Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 21 Finavia Oyj A1/211 Vantaa 21.3.211
Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 21 1 (1) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 21 Leskelä T., Linnanto T., Viinikainen M: Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 21. Finavia Oyj A1/211, Vantaa 21.3.211, 1 s. + liitekartat, 9 s. Pohjoisen ja idän puoleisten tuulien osuudet olivat vuoden 29 tapaan merkittävästi pitkäaiaisia keskiarvoja suuremmat. Tämä johti 4-suuntaisten kiitoteiden normaalia suurempaan käyttöön myös vuonna 21. Vuodesta 2 lähtien melualueen pinta-ala on pienentynyt noin kolmanneksen. TIIVISTELMÄ Vuoden 21 lentokonemeluselvitys perustuu toteutuneisiin liikennemääriin ja lentoreittien sijainteihin. Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC julkaisi vuonna 25 suosituksen lentokoneiden melun uudesta laskentamenetelmästä. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO julkaisi saman sisältöisen ohjeistuksen vuonna 28. Merkittävin menetelmämuutos koskee melun sivuttaisvaimennuksen laskentaa. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia aiemmilla menetelmillä tehtyihin selvityksiin. Finavia soveltaa tässä selvityksessä ECAC:in laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta verrattuna ennen vuotta 25 laskettuihin melualueisiin. Vuonna 21 melulaskennoissa käytetty lentokoneiden operaatiomäärä oli noin 175 ja vuositasolla vuorokauden keskimääräinen operaatiomäärä oli 479. Keväällä Islannin tulivuorenpurkauksesta aiheutuneet tuhkapilvet ja syksyllä työmarkkinahäiriöt alensivat vuoden 21 operaatiomäärää vuositasolla. Vuoden 21 liikenneilmailun operaatiomäärät jäivät vuoden 29 tasolle, vaikka pahin taloustaantuman aiheuttama operaatiomäärän alentuma olikin jo ohitettu. Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys, kiitoteiden käyttörajoitukset öisin, lentoonlähtöreittien suunnittelu asutus huomioon ottaen ja eri lentokonetyyppejä koskevat melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Lentokonemelun indikaattorina on Suomessa käytetty 198-luvulta alkaen L den -tasoa. Se on vuorokauden keskiäänitaso, jossa lentokoneiden aiheuttamia melutasoja klo 19 22 painotetaan +5 db ja klo 22 7 painotetaan +1 db. Kyseinen meluindikaattori on käytössä myös ympäristömeludirektiivin mukaisissa selvityksissä. Lisäksi on laskettu painottamaton päiväajan klo 7-22, yöajan klo 22 7 ja koko vuorokauden keskiäänitaso. Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 21 oli noin 13 asukasta vuoden 29 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 58 km 2. Asukasmäärän ja pinta-alan pieneen kasvuun (v. 29 12 asukasta ja 55 km 2 ) vaikutti eniten se, että kansainvälinen liikenne kasvoi ja kotimaan liikenne väheni, jolloin suurempien koneiden suhteellinen osuus kasvoi. Tämä johti myös liikenteen vuorokaudenajan määrällisiin muutoksiin. Melualueilla asuvien määrän lisääntymiseen vaikutti vain hieman uudemman asukasmääräaineiston käyttäminen. Sisällysluettelo 1 TAUSTAA...2 1.1 MELUSELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT...2 1.2 AIEMMAT SELVITYKSET JA ENNUSTEET...2 2 LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE...3 2.1 LIIKENNEMÄÄRÄN KEHITYS...3 2.2 OPERAATIOT JA NIIDEN JAKAUTUMINEN...3 2.3 LENTOREITIT JA LENTOMENETELMÄT...4 2.4 MELUNHALLINTASUUNNITELMAT- JA TOIMENPITEET...4 2.5 KIITOTIET JA KIITOTEIDEN KÄYTTÖPERIAATTEET...4 3 LIIKENNEAINEISTO 21...5 3.1 LIIKENTEEN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMIEN...5 3.2 LIIKENTEEN MÄÄRÄ KIITOTEITTÄIN...5 3.3 KONETYYPPIJAKAUMA VUONNA 21...6 3.4 LENTOREITIT...6 4 MELULASKENNAT...6 4.1 LASKENTAMENETELMÄ...6 4.2 LENTOKONEMELUN TUNNUSLUVUT...7 4.3 LASKENTATULOKSET JA MELUALUEIDEN ASUKASMÄÄRÄT...8 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...9 6 VIITTEET...1 7 LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1:1...1 Elokuussa viisi päivää kestänyttä kiitotie 3:n kunnostustyötä lukuunottamatta vuonna 21 ei tehty liikenteen järjestämisen kannalta merkittäviä kiitoteiden kunnostustöitä. Vähäisiä kiitoteiden käytölle aiheutuneita rajoituksia aiheutti myös Kehäradan rakennustyömaalla käytössä ollut korkea nosturi, joka rajoitti 19.4. 24.6. päiväaikaan ja 28.6. 23.7. yöaikaan kiitotien 22R käyttämistä lentoonlähtöihin. Finavia Oyj A1/211 21.3.211
2(1) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 21 1 TAUSTAA 1.1 Meluselvityksen lähtökohdat Tämä selvitys koskee lentokoneiden melun leviämistä vuonna 21. Selvitys perustuu toteutuneeseen tilanteeseen. Laskenta on tehty käyttäen koko vuoden liikennetietoja ja kiitoteiden käyttösuhteita. Melulaskennassa ei ole huomioitu helikoptereita eikä ilmavoimien Hornet ja Hawk koneita, joiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikenteestä oli noin 1 %. Melualueita on verrattu graafisesti vuosien 199 ja 29 toteutuneiden tilanteiden selvityksiin /1/, /18/ ja ympäristölupahakemuksen liitteenä olleeseen verhokäyrän ja kehitystilanteen 225 yhdistelmäkäyrään /16/sekä numeraalisesti aiempiin selvityksiin /1/, /6/, /1/, /11/, /13/, /14/, /15/ ja /17/. Melun leviämisen kannalta merkittävimpiä muuttujia peräkkäisten vuosien välillä ovat lentoasemalla tai kiitoteillä tehtävät korjaustyöt sekä sääolosuhteet (lähinnä vallitsevat tuulet), jotka vaikuttavat kiitoteiden käytettävyyteen ja kiitoteiden valintaan. Yhden kiitotien sulkeminen vähentää valintamahdollisuuksia erilaisissa liikennetilanteissa ja muuttaa lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia niiltä osin kun normaalitilanteessa olisi käytetty suljettuna olevaa kiitotietä. Lisäksi konekaluston ja operaatiomäärien vuorokaudenaikojen muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia melun leviämiseen. Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC julkaisi vuonna 25 suosituksen lentokoneiden melun uudesta laskentamenetelmästä. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO julkaisi saman sisältöisen ohjeistuksen vuonna 28. Merkittävin menetelmämuutos koskee melun sivuttaisvaimennuksen laskentaa. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia aiemmilla menetelmillä tehtyihin selvityksiin. Vuonna 28 laadittiin ympäristölupahakemuksen liitteeksi selvitys Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 225. Ilmailulaitos Finavia A3/28 /16/. Selvitys pohjautuu kolmen kiitotien järjestelmän toiminnallisuudesta saatuihin kokemuksiin vuoden 22 jälkeen. Työssä on lisäksi tehty täysin uusi liikenne- ja konekalustoennuste vuoteen 225 saakka sekä huomioitu kysynnän tuntijakauman arvioidun muutoksen heijastuminen kiitoteiden käyttöön. Ilmailulaitos Finavia on todennut pitävänsä selvityksen A3/28 liitekarttaa 6 parhaimpana aineistona käytettäväksi maankäytön suunnittelussa. 1.2 Aiemmat selvitykset ja ennusteet Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannelle kiitotielle annettiin sijoituslupa 15.12.1992. Sijoituslupahakemusta varten tehdyn meluselvitysraportin /1/ sisältämä ennuste vuodelle 21 päivitettiin vuonna 1994 laskentamenetelmien lähtötietojen uudistuksen vuoksi /2/. Sijoitusluvassa edellytettiin nykyisen kiitotiejärjestelmän meluntorjuntasuunnitelman laatimista vuoden 1995 loppuun mennessä ja selvityksen ulottamista kattamaan kolmen kiitotien järjestelmä uuden kiitotien käyttöönottoon mennessä. Teoreettiseen lentoreittiaineistoon perustuva Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma /3/ valmistui helmikuussa 1994 ja yöajan operaatiotaparajoitusten toteutumista ja niiden meluvaikutuksia koskeva selvitys Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset 1995 /4/ toukokuussa 1996. Kesäkuussa 1999 valmistui vuotta 1998 koskenut meluselvitys /5/, jonka laatimisessa ensimmäistä kertaa hyödynnettiin lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmän (GEMS) taltioimia tietoja toteutuneista lentoreiteistä. Joulukuussa 2 julkaistiin melunhallintasuunnitelman osana vuoden 2 melutilanteen selvitys, jossa tarkasteltiin vuoden 2 ilmatilaa ja vuosien 1999-2 vaihteen liikennemääriä /6/. Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien käyttöönottoprojektiin (HelKo) liittyvä melunhallintasuunnitelman raportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 23 22 /7/ valmistui joulukuussa 21. Työ perustuu etukäteisarvioihin kolmen kiitotien käytön toiminnallisuudesta. Vuoden 22 tilanteen laskennassa havaittua teknistä virhettä koskeva korjausmuistio /8/ jaettiin viranomaisille kesäkuussa 22. Melunhallintasuunnitelmaraportista saatujen lausuntojen ja kommenttien pohjalta vuoden 22 tilannetta tarkasteltiin uudelleen, ja sitä koskeva melunhallintasuunnitelman täydennysraportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 23 22. Vuoden 22 tilanteen uudelleen arviointi /9/ valmistui joulukuussa 22 ja siinä on esitetty ns. melun verhokäyrä. Vuosien 24-29 toteutuneet tilanteet /11/, /13-15/, /17/ ja /18/ on selvitetty erikseen. 21.3.211 Finavia Oyj A1/211
Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 21 3 (1) 2 LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE MATKUSTAJIEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1999-21 2.1 Liikennemäärän kehitys 14,, 9% 8% 2% -6% 2% Lentoaseman kokonaisoperaatiomäärä vuonna 21 oli noin 177 operaatiota (operaatio = lentoonlähtö tai laskeutuminen). Operaatiomäärästä noin 171 oli liikenneilmailun, 4 yleisilmailun, 1 7 sotilasilmailun ja 4 2 muun ilmailun operaatioita. Helikoptereiden operaatiomäärä oli noin 2. Melualueiden laajuuden kannalta tärkeimmän, liikenneilmailun operaatioista noin 3 % suuntautui kotimaahan ja 7 % ulkomaille. Vuoden 29 liikenneilmailun operaatioihin verrattuna kotimaan operaatiomäärä väheni 8,1 % ja ulkomaan operaatiomäärä kasvoi 4,1 %, jolloin liikenneilmailun kokonaisoperaatiomäärä kasvoi kaikkiaan vain,1 %. Matkustajamäärä vuonna 21 oli noin 12,9 miljoonaa matkustajaa, jolloin kasvua edelliseen vuoteen oli 2,1 %. 12,, 1,, 8,, 6,, 4,, 2,, 5% % -4% 1% 11% 4% Kuvissa 1 ja 2 on esitetty liikenneilmailun liikenteen kehitys vuosina 1999 21 operaatio- ja matkustajamäärän suhteen sekä muutos edelliseen vuoteen. Matkustajien määrä on lisääntynyt vuodesta 1994 lähtien, mutta kysyntä väheni vuoden 21 jälkeen, mihin vaikutti merkittävästi mm. syyskuun 21 tapahtumat. Vielä vuonna 23 matkustajien ja operaatioiden määrä oli vähäisempi kuin vuonna 2. Vuoden 23 jälkeen matkustajien lukumäärä on kasvanut nopeammin kuin operaatioiden määrä, koska osin lentojen täyttöaste on parempi ja osin operaattorit käyttävät aiempaa suurempia lentokoneita. Vuonna 28 alkaneen taloustaantuman johdosta vuoden 29 operaatioiden ja matkustajien määrät vähenivät vuoteen 28 verrattuna. Vuoden 21 matkustaja- ja operaatiomäärät jäivät Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttamien tuhkapilvien ja syksyisen lentohenkilökunnan lakon vuoksi lähes vuoden 29 tasolle, vaikka pahin taloustaantuman aiheuttama alentuma olikin jo ohitettu. 2, 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2, 4% LIIKENNEILMAILUN OPERAATIOMÄÄRÄN KEHITYS 1999-21 1% -4% 3% 7% % 5% 2% 2% 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kotimaan liikenneilmailu Kansainvälinen säännöllinen Kansainvälinen tilausliikenne Kuva 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenneilmailun operaatiomäärän kehitys ja vuosittainen muutos (%) vuosina 1999 21. Kansainvälisellä säännöllisellä liikenteellä tarkoitetaan ulkomaan reittiliikennettä. -7% % 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kotimaan liikenne Kansainvälinen säännöllinen Kansainvälinen tilausliikenne Kuva 2. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajien määrän kehitys ja vuosittainen muutos (%) vuosina 1999 21. 2.2 Operaatiot ja niiden jakautuminen Kuvassa 3 on esitetty laskeutumisten ja lentoonlähtöjen jakauma vuonna 21. Lentoonlähdöissä vilkkaimmat tunnit ovat aamulla klo 7-1 ja iltapäivällä klo 16 18 välisinä aikoina. Laskeutumisissa vilkkaimmat tunnit ovat klo 14 16 sekä illalla klo 22 23. Iltapäivälle on tyypillistä kuljetustarjonnan logistiikasta johtuva voimakas laskeutumis- ja lentoonlähtöaaltojen peräkkäisyys. Tämä kysynnän nopeasti muuttuva painotus on hyvin vaativaa lentoaseman kokonaiskapasiteetin hallinnan kannalta. Liikenteen kysynnän ns. huipukkuus kasvanee edelleen operaattoreiden liiketoimintastrategioista johtuen. 35 3 25 2 15 1 5 :-:59 1:-1:59 2:-2:59 3:-3:59 4:-4:59 5:-5:59 LENTOONLÄHDÖT JA LASKEUTUMISET TUNNEITTAIN 21 6:-6:59 7:-7:59 8:-8:59 9:-9:59 Lentoonlähtö 1:-1:59 11:-11:59 12:-12:59 13:-13:59 Laskeutuminen Kuva 3. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoonlähtöjen ja laskeutumisten määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 21 (vuosikeskiarvo, kaikki operaatiot). 14:-14:59 15:-15:59 16:-16:59 17:-17:59 18:-18:59 19:-19:59 2:-2:59 21:-21:59 22:-22:59 23:-23:59 Finavia Oyj A1/211 21.3.211
4(1) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 21 Kuvassa 4 on esitetty Helsinki-Vantaan lentoaseman vuositasolla keskimääräisen päivän operaatioiden kokonaismäärät tunneittain. Operaatioiden määrä yöllä klo 6 välisenä aikana on pieni klo 1 jälkeen. Operaatioiden määrä nousee nopeasti aamulla klo 6 jälkeen lähes 2 operaatioon tunnissa ja vilkkain aamujakso ajoittuu klo 8 alkavalle tunnille, jolloin on jo 31 operaatiota tunnissa. Keskipäivällä liikenne on vähäisempää klo 14 asti, jonka jälkeen alkaa iltapäivän voimakas kysyntäjakso, joka kestää aina klo 18 asti. Tämän jälkeen operaatioiden määrät vähenevät kohti vuorokauden vaihdetta lukuun ottamatta klo 22 23 välillä olevaa laskeutuvien koneiden aaltoa. Nämä lennot ovat logistisesti hyvin tärkeitä. Ne ovat pääasiassa Euroopan kohteista työpäivän päätteeksi Suomeen lähteviä koneita, jotka lentoajan sekä Manner-Euroopan ja Suomen välisen aikaeron vuoksi laskeutuvat klo 22 jälkeen. Operaatioiden kokonaismäärien kannalta vilkkaimmat tunnit ovat aamulla klo 8-9 ja iltapäivällä klo 15 18 välisenä aikana. tai laskeutumissektorissa, että eri kiitoteiden turvallisen käytön suhteessa toisiinsa. Tavoitteena on liikennetilanne ja lentoturvallisuus kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen käyttää melunhallinnan kannalta hyviä kiitoteitä. 2. Kiitoteiden käyttökiellot. Kiitotietä 15 ei käytetä yöllä lentoonlähtöihin eikä kiitotietä 33 laskeutumisiin, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. 3. Lentoonlähtöreittien suunnittelu. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu ottaen huomioon asutus lentoaseman lähialueilla. Suunnittelun periaatteet on kuvattu melunhallintasuunnitelmassa. 4. Melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Finavia on asettanut selvitystensä perusteella ohjeet melutasoista, jotka lentokoneiden on täytettävä voidakseen käyttää eräitä lentoonlähtöreittejä. 5. Lentoonlähtömelumaksu suihkukoneille yöaikana. 4 35 3 25 2 15 1 OPERAATIOT TUNNEITTAIN 21 2.5 Kiitotiet ja kiitoteiden käyttöperiaatteet Helsinki-Vantaalla on käytössä kolme kiitotietä, joista kiitotiet 1 ja 3 ovat yhdensuuntaiset ja kiitotie 2 risteää kiitotietä 1. Kiitoteiden numerointi on esitetty kuvassa 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden käytön ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti lentoonlähtökiitotie on valittu ensisijaisuusjärjestyksessä 22R, 22L, 4R, 33, 4L, 15. Laskeutumisissa ensisijaisuusjärjestys on rinnakkaiskäytön ulkopuolella 15, 22L, 4L, 4R, 22R, 33. Lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin käytettävät kiitotiet vaikuttavat toisiinsa. 5 4L 22R :-:59 1:-1:59 2:-2:59 3:-3:59 4:-4:59 5:-5:59 6:-6:59 7:-7:59 8:-8:59 9:-9:59 1:-1:59 11:-11:59 12:-12:59 13:-13:59 14:-14:59 15:-15:59 16:-16:59 17:-17:59 18:-18:59 19:-19:59 2:-2:59 21:-21:59 22:-22:59 23:-23:59 33 4R 15 22L Lentoonlähtö Laskeutuminen Kuva 4. Helsinki-Vantaan lentoaseman operaatioiden määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 21 (vuosikeskiarvo, kaikki operaatiot). Kiitotie 3 Kiitotie 1 Kiitotie 3 Kiitotie 1 Kiitotie 2 Kiitotie 2 2.3 Lentoreitit ja lentomenetelmät Vuoden 21 marraskuun lopussa julkaistiin lentoonlähtöreittien (SID) määrittely, joka perustuu RNAV-navigointitekniikkaan. RNAV-reitit määritellään satelliittinavigointiin perustuvina reittipisteinä, jolloin julkaistun reitin ei tarvitse olla sidottuna maassa olevien suunnistuslaitteiden suuntasäteeseen. Tavoitteena RNAV-reittien julkaisulla on saavuttaa ilma-alusten maantieteellisesti tarkempi reitin seuranta ja edesauttaa reittisuunnittelua asutuksen suhteen. Tarkemmin RNAV-navigointitekniikkaa on selostettu lentoaseman melunhallintasuunnitelmassa /7/. Julkaistut reitit ovat nähtävissä Finavian internetsivuilla https://ais.fi/ais/eaip/fi/. 22R 4L 22L 15 4R Kuva 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden numerointi. 33 2.4 Melunhallintasuunnitelmat- ja toimenpiteet Lentoaseman melunhallintasuunnitelmassa /7/, joka valmistui joulukuussa 21, käsitellään laajasti lentoaseman maantieteellistä sijoittumista suhteessa pääkaupunkiseudun asutukseen sekä silloin käytössä olleita ja suunniteltuja melunhallintatoimia. Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat seuraavat: 1. Ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys. Kiitoteitä käytetään rinnakkaiskäytön ulkopuolella ensisijaisuusperiatteen mukaisesti. Rinnakkaiskäytön aikana ensisijaisuus koskee rinnakkaiskiitoteiden käyttösuuntaa. Ensisijaisuusjärjestys huomioi sekä asutuksen kunkin kiitotien lentoonlähtö- 21.3.211 Finavia Oyj A1/211
Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 21 5 (1) 3 LIIKENNEAINEISTO 21 3.1 Liikenteen määrä ja jakautumien Vuonna 21 Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli kaikiaan noin 175 lentokoneiden ja 2 helikoptereiden operaatiota. Tässä meluselvityksessä käytetty liikenneaineisto perustuu melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n tallentamaan aineistoon. Lisäksi on käytetty Finavian liikennetietokantaan (Airport22) tallennettuja liikennepäiväkirjan tietoja. Liikennetiedoista muodostettiin melulaskentaa varten vuotta 21 koskeva Access-tietokanta. Elokuun alussa, viisi päivää kestänyttä kiitotie 3:n kunnostustyötä lukuunottamatta vuonna 21 ei tehty liikenteen järjestämisen kannalta merkittäviä kiitoteiden kunnostustöitä. Vähäisiä kiitoteiden käytölle aiheutuneita rajoituksia aiheutti myös Kehäradan rakennustyömaalla käytössä ollut korkea nosturi. Tämä rajoitti 28.6. 23.7. kiitotien 22R käyttämistä lentoonlähtöihin erityisesti yöaikaan. Pohjoisen- ja idänpuoleisia tuulia oli edellisen vuoden tapaan pitkäaikaisiin keskiarvoihin nähden poikkeuksellisen paljon. Tällöin myös 4-suuntaisten kiitoteiden käyttö on ollut aiempaa yleisempää. Kuvassa 6 on esitetty tuulen suuntien aikaosuudet prosentteina kymmenen asteen välein koko vuoden sääaineistosta vuodelta 21 sekä vuosien 2 28 keskiarvo. Tuuliaineisto perustuu GEMSjärjestelmään tallentuneisiin METAR-sanomiin. Järjestelmän lyhyistä katkoksista johtuen aineistosta puuttuu vuosittain muutamia vuorokausia. Kiitotiesuunnan 4 vastaisten tuulien (317-137 O ) osuus vuonna 21 oli 5 % ja vuosien 2-28 keskiarvon osuus vastaavasti 4 %. 29 28 27 26 25 Tuulen suunnat, prosenttia kokonaisajasta 3 24 31 23 33 32 22 21 2 34 35 19 5.% 4.5% 4.% 3.5% 3.% 2.5% 2.% 1.5% 1.%.5%.% 18 4-suunnan vastaiset tuulet 1 2 (317-137 astetta) 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 3.2 Liikenteen määrä kiitoteittäin Vuoden 21 laskennassa käytetty liikenteen määrä oli noin 239 laskeutumista ja lentoonlähtöä vuorokaudessa. Taulukossa 1 on esitetty laskennassa käytetyt keskimääräiset yhden vuorokauden lentoonlähdöt ja laskeutumiset yhteensä kiitoteittäin. Kiitotietä 22R käytetään ensisijaisena lentoonlähtökiitotienä ja kiitotietä 15 ensisijaisena laskeutumiskiitotienä. Vuonna 21 kaikista lentoonlähdöistä 57 % ja yöaikaisista lentoonlähdöistä 62 % tehtiin kiitotieltä 22R ja kaikista laskeutumisista 41 % ja yöaikaisista laskeutumisista 56 % kiitotielle 15. Taulukko 1. Lentokoneiden kokonaisliikennemäärät vuoden 21 toteutuneessa tilanteessa, erikseen laskeutumiset (ARR) ja lentoonlähdöt (DEP). keskimäärin kpl/vrk osuus DEP Päivä Ilta Yö Yht. DEP Päivä Ilta Yö Yht. 4L.2...2 4L.1%.%.%.1% 4R 58.1 8.6 8.3 75. 4R 32.1% 28.1% 29.8% 31.3% 15 4.5.9.5 5.9 15 2.5% 3.% 1.8% 2.4% 22L 17.8 2.4 1.4 21.6 22L 9.8% 7.7% 5.2% 9.% 22R 1. 18.6 17.3 135.9 22R 55.2% 61.1% 62.4% 56.8% 33.5..2.8 33.3%.%.8%.3% Yht. 181.1 3.5 27.7 239.3 Yht. 1% 1% 1% 1% keskimäärin kpl/vrk osuus ARR Päivä Ilta Yö Yht. ARR Päivä Ilta Yö Yht. 4L 29.5 1. 13.1 52.6 4L 2.2% 24.1% 25.2% 22.% 4R 18.6 2.3 1.7 22.6 4R 12.7% 5.6% 3.3% 9.4% 15 48. 22.1 29.1 99.2 15 32.9% 53.5% 55.8% 41.4% 22L 44.8 6.8 8. 59.5 22L 3.7% 16.4% 15.3% 24.9% 22R 4.7.2.2 5. 22R 3.2%.4%.3% 2.1% 33.4..1.5 33.3%.1%.2%.2% Yht. 146. 41.3 52.2 239.5 Yht. 1% 1% 1% 1% vuosien 2-28 keskiarvo vuosi 21 Kuva 6. Tuulen suuntien aikaosuudet prosentteina koko vuoden sääainestosta vuodelta 21 ja vuosien 2 28 keskiarvo. Finavia Oyj A1/211 21.3.211
6(1) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 21 3.3 Konetyyppijakauma vuonna 21 Vuonna 21 Helsinki-Vantaan lentoasemalla kävi noin 16 erilaista konetyyppiä, jotka on huomioitu melulaskennassa. Vuositasolla kolme yleisintä konetyyppiä tai -sarjaa (A32-sarja, E17/19 ja ATR 72/45) edustivat noin 63 % ja 1 yleisintä konetyyppiä tai -sarjaa noin 86 % kaikista operaatioista. Laskennoissa konetyypit on meluominaisuuksiensa perusteella jaettu 64 laskennassa käytettävään konetyyppiin. Taulukossa 2 on esitetty lentokoneiden liikenteen jakautuminen konetyyppiryhmiin vuonna 21. A32-sarjan koneiden operaatiomäärä kasvoi 8 %, joka vastaa noin 3 9 operaation lisäystä vuositasolla ja noin 11 operaation lisäystä vuorokaudessa. Suihkumatkustajakone MD11:n operaatiot vähenivät edelleen edellisen vuoden noin 1 8 operaatiosta 5 operaatioon. Finnair Oyj:n laajarunkokoneiden yhteisoperaatiomäärä kasvoi yhä, mutta kattoi vasta vajaat 4 % kokonaisliikenteestä. Finncomm Airlinesin käyttämien potkuriturbiinikoneiden ATR72 ja ATR45 operaatiomäärät kasvoivat yhteensä noin 9 %. Blue1 on korvannut Avro RJ85 operointia osittain Boeing 712-2 koneilla. Taulukko 2. Vuoden 21 toteutuneen tilanteen lentokonetyyppien jakauma. Helsinki-Vantaan lentoasema 21 toteutunut Konetyypit tarkastelujaksolla Operaatioita vuodessa Oper/vrk osuus % A32 -sarja, suihkumatkustajakone 4937 135 28.2% AT72, 2-moott. potkuriturbiinikone 2375 56 11.7% Embraer E19, suihkumatkustajakone 16855 46 9.6% Embraer E17, suihkumatkustajakone 158 41 8.6% Avro RJ85, suihkumatkustajakone 11947 33 6.8% B737 -sarja, suihkumatkustajakone 1347 28 5.9% Muut suihkumatkustajakoneet 8555 23 4.9% AT45, 2-moott. potkuriturbiinikone 8426 23 4.8% B757 -sarja, suihkumatkustajakone 6358 17 3.6% 2-moott. potkuriturbiinikoneet (ei ATR ja SF34) 6211 17 3.6% MD9, suihkumatkustajakone 4739 13 2.7% A33-3, suhkumatkustajakone 4124 11 2.4% A34-3, suihkumatkustajakone 2681 7 1.5% SF34, 2-moott. potkuriturbiinikone 2181 6 1.2% MD8 -sarja, suihkumatkustajakone 269 6 1.2% F1 suihkumatkustajakone 1385 4.8% B712 suihkumatkustajakone 1279 4.7% 1-moott. potkuriturbiinikoneet 19 3.6% 2-mäntämoott. potkurikoneet 83 2.5% MD11, suihkumatkustajakone 515 1.3% E145, suihkumatkustajakone 274 1.2% 1-mäntämoott. potkurikoneet 256 1.1% 3+ -moott. potkuriturbiinikoneet 21 <1.% Muut 2 <1.% Yhteensä 17488 479 1.% 3.4 Lentoreitit Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueen lentokonemelun laskennassa käytetyt lentoreitit on määritelty melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n, keräämän tiedon avulla. Koneet jaettiin laskennassa käytetyille lentoreiteille toteutuneiden lentoreittien mukaisesti. Laskennoissa lentoreittejä käytetään moninkertainen määrä ilmailukäsikirjassa (AIP) julkaistuihin reitteihin nähden, jotta reittien toteuma voitaisiin kuvata mahdollisimman kattavasti. Vuoden 25 jälkeen käsittelyssä on hyödynnetty systemaattisesti GEMS-järjestelmän mahdollisuuksia luokitella toteutuneita lentoreittejä. Lentoonlähtevien koneiden laskentareitin luomiseen vaikuttivat käytetty kiitotie, lentoreitin suuntautuminen kentän läheisyydessä sekä useimmissa tapauksissa myös lähestymislennonjohdon alueen (TMA) ulosmenoportti. Kullekin laskentareitille on määritetty toteutuneiden lentoreittien mukaisesti hajonta ja liikenteen määrällinen jakautuminen tämän hajonnan sisällä. Lentoonlähtö- ja laskeutumisreittien hajonnat tarkistettiin vuoden 21 toteutuneiden hajontojen mukaisiksi merkittävimmillä reiteillä. Liikenteen hajonta määritettiin edustavasta otoksesta toteutuneiden lentojen lentoratoja (noin 2) ja lentojen lukumäärän painottuminen hajonnan sisällä määritettiin maalis- toukokuun aineistosta. Hajontojen määrityksessä ei huomioitu 18.11.21 julkaistujen RNAV-reittien vaikutusta vaan analysointi tehtiin ajalta, jolloin RNAVmäärittely ei ollut vielä käytössä. Lentokoneiden hajonta kunkin laskentareitin sisällä voi vaihdella merkittävästi eri etäisyyksillä kiitotiestä. Tämän raportin ja siihen liittyvien laskentojen on tarkoitus antaa luotettava kuva siitä kuinka laajan L den 55 db melualueen Helsinki-Vantaan lentoasemalla operoivat lentokoneet aiheuttavat vuosittain. Tästä syystä lentojen määrän painottuminen laskentareitille määritetyn hajonnan sisällä on määritetty siltä maantieteelliseltä alueelta, jossa L den 55 db melutaso kokemuksen mukaan ylittyy tai vastaa muuten parhaiten reitin toteutunutta liikenteen painottumista sillä alueella jolla on merkitystä 55 db melualueen syntyyn. Laskennassa käytettyjen lentoonlähtöreittien lukumäärä erityisesti tärkeimmässä lentoonlähtösuunnassa on suuri, jotta toteutunut liikenne saadaan kuvattua tarkasti. Laskennassa käytetyt lentoonlähtöreitit on esitetty kiitoteittäin liitekartoissa 1 ja 2 ja laskeutumisreitit liitekartassa 3. Lentoreittikarttojen pohjakarttana on käytetty GEMS:n avulla tuotettua lentoreittien tiheyskarttaa. Reittitiheyskartan avulla on pyritty havainnollistamaan liikenteen maantieteellistä sijoittumista, jota laskentareiteillä ja niihin sisällytetyllä hajonnalla on pyritty kuvaamaan. Liitekartoissa reittitiheys on esitetty koko vuoden 21 toteutuneista lennoista. 4 MELULASKENNAT 4.1 Laskentamenetelmä Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC uudisti vuonna 25 suosituksensa lentokoneiden melun laskentamenetelmästä. Uusi suositus on ECAC Doc 29, 3rd edition Report on Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports /12/. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO ympäristökomitea CAEP omaksui saman suosituksen vuonna 28. Finavian vuodesta 1993 käyttämää DANSIM laskentaohjelmistoa ei ole päivitetty vastaamaan uusia laskentamenetelmiä. Tästä syystä Finavia on soveltanut vuodesta 25 alkaen Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA:n toimeksiannosta kehittämää INMohjelmistoa, joka sisältää uudet laskentamenetelmät. Tässä laskennassa käytetty INM-ohjelmiston versio 7.b on virallisesti julkaistu loppukesällä 29. 21.3.211 Finavia Oyj A1/211
Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 21 7 (1) Merkittävin muutos laskentamenetelmässä koskee melun leviämistä lentokoneen lentoradasta sivusuuntaan. Menetelmä arvioi, että koneista, jossa moottorit on kiinnitetty siipiin, melu leviää sivusuuntaan aiempaa laajemmalle. Käytännössä melualue tämän vuoksi levenee sekä lievästi pitenee. Koneet, joissa moottorit on kiinnitetty runkoon, lasketaan kuten aiemmin. Lisäksi melun sivuttaisleviämisen arvioimisessa otetaan huomioon lentokoneen kaartamisen geometria (bank angle) suhteessa laskentapisteeseen. Laskennoista saadut tulokset on siirretty ArcGIS-ohjelmaan, jolla on analysoitu melualueilla asuvien asukkaiden lukumäärä ja tuotettu tuloskuvat. Ohjelmiston soveltamisessa on käytetty seuraavia menettelyjä: 1. Tietopankkina, johon lentokoneiden melutiedot, tehoasetukset, nopeudet ja korkeudet perustuvat, on pääosin käytetty Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen FAA:n INM7. tietokantoja sekä Euroopan lennonvarmistuspalvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaavan laitoksen Eurocontrol:in ylläpitämää Aircraft Noise and Performance (ANP) tietokantaa. 2. Keskeisimmille Helsinki-Vantaalla vuonna 21 operoineille konetyypeille on luotu lentoonlähtöprofiilit ja tietokannan tarjoamia lähtöarvoja on muutettu ja tarkennettu perustuen GEMSjärjestelmän tuottamaan informaatioon. Koneille, joiden kuvausta ei tietokannoista löydy, on luotu substituutit lähinnä vastaavasta koneesta ja kone on sovitettu GEMS:n tuottamaan informaatioon. Tärkeimmille konetyypeille on tarkistettu toteutunut lentoonlähtömassa operaattorin toimittamiin tietoihin perustuen. Käyttämällä laadittuja tutkadata-analyysityökaluja toteutuneet lentoprofiilit on keskiarvoistettu ja profiileille on estimoitu toteutuneet tehoasetukset. Näin toimittiin laskennan koneiden A319, A32, A321, ATR72, B757, E17, E19 ja MD11 osalta. Vuonna 21 nämä koneet kattoivat 62 % lentoonlähdöistä. 6. Vuoden 21 melualuelaskentaan määritettiin B717-2 lentokoneen laskeutumisprofiili. Muutoin laskennassa käytettiin samoja profiili- ja meluaineistoja kuin vuoden 29 melualuelaskennoissa. 7. Helikopterit ja ilmavoimien Hornet ja Hawk operaatiot on jätetty laskelmien ulkopuolelle. 8. Ilman absorptio vastaa INM-ohjelmiston käyttämässä meluaineistoissa referenssitilannetta. 9. Sivuttaisvaimennus (lateral attenuation) on laskettu ECAC:n Doc 29 3rd edition menetelmän mukaisesti (kuvattu myös standardiksi SAE AIR-5662). Laskenta-alueen maanpinnan oletetaan olevan tasainen ja pehmeä ja kiitoteiden korkeustasolla. Vesistöjen vaikutusta äänen etenemiseen ei ole otettu huomioon. 4.2 Lentokonemelun tunnusluvut Raportissa on laskettu vuoden 21 toteutuneen tilanteen melun päivä-ilta-yö -melutaso L den, sekä yö- ja päiväajan painottamattomat keskiäänitasot, L Aeq(22 7) ja L Aeq(7 22). Lisäksi on laskettu koko vuorokauden painottamaton keskiäänitaso L Aeq24h. L den - taso on melun painotettu keskiäänitaso (den = day -evening-night), jossa ilta-ajan, klo 19 22, melutapahtumia on painotettu + 5 db ja yöajan, klo 22 7, melutapahtumia +1 db. Painotus vastaa ilta-ajan liikennemäärän kertomista tekijällä 3,16 ja yöajan liikennemäärän kertomista tekijällä 1. 3. Suurelle osalle lentoasemalla vierailevista koneista on laadittu lentoonlähtöprofiili perustuen GEMS-tutkadataan käyttäen lentoonlähtömassana tietokannan oletuslentoonlähtömassaa. Näin toimittiin koneiden 737-3, 737-4, 737-5, A34, ATR45, RJ85, BAE3, E145, MD82, MD83 ja SF34 osalta. Vuonna 21 nämä koneet kattoivat 22 % lentoonlähdöistä. 4. Koneille jotka eivät olleet primäärisiä melualueiden määräytymisen kannalta, mutta joille kuitenkin löytyi INM7.:n tietokannasta lentoonlähdöille standardiprofiilit sovellettiin tietokannan tarjoamia profiileita ja melutietoja. Vastaavasti, jos konetta ei ollut INM7. tietokannassa, arvioitiin koneelle lähinnä vastaava korvaava kone ja käytettiin sitä kuvaamassa puuttuvaa konetta. Näin saatiin laskennassa operaatiomäärät ja profiilit 142 koneelle. Vuonna 21 nämä koneet kattoivat 16 % lentoonlähdöistä. 5. Laskeutumisissa on merkittävimmille konetyypeille määritetty Helsinki-Vantaalla toteutuneet profiilit. Profiileihin on määritetty 2 jalan korkeudessa vaakalennossa lennettävä hidastussegmentti ennen kolmen asteen loppuliukukulmassa tehtävää kiitotien lähestymistä. Nopeusprofiili ja koneen lentoasu (esim. siipilaippojen säätö, laskeutumistelineet) voivat poiketa INMtietokannan oletuksista, joten Helsinki-Vantaalla keskimäärin toteutuneet laskeutumisprofiilit on luotu GEMS:n tuottaman profiili- ja äänitasotietojen perusteella koneille A319, A32, A321, A33, A34, ATR72, B717-2, CRJ1, CRJ2, CRJ7, E17/19, E145, GLEX, F1, MD11 ja ATR45. Vuonna 29 nämä koneet kattoivat 69 % laskeutumisista. Muille koneille on käytetty INM7. tietokannan tarjoamia standardiprofiileja. Finavia Oyj A1/211 21.3.211
8(1) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 21 4.3 Laskentatulokset ja melualueiden asukasmäärät Vuoden 21 toteutuneen tilanteen mukaiset L den -melualueet on esitetty liitekartassa 4. Painottamaton koko vuorokauden keskiäänitaso L Aeq24h on esitetty liitekartassa 5. Päiväajan keskiäänitasot, L Aeq(7 22) on esitetty liitekartassa 6 ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq(22 7) on esitetty liitekartassa 7. Taulukossa 3 on esitetty asukasmäärät ja melualueiden pinta-alat L den 5 db:n välein alkaen 55 db ja L night alkaen arvosta 5 db. Asukasmäärät on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 29 loppua edustavasta hehtaariruutu-aineistosta. Melualueilla asuvien määrän lisääntymiseen vaikutti vain hieman uudemman asukasmääräaineiston käyttäminen. Taulukko 3. Melualueilla asuvien lukumäärät ja pinta-alat vuonna 21. Kunkin melualueen tulos sisältää suurempien melutasojen alueiden tulokset. Tulokset on pyöristetty. Elokuussa viisi päivää kestänyttä kiitotie 3:n kunnostustyötä lukuunottamatta vuonna 21 ei tehty liikenteen järjestämisen kannalta merkittäviä kiitoteiden kunnostustöitä. Vähäisiä kiitoteiden käytölle aiheutuneita rajoituksia aiheutti myös Kehäradan rakennustyömaalla käytössä ollut korkea nosturi. Tämä rajoitti 19.4. 24.6. päiväaikaan ja 28.6. 23.7. yöaikaan kiitotien 22R käyttämistä lentoonlähtöihin. Vuoden 21 poikeukselliset tuuliolosuhteet ovat kohottaneet 4-suuntaisten kiitoteiden käyttöä suuremmiksi kuin vuonna 28. Tämä näkyy kiitotien 4L lasketumislinjan melualueen pidentymisenä ja hieman myös kiitotie 4R:n lentoonlähtöjen aiheuttamana melualueen levenemisenä Ilola-Korso välisellä alueella. Vastaavasti kiitotie 22L:n laskeutumislinjan melualue on lyhentynyt vuoteen 28 verrattuna. Liitekartassa 9 on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä olleessa Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 225 /16/ karttaliitteessä 6 määritetty melun ennustekäyrän ja verhokäyrän (kts. 1.2) yhdistelmäkäyrä sekä vuosien 199 ja 29 melualueet. Ennusteita ja toteutuneita tilanteita verrattaessa tulee muistaa, että ennustelaskennat perustuvat useiden vuosien keskiarvoisiin tuuliolosuhteisiin. 21 L den >55 db >6 db >65 db >7 db Asukasmäärä kpl 13 14 64 Pinta-ala km 2 58 22 8 3 21 L night /L Aeq(22-7) >5 db >55 db >6 db >65 db >7 db Asukasmäärä kpl 29 2 4 Pinta-ala km 2 31 11 4 2 <1 Vuonna 21 yli 55 db (L den ) melualueella asui noin 13 asukasta joista noin 1 4 asui yli 6 db ja 64 yli 65 db melualueella. Yli 7 db melualueella ei asunut yhtään asukasta. Vuonna 21 yli 5 db L night -alueella asui yhteensä 29 asukasta. Näistä asukkkaista 2 asui yli 55 db melualueella. Yli 6 db L night melualueella asui 4 asukasta. L den -melualueen laskennassa käytettävä ilta- ja yöliikenteen voimakas painotus (kts. 4.2) havainnollistuu tarkastelemalla liitekartassa 4 esitettyä L den -melualuetta ja liitekartassa 5 esitettyä painottamatonta L Aeq24h -melualuetta. Painotuksen vaikutus melualueeseen on yli 5 db yöaikaan ensisijaisesti käytettävän kiitotie 15:n laskeutumissuunnassa ja 55 db melualueen pinta-ala kasvaa yli kaksinkertaiseksi painotuksen johdosta. Vuoden 21 toteuman vertaaminen kaikkiin aiempiin selvityksiin lukuun ottamatta vuosien 25-29 toteumaa koskeneita selvityksiä on tehtävä muistaen, että laskentamenetelmä on uudistunut. Melualueet eivat ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia. Liitekartassa 8 on esitetty vuosien 29 ja 21 melualueet L den 55 db. Vuoden 21 toteutuneessa tilanteessa melualueen L den yli 55 db laajuus on noin 58 km 2 ja se on siten pinta-alaltaan hieman laajempi kuin vuoden 29 toteutunut melualue (55 km 2 ). Lisäksi se on noin kolmanneksen pienempi kuin vastaava melualue vuonna 2 laskentamenetelmän muutoksesta huolimatta. Tähän vaikuttaa erityisesti lentoyhtiöiden pitkään jatkunut konekaluston uudistaminen vähämeluisammaksi. 21.3.211 Finavia Oyj A1/211
Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 21 9 (1) Taulukossa 4 on esitetty melualueiden >L den 55 db pinta-alat ja asukasmäärät eri toteumatilanteissa vuosina 199 21. Kuvassa 7 on esitetty melualueiden asukasmäärän kehitys pylväsdiagrammina. Taulukko 4. L den >55 db melualueiden asukasmäärät eri toteumatilanteissa vuosina 199 21. Vuosien 24 26 analyyseissä on käytetty vuoden 23 väestötietoja, vuosien 27 29 analyyseissä vuoden 26 väestötietoja ja vuoden 21 analyysissä vuoden 29 väestötietoja. Aiemmat analyysit perustuvat vuoden 1999 väestötietoihin. Laskentatilanne Alue, km 2 Asukkaat, kpl Lisätiedot 199 165 97 Deltan uusintalaskenta. 1992 128 6 Deltan uusintalaskenta. 1998 135 43 1998 perustilanne 2 86 14 DC 9 hushkitattuna 23 56 9 Toteutunut 23, 31.5.4 24 58 11 Toteutunut 24, 28.7.5, (as.aineisto 23) 25* 61 8 Toteutunut 25 (A3/27), ECAC Doc29 3rd ed. Korj. 3.4.28 26* 55 12 Toteutunut 26 (A4/27), ECAC Doc29 3rd ed. Korj. 3.4.28 27* 54 6 Toteutunut 27 (A2/27), ECAC Doc29 3rd edition 28* 56 12 Toteutunut 28 (A4/29), ECAC Doc29 3rd edition 29* 55 12 Toteutunut 29 (A3/21), ECAC Doc29 3rd edition 21* 58 13 Toteutunut 21 (A1/211), ECAC Doc29 3rd edition * Laskettu uudella laskentamenetelmällä ECAC Doc29 3 rd edition 1 8 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC sekä kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ovat uusineet vuonna 25 suosituksensa melualuiden laskentaa koskevista menetelmistä. Finavia soveltaa tässä selvityksessä uutta laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät yksityiskohtaisesti ole vertailukelpoisia muihin kuin vuosia 25 29 koskeviin toteutuneen tilanteen selvityksiin /13, 14, 15 ja 17/. Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 21 oli noin 13 asukasta vuoden 29 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 58 km 2. Melualueen pieni laajeneminen vuoteen 29 nähden johtui kansainvälisen liikenteen kasvusta ja kotimaan liikenteen vähenemisestä, jolloin suurempien koneiden suhteellinen osuus kasvoi. Tämä johti myös pieniin liikenteen vuorokaudenajan määrällisiin muutoksiin. Keväällä Islannin tulivuorenpurkauksesta aiheutuneet tuhkapilvet ja syksyllä työmarkkinahäiriöt alensivat vuoden 21 operaatiomäärää vuositasolla. Vuoden 21 liikenneilmailun operaatiomäärät jäivät vuoden 29 tasolle, vaikka pahin taloustaantuman aiheuttama operaatiomäärän alentuma olikin jo ohitettu. Lentoyhtiöiden kalustokehitys jatkui vuonna 21 siten, että A32-sarjan koneiden operaatiomäärä kasvoi 9 %, joka vastaa noin 3 9 operaation lisäystä vuositasolla. Kolmen yleisimmän lentokonesarjan (A32- sarja, E17/19 ja ATR 72/45) osuus kokonaisliikenteestä oli 63 %. MD11:n operaatiot vähenivät edellisen vuoden noin 1 8 operaatiosta 5 operaatioon. Blue1 on aloittanut määrällisesti merkittävänä operoinnin Helsinki-Vantaalla B712-2 konetyyppillä. B712-2:n operaatiomäärä oli noin 1 3 vuodessa vaikka operointi aloitettiin vasta kesällä 21. B712-2 edustaa uudempaa ja hiljaisempaa konekalustoa. Lyhyttä kiitotie 3:n kunnostustyötä lukuunottamatta vuonna 21 ei tehty liikenteen järjestämisen kannalta merkittäviä kiitoteiden kunnostustöitä. Vähäisiä kiitoteiden käytölle aiheutuneita rajoituksia aiheutti myös Kehäradan rakennustyömaalla käytössä ollut korkea nosturi, joka rajoitti 19.4. 24.6. päiväaikaan ja 28.6. 23.7. yöaikaan kiitotien 22R käyttämistä lentoonlähtöihin. Tämä näkyy kiitotie 22L:n käyttämisenä yöajan lentoonlähtöihin hieman tavanomaista enemmän. Asukasmäärä Lden>55dB alueella 6 4 2 Vuonna 29 ja 21 pohjoisen- ja idänpuoleisten tuulien osuudet ovat olleet pitkäaikaisia keskiarvoja suuremmat, jolloin 4-suuntaisten kiitoteiden käyttöosuus on ollut normaalia suurempi. Käytännössä melualueiden muodon vaihtelu on merkittävimmin johtunut laskeutumisten erilaisesta jakautumisesta kiitoteiden 15, 22L ja 4L välillä. 199 1992 1998 2 23 24 25* 26* 27* 28* 29* 21* Kuva 7. Melualueen L den > 55 db asukasmäärät toteutuneissa laskentatilanteissa. * Laskettu uudella laskentamenetelmällä ECAC Doc29 3rd edition. Finavia Oyj A1/211 21.3.211
1(1) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 21 6 VIITTEET /1/ Plovsing B, Svane S.: Helsinki-Vantaa Airport Noise Exposure from 199 to 21. LI 451/92. Lyngby, 1992. /2/ Helsinki-Vantaa Airport 21. Recalculation with INM Database 1. Delta Acoustic & Vibration, May 1994. /3/ Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma, Helsinki-Vantaan lentoasema. Ilmailulaitos A4/94, Vantaa 1994. /4/ Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset 1995. Ilmailulaitos, A11/96, Vantaa 1996. /5/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Meluvaikutukset 1998 sekä arvio vuodelle 2. Muistio 1.6.1999, Ilmailulaitos, järjestelmien kehitys. /6/ Viinikainen M., Mäkelä K.: Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, vuosi 2. Ilmailulaitos, A21/2, Vantaa 15.12.2. 12 s. + liitteet, yht. 2 s. /7/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 23 22. Ilmailulaitos A19/21, Vantaa 2.12.21. 29 s. + liitteet, 67 s. /8/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 23 22 (Ilmailulaitos A19/21) korjattu aineisto. Muistio 7.6.22. 2 s. + 4 liitekarttaa. /9/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 23-22. Vuoden 22 tilanteen uudelleen arviointi. Ilmailulaitos A14/22. Vantaa 4.12.22. 3 s. + 4 liitekarttaa. /1/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 23. Ilmailulaitos A 6/24. Vantaa 23.6.25. 9 s. + liitekartat, 11 s. 7 LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1:1 1. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 4R ja 22R. 2. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 4L, 22L, 15 ja 33. 3. Lähestymisreitit kiitoteille 4L, 4R, 15, 22L, 22R ja 33. 4. Vuosi 21, toteutunut tilanne. L den 5, 55, 6 ja 65 db. 5. Vuosi 21, toteutunut tilanne. L Aeq24h 5, 55, 6 ja 65 db 6. Vuosi 21. Päivä, toteutunut tilanne, L Aeq, (7 22) 55, 6 ja 65 db. 7. Vuosi 21. Yö, toteutunut tilanne, L Aeq, (22 7) (45), 5, 55, 6 ja 65 db. 8. L den 55 db vuosina 29 ja 21. 9. L den 55 db vuonna 199 ja 21 sekä verhokäyrän ja kehitystilanteen 225 yhdistelmäkäyrä. Karttaaineistojen julkaisuoikeudet: Maanmittauslaitos lupa nro 45/MML/11 Copyright Tilastokeskus (asukasmääräaineisto) Copyright Liikennevirasto/Digiroad 21 /11/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 24. Ilmailulaitos A 6/25. Vantaa 8.8.25. 9 s. + liitekartat, 12 s. /12/ http://www.ecac-ceac.org/ /13/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 25. Ilmailulaitos A 3/27. Vantaa 27.6. 27. 9 s. + liitekartat, 9 s. + Korjaupäivitys 3.4.28 /14/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 26. Ilmailulaitos A 4/27. Vantaa 27.6.27. 9 s. + liitekartat, 9 s. + Korjaupäivitys 3.4.28 /15/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 27. Ilmailulaitos A 2/28. Vantaa 3.4.28. 8 s. + liitekartat, 9 s /16/ Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 225. Ilmailulaitos Finavia A3/28. Vantaa 3.4.28. 7 s. + 6 liitekarttaa. /17/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 28. Ilmailulaitos A 4/29. Vantaa 13.7.29. 8 s. + liitekartat, 9 s /18/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 29. Ilmailulaitos A 3/21. Vantaa 19.5.21. 9 s. + liitekartat, 9 s 21.3.211 Finavia Oyj A1/211
Kassakumpu Kassakumpu Terrisuo Terrisuo Nummenpää Tapiola Tapiola Mikkolanmäki Mikkolanmäki Pukkila Pukkila Hongisoja Hongisoja 4 8 Perttula Siippoo Kilometriä Sahamäki Sahamäki Helkku Helkku Nurmijärvi Tuomala Rusutjärvi Palojoki Södra Paipis Byända Byända Kytömaa Kytömaa Kaskela Kaskela Nummimäki Talvisto Talvisto Vihti Jukola Jukola Jokipelto Jokipelto Klaukkala Koivikko Koivikko Kivistö Vantaa Odilampi Helsinki-Vantaan Helsinki-Vantaan Röylä Solvalla Nupuri Hämeenkylä Pähkinärinne Pähkinärinne Vapaala Vapaala Bemböle Bemböle Laaksolahti Laaksolahti Viherlaakso Viherlaakso Kauniainen Karakallio Karakallio Hakunila Kaivoksela Kaivoksela Pakila Tapanila Malmi Helsinki Lintuvaara Lintuvaara Nybygget Nybygget Haaga Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 21 käytetyt laskentareitit Björnsö Björnsö Östersundom Vesala Vesala Lentoonlähdöt, kiitotiet 4R, 22R <4/ päivä <16/ päivä Vaakkola Vaakkola >16/päivä Västerskog Gumbostrand Gumbostrand Hajonnan havainnollistaminenhusö reittitiheyskartan avulla Husö Pihlajamäki Pihlajamäki Oulunkylä Oulunkylä Sotunki Sotunki RajakyläMelulaskennassa Konala Konala Pirkkola Pirkkola <2/ päivä Massby <8/ päivä Kaskela Kaskela Haltiala Haltiala <6/ viikko <1/ päivä Vantaanlaakso Vantaanlaakso Etelä-Kaarela Etelä-Kaarela Oittaa Oittaa <5/ viikko Immersby Tikkurila Puotinen Puotinen Bodominjärvi <4/ viikko Kuninkaanmäki Vantaanpuisto Vantaanpuisto Martinlaakso Vanhakartano Vanhakartano <3/ viikko Itä-Hakkila Kunnarla Bodom Bodom < 2/ viikko Lilljofs Lilljofs Koivukylä Koivukylä Askisto Askisto Pakankylä Pakankylä Lentoa / 1x1 m < 1/ viikko Hindsby Viirilä Viirilä Vantaankoski Nuuksio Reittitiheyskartta Rekola Lentoasema Lentoasema Petas Petas Pigby Pigby Maantiekylä Maantiekylä Lahnus Kalajärvi Kalajärvi Brobacka Brobacka Nikinmäki Nissbacka Hanala Hanala Vestra Vestra Velskola Velskola Nikkilä Svartböle Svartböle Korso Sjöskog Sjöskog Keimola Luukki Hertsby Hertsby Johanneberg Johanneberg Seutula Simola Simola Takkula Kalmari Kalmari Sipoo Koivikko Koivikko Ruotsinkylä Myllykylä Myllykylä Ketunkorpi Ketunkorpi Kalmar Kalmar Nickby Riipilä Snäckens Snäckens Saarijärvi Hyrylä Hyrylä Ahjo Ahjo Metsäkylä Metsäkylä Harjula Harjula Skogby Lakisto Lakisto Kerava Savio Lintumetsä Lintumetsä Kuonomäki Kuonomäki Espoo Lahela Lahela Reuna Reuna Syrjälä Syrjälä Pyykorpi Nahkela Toivola ToivolaToivala Toivala Mäntysalo Mäntysalo Palsi Palsi Tallmo Talma Tuusula Klaukkalan Klaukkalan Metsäkylä Metsäkylä Lepsämä Brusas Brusas Paipis Paippinen Blekdal Blekdal Numlahti Numlahti Valkjärvi Valkjärvi Ristinummi Ristinummi Tuusulanjärvi Nummi Nummi Norra Paipis Keravanjoki Järvenpää Rannikonmäki Rannikonmäki Viikki Mellunkylä Mellunkylä Vuosaari Finavia Oyj A1/211 1 : 1 Liitekartta 1
Nummenpää Järvenpää 4 8 Perttula Siippoo Kilometriä Nurmijärvi Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Tuomala Rusutjärvi Palojoki Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Tuusula Lepsämä Nahkela Kerava Nickby Klaukkala Vihti Norra Paipis Keravanjoki Sipoo Savio Nikkilä Riipilä Skogby Ruotsinkylä Pyykorpi Korso Nikinmäki Nissbacka Seutula Takkula Saarijärvi Luukki <3/ viikko Vantaa Odilampi <4/ viikko Kuninkaanmäki <5/ viikko Immersby <6/ viikko <1/ päivä Tikkurila Vantaankoski Nuuksio Reittitiheyskartta Lentoa / 1x1 m < 1/ viikko Hindsby < 2/ viikko Rekola Lahnus Röylä Solvalla Kivistö Keimola Itä-Hakkila Espoo Martinlaakso Kunnarla <2/ päivä <4/ päivä Massby <8/ päivä <16/ päivä Hämeenkylä Bodominjärvi Pakila Nupuri Tapanila Malmi Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 21 >16/päivä Västerskog Helsinki käytetyt laskentareitit Östersundom Lentoonlähdöt, kiitotiet 4L, 22L, 15 ja 33 Rajakylä Melulaskennassa Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan avulla Kauniainen Haaga Viikki Vuosaari Finavia Oyj A1/211 1 : 1 Liitekartta 2
Nummenpää Järvenpää 4 Norra Paipis Keravanjoki 8 Perttula Kilometriä Siippoo Nurmijärvi Tuomala Rusutjärvi Palojoki Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Tuusula Lepsämä Nahkela Kerava Nickby Klaukkala Vihti Nikkilä Sipoo Savio Riipilä Skogby Ruotsinkylä Pyykorpi Korso Nikinmäki Nissbacka Seutula Takkula Saarijärvi Luukki < 2/ viikko <3/ viikko Vantaa Odilampi Kuninkaanmäki <2/ päivä <4/ päivä Massby <8/ päivä Martinlaakso Kunnarla <5/ viikko <1/ päivä Itä-Hakkila Espoo <4/ viikko Immersby <6/ viikko Tikkurila Vantaankoski Nuuksio Reittitiheyskartta Lentoa / 1x1 m < 1/ viikko Hindsby Rekola Lahnus Röylä Solvalla Kivistö Keimola <16/ päivä Hämeenkylä Bodominjärvi Pakila Nupuri Helsinki Tapanila Malmi Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 21 >16/päivä Västerskog RajakyläMelulaskennassa käytetyt laskentareitit Östersundom Laskeutumiset, kiitotiet 4L, 4R, 15, 22L, 22R, 33 Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan avulla Kauniainen Haaga Viikki Vuosaari Finavia Oyj A1/211 1 : 1 Liitekartta 3
Nummenpää Järvenpää 4 5 8 Perttula Siippoo Nurmijärvi Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Kilometriä Tuomala Rusutjärvi Palojoki Södra Paipis 55 Nummimäki Tallmo Talma Tuusula Lepsämä Norra Paipis Keravanjoki Nahkela Kerava Nickby Klaukkala Vihti Sipoo Savio 6 Riipilä Skogby Ruotsinkylä Pyykorpi Korso 65 Seutula Takkula Saarijärvi Asukasmäärät, Census29 Rekola Hindsby Henkilöä / 1 m x 1 m Lahnus 5 Röylä Solvalla Nikinmäki Nissbacka Kivistö Keimola Luukki 1-1 Vantaa Odilampi 55 Vantaankoski Nuuksio 6 Kuninkaanmäki 65 Hämeenkylä Bodominjärvi Pakila Nupuri Tapanila Malmi Kauniainen Haaga 21-5 Immersby Martinlaakso Kunnarla 11-2 51-1 Tikkurila Itä-Hakkila Espoo Nikkilä 11-2 21-3 Massby 31 - Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 21 Västerskog Vuosi 21, toteutunut tilanne. Helsinki 55, 6 ja 65 db Östersundom Rajakylä Lden (5), Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Vuosaari Finavia Oyj A1/211 1 : 1 Liitekartta 4
Nummenpää Järvenpää 4 8 Perttula Siippoo Nurmijärvi Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Kilometriä Tuomala Rusutjärvi Palojoki Södra Paipis Nummimäki Lepsämä Tallmo Talma Tuusula 5 Norra Paipis Keravanjoki Nahkela Kerava Nickby Klaukkala Vihti Sipoo Savio Riipilä 55 Skogby Ruotsinkylä Pyykorpi Korso 6 Seutula Takkula Saarijärvi Asukasmäärät, Census29 Rekola Hindsby Henkilöä / 1 m x 1 m Lahnus Röylä Solvalla Nikinmäki Nissbacka 65 Kivistö Keimola Luukki Odilampi 5 Vantaankoski Nuuksio 55 6 1-1 Vantaa 65 Kuninkaanmäki Hämeenkylä Bodominjärvi Pakila Nupuri Tapanila Malmi Kauniainen Haaga 21-5 Immersby Martinlaakso Kunnarla 11-2 51-1 Tikkurila Itä-Hakkila Espoo Nikkilä 11-2 21-3 Massby 31 - Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 21 Västerskog Vuosi 21, toteutunut tilanne. Helsinki (5), 55, 6 ja 65 db Östersundom Rajakylä LAeq24h Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Vuosaari Finavia Oyj A1/211 1 : 1 Liitekartta 5
Nummenpää Järvenpää 4 8 Perttula Siippoo Nurmijärvi Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Kilometriä Tuomala Rusutjärvi Palojoki Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Tuusula Lepsämä Nahkela Nickby Nikkilä Sipoo Savio Riipilä 55 Skogby Ruotsinkylä Pyykorpi Korso 6 Seutula Takkula Saarijärvi Asukasmäärät, Census29 Rekola Hindsby Henkilöä / 1 m x 1 m Lahnus Röylä Solvalla Nikinmäki Nissbacka 65 Kivistö Keimola Luukki 1-1 Vantaa 65 Odilampi Vantaankoski Nuuksio Espoo Kerava Klaukkala Vihti Norra Paipis Keravanjoki Kuninkaanmäki 6 Immersby Itä-Hakkila Martinlaakso Kunnarla Hämeenkylä Bodominjärvi Pakila Nupuri Tapanila Malmi Kauniainen Haaga 21-5 51-1 Tikkurila 55 11-2 11-2 21-3 Massby 31 - Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 21 Västerskog Vuosi 21, päivä, toteutunut tilanne. Helsinki 55, 6 ja 65 dböstersundom Rajakylä LAeq (7-22) Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Vuosaari Finavia Oyj A1/211 1 : 1 Liitekartta 6
Nummenpää Järvenpää 4 8 Perttula 45 Siippoo Nurmijärvi Tuomala Rusutjärvi Palojoki Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Kilometriä Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Tuusula Lepsämä Nahkela Vihti Kerava 5 Klaukkala Norra Paipis Keravanjoki Nickby Nikkilä Sipoo Savio Riipilä Skogby 55Ruotsinkylä Pyykorpi Korso Seutula Takkula Saarijärvi Lahnus Röylä Solvalla Kivistö Keimola Luukki Nikinmäki Nissbacka 6 45 Odilampi 5 55 Hindsby Henkilöä / 1 m x 1 m 1-1 Vantaa 6 Kuninkaanmäki Martinlaakso Kunnarla Hämeenkylä Bodominjärvi Pakila Nupuri Tapanila Malmi Kauniainen Haaga 21-5 Immersby Itä-Hakkila Espoo 11-2 51-1 Tikkurila Vantaankoski Nuuksio Asukasmäärät, Census29 Rekola 11-2 21-3 Massby 31 - Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 21 Västerskog Vuosi 21, yö, toteutunut tilanne. Helsinki (45), 5, 55 ja Östersundom 6 db Rajakylä LAeq (22-7) Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Vuosaari Finavia Oyj A1/211 1 : 1 Liitekartta 7
Nummenpää Järvenpää 4 8 Perttula Siippoo Nurmijärvi Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Kilometriä Tuomala Rusutjärvi Palojoki Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Tuusula Lepsämä Norra Paipis Keravanjoki Nahkela Kerava Nickby Klaukkala Vihti Sipoo Savio Nikkilä Riipilä Skogby Ruotsinkylä Pyykorpi Korso Nikinmäki Nissbacka Seutula Takkula Saarijärvi Luukki Lahnus Röylä Solvalla Kivistö Keimola Rekola Vuosi 21 Odilampi Asukasmäärät, Census29 Henkilöä / 1 m x 1 m 1-1 Kuninkaanmäki 11-2 Immersby Tikkurila Vantaankoski Nuuksio Hindsby Vantaa Vuosi 29 21-5 51-1 Itä-Hakkila Espoo 11-2 Massby Martinlaakso Kunnarla 21-3 Bodominjärvi Pakila Nupuri Tapanila Malmi Haaga Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 21 Rajakylä Lden 55 Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 31 - Hakunila Hämeenkylä Kauniainen Västerskog Helsinki db vuosina 29Östersundom ja 21 Vuosaari Finavia Oyj A1/211 1 : 1 Liitekartta 8
Nummenpää Järvenpää 4 8 Perttula Siippoo Nurmijärvi Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Kilometriä Tuomala Rusutjärvi Palojoki Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Tuusula Lepsämä Norra Paipis Keravanjoki Nahkela Kerava Nickby Klaukkala Vihti Nikkilä Sipoo Savio Riipilä Skogby Ruotsinkylä Pyykorpi Korso Nikinmäki Nissbacka Seutula Verhokäyrä/kehitystilanne Saarijärvi Takkula Keimola 225 yhdistelmä Luukki Lahnus Röylä Solvalla Kivistö Rekola Asukasmäärät, Census29 Vuosi 199 Odilampi Henkilöä / 1 m x 1 m Vantaa Vuosi 21 1-1 Kuninkaanmäki 11-2 Immersby Tikkurila Vantaankoski Nuuksio 21-5 51-1 Itä-Hakkila Espoo 11-2 Massby 21-3 Martinlaakso Kunnarla Pakila Nupuri Tapanila Malmi 31 - Hakunila Hämeenkylä Bodominjärvi Hindsby Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 21 Västerskog Helsinki Rajakylä Lden 55 db vuosina 199Östersundom ja 21 sekä verhokäyrä/kehitystilanne 225 yhdistelmä Kauniainen Haaga Viikki 29 laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Vuosaari Finavia Oyj A1/211 1 : 1 Liitekartta 9