Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki
Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetään uudistamalla kunta- ja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa, parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoittamalla kuntien tehtävien laajentamista. Kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa.
Hallitusohjelma Hallitus parantaa hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita päättäväisesti. Koko maata kehitetään alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen. Eriarvoisuuden kasvun todetaan olevan vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Hallitusohjelman mukaan peruspalveluohjelman pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta vahvistetaan tavoitteena kuntatalouden nykyistä parempi ennakointi.
Hallitusohjelma Hallitus lähtee siitä, että kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskuntaa rakennettaessa. Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitus kehittää kulttuurisen moninaisuuden tunnistavaa kulttuuripolitiikkaa, jossa kulttuuri on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa ja erityistoimilla parannetaan osallisuutta kulttuuriin nyt ulkopuolelle jäävissä ryhmissä.
Kuntalain uudistaminen Maaliskuussa 2011 valtiovarainministeriö asetti kuntalain uudistamista varten Kunnallishallinnon rakenne- ja Kunnan talous -työryhmät. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän tavoitteena on selvittää ja arvioida kuntalain kokonaisuudistuksen pohjaksi kunnallishallinnon ja kuntapalvelujen vaihtoehtoisia rakennemalleja.
Selvitys kuntien kulttuuritoiminnasta Maaliskuussa 2011 ilmestynyt professori Anita Kankaan ja ministeri Kalevi Kivistön laatima selvitys kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikasta Selvityksen mukaan paikallisen kulttuuritoiminnan suuri haaste on kuntien erilaiset taloudelliset ja muut edellytykset kulttuuripalveluiden tarjoajina ja kuntalaisten eriarvoisuus palveluiden saatavuudessa. Alue-erot kulttuurin kulutuksessa ovat Suomessa EU-maiden suurimpia. Kulttuuripalveluiden tarjonta pääkaupunkiseudun sekä maakuntakeskusten ulkopuolella on niukkaa ja satunnaista. Yhteensä 2,4 miljoonaa suomalaista asuu kunnissa (274 kuntaa), jotka käyttävät 0-15 euroa/asukas yleiseen kulttuuritoimeen. Muu osa suomalaista asuu kunnissa (74 kuntaa), jotka käyttävät tarkoitukseen 16-70 euroa/asukas. Taide- ja kulttuurilaitokset (museot, teatterit, orkesterit) keskittyvät näihin kuntiin
Muu kuntien kulttuuritoiminta Kunnat rahoittavat yleisen kulttuuritoiminnan lisäksi mm. kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimintaa, taiteen perusopetusta, kansalais- ja työväenopistoja, perusopetusta ja kulttuurialan EU-hankkeita vastinrahoituksella. Monien kuntien kulttuurielämää monipuolistavat lisäksi kolmannen ja yksityisen sektorin organisoimat palvelut, esimerkkinä erilaisten kulttuuritilaisuuksien ja tapahtumien organisointi. Kulttuuripalveluiden kysyjinä ja joissakin tapauksessa myös niiden tuottajina voivat toimia kunnan asukkaiden lisäksi vapaa-ajan asukkaat.
Kolmen maakunnan tarkastelu kulttuuripalveluiden näkökulmasta Seuraavassa on tarkasteltu Uudenmaan, Satakunnan ja Lapin maakuntien kulttuuripalveluita yleisen kulttuuritoimen nettokustannusten, valtionosuuslaitosten, festivaalien ja taiteen perusopetuksen näkökulmasta Kartat ovat suuntaa-antavia, joten niistä voi puuttua esim. voslaitoksia ja festivaaleja Kartat on laadittu kuntalain uudistamisen Kunnallishallinnon rakenne työryhmän työhön liittyen Aineistoa on tarkoitus täydentää, laatia koko maasta ja tuottaa myöhemmin julkaisuksi Kartoissa tarkastellaan palveluiden saatavuutta tällä hetkellä 30 kilometrin säteellä palvelun sijainnista, kuntauudistuksessa lähtökohtana ovat työssäkäyntialueet
Kehittämishankkeen tavoitteet Kansalaisten eriarvoisuuden vähentämiseksi ja palveluiden tasaarvoisen saatavuuden takaamiseksi käynnistetään poikkisektoraaliseen ja kuntarajat ylittävään yhteistyöhön tähtäävä kulttuuripalvelutarjontaa kunnissa vahvistava kehittämishanke. Hanke keskittyy erityisesti kuntiin, joissa yleiseen kulttuuritoimintaan käytetään 0-15 euroa/asukas. Poikkisektoraalisessa hankkeessa rakennetaan yhteistyömuotoja palveluiden tuottamiseksi ja/tai hankkimiseksi eri sektoreiden yhteistyönä ja/tai kuntien yhteistyönä ja etsitään määrittelyjä sille, millainen tulisi olla vahvojen peruskuntien kulttuuritarjonta ja kulttuuri peruspalveluna.
Kehittämishankkeen tavoitteet Perustella tulevaa maan laajuista kuntauudistusta varten kulttuuripalveluiden asema yhtenä peruspalveluiden muotona. Tällä tuetaan myös hallitusohjelman eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen liittyvän painopistealueen toimeenpanoa. Hallitusohjelma korostaa palvelualojen merkitystä ja työllisyyden edistämistä. Kunnissa tarjottavat kulttuuripalvelut tarjoavat kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaisille työllistymismahdollisuuksia maan eri osissa. Luoda kokeilutoiminnan ja tiedon välityksen kautta pysyviä, uudenlaisia tuotantotapoja kulttuuripalveluiden saatavuuden vahvistamiseksi. Tarjota aineksia peruspalveluiden arvioinnin toteuttamisen sisältöihin ja toimeenpanoon kulttuuritoimen osalta. Kulttuuritoimesta ei ole aiemmin laadittu peruspalveluiden arviointia, mutta kulttuuri on otettu huomioon mm. peruspalveluohjelmassa 2012-2015 ja peruspalveluiden arvioinnin kehittämistyöryhmän muistiossa.
Kehittämishankkeen toimenpiteitä Selvitetään, mikä on kulttuuripalvelujen asema kunnan peruspalveluna sellaisissa kunnissa, jotka käyttävät yleiseen kulttuuritoimintaansa alle 15 euroa ja analysoidaan kuntien kulttuuripalvelujen tuotantomuotojen parhaita käytäntöjä kulttuuripalvelujen organisointia ja saavutettavuutta kehittäneiden hankkeiden pohjalta Pysyvien käytäntöjen ja mallien löytäminen kulttuuripalveluiden tuottamiseksi tavoitteena kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen ja siten kulttuurisen osallisuuden ja tasa-arvoisuuden vahvistaminen
Lisätietoja Kirsi Kaunisharju, opetus- ja kulttuuriministeriö, kirsi.kaunisharju@minedu.fi
Kiitos!