6 JULKINEN SEKTORI Ø Julkisen sektorin tehtävät Ø Julkisen sektorin rakenne ja kehitys Ø Verotus ja tehokkuus Ø Ulkoisvaikutukset Ø Julkishyödykkeet Vapaamatkustajaongelma 1
JULKISEN SEKTORIN TEHTÄVIÄ Hyvinvointiyhteiskunnan juuret 1800-luvun lopun Länsi-Euroopassa Klassinen taloustiede: Julkisen sektorin mahdollisimman vähäinen väliintulo JULKINEN SEKTORI: HALLINTO, YLEINEN JÄRJESTYS, TURVALLISUUS, PUOLUSTUS Mm. poliittisten valtasuhteiden muuttuminen (demokratisoituminen) sekä nopea teollistuminen ja kaupungistuminen johtivat Euroopassa etenemiseen kohti aiempaa laajemman julkisen sektorin käsittävää hyvinvointivaltiota. 2
Sota-ajat ja 1930-luvun lama Keynesin yleinen teoria: Tuotantoon ja työllisyyteen voidaan vaikuttaa kokonaiskysyntää säätelemällä Pysyvä julkisen sektorin koon kasvu Markkinoiden vapaus laman syy? Seurausvaikutukset korjattava julkisin varoin. JULKINEN SEKTORI: Ø INFRASTURUKTUURI-INVESTOINNIT Ø SOTAVARUSTELU 3
1960- ja 1970-luvut Voimakas julkisen sektorin kasvu ja vakaa talouskehitys. Musgrave: Modernin julkisen sektorin tehtävät ovat stabilisaatio, allokaatio ja distribuutio 1. JULKINEN SEKTORI: Ø AKTIIVINEN ROOLI TALOUSPOLITIIKASSA TALOUDELLISEN KASVUN JA YLEISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN, HYVINVOINTIOHJELMAT 1 = talouden tasapainottaminen, resurssien allokaatio ja tulonjaon tasoittaminen 4
1990-2000-luku: julkisen sektorin uudelleenarvioinnin aika Talouskasvun hidastuminen, rakenteellinen työttömyys, voimistuva inflaatio/deflaatio. Julkisen sektorin vääristävät vaikutukset tuotantorakenteeseen ja talouden kasvumahdollisuuksien heikentäminen. Uusliberalismi, reaganismi: yksityistäminen. 1980-luvun lopulla julkisen sektorin BKT-osuus laski monessa OECD-maassa. 1990-luvun lama ja finanssikriisin jälkeinen taantuma kasvatti julkisen sektorin kokoa (meno- ja tuloautomatiikka). JULKISEN SEKTORIN VELKA JA ALIJÄÄMÄISYYS 5
Yhteenvetona: markkinataloudessa julkisen sektorin tehtävänä huolehtia toiminnan puitteista varojen kerääminen julkiselle sektorille (verotus ja muut maksut) tulojen uudelleenjako julkishyödykkeiden ja julkisesti tarjottujen yksityishyödykkeiden tuottaminen negatiivisten ulkoisvaikutusten ehkäisy ja positiivisten tukeminen talouspolitiikan harjoittaminen niin talouden tasapainottamiseksi kuin kestävän talouskasvun takaamiseksi
6.1 JULKISTEN MENOJEN RAKENNE KULUTUSMENOT: ü Julkinen palvelutuotanto: julkishyödykkeet (maanpuolustus, yleinen hallinto jne.) ü Hyvinvointipalvelut (koulutus, terveydenhoito, sosiaalipalvelut jne.) TULONSIIRROT: ü Sosiaaliturvajärjestelmän kautta annettava tuki: eläkkeet, työttömyysturva, lapsilisät, opintotuet jne. ELINKEINOTUET: Miksi? ü Omavaraisuus, työllisyys- ja aluepoliittiset syyt, viennin edistäminen jne. INVESTOINNIT: ü julkinen rakentaminen, infrastruktuuri KORKOMENOT 7 http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html
Mikä on julkisen sektorin oikea koko? Julkisen sektorin kokoa mitataan: a) julkisen sektorin menoilla suhteessa BKT:hen b) veroasteella c) julkisen talouden nettorahoitustarpeella d) julkisen sektorin työntekijöiden osuudella kaikista työtekijöistä e) julkisen sektorin arvonlisäyksellä. 8
15.1.2014 Sauli Niinistö: Suomen 58 % on liikaa Tilanne ei ole terve Teppo Ovaskainen Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen julkinen sektori on kasvanut liian suureksi bruttokansantuotteeseen nähden. Presidentti Sauli Niinistö on huolestunut Suomen julkisen sektorin koosta. Niinistö kommentoi asiaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) järjestämässä yritys- ja talousseminaarissa Helsingissä keskiviikkona. Julkisen sektorin osuus bkt:stä on 58 prosenttia. Tilanne ei ole terve, Niinistö sanoi presidentin kanslian Twitter-viestin mukaan. Suhteessa BKT:een!!! HUOM.: Bruttokansantuote koostuu yksityisen ja julkisen sektorin tuottamasta arvonlisäyksestä. Julkinen sektori tuotti viime vuonna hieman yli 920 prosenttia ja yksityinen sektori lähes 80 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Kuinka suuri Suomen julkinen sektori oikeastaan on? Suomen julkisen sektorin kokoa on päivitelty maan johtoa myöten. Yksi mittari ei kuitenkaan riitä kertomaan, miten iso Suomen julkinen talous on tai onko se paisunut kestämättömän suureksi. Julkisyhteisöjen kokonaismenot suhteessa bruttokansantuotteeseen sekä vuoden 2014 rahassa 10 Lähde: Veronmaksajien keskusliitto https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/julkisten-menojenkehitys/
Julkiset menot tehtävittäin Suomessa 11 Lähde: http://www.findikaattori.fi/fi/19
Vaihtoehtoisia mittareita julkisen talouden koosta Denmark Norway Sweden Slovakia Hungary Estonia Luxembourg Poland Ireland Finland (2012) Great Britain Slovenia Greece Belgium OECD Canada France Australia Italy Spain Portugal Germany (2009) Turkey New Zealand 28.1 27.2 26.8 26.1 26.1 25.2 24.7 24.3 23.5 22.9 22.6 21.5 21.3 20.4 19.8 18.4 17.3 17.1 16.4 15.4 12.9 12.4 34.9 34.6 Julkisyhteisöjen arvonlisäys koko talouden arvonlisäyksestä, %, vuosi 2015. Lähde: Word Development Indicators. http://data.worldbank.org/indicator/ NE.CON.GOVT.ZS 0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 Julkisyhteisöjen työntekijöiden määrä suhteessa kaikkiin työllisiin eräissä OECDmaissa vuonna 2015. Lähde: OECD. 12
JULKISEN SEKTORIN KOON KEHITYS (julkisten menojen suhde BKT:hen) 70 60 50 40 30 20 10 * Vuosi Suomi Euro Alue OECD 1960 26,8 28,3 1980 39,2 39,3 1990 48,0 50,4 40,9 2000 48,3 46,2 38,9 2010 55,1 50,5 44,5 0 1990 1995 2000 2005 2010 Finland Euro area Total OECD * 90-luvun laman seurauksena julkiset menot v. 1993 62,3 % suhteessa BKT:hen. Lähde: http://www.oecd.org/document/ 18/0,3343,en_2649_34109_20347538_1_1_1_1,00.html - Statistical Annex 13
Julkisen sektorin menot, OECD % BKT:sta 2014 Total, % of GDP, 2014 Total, % of GDP, 2014 14
JULKISEN SEKTORIN KOKO EU-MAISSA (Julkisten menojen osuus BKT:sta v. 2015) Finland France Denmark Greece Belgium Austria Hungary Italy Sweden Euro area (19 countries) Euro area (18 countries) Norway Portugal Slovenia EU (28 countries) EU (27 countries) Croatia Slovakia Netherlands Germany Spain Malta United Kingdom Iceland Czech Republic Poland Luxembourg Bulgaria Cyprus Estonia Latvia Romania Lithuania Ireland 58.30 56.80 55.70 55.30 53.90 51.70 50.70 50.50 50.40 48.70 48.70 48.60 48.30 48.00 47.40 47.40 46.90 45.60 45.10 43.90 43.30 43.30 43.00 42.70 42.60 41.50 41.50 40.20 40.10 39.50 37.20 35.50 35.10 35.10 0.00 10.00 20.00 30.00 40.00 50.00 60.00 70.00 Finassikriisin jälkeinen lama saanut Suomen julkisen sektorin jälleen kasvuun. 15 Lähde: http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do? tab=table&init=1&language=en&pcode=tec00023&plugin=1
Verotulot suhteessa BKT:een, vuosi 2013 ja 2014 (%) Verotulot jatkoivat nousuaan teollisuusmaissa - korkein veroaste maailman onnellisimmassa maassa. Talouselämä 17.12.2013 16 Lähde: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/tax_revenue_statistics
17
Julkisen sektorin koko jatkoa Julkisten kokonaismenojen keskimääräinen reaalinen kasvu on ollut OECD-maissa nopeampaa kuin BKT:n kasvu. Ø Kansalaisille tarjotut julkiset palvelut ovat lisääntyneet ja sosiaaliturva laajentunut nopeammin kuin niiden rahoituspohja. Ø Tämä on johtanut monien maiden suureen velkaantumiseen. 18
EU-maiden julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 2014 19
Julkisyhteisöjen velka Suomessa 1975-2015 Ali-/ylijäämä Velka 20
Mistä julkiset tulot muodostuvat? Mihin ne Suomessa käytetään? 21 Lähde: http://vm.fi/valtion-budjetti
6.2 VEROTUS Julkisen sektorin pääasiallinen tulolähde on erilaiset verot. Veroja maksetaan tuloista, menoista ja omaisuudesta!!! 22
Valtion saamat verotulot vuonna 2015, (MRD ) Sektoreittain MRD % Valtionhallinto 43,3 47,1% Paikallishallinto 21,9 23,8% Sosiaaliturvarahastot 26,6 28,9% EU:n toimielimet 0,2 0,2% Verolajeittain MRD % Tuloverot 32,4 35,2% Omaisuusverot 3,0 3,3% Sosiaaliturvamaksut 26,6 28,9% Tavarat ja palvelut 29,7 32,3% Muut verot 0,2 0,2% Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2% vuonna 2015. Kertymä oli yhteensä noin 92 miljardia euroa. (Ennuste) Lähde: http://www.stat.fi/til/vermak/2015/vermak_2015_2016-07-14_tie_001_fi.html 23 http://www.stat.fi/til/vermak/2015/vermak_2015_2016-07-14_tau_001_fi.html
Verotuksen rakenne OECD-maissa 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Other taxes Specific consumption taxes General consumption taxes Property taxes Payroll taxes Social security contributions Corporate income tax Personal income tax 10% 0% 1965 1975 1985 1995 2005 2010 2013 24 Lähde: http://www.oecd.org/ctp/tax-policy/revenue-statistics-taxstructures.htm
MILLAINEN ON HYVÄ VEROJÄRJESTELMÄ? Verojärjestelmän ensisijainen tehtävä on rahoittaa julkisia palveluja ja tulonsiirtoja. Tämä täytyy tehdä oikeudenmukaisesti ja niin, että talouden toimintaan kohdistuvat haittavaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Yritykset ja kotitaloudet tekevät jatkuvasti erilaisia pitkävaikutteisia taloudellisia valintoja. Siksi veropolitiikan tulisi olla myös johdonmukaista ja ennustettavaa. Nämä tavoitteet ovat yleispäteviä, mutta Suomen julkisentalouden kestävyysongelma vielä korostaa niiden merkitystä. (VATT, 2013) Ennustettavuus, neutraalisuus, tehokkuus Oikeudenmukaisuuden periaate Ø horisontaalinen (perhetuet) Ø vertikaalinen (progressio) Maksukykyperiaate 25
Eri verotustyyppejä Progressiivinen vero - keskimääräinen veroaste kasvaa tulojen kasvaessa Regressiivinen vero - keskimääräinen veroaste laskee tulojen kasvaessa Suhteellinen vero (tasavero) - keskimääräinen veroaste sama kaikissa tuloluokissa 26
Kokonaisvero eri verotyypeissä Maksetut kok. verot progressiivinen regressiivinen suhteellinen (tasavero) könttävero Kok. tulot 27
Keskimääräinen veroaste Keskimääräinen veroaste progressiivinen suhteellinen regressiivinen könttävero Kok. tulot 28
Verotuksessa käytetään yleisesti kahta pääperiaatetta: Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus 1. Tehokkuus: verojärjestelmää pidetään sitä tehokkaampana, mitä vähemmän se vääristää resurssien allokaatiota. 29
Esimerkki verotuksen vaikutuksesta talouden tehokkuuteen palkka W W W Tehokkuustappio E A.. E vero D S S - verokiila? - veronkohtaanto? L L työtunnit 30
verokiila (tax wedge) = ostajan maksaman ja myyjän saaman hinnan välinen erotus verorasituksen kohtaanto (incidence of the tax burden) = miten veronrasitus kohdistuu ostajan ja toisaalta myyjän kannettavaksi verotulot (tax revenue) = myyty määrä x veron määrä verotuksen aiheuttama tehokkuustappio (deadweight loss) = vero aikaansaa kuluttajan ja tuottajan ylijäämän supistumisen, osa menee valtiolle verotuloina, mutta osa ei tule kompensoitua missään talouden osa-alueessa 31
Työn verotus Yritykset voivat korvata työtä koneilla eli työn kysyntä joustavaa Useimpien ihmisten täytyy tehdä työtä elantonsa eteen eli työn tarjonta joustamatonta työntekijä kantaa suuremman taakan työn verotuksesta 32
Verotuksen pääperiaatteita jatkoa 2. Oikeudenmukaisuus: Verotuksen oikeudenmukaisuus hallitsee yleensä poliittisia debatteja. Oikeudenmukaisuutta ei voida määritellä yksiselitteisesti, mutta siihen on pyritty: a) huomioimalla veronmaksukyky (ability to pay), esim. progressiivinen tuloverotus sekä erilaiset subventiot ja verovähennykset perhekoosta riippuen b) edunsaaja maksakoon periaatteilla, esim. auton käyttömaksu. 33
Verotuksen pääperiaatteita jatkoa Oikeudenmukaisuus jatkoa: Vertikaalinen oikeudenmukaisuus Ø varakkaammat veronmaksajat kantavat suhteellisesti suuremman osan verotaakasta Horisontaalinen oikeudenmukaisuus Ø samassa asemassa olevia verovelvollisia kohdellaan verotuksessa samalla tavalla 34
6.3 ULKOISVAIKUTUKSET Ulkoisvaikutus on jostain toiminnasta tai hyödykkeestä syntyvä kustannus tai hyöty jonka saa joku kolmas osapuoli (eli ei ole ostaja tai myyjä) Markkinat epäonnistuvat tuottamaan optimaalisen tuloksen saastuttaminen Koulutus ruuhkat 35
Yhteiskunnallinen kustannus (Social Cost) n Kustannus joka sisältää jonkin transaktion aiheuttamat sekä yksityiset kustannukset että ulkoisvaikutuksen aiheuttamat kustannukset n Jos transaktioon osallistuvat osapuolet kantavat transaktion kaikki kustannukset, yksityinen kustannus ja yhteiskunnallinen kustannus ovat yhtä suuret 36
Miten ratkaista ulkoisvaikutusten ongelma? Verotus/subventiot Lait ja muut rajoitukset Neuvottelemalla 37
Miten ratkaista ulkoisvaikutusten ongelma? jatkoa n Yksi tapa ratkaista ulkoisvaikutusten ongelma on kustannusten ja hyötyjen sisäistäminen, jolloin markkinat toimivat paremmin. q Taataan, että transaktioon osallistuvat osapuolet vastaavat kaikista kustannuksista tai saavat kaikki hyödyt, niin yksityiset kuin yhteiskunnalliset. n Haitallisille ulkoisvaikutuksille asetetaan vero. n Positiivisille ulkoisvaikutuksille annetaan tukiaisia saavutetaan tuotannon optimaalinen taso. 38
Negatiivinen ulkoisvaikutus Tarjontakäyrä aliarvioi todelliset taloudelliset kustannukset! $/Q Yhteiskunnalliset rajakustannukset (MSC) S = Yksityiset rajakustannukset. A: Väärä tasapaino P 1 Q 1 D Output Aerosol Spray ( CFCs ) 39
Asetetaan korjaava vero BC = korjaava vero, jonka jälkeen S = MSC $/Q Marginal Social Cost (MSC) P 2. S B: Tehokas. tasapaino A C Q 2 Q 1 D Output Aerosol Spray ( CFCs ) 40
Positiivien ulkoisvaikutus: Subventio Kun yhteiskunta subventoi rokotuksia, niin rokotusten kysyntä kasvaa. 41
6.4 JULKISHYÖDYKKEET Esimerkkejä: v Maanpuolustus v Poliisi v Puhdas ilma v Katuvalot v Majakat & sillat v Muistomerkit v Julkiset ilotulitukset 42
Määritelmä Puhdas julkishyödyke on hyödyke, jota kaikki käyttävät riippumatta sen maksajasta. Julkishyödykkeillä kaksi ominaisuutta erona yksityishyödykkeisiin: 1) Se ei ole niukka (non-rivalry): yhden yksilön kuluttama määrä julkishyödykettä ei vähennä muiden mahdollisuuksia kuluttaa sitä. 2) Se on vapaasti saatavilla (non-excludability): ketään ei voida sulkea pois julkishyödykkeen kulutuksesta. 43
Vapaamatkustajaongelma Julkishyödykkeet hyvä esimerkki markkinoiden epäonnistumisesta. Julkishyödykkeiden tuotannosta seuraa positiivisia ulkoisvaikutuksia, joita ei hyvitetä tuottajalle. Koska mikään yksityinen organisaatio ei voi hyötyä kaikista tuottamiensa julkishyödykkeiden ulkoisvaikutuksista, ei ole olemassa kannusteita tuottaa vapaaehtoisesti ko. hyödykkeitä. Kuluttajat voivat hyötyä julkishyödykkeistä ilman, että olisivat osallistuneet riittävästi niiden aikaansaamiseksi. Tätä kutsutaan vapaamatkustajaongelmaksi. 44
Esimerkki vapaamatkustajaongelmasta Jos toiset osallistuvat sillan rakennuskustannuksiin, silta rakennetaan, vaikka minä en osallistuisikaan ja minä säästäisin siis rahaa. Jos muut eivät maksa, siltaa ei rakenneta vaikka minä maksaisin osuuteni ja minä menettäisin rahaa. Minun ei siis kannata osallistua Osallistumatta jättäminen on dominoiva strategia (peliteorian termiä käyttäen)! 45
Vapaamatkustajaongelmasta seuraa Alituotanto: Jätettäessä tuotanto markkinavoimille tuotetaan liian vähän julkishyödykkeitä. Kuluttajat eivät paljasta preferenssejään: Kysyttäessä halukkuuttamme maksaa julkishyödykkeestä vastaamme nolla euroa tai ei kuulu sulle, koska pelkäämme verojen nousevan 46
Ratkaisu vapaamatkustajaongelmaan n Yleisin ratkaisu: julkinen sektori tarjoaa hyödykkeen tai ainakin tukee sen tuotantoa n Muita ratkaisuja: hyväntekeväisyys ja mainokset Ø esim. eräät radio- ja tv-kanavat 47