsenten ajattelu- ja toimintatavoista. Yhteinen toimintakulttuuri edistää taiteen perusopetuksen tehtävän, arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen toteuttamista. Toimintakulttuuri tulee näkyväksi kaikessa toiminnassa ja vaikuttaa oppilaan kokemukseen opetuksen laadusta. Taiteen perusopetuksessa on tavoitteena luoda oppimista ja hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Lähtökohtana on yhteisön jäsenten kokemus osallisuudesta, joka syntyy yhdessä toimimisesta, kunnioituksesta ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan. Toimintakulttuurissa hyväksytään myös oppiminen epäonnistumisten kautta. Arjen valinnoissa ja toiminnassa otetaan huomioon kestävän elämäntavan, kulttuurisen monimuotoisuuden ja kielitietoisuuden näkökulmat. Toimintakulttuurin kehittäminen tarkoittaa myös jatkuvaa pedagogiikan ja taiteenalan osaamisen kehittämistä. Olennaista toimintakulttuurin kehittämisessä on oppilaitoksen johtaminen sekä opetuksen arkikäytäntöjen organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 9 4 OPINTOJEN LAAJUUS JA RAKENNE 4.1 Opintojen laajuus 4.2 Opintojen rakenne Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on yhteensä 500 tuntia, josta yhteisten opintojen laskennallinen laajuus on 300 tuntia ja työpajaopintojen 200 tuntia. Opintojen laajuuden laskennallisena perustana on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Yhteisiä opintoja edeltävän varhaisiän kasvatuksen laskennallisesta laajuudesta päättää koulutuksen järjestäjä. Annettavan opetuksen tulee mahdollistaa opetussuunnitelmassa määriteltyjen taiteenalan oppimäärän tavoitteiden ja sisältöjen saavuttaminen. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettäessä on pyrittävä joustavuuteen niin, että taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. Yleisen oppimäärän opinnot eri taiteenaloilla muodostuvat taiteenalan yhteisistä opinnoista ja työpajaopinnoista sekä mahdollisesta varhaisiän kasvatuksesta. Yhteisten opintojen ja työpajaopintojen valtakunnalliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä varhaisiän kasvatuksen yleiset tavoitteet määritellään näissä opetussuunnitelman perusteissa taiteenaloittain. Taiteen perusopetusta voidaan järjestää myös aikuisille. Yleisen oppimäärän yhteisten opintojen tarkoituksena on taiteenalan perustaitojen hankkiminen. Työpajaopintojen tarkoituksena on yhteisissä opinnoissa hankittujen taitojen laajentaminen. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota keskenään vaihtoehtoisia työpajaopintojen opintokokonaisuuksia. Koulutuksen järjestäjä määrittelee yhteisten opintojen ja työpajaopintojen opintokokonaisuudet, niiden tavoitteet, sisällöt ja laskennalliset laajuudet opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Mahdollisen varhaisiän kasvatuksen tavoitteet, sisällöt ja laajuus päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa. 5 ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT Opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä, mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti. Opintoja yksilöllistettäessä otetaan huomioon tavoitteiden taiteenalalähtöisyys ja opetuksen kasvatuksellisuus. Oppilaalle laaditaan tällöin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 10 6 ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tehtävä ja tavoitteet Arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan oppimista ja tukea hänen edistymistään opinnoissa. Palautteella ohjataan oppilasta omien tavoitteiden suuntaiseen opiskeluun sekä oman oppimisprosessin ymmärtämiseen. Arviointi on oppimiseen kannustavaa, monipuolista, oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää. Arvioinnin tehtävästä ja sen perusteista annetaan tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. 6.2 Arviointi opintojen aikana Oppilaan oppimista ohjataan ja arvioidaan monipuolisesti oppimisprosessin eri vaiheissa. Arviointi ja sen pohjalta annettava jatkuva palaute on vuorovaikutteista ja edistää oppilaiden osallisuutta. Oppilaita ohjataan oman oppimisen pohdintaan itsearviointi- ja vertaisarviointitaitoja kehittämällä. Oppilaita rohkaistaan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä sekä antamaan rakentavaa palautetta. Oppilaalle tiedotetaan opintojen aikaisen arvioinnin kohteista, periaatteista ja käytännöistä. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa oppilaan vuoden aikana suorittamista opintokokonaisuuksista koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassaan päättämällä tavalla. Yleisen oppimäärän opintojen aikaista arviointia täsmennetään taiteenalakohtaisesti näissä taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa. 6.3 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustaminen tehdään perustuen selvityksiin oppilaan opinnoista tai osaamisesta sekä suhteessa kunkin hyväksiluettavan opintokokonaisuuden tavoitteisiin ja sisältöihin. Myös oppilaan siirtyessä opiskelemaan oppimäärästä toiseen osaamisen tunnustamisessa ja opintojen hyväksilukemisessa menetellään kuten edellä on kuvattu. 6.4 Oppimäärän arviointi Oppilaalle annetaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus sen jälkeen, kun hän on suorittanut hyväksytysti sekä yleisen oppimäärän yhteiset opinnot että työpajaopinnot. Yleisen oppimäärän arviointia täsmennetään taiteenalakohtaisesti näissä taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 11 6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen tulee sisältää seuraavat asiat: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi oppilaitoksen nimi taiteenala oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika vuosina oppilaan suorittamat yhteiset opinnot ja niiden laajuus (laskennan perustana käytetään 45 minuutin pituista oppituntia) oppilaan suorittamat työpajaopinnot ja niiden laajuus (laskennan perustana käytetään 45 minuutin pituista oppituntia) rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima kunnan päätös taiteenalan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman hyväksymisestä (päivämäärä) tai opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä merkintä, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen X.X.2017 päättämien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus voi sisältää liitteitä. Osallistumistodistus oppilaan suorittamista taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opinnoista Oppilaalle annetaan pyydettäessä osallistumistodistus suorittamistaan taiteenalan yleisen oppimäärän opinnoista, jos opinnot keskeytyvät tai oppilas tarvitsee niitä muusta syystä. Osallistumistodistus voi sisältää liitteitä.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 12 7 ARKKITEHTUURI Taiteen perusopetuksen arkkitehtuurin yleisen oppimäärän tavoitteena on herättää elinikäinen kiinnostus arkkitehtuuria kohtaan sekä kehittää edellytyksiä omalle ilmaisulle ja tulkinnalle. Oppilaiden kokemukset, oivallukset, mielikuvitus ja tekemisen ilo luovat perustan moniaistiselle sekä elämykselliselle oppimiselle. Opetuksessa arkkitehtuuria tarkastellaan kokemuksellisena tilan taiteena ja aina läsnä olevana ilmiönä. Opinnot tukevat oppilaan käsitystä itsestään osaavana ja luovana toimijana. Oppilasta kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan ympäristön rakentamisen prosesseihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Oppilasta ohjataan tarkastelemaan arkkitehtuurin vaikutusta yhteiskuntaan, luontoon ja kulttuuriin ekologiselta, esteettiseltä ja eettiseltä kannalta. Opetuksessa voidaan soveltaa myös muiden taiteenalojen sisältöjä, menetelmiä ja lähestymistapoja. Opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden aktiivisen kansalaisen taitoja sekä innostaa heitä arkkitehtuurin elinikäiseen harrastamiseen. 7.1 Arkkitehtuurin varhaisiän kasvatus Arkkitehtuurin varhaisiän kasvatuksen tavoitteena on iloinen ja elämyksellinen oppiminen. Rakennettuun ympäristöön tutustutaan leikkien, tutkien, kokeillen ja moniaistisesti havainnoiden. Opetuksen lähtökohtana on tutustua arkkitehtuurin perusteisiin harjoittelemalla suunnittelussa ja rakentamisessa tarvittavia perustaitoja, ilmaisukeinoja, työtapoja ja luovaa ongelmanratkaisua. Opetuksessa tuetaan oppilaan ajattelun, oppimaan oppimisen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä hänen itsetuntonsa kehittymistä ja myönteisen minäkuvan muodostumista. Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisen arkkitehtuurin varhaisiän kasvatuksen tavoitteista, sisällöistä ja laajuudesta. 7.2 Arkkitehtuurin yhteiset opinnot Tavoitteet Arkkitehtuurin yhteisten opintojen tavoitteena on taiteenalan perustaitojen hankkiminen. Opinnot tukevat oppilaan arkkitehtuurisuhteen muotoutumista sekä henkilökohtaisen näkemyksen ja ilmaisun kehittymistä. Ympäristösuhde tukea oppilaan omakohtaisen ja elämyksellisen ympäristösuhteen muodostumista kannustaa oppilasta havainnoimaan ympäristön tiloja ja paikkoja moniaistisesti herättää oppilaan kiinnostus ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön välisen vuorovaikutuksen tarkasteluun.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 13 Rakennetun ympäristön lukutaito tarjota oppilaalle näkökulmia arkkitehtuurin historiaan ja rakennusperintöön ohjata oppilasta tutustumaan arkkitehtuuriin taiteiden ja tieteiden välisenä alana auttaa oppilasta hahmottamaan arkkitehtuurin olemusta suhteessa muihin taiteisiin. Ilmaisu ja suunnitteluprosessi rohkaista oppilasta luovaan ongelmanratkaisuun innostaa oppilasta tutustumaan suunnitteluprosessiin ja kehittää työskentely- ja arviointitaitojaan tukea oppilaan arkkitehtonisen ilmaisun kehittymistä. Yhteiskunnallisuus ja osallisuus tutustua rakennetun ympäristön kehittymiseen prosessina, johon ihminen, aika ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat tarkastella arkkitehtuuria yhteiskunnallisena ilmiönä tarjota oppilaalle tilaisuuksia arvioida rakennettua ympäristöä ja hankkia tietoa vaikuttamisen tavoista. Keskeiset sisällöt Arkkitehtuurin yhteisissä opinnoissa taiteenalaa tarkastellaan rakennetun ympäristön pienistä yksityiskohdista suuriin kokonaisuuksiin, menneisyydestä tulevaisuuteen ja lokaalista globaaliin ulottuvana ilmiönä ja kolmiulotteisena tilan taiteena. Opetuksen sisältöjä rakennetaan monipuolisesti näitä näkökulmia yhdistellen. Lähtökohtana ovat oppilaan omat kokemukset ja havainnot rakennetusta ympäristöstä. Opetuksessa painottuu ympäristön käyttäjän ja kokijan näkökulma. Omat ympäristöt Opetuksen sisällöt valitaan oppilaan oman elämismaailman rakennetuista ympäristöistä ja arkkitehtuurin ilmiöistä. Opetuksessa käsitellään ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön välistä vuorovaikutusta. Ajankohtaiset ilmiöt Opetuksen sisällöt valitaan ajankohtaisista suunnittelu- ja rakennushankkeista sekä näyttelyistä ja eri medioissa käytävästä keskustelusta. Opetuksessa käsitellään oman toiminnan ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta sekä tutustutaan osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Arkkitehtuurin maailma Opetuksen sisällöt valitaan eri kulttuureiden ja aikakausien rakennetuista ympäristöistä. Opetuksessa tutustutaan rakennetun ympäristön suunnittelun lähtökohtiin ja periaatteisiin sekä arkkitehdin luovaan työskentelyprosessiin.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 14 7.3 Arkkitehtuurin työpajaopinnot Tavoitteet Arkkitehtuurin työpajaopintojen tavoitteena on taiteenalan taitojen monipuolistaminen ja laajentaminen. Opinnot tukevat oppilaan näkemyksen ja ilmaisun kehittymistä sekä vahvistavat oppilaan arkkitehtuurisuhdetta. Ympäristösuhde vahvistaa oppilaan omakohtaista ja elämyksellistä suhdetta rakennettuun ympäristöön ohjata oppilasta kolmiulotteisen hahmottamisen ja tilallisten kokemusten vahvistamiseen moniaistisesti vahvistaa oppilaan kiinnostusta ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen. Rakennetun ympäristön lukutaito innostaa oppilasta tutkimaan arkkitehtuuria ja rakennusperintöä sekä kartuttamaan rakennetun ympäristön ilmiöiden ymmärtämisessä tarvittavaa yleissivistystä auttaa oppilasta ymmärtämään arkkitehtuuria taiteiden ja tieteiden välisenä alana kannustaa oppilasta tutkimaan arkkitehtuurin olemusta suhteessa muihin taiteisiin. Ilmaisu ja suunnittelu tukea oppilaan tavoitteellista oppimista ja luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä kannustaa oppilasta perehtymään keskeisiin suunnittelun periaatteisiin ja vaiheisiin kehittää oppilaan työskentely- ja arviointitaitoja tukea oppilaan arkkitehtonisen ajattelun ja ilmaisun kehittymistä sekä keskeisten käsitteiden ymmärtämistä. Yhteiskunnallisuus ja osallisuus laajentaa oppilaan näkemyksiä rakennetun ympäristön kehittymisestä prosessina, johon ihminen, aika ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat kannustaa oppilasta tutkimaan arkkitehtuurin vaikutusta yhteiskunnalliseen kehitykseen harjaannuttaa oppilasta arvioimaan rakennettua ympäristöä kestävän kehityksen näkökulmasta sekä tutustuttaa hänet vaikuttamisen mahdollisuuksiin.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 15 Keskeiset sisällöt Arkkitehtuurin työpajaopinnoissa taiteenalaa tarkastellaan rakennetun ympäristön pienistä yksityiskohdista suuriin kokonaisuuksiin, menneisyydestä tulevaisuuteen ja lokaalista globaaliin ulottuvana ilmiönä ja kolmiulotteisena tilan taiteena. Opetuksen sisältöjä rakennetaan monipuolisesti näitä näkökulmia yhdistellen. Lähtökohtana ovat oppilaan omat kokemukset ja havainnot rakennetusta ympäristöstä. Arkkitehtuurin yleisen oppimäärän työpajaopinnoissa oppilas laajentaa omakohtaista suhdettaan arkkitehtuuriin. Sisältöjen valintaa ohjaa enenevässä määrin oppilaan ja ryhmän kiinnostus. Opetuksessa painottuu ympäristön käyttäjän ja kokijan näkökulma. Omat ympäristöt Opetuksen sisällöt valitaan oppilaan oman elämismaailman rakennetuista ympäristöistä ja arkkitehtuurin ilmiöistä. Opetuksessa käsitellään ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön välistä vuorovaikutusta. Ajankohtaiset ilmiöt Opetuksen sisällöt valitaan ajankohtaisista suunnittelu- ja rakennushankkeista sekä näyttelyistä ja eri medioissa käytävästä keskustelusta. Opetuksessa käsitellään oman toiminnan ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta sekä tutustutaan osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Arkkitehtuurin maailma Opetuksen sisällöt valitaan eri kulttuureiden ja aikakausien rakennetuista ympäristöistä. Opetuksessa tutustutaan arkkitehtuurin peruselementteihin, rakennetun ympäristön suunnittelun lähtökohtiin ja periaatteisiin sekä arkkitehdin luovaan työskentelyprosessiin. 7.4 Arkkitehtuurin aikuisten opetus Aikuisten opetuksessa noudatetaan arkkitehtuurin yleisen oppimäärän tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Siinä painotetaan oppilaiden omia tavoitteita ja kiinnostuksen kohteita. Opetuksen toteutuksessa huomioidaan oppilaiden aiemmat opinnot ja kokemukset visuaalisten taiteiden parissa. Oppilaita ohjataan itsenäiseen ja omaaloitteiseen opiskeluun sekä oppilaitoksen tarjontaan perustuvan oman opiskelusuunnitelman laatimiseen yhteistyössä opettajan kanssa. 7.5 Työtavat arkkitehtuurin opetuksessa Arkkitehtuurin yleisen oppimäärän työtapojen valinnalla tuetaan oman ilmaisun, vuorovaikutustaitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä. Arkkitehtuuriin tutustutaan elämyksellisesti ja kokemuksellisesti, tutkimalla ja arvottamalla sen erilaisia ilmiöitä. Moniaistinen havainnointi, ideoiden kehittely luonnostelemalla, suunnitelmien esittäminen erilaisin välinein ja tekniikoin sekä kolmiulotteinen rakentaminen eri mittakaavoissa ovat osa työskentelyprosessia. Työskentelyssä korostuu käsillä tekemisen ja oivaltamisen ilo. Työtapojen ja materiaalien valintaa ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 16 7.6 Oppimisen arviointi arkkitehtuurin opetuksessa Luonnos valmistuu myöhemmin.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 17 8 KUVATAIDE Taiteen perusopetuksen kuvataiteen yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaan kulttuurista osaamista. Kuvataiteellinen toiminnan tavoitteena on tukea oppilaan kasvua, itsetuntemusta ja identiteetin rakentumista. Opetuksella vahvistetaan oppilaan kokemusta itsestään visuaalisen kulttuurin aktiivisena toimijana sekä luovana ja myötätuntoisena yhteisönsä jäsenenä. Opinnot kehittävät visuaalisen havainnoinnin, ajattelun, tulkinnan ja arvottamisen taitoja ja luovat edellytyksiä uuden oppimiselle. Oppilaan kulttuurista osallisuutta vahvistetaan ohjaamalla häntä havainnoimaan visuaalisia ilmiöitä omasta kulttuurisesta näkökulmastaan käsin sekä tarjoamalla hänelle välineitä kertoa maailmastaan kuvataiteen keinoin. Opetuksessa rakennetaan yhteyksiä oppilaiden omien kuvien sekä kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöiden välille. Opinnot tarjoavat oppilaalle mahdollisuuden syventyä hänelle merkityksellisiin sisältöihin, teemoihin ja ilmaisutapoihin. Oppilaan kokemusmaailmaan kiinnittyvällä, tutkimaan kannustavalla lähestymistavalla luodaan perustaa elämykselliselle, oivalluksia herättävälle oppimiselle ja tekemisen ilolle. Oppilasta kannustetaan nauttimaan kuvataiteesta, arvostamaan omaa ja muiden työskentelyä sekä lähestymään ennakkoluulottomasti visuaalisen kulttuurin moninaisia ja jatkuvasti muuttuvia ilmiöitä. Opintojen edetessä oppilas oppii tulkitsemaan ja arvioimaan taideteoksia eri näkökulmista. Oppilaita ohjataan käyttämään taiteen toimintatapoja yhteistyön, vuorovaikutuksen, osallistumisen ja vaikuttamisen välineenä. Opinnot luovat edellytyksiä oppilaan omakohtaisen kuvataidesuhteen kehittymiselle, tukevat elinikäistä kuvataiteen harjoittamista ja antavat valmiuksia jatko-opintoihin. 8.1 Kuvataiteen varhaisiän kasvatus Kuvataiteen varhaisiän kasvatuksen lähtökohtana ovat lapsen elämismaailmasta nousevat kokemukset ja siihen liittyvät visuaaliset ilmiöt. Lasta kannustetaan lähestymään kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä ennakkoluulottomasti ja uteliaasti. Toiminnan tavoitteena on innostaa lasta ilmaisemaan, pohtimaan ja jakamaan havaintojaan sekä tuottamaan kuvallisia tulkintojaan nähdystä, kuullusta ja koetusta. Lapsen tutkivaa, toiminnallista ja moniaistista suhdetta maailmaan vahvistetaan leikinomaisten, kokeilevien ja monitaiteisten työskentelytapojen kautta. Opetus tarjoaa lapselle oivaltamisen hetkiä, rohkaisee iloitsemaan omasta ja toisten työstä sekä harjaannuttaa toimimaan ryhmässä muut huomioiden. Havaintokyky, motoriset taidot ja pitkäjänteisyys kehittyvät erilaisten välineiden ja työtapojen harjoittelun kautta. Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisen kuvataiteen varhaisiän kasvatuksen tavoitteista, sisällöistä ja laajuudesta.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 18 8.2 Kuvataiteen yhteiset opinnot Tavoitteet Kuvataiteen yhteisten opintojen tarkoituksena on taiteenalan perustaitojen hankkiminen. Opintojen tavoitteena on rohkaista ja tukea oppilaan kuvallista ilmaisua, omakohtaisen taidesuhteen muotoutumista sekä identiteetin rakentumista. Taidesuhde tukea oppilaan omaa tavoitteellista kuvailmaisua tukea oppilaan itsetuntemuksen kehittymistä kuvallisen työskentelyn ja sen reflektoinnin kautta kannustaa oppilasta omiin ratkaisuihin tutustuttaa oppilas erilaisiin taiteellisiin prosesseihin ja auttaa niiden ymmärtämisessä. Kuvan, median ja ympäristön lukutaito innostaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja sen ilmiöitä moniaistisesti sekä kommentoimaan niitä kuvan keinoin ohjata oppilasta tutkimaan kuvan, median ja ympäristön kieltä: kuvallisia muuttujia ja kuvallisen kerronnan keinoja tarjota oppilaalle monipuoliset lähtökohdat kuvailmaisun välineiden, materiaalien, teknologioiden ja taiteiden välisten menetelmien käyttämiselle. Taidemaailmat ja muu visuaalinen kulttuuri ohjata oppilasta tutkimaan ja tarkastelemaan avoimesti muiden tekemiä kuvia, visuaalisen kulttuurin ilmiöitä ja itselleen vieraita visuaalisia ilmiöitä ohjata oppilasta tarkastelemaan taidetta ja visuaalista kulttuuria teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista kannustaa oppilasta sanallistamaan ja perustelemaan taiteeseen ja visuaalisiin ilmiöihin liittyviä arvostuksiaan sekä kuuntelemaan ja arvostamaan toisten näkemyksiä tarjota oppilaalle esimerkkien avulla käsitys menneisyyden ja nykypäivän taiteesta sekä innostaa pohtimaan tulevaisuutta. Osallisuus ja vaikuttaminen ohjata oppilasta toimimaan yhdessä erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä tuoda näkyväksi oppilaiden ajatuksia, tunteita, tulkintoja ja kannanottoja lähiympäristössä, rakennetuissa ympäristössä, luonnon ympäristöissä ja virtuaalisissa ympäristöissä kehittää oppilaan kriittistä ajattelua ohjata oppilasta ottamaan omassa toiminnassaan huomioon esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 19 Keskeiset sisällöt Opetuksessa tutkitaan maailmaa ja pohditaan ihmisenä olemista tarkastelemalla luontoa, kulttuuria ja elämää taiteen keinoin. Kuvataidetta lähestytään henkilökohtaisten ja kulttuuristen merkitysten kantajana ja välittäjänä. Sisällöissä huomioidaan taiteen jatkuva muuntuminen ja avoimet rajat. Opetuksessa hyödynnetään aktiivisesti paikallisia olosuhteita ja kulttuuripalveluita. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana ovat oppilaille merkitykselliset teokset ja ilmiöt. Omat kuvat Opetuksen sisältöjä valitaan oppilaiden elämänpiiristä, omista mielikuvista, havainnoista ja kokemuksista sekä heille merkityksellisistä kuvakulttuureista ja ympäristöistä. Opetuksessa tutkitaan oppilaiden tekemiä kuvia, niiden merkityksiä ja suhdetta muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Kuvan kieli Opetuksessa tutkitaan kuvan kieltä, visuaalista havaitsemista ja ajattelua sekä välineiden ja materiaalien ilmaisullisia mahdollisuuksia. Opetuksessa harjoitellaan erilaisia kuvataiteellisen työskentelyn prosesseja. Taiteen maailmat Opetuksessa tutkitaan nykypäivän, menneisyyden ja eri kulttuurien taidetta oman ilmaisun lähtökohtana. Opetuksessa pohditaan taiteen kulttuurisidonnaisuutta, historiallisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia yhteyksiä. Visuaalinen ympäristö Opetuksen sisällöt valitaan visuaalisen ympäristön ilmiöistä. Opetuksessa käsitellään arkkitehtuuria, muotoilua, taidekäsityötä, mediaa, valokuvaa, elokuvaa, erilaisia alakulttuureita ja visuaalisen kulttuurin uusia ilmiöitä. 8.3 Kuvataiteen työpajaopinnot Tavoitteet Kuvataiteen työpajaopintojen tarkoituksena on oppilaan yhteisissä opinnoissa hankkimien taitojen laajentaminen. Opintojen tavoitteena on kuvataiteellisen ajattelun ja ilmaisun syventäminen sekä tietojen ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen. Taidesuhde tukea ja syventää oppilaan omaa tavoitteellista kuvailmaisua vahvistaa oppilaan identiteetin rakentumista kuvallisen työskentelyn ja sen reflektoinnin kautta vahvistaa oppilaan luottamusta omiin ratkaisuihin vahvistaa oppilaan osaamista omien tavoitteiden mukaisessa työskentelyssä.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 20 Kuvan, median ja ympäristön lukutaito rohkaista oppilasta visuaalisen ympäristön havainnointiin ja kommentointiin kehittää oppilaan kykyä käyttää kuvan kieltä, kuvallisia muuttujia ja kuvallisen kerronnan keinoja ohjata oppilasta tulkitsemaan ja ymmärtämään kuvan kieltä. Taidemaailmat ja muu visuaalinen kulttuuri laajentaa oppilaan näkemyksiä taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöistä kehittää oppilaan kykyä tulkita muiden tekemiä kuvia ja visuaalisen kulttuurin ilmiöitä sekä tarkastella avoimesti itselleen vieraita visuaalisia ilmiöitä kannustaa oppilasta perustelemaan ja sanallistamaan tulkintojaan ja arvostuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti antaa oppilaalle tietoja visuaalisten alojen ammattilaisten työstä ja toiminnasta. Osallisuus ja vaikuttaminen vahvistaa oppilaan kykyä toimia yhdessä erilaisissa ryhmissä, yhteisöissä ja ympäristöissä tuoda näkyväksi oppilaiden visuaalista ilmaisua ja teoksia erilaisissa rakennetuissa ympäristössä, luonnon ympäristöissä ja virtuaalisissa ympäristöissä tukea oppilaan kriittisen ajattelun kehittymistä sekä tarjota mahdollisuuksia uusien tulkintojen tekemiseen kannustaa oppilasta ottamaan omassa toiminnassaan huomioon esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja. Keskeiset sisällöt Opetuksessa tutkitaan maailmaa ja pohditaan ihmisenä olemista tarkastelemalla luontoa, kulttuuria ja elämää taiteen keinoin. Kuvataidetta lähestytään henkilökohtaisten ja kulttuuristen merkitysten kantajana ja välittäjänä. Sisällöissä huomioidaan taiteen jatkuva muuntuminen ja avoimet rajat. Opetuksessa hyödynnetään aktiivisesti paikallisia olosuhteita ja kulttuuripalveluita. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana ovat oppilaille merkitykselliset teokset ja ilmiöt. Omat kuvat Opetuksen sisältöjä valitaan oppilaiden elämänpiiristä, omista mielikuvista, havainnoista ja kokemuksista sekä heille merkityksellisistä kuvakulttuureista ja ympäristöistä. Opetuksessa tutkitaan oppilaiden tekemiä kuvia, niiden merkityksiä ja suhdetta muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Kuvan kieli Opetuksessa tutkitaan kuvan kieltä, visuaalista havaitsemista ja ajattelua sekä välineiden ja materiaalien ilmaisullisia mahdollisuuksia. Opetuksessa harjoitellaan erilaisia kuvataiteellisen työskentelyn prosesseja.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 21 Taidemaailman kuvat Opetuksessa tutkitaan nykypäivän, menneisyyden ja eri kulttuurien taidetta oman ilmaisun lähtökohtana. Opetuksessa pohditaan taiteen kulttuurisidonnaisuutta, historiallisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia yhteyksiä. Visuaalinen ympäristö Opetuksen sisällöt valitaan visuaalisen ympäristön ilmiöistä. Opetuksessa käsitellään arkkitehtuuria, muotoilua, taidekäsityötä, mediaa, valokuvaa, elokuvaa, erilaisia alakulttuureita ja visuaalisen kulttuurin uusia ilmiöitä. 8.4 Kuvataiteen aikuisten opetus Aikuisten opetuksessa noudatetaan kuvataiteen yleisen oppimäärän tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Kuvataiteen aikuisten opintojen tavoitteena on syventää oppilaan henkilökohtaista suhdetta kuvataiteeseen sekä ohjata häntä hahmottamaan omaa identiteettiään kuvantekijänä. Opinnoissa oppilas perehtyy monipuolisesti kuvataiteen ilmaisukeinoihin ja käsitteistöön sekä pohtii omaa kuvan tekemistään suhteessa kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöihin. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan yksilöllinen tieto- ja kokemuspohja sekä hänelle ominaiset käsitteellistämisen ja sanallistamisen valmiudet. Oppilasta kannustetaan hänen omista oppimisen tarpeistaan ja kiinnostuksen kohteistaan lähteviin ratkaisuihin. Opetuksessa sovelletaan monipuolisesti erilaisia taiteellista ajattelua syventäviä lähestymistapoja ja työprosesseja. Opintoihin voi sisältyä muun muassa kuvien tulkintaan perustuvaa työskentelyä, yhteistyöprojekteja, luentoja, keskusteluja ja näyttelykäyntejä. Opiskelijaa ohjataan oman elämänhistoriansa ja kokemustensa tutkimiseen taiteellisen ilmaisun lähtökohtana sekä tietoiseen omien oppimistavoitteiden asettamiseen ja oman kuvallisen ilmaisun reflektointiin. 8.5 Työtavat kuvataiteen opetuksessa Opetuksessa valitaan työtapoja, jotka kannustavat vuorovaikutukseen, kokemusten jakamiseen, toisilta oppimiseen, yhdessä tekemiseen ja oman oppimisen reflektointiin. Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan oppimista, joka tapahtuu yksin, ryhmän tuella ja ryhmän yhteisenä työprosessina. Työtapojen valinnoissa huomioidaan oppilaiden yksilölliset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan omalle oppimiselleen asettamien tavoitteiden toteutumista. Oppilasta rohkaistaan vaihtoehtoja etsivään, luovaan ja kriittiseen ajatteluun. Oppilaita kannustetaan ottamaan aktiivinen rooli työtapojen, oppimisympäristöjen ja opetuksessa käsiteltävien visuaalisen kulttuurin ilmiöiden valinnassa. Opetuksessa tuetaan yksilöllisiä oppimisprosesseja ja rohkaistaan havainnoimaan ympäristöä moniaistisesti sekä erilaisia näkökulmia tutkien. Valituilla oppimisympäristöillä ja työtavoilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien, tekniikoiden ja teknologioiden käyttö sekä pitkäjänteinen harjoittelu ja taitojen syventäminen. Opetuksessa tuetaan tutkivaa, avointa ja uteliasta asennetta uuden oppimiseen. Oppilaita kannustetaan
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 22 rohkeaan kokeilemiseen, ihmettelyyn sekä improvisaation ja sattuman hyödyntämiseen. 8.6 Oppimisen arviointi kuvataiteen opetuksessa Arviointi ja muu palaute on oppilaan oppimista kannustavaa. Oppilaita ohjataan arvioinnilla omien ajatusten ilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen. Monipuolisella palautteella tuetaan oppilaan oman kuvakielen, ilmaisun ja työskentelytaitojen kehittymistä. Opintojen aikaisessa arvioinnissa pohditaan asetettuja tavoitteita, sisältöjä, työtapoja, prosesseja ja teoksia. Tavoitteena on, että oppilas oppii asettamaan itselleen tavoitteita sekä arvioimaan niiden saavuttamista ja karttunutta osaamistaan. Oppilaita kannustetaan oman oppimisen sanallistamiseen. Oppilaiden itsearviointi- ja vertaisarviointitaitojen kehittymistä tuetaan ohjaamalla heitä keskustelemaan työskentelystä, oppimisprosesseista ja niiden tuloksista. Oppilasta ohjataan oman työskentelynsä dokumentointiin ja portfolion kokoamiseen opinnoistaan. Oppilas saa kuvataiteen taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen sen jälkeen, kun hän suorittanut työpajaopinnot. Oppilaalle annetaan yleisen oppimäärän päättötodistuksen liitteenä suorittamiensa yhteisten opintojen ja työpajaopintojen opintokokonaisuuksien kuvaukset.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 23 9 KÄSITYÖ Taiteen perusopetuksen käsityön yleisen oppimäärän tavoitteena on antaa kokemuksia käsityöstä, muotoilusta ja teknologiasta. Päämääränä on etsiä omaa ilmaisun ja tekemisen tapaa yksin ja yhdessä sekä saada välineitä ratkaista eteen tulevia haasteita. Opinnoissa tutustutaan paikalliskulttuuriin sekä pohditaan käsillä tekemisen ja käsityöläisyyden merkityksiä. Tavoitteena on omakohtaisten kokemusten kautta tutustua taiteiden ja tieteiden välisyyteen sekä ympäristön ja kulttuurin havainnointiin. kehittää käsityötaitoja kokeilun, tekemisen ilon ja keksimisen kautta. Samanaikaisesti opitaan materiaaleja ja työkalujen käyttöä erilaisissa tekniikoissa. Opintojen edetessä oppilasta ohjataan pohtimaan vastuullista kuluttamista ja tuottamista ekologisesta, esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta. Käsityö antaa mahdollisuuden käsitellä moninaisuutta ja monikulttuurisuutta. Opintojen tavoitteena on vahvistaa oppilaan sosiaalista ja yhteiskunnallista osallisuutta ja innostaa käsityön, kulttuurin ja muotoilun elinikäiseen harrastamiseen. 9.1 Käsityön varhaisiän kasvatus Käsityön varhaisiän kasvatuksen tavoitteena on tutustua lähiympäristöön havainnoiden, ihmetellen, tulkiten, leikkien ja elämyksellisesti kokien. Käsityön opinnoissa kokeillaan ja harjoitellaan taitoja, erilaisia tekniikoita, materiaalien ja välineiden turvallista käyttöä. Toiminta ja tekeminen rakentuvat oppilaiden omakohtaisille elinympäristön kokemuksille sekä kulttuuri- ja taideilmiöille. Opinnoissa harjoitellaan toisten huomioimista, ryhmätyötaitoja ja omaan työhön keskittymistä. Opetus tukee oppilaan ajattelun ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja auttaa näin lapsen myönteisen minäkuvan muodostumista. Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisen käsityön varhaisiän kasvatuksen tavoitteista, sisällöistä ja laajuudesta. 9.2 Käsityön yhteiset opinnot Tavoitteet Käsityön yhteisten opintojen tarkoituksena on hankkia käsityön perustaidot ja tutustua käsityön ilmiöihin yhteiskunnassa. Opinnoissa harjoitetaan käsityötä taitojen kehittymiseen sekä tuotteisiin ja teoksiin johtavana toimintana tekstiiliympäristöissä sekä vaatetuksen, esineiden ja rakentamisen ympäristöissä. Päämääränä on kohtuuteen perustuva, ymmärtävä ja laaja-alainen materiaalinen tekeminen. Taidot ja muotoilu ohjata ja tukea oppilasta kädentaitojen harjoittelussa rohkaista oppilasta havainnoimaan arjen elinympäristöstään nousevia tarpeita innostaa oppilasta uusien taitojen kokeilemiseen ja itseilmaisuun
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 24 ohjata oppilasta ymmärtämään työjärjestyksen yhteys lopputulokseen rohkaista oppilasta materiaalien ja tekniikoiden monipuoliseen käyttöön. Yhteiskunta ja kulttuuri innostaa oppilasta aktiiviseksi käsityökulttuurin tekijäksi, toimijaksi ja kuluttajaksi rohkaista oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutuksia käsityössä innostaa oppilasta näkemään käsityö elävänä kulttuuriperintönä kannustaa oppilasta pohtimaan käsityötä eettisyyden ja monikulttuurisuuden näkökulmasta auttaa oppilasta ymmärtämään käsityöyrittäjyyden traditiota. Tieteiden ja taiteiden välisyys rohkaista oppilasta havainnoimaan käsityötä taiteena ja tieteenä ohjata oppilasta näkemään käsityö monitieteisenä ilmiönä ja hyödyntämään sitä omassa työskentelyssä ohjata oppilasta pohtimaan toimintaansa kestävän kehityksen näkökulmasta innostaa oppilasta kekseliäisyyteen. Keskeiset sisällöt Käsityössä tuotetaan tuotteita, teoksia ja palveluita. Käsityötä tarkastellaan kulttuurisina ja yhteiskunnallisina ilmiöinä; pukeutumis-, esine-, sisustus-, rakennettu-, luontoja palveluympäristöissä. Tuotteissa käytettävyys ja tarkoituksenmukaiset materiaalit kohtaavat tekemisessä. Teoksissa materiaalit ja tekniikat toimivat ilmaisun välineinä. Palveluissa aineeton tekeminen ja osallistuminen ilmenevät osallisuutena, yhteisöllisyytenä ja hyvinvointina. 9.3 Käsityön työpajaopinnot Tavoitteet Käsityön työpajaopintojen tarkoituksena on oppilaan yhteisissä opinnoissa hankkimien taitojen laajentaminen opintoja eriyttämällä koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksien mukaisesti. Taidot ja muotoilu ohjata ja tukea oppilasta syventämään kädentaitojaan ohjata oppilasta havainnoimaan arjen elinympäristön haasteita ja pohtimaan niihin ratkaisuja innostaa omaan ilmaisuun uusilla taidoilla tukea oppilasta pohtimaan työjärjestystä omassa työskentelyssään ohjata syventämään materiaalien ja tekniikoiden tuntemusta.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 25 Yhteiskunta ja kulttuuri rohkaista oppilasta syventämään käsityökulttuurin tuntemusta ja tekemään valintoja oman kiinnostuksen mukaisesti ohjata oppilasta pohtimaan omien valintojen vaikutuksia tuotteen laatuun ja elinkaareen sekä ympäristöön rohkaista oppilasta osallistumaan käsityön elävän kulttuuriperinnön kehittämiseen ohjata oppilasta tekemään eettisesti kestäviä valintoja monikulttuurisessa maailmassa kannustaa oppilasta tutustumaan paikalliseen yritystoimintaan ja käsityöyrittäjyyteen. Tieteiden ja taiteiden välisyys rohkaista oppilasta hyödyntämään taiteita ja tieteitä käsityössä rohkaista oppilasta pohtimaan toimintaansa kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmista innostaa oppilaita yhteisölliseen kekseliäisyyteen. Keskeiset sisällöt Käsityössä tuotetaan tuotteita, teoksia ja palveluita. Käsityötä tarkastellaan kulttuurisina ja yhteiskunnallisina ilmiöinä; pukeutumis-, esine-, sisustus-, rakennettu-, luontoja palveluympäristöissä. Tuotteissa käytettävyys ja tarkoituksenmukaiset materiaalit kohtaavat tekemisessä. Teoksissa materiaalit ja tekniikat toimivat ilmaisun välineinä. Palveluissa aineeton tekeminen ja osallistuminen ilmenevät osallisuutena, yhteisöllisyytenä ja hyvinvointina. 9.4 Käsityön aikuisten opetus Aikuisten opetuksessa noudatetaan käsityön yleisen oppimäärän tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Käsityön aikuisten opetuksen tavoitteena on oman ilmaisutavan, muotoiluajattelun ja taiteellisen työskentelyn kehittäminen. Opetuksessa otetaan huomioon aikuisopiskelijan motivoituneisuus, omatoimisuus ja aiempi osaaminen. Päämääränä on oppimisen ilon saavuttaminen tekemisen, vuorovaikutuksen, ponnistelujen, uuden oivaltamisen sekä kyseenalaistavan ja kokeilevan työskentelyn avulla. Tavoitteena on, että aikuisopiskelija voi syventää opintojaan itseä kiinnostaviin sisältöihin. Erilaiset yhteistyöhankkeet muiden alojen toimijoiden ja organisaatioiden kanssa tuovat sosiaalisen ja yhteiskunnallisen näkökulman osaksi opintoja. Opinnot antavat valmiuksia opitun hyödyntämissä omassa työssä, harrastuksissa, elinikäisessä oppimisessa tai yritystoiminnassa.
PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOSTEKSTIÄ 15.12.2016 26 9.5 Työtavat käsityön opetuksessa Työtapojen monipuolisilla valinnoilla tuetaan yksilöllistä tietojen ja taitojen oppimista ja testaamista sekä yhteistoiminnallista käsityötä. Opetuksessa painottuvat avoimet oppimistehtävät, jotka ohjaavat oppilaita tutkimaan elinympäristöään omien tavoitteiden asettamiseksi ja uusien aiheiden löytämiseksi käsityölle. Opetus järjestetään oppimisympäristöissä, jotka tukevat tarkoituksenmukaisesti erilaisten materiaalien, tekniikoiden ja teknologioiden tutkimista ja kekseliästä soveltamista sekä oppilaiden erityisosaamisalueiden kehittymistä. 9.6 Oppimisen arviointi käsityön opetuksessa Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehittymistä opinnoissaan, ilmaisussaan, taidoissaan sekä ohjata tavoitteiden asettamisessa. Oman tekemisen analysointi ja reflektointi tukee oppimisen syvenemistä. Arviointia tapahtuu koko prosessin ajan monipuolisin menetelmin. Arvioinnin tavoitteista, periaatteista ja sisällöistä tiedotetaan oppilaille. Arviointi on vuorovaikutuksellista oppilaan, ryhmän ja opettajan välillä, ja sitä harjoitellaan opintojen kuluessa. Oppilasta rohkaistaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin, harjoituksiin, toteutettuihin tuotteisiin ja teoksiin. Arvioinnin tavoitteena on tukea oppilaiden omien tavoitteiden asettamista ja edistymistä suhteessa niihin. Monipuolinen palaute on kannustavaa, ohjaavaa, jatkuvaa ja pitkäkestoista. Oppilas saa koko opintojen ajan yksilöllistä palautetta opinnoille asetettujen tavoitteiden näkökulmista. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan ongelmanratkaisutaitojen sekä luovan, ilmaisullisen ja kyseenalaistavan ajattelun kehittyminen sekä kyky hyödyntää tieteitä ja taiteita käsityön prosesseissa. Arvioinnin kautta tuetaan oppilaan kykyä antaa ja saada palautetta taidoistaan ja työskentelystään itsearviointia ja vertaisarviointia harjoitellen. Arviointimenetelmät valitaan niin, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. Arviointimenetelminä käytetään itsearviointia, vertaisarviointia ja erilaisia arviointikeskusteluja. Oppilaiden töistä voidaan koota näyttelyitä ja muita esittäytymisiä, jolloin he voivat saada myös julkista palautetta. Oppilas saa käsityön taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen sen jälkeen, kun hän suorittanut työpajaopinnot. Päättötodistukseen sisältyy sanallinen arvio oppilaan suorittamista yhteisistä opinnoista ja työpajaopinnoista. Arvioinnin menettelyt täsmennetään ja päätetään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa. Opintojen järjestäjä arkistoi arviointitietoa tarvittavilta osin. Mikäli taiteen perusopetuksen oppilas ei ole suorittanut koko opintokokonaisuutta, hän voi saada osallistumistodistuksen suorittamistaan opinnoista.