Paikallislehti 2013 -kilpailun palkittavat lehdet. Sarja: Kerran viikossa ilmestyvät lehdet. 1) Kalajokiseutu



Samankaltaiset tiedostot
Pe Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen

Tekniset tiedot /

Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009

Lukijatutkimus Tutkimusraportti Focus Master Oy

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Käsitteitä ja määritelmiä

ESLUn viestinnän seuraseminaari Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu Erkki Hujanen Kaleva

Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, OULU / PL 170, OULU / Puhelin (08) /

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

LovOne tutkimushankkeen johtopäätöksiä /jm

VPT 2007 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus. Yhteenveto

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

AIMO käyttötapauksia

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

TAVOITA TALOYHTIÖN TEKIJÄT KOTITALO-LEHDEN JA ISÄNNÖINTI-INFON MEDIAKORTIT 2017

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Maailmankansalainen ja media

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Media-analyysi. osana hyvien väestösuhteiden mittaamista paikallistasolla.

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite. Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Laadukas data ja kohdentamisen hyöty mainoskampanjoissa

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Mediatyö murroksessa

VANHAN ( ) JA UUDEN ( ) OPETUSSUUNNITELMAN VASTAAVUUDET

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Oy Observer Finland Ab tel: fax:

Sähköisen journalismin muutosvoimia Kirkon viestintäpäivät Lento tulevaisuuteen Atte Jääskeläinen johtaja, vastaava päätoimittaja

Tabloiditutkimus meillä ja muualla:

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.4 Juttukentän tiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano

(5) Palkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta.

Helpoin tapa hoitaa yrityksesi näkyvyys. Markkinointipalvelusi verkossa

Maksullisen sisällöt tulevat katoavatko silmäparit, paraneeko laatu? Maksullisen sisällön vaikutus median yleisöön. Johanna Suhonen 26.2.

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Työnhaku 2.0. #viestikoulu Sanna Saarikangas

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten?

Työntekijöiden kestävästä liikkumisesta imagotekijä. Virpi Salmi

LT JA JT TARKASTUSTILASTO 2016

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

VERKON. Taloustutkimus Oy

Sipoon Sanomat on Sipoon ykköslehti, sillä millään muulla lehdellä ei ole yhtä suurta levikkiä Sipoossa.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Tavoita äänestysikäistä lukijaamme! Kuntavaalit

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää.

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO

TILAA OMA AAMUPOS. Netissä aamuposti.fi/tarjo. aamuposti.fi

Alueviesti. Lukijatutkimus lehden jakelualueella Raportti Marras-joulukuu 2014

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013

Avainsanat fanitaide, fanikulttuuri, visuaalinen kulttuuri, populaarikulttuuri, kuvataidekasvatus, sähköpostihaastattelu

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE:

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty , , OSAAMISPORTFOLIO

Vinkkejä hankeviestintään

Mitä mediassa tapahtuu?

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli

Mallilukijoiden lukijamallit

Katsaus verkkojulkaisuihin. Pasi Kivioja ProComin lehtikatsaus

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää:

Suoritusraportointi: Loppuraportti

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Syyskuu 2007

Transkriptio:

Paikallislehti 2013 -kilpailun palkittavat lehdet Sarja: Kerran viikossa ilmestyvät lehdet 1) Kalajokiseutu Kalajokiseudussa paikallisjournalismin tavoitteet on asetettu korkealle: Lehti asettaa tehtäväkseen selvittää tärkeisiin aiheisiin (esimerkiksi kaavoitushankkeeseen) liittyvät avoimet kysymykset ja pyrkii hakemaan niihin mahdollisimman täsmälliset vastaukset. Kunnallisten päätösten uutisoinnissa lehti painottaa ratkaisuja: tuleeko meluvalli, paraneeko vesistön tila? Lehti antaa myös paikallisten ihmisten nostaa esiin huolenaiheita niin uutisissa, yleisönosastolla kuin verkossakin. Lehden kieli on tiivistä ja selkeää. Kuvan käyttö ja ulkoasun selkeys osoittavat toimituksen vahvaa ammattitaitoa. 2) Laukaa-Konnevesi Lehdessä välittyy aidosti vaikutelma siitä, että paikallislehti edustaa kaikkia alueen asukkaita. Erityisesti nuorten, naisten ja vanhusten asiat tuodaan vahvasti esiin. Lehdellä on silmää myös paikalliselle historialle. Lukijoiden kuvien ja yleisönosaston kautta lukijoiden osuus sisällön tuottamisessa on poikkeuksellisen vahva. Lehden ulkoasu on perinteinen, mutta selkeä. 3) Sydän-Hämeen Lehti Sydän-Hämeen Lehden runsaus korostaa hitaan journalismin arvoja, joissa keskeistä ei ole uutisoinnin nopeus vaan aiheiden monipuolisuus ja kattavuus. Kattavuus tarkoittaa tässä tapauksessa myös sitä, että jutut sijoittuvat kuntakeskuksista kylille. Pitkät ja perusteelliset jutut antavat lehdelle mahdollisuuden aiheiden taustoittamiseen tai muuten vain tarkkaan kuvaamiseen (esimerkiksi henkilöjutut). Toisaalta perustelut näiden juttujen ajankohtaisuudesta eivät välttämättä aina välity lukijalle saakka.

Sarja: Kaksi kertaa viikossa ilmestyvät lehdet 1) Loviisan Sanomat Loviisan Sanomista välittyy vahva paikallinen asiantuntemus, joka nousee esiin aiheiden punnittuna tarkasteluna. Lehti ei vain kuvaa paikallisia tapahtumia vaan pyrkii analysoimaan alueensa tilaa ja tulevaisuutta. Asiantuntevan kuntauutisoinnin ja paikallisten tapahtumien raportoinnin rinnalla lehti käsittelee erityisen laajasti paikallista taloutta ja työelämää sortumatta yritysten markkinointiin. Toimituksen ammattitaito välittyy sekä teksteissä että etenkin valokuvien rohkeassa käytössä. 2) Tyrvään Sanomat Tyrvään Sanomilla on kirkas journalistinen idea, jossa lehti pyrkii aidosti lähelle lukijaa. Uutisoinnissaan se nostaa asukkaiden arviot userimmiten kärkeen onpa tarkastelun kohteena sitten kunnallinen päätöksenteko, kaupalliset palvelut tai liikunta ja vapaa-aika. Paikallisten ihmisten mielipiteiden arvostus ulottuu yleisönosastosta juttujen kuvitukseen, taittoon ja otsikointiin. 3) Turun Tienoo Turun Tienoo luottaa siihen, että paikallislehtijournalismin ytimessä ovat puhuttelevat jutut. Niiden tekemisessä lehti voi esimerkiksi tutkia itse vuokratyön merkitystä työntekijöille ja yrityksille tai hakea paikallisia tulkintoja muualla maassa ilmenneisiin koulujen työrauhaongelmiin. Turun Tienoo ilmentää ajatusta siitä, että journalismissa sisältö on tärkeintä, vaikka journalistinen kunnianhimo ei välttämättä ulotu jokaiseen juttuun tai lehdenteon kaikille osa-alueille.

Sarja: Kolme kertaa viikossa ilmestyvät lehdet (toimitus 1 9) 1) Nokian Uutiset Nokian Uutiset luo vaikutelman siitä, että sen välittämä kuva paikallisista ilmiöistä kertaa sillä hetkellä kaiken olennaisen hyvin kompaktissa muodossa. Lehden käsitys paikallisista ja ajankohtaisista ilmiöistä on joustava ja monipuolinen. Se jakaa huomionsa tasaisesti kunta-asioihin, elinkeinoelämään ja ihmisten vapaa-ajan toimintaan. Kilpailulehden pääjutussa lehti selvitti julkisten terveyspalvelujen toimivuutta. Kaupungin tilastojen ja asianosaisten haastattelujen tuloksena syntyi tiivis kokonaiskuva, joka toimii mainiona lähtökohtana lukijoiden omille keskusteluille. 2) Uudenkaupungin Sanomat Uudenkaupungin Sanomat on monipuolinen ja konstailematon vanha kunnon paikallislehti. Lehti antaa tilaa kunta-asioille ja pienyrityksille sekä taiteelle ja urheilulle. Vilkkaalla tekstiviestipalstalla lehti toimii myös paikallisen julkisen keskustelun paikkana. Lehden selkeä ja pelkistetty ulkoasu on toteutettu vilkuilematta ajanmukaisia konsernimalleja. 3) Sisä-Suomen Lehti Sisä-Suomen Lehdessä yhdistyy pyrkimys journalistiseen priorisointiin ja sisällölliseen sallivuuteen. Kilpailuun lähetetyssä numerossa lehti keskittyy paikallisen kaavoitushankkeen avaamiseen ja antaa jutussa äänen sekä kaavoittajille ja rakennuttajille kuin asukkaillekin. Muualla lehdessä pääsevät vuorollaan esiin niin paikalliset yrittäjät kuin harrastajatkin. Lehden jutut, kuvitus ja taitto luovat yhdessä vaikutelmaa siitä, että Sisä-Suomen Lehteä on helppo lähestyä niin lukijana kuin juttujen kohteenakin.

Sarja: Kolme kertaa viikossa ilmestyvät lehdet (toimitus 10 tai yli) 1) Västra Nyland Västra Nylandissa paikallisuus ei ole nurkkakuntaista. Toimituksen ammatillisen harkinnan tuloksena paikallisesti tärkeiksi aiheiksi valikoituvat yhtälailla kaupungin vuokratalojen vuokran korotukset kuin ministerin näkemykset kuntaliitoksista. Näyttävä ja puhutteleva reportaasi päiväkotilasten tutustumisesta taideteoksiin on osoitus siitä, kuinka lehden osallistuminen ulkopuolisten rahoittamiin asukasprojekteihin voi tuottaa journalistisesti perusteltuja tuotoksia. Västra Nylandin kulttuurijutut koostuvat paljolti asiantuntevista arvosteluista, jotka ovat käyneet harvinaisiksi jopa maakuntalehdissä. Lehden ulkoasu on muihin kilpailijoihin nähden poikkeuksellisen tasapainoinen ja tyylikäs. 2) Itä-Häme Itä-Häme ei tingi uutisaiheiden ja juttutyyppien kattavuudesta. Suhteellisen suppeaan itsetuotettuun aineistoon on sovitettu perinteistä kuntauutisointia, talousuutisia ja viikonvaihteen liitteille ominaisia reportaaseja. Lehden kuntauutisoinnissa laaja analyysi lukioiden oppilasmäärän kehityksestä ja sen vaikutuksista on oivallinen esimerkki siitä, kuinka toimitus voi tuottaa uutta tietoa tiiviissä ja havainnollisessa muodossa. Viikonvaihdeosastolla lehdellä on ollut rohkeutta levittää pääjuttu jopa kolmelle sivulle. 3) Nya Åland Nya Ålandissa välittyy mielikuva maakunnallisesta, ellei jopa valtakunnallisesta lehdestä. Lehden journalistinen ote on ammattimainen ja asiantunteva, mikä näkyy tekstien, kuvien ja ulkoasun laadussa. Lehden paikallisuutisoinnissa korostuvat suuret yksiköt (isot yritykset) ja korkean tason toimijat (ulkoministeri ja maakuntaneuvoston ministerit). Näiden oheen lehti tuo esiin myös arkielämän ilmiöitä ja ihmisiä, mutta nämä kaksi maailmaa yhtäällä talous ja politiikka, toisaalla ihmisten elämismaailma jäävät varsin etäälle toisistaan.

Sarja: Verkkolehdet Sarja: Verkkolehdet (kerran viikossa ilmestyvät) 1) Sydän-Hämeen Lehti Sydän-Hämeen Lehdellä on paikallislehtien tarpeisiin ja resursseihin taitavasti sovitettu verkkopalvelu, jossa paperilehdestä löytyviä juttuja täydennetään varsin nopeasti päivittyvillä paikallisilla verkkouutisilla. Verkkolehdessä on otettu laajasti käyttöön suuremmissa välineissä vakiintuneita verkkojournalismin muotoja, kuten videoklippejä ja lukijoiden blogeja. Verkkolehden käyttäjillä on myös mahdollista jakaa Sydän-Hämeen Lehden sisältöjä toisilleen sosiaalisessa mediassa. Verkkolehden visuaalinen ilme on selkeä ja hallittu. Sarja: Verkkolehdet (kahdesti viikossa ilmestyvät) 1) Jämsän Seutu Jämsän Seudun verkkosivusto tarjoaa paperilehden rinnalle tiheään päivitetyn, monipuolisen uutispalvelun. Helposti navigoitavan verkkopalvelun rakenne on konsernissa luotu, mutta lehti on muokannut sen sisältöalueet monipuolisesti omanlaisikseen. Verkon mahdollisuuksia on otettu käyttöön esimerkiksi videoklippejä tarjoamalla, ja aineistoa voi jakaa edelleen sosiaalisessa mediassa. Verkkopalvelusta löytyvät tuoreempien arkistojen aarteiden lisäksi myös Jämsän Seudun vanhat paikallislehdet vuosilta 1921 41. Käyttäjillä on monia mahdollisuuksia osallistua sisällön tuottamiseen, ja Jämsän Seutu on onnistunutkin hyvin lukijoiden aktivoinnissa. Sarja: Verkkolehdet kolme kertaa viikossa tai useammin (toimitus 1 9) 1) Valkeakosken Sanomat Valkeakosken Sanomat on valinnut verkon monista mahdollisuuksista verkkopalveluunsa ne, jotka luontevasti tukevat paikallislehden tehtäviä. Pääpaino on paikallisten uutisten päivittämisessä, minkä lisäksi käyttäjille tarjotaan mahdollisuus jakaa juttuja toisilleen ja kommentoida niitä. Verkkopalvelusta löytyy myös verkkaisemmin päivittyvää materiaalia, kuten yleisöblogeja. Sarja: verkkolehdet kolme kertaa viikossa tai useammin ilmestyvät (toimitus yli 10) 1) Nya Åland Nya Åland tarjoaa säännöllisesti päivittyvän paikallisuutistarjonnan rinnalla poikkeuksellisen laajan valikoiman nimenomaan verkkojulkaisemiselle ominaisia sisältöjä ja juttutyyppejä. Useaan eri teemaalueeseen jaettuja juttuja on runsaasti ja monipuolisesti. Videotarjonta on erityisen laajaa.

Lukijoilla on mahdollisuus kommentoida juttuja ja välittää niitä edelleen sosiaalisen median kautta. Kokonaisuus osoittaa vahvaa luottamusta verkkomedian mahdollisuuksiin. Paikallislehden arviointi: Vuoden 2013 parhaiden paikallislehtien valinnat on tehty tänä vuonna Tampereen yliopiston Median, viestinnän ja teatterin yksikössä (CMT). Journalistiikan ja visuaalisen journalismin opiskelijoista koostuva opiskelijaryhmä on syys- ja lokakuun aikana analysoinut kaikki kilpailuun osallistuneet lehdet. Ryhmään ovat kuuluneet: Anna Egutkina, Ilmari Hiltunen, Jenna Lehtonen, Anu Ritvanen, Emmi Rossi ja Riina Stén. Lehtien arviointikriteerien laadinnasta ovat vastanneet yliopistotutkija, YTT Heikki Heikkilä ja koulutussuunnittelija Pia Sivunen, jotka ovat myös ohjanneet projektiryhmän työskentelyä.