Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Luonnos 15.4.2014
1 LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 4 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 4 1.2 Opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet... 4 1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen... 6 1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut... 6 LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA... 8 2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet... 8 2.2 Perusopetuksen arvoperusta... 9 2.3 Oppimiskäsitys... 10 2.4 Paikallisesti päätettävät asiat... 11 LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET... 12 3.1 Perusopetuksen tehtävä... 12 3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet... 12 3.3 Laaja-alainen osaaminen... 13 3.4 Paikallisesti päätettävät asiat... 19 LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI... 20 4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen... 20 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet... 20 4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat... 22 4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet... 25 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat... 27 LUKU 5 OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KOULUTYÖN JÄRJESTÄMISESSÄ... 28 5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä... 28 5.2 Yhteistyö... 28 5.3 Opetuksen järjestäminen eri tilanteissa... 30 5.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta... 34 5.5 Paikallisesti päätettävät asiat... 36 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI... 39 6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri... 39 6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet... 39 6.3 Arvioinnin kohteet... 41 6.4 Opintojen aikainen arviointi... 42 6.4.1 Arviointi lukuvuoden aikana... 42 6.4.2 Arviointi lukuvuoden päättyessä... 43
2 6.4.3 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana... 43 6.4.4 Arviointi nivelvaiheissa... 44 6.5 Perusopetuksen päättöarviointi... 45 6.5.1 Päättöarvosanan muodostaminen... 46 6.5.2 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi... 47 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät... 48 6.7 Paikallisesti päätettävät asiat... 51 LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 52 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet... 52 7.1.1 Ohjaus tuen aikana... 52 7.1.2 Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana... 53 7.2 Yleinen tuki... 54 7.3 Tehostettu tuki... 54 7.3.1 Pedagoginen arvio... 55 7.3.2 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana... 55 7.4 Erityinen tuki... 57 7.4.1 Pedagoginen selvitys... 57 7.4.2 Erityisen tuen päätös... 58 7.4.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma... 59 7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen... 61 7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus... 62 7.4.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus... 63 7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot... 65 7.5.1 Tukiopetus... 65 7.5.2 Osa-aikainen erityisopetus... 65 7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet... 66 7.6 Paikallisesti päätettävät asiat... 67 LUKU 8 OPPILASHUOLTO... 70 LUKU 9 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 71 9.1 Saamelaiset ja saamenkieliset... 71 9.2 Romanit... 71 9.3 Viittomakieliset... 71 9.4 Muutoin monikieliset oppilaat... 72 9.5 Paikallisesti päätettävät asiat... 73
3 LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS... 74 10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia... 74 10.2 Laajamittainen kaksikielinen opetus... 76 10.3 Suppeampi kaksikielinen opetus... 77 10.4 Paikallisesti päätettävät asiat... 78 LUKU 11 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS... 79 11.1 Opetuksen järjestämisen periaatteet... 79 11.2 Paikallisesti päätettävät asiat... 79 LUKU 12 VALINNAISET OPINNOT... 80
4 LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Ohjausjärjestelmän muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset, opetussuunnitelman perusteet sekä paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvuosisuunnitelmat. Järjestelmän eri osat uudistuvat, jotta opetuksen järjestämisessä pystytään ottamaan huomioon muutokset koulua ympäröivässä maailmassa ja vahvistamaan koulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. (tukiaineisto) Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja -asetuksen sekä tavoitteet ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta 1. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan 2. Se on kokonaisvaltainen asiakirja, jonka tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista. Perusopetuslaki määrittelee Opetushallituksen velvoitteet ja valtuudet opetussuunnitelman perusteiden laadinnassa. Koska perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, perusteissa määritellään oppimiskäsityksen, arvoperustan, tehtävän, toimintakulttuurin, koulutyön käytännön järjestämisen sekä oppimisen tuen, oppilashuollon ja oppimisen arvioinnin kehittämistä ohjaavat periaatteet sekä oppiaineiden ja niitä yhdistävien kokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Perusteasiakirja sisältää myös tavoitteiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä sekä tarpeellisilta osin lainsäädäntöä, johon perusteissa määrättävät asiat perustuvat. Paikallinen opetussuunnitelma on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Opetussuunnitelmalla on keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävien ilmentämisessä ja toteuttamisessa. Opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa sekä koulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan kunnan muuhun toimintaan lasten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. 1.2 Opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 3. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus-, opetus- ja ohjaustyön, oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä perusopetuksen muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, opetuksen ja oppilashuollon keskeisiä sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen 1 Perusopetuslaki (628/1998), Perusopetusasetus (852/1998), valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta (423/2012) ja valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 2 Perusopetuslaki 14 1 mom. 3 Perusopetuslaki 15 1 mom.
5 liittyviä seikkoja. Opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman ottaen huomioon paikalliset olosuhteet sekä kulttuuriset ja kielelliset erityispiirteet ja mahdollisuudet, oppilaiden tarpeet sekä itsearvioinnin ja kehittämisen tulokset (tukiaineisto). Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä, vahvistaa koulutuksellista jatkumoa ja siten luoda hyvä perusta toisen asteen koulutukseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma, esiopetuksen opetussuunnitelma, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma, mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset. Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten 4. Opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista. Oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan 5. Opetuksen järjestäjä huolehtii myös opetussuunnitelmaan perustuvien lukuvuosisuunnitelmien laadinnasta. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa kussakin koulussa lukuvuoden aikana toteutetaan. Järjestäjän tulee tiedottaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä suunnitelmassa päätetyistä asioista. 6 Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön sekä eri ryhmien välisestä moniammatillisesta yhteistyöstä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä, mikä opetussuunnitelman laatimistapa on. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun 7. Myös huoltajien tulee voida osallistua opetussuunnitelmatyöhön ja vaikuttaa varsinkin kasvatustavoitteiden sekä kodin ja koulun yhteistyön määrittelyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja oppilaiden kehitysvaiheen huomioonottaviin osallistumistapoihin. Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Laki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia 4 Perusopetuslaki 15 1 mom. 5 Perusopetuslaki 16a, 17 ja 17a (642/2010) 6 Perusopetusasetus 9 7 Perusopetuslaki 47 a 1 mom. (1267/2013)
6 tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 8. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Yhteistyö myös muiden organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua. (tukiaineisto) Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea 9. Tämän oikeuden turvaamiseksi jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja. 1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. 10 Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää. Valtaosa arvioinnista on opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearviointia. Siinä voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä 11 (tukiaineisto). Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia. Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavia muutoksia paikalliseen opetussuunnitelmaan ja niiden viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja kehittää sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen. 1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut Opetuksen järjestäjä vastaa opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelmien laadinnasta edellä kuvattuja tavoitteita ja periaatteita noudattaen. Opetuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien päätösten delegoinnista kouluille. Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät ja opetussuunnitelmassa kuvattavat asiat, joita ei käsitellä muissa luvuissa. Tässä määrättäviin asioihin kuuluvat opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät seikat sekä opetuksen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta keskeiset rakenteelliset ja sisällölliset päätökset. Opetuksen järjestäjä päättää asioiden käsittelyjärjestyksestä opetussuunnitelmassaan. Tämän jälkeen opetussuunnitelman perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä opetussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kokonaisuuden osalta päättää ja kuvata. 8 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 9 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 10 Perusopetuslaki 21 1 ja 2 mom. (32/2003) 11 Perusopetuksen laatukriteerit, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012
7 Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassaan: Paikallisen opetussuunnitelman laatiminen - mikä on paikallisen opetussuunnitelman rakenne ja laatimistapa (koulujen yhteinen, koulukohtainen, seudullinen tai muu ratkaisu) - millä kielillä annettavaa opetusta varten opetussuunnitelma laaditaan ja erikseen hyväksytään (suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten) - miten opetussuunnitelman laaditaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa - miten huolehditaan oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevien osuuksien laatimisesta yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa - miten muiden tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä hyödynnetään opetussuunnitelman laadinnassa - miten opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja miten opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään - miten edistetään perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä Opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut - miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden ja oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijako) 12 - mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaisaineet ja miten valinnaisuus toteutetaan - miten taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit käytetään (miten tunnit jaetaan eri taide- ja taitoaineiden kesken, jätetäänkö tunteja oppilaille valinnaiseksi) - mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma ja miten se toteutetaan - mitkä ovat opetuksen mahdolliset painotukset ja miten ne toteutetaan (miten painotus näkyy tuntijaossa sekä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä) - mitkä ovat opetussuunnitelmaa mahdollisesti täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat (esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, tietostrategia, kestävän kehityksen ohjelma) - muut paikallisesti tärkeät näkökohdat 12 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012)
8 LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA Perusopetus luo perustan oppilaiden yleissivistykselle. Kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille 13. Perusopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet nousevat perustuslaista, perusopetuslaista ja -asetuksesta, valtioneuvoston asetuksesta sekä opetussuunnitelman perusteista. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Perusopetus rakentuu yhteiselle arvoperustalle ja käsitykselle oppimisesta. 2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Perusopetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa säädetään. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. 14 Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 15. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet. Lisäksi oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut 16. Oppilashuollon järjestämistä ohjaa oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 17. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 18. Oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria. Ruokailutilanteen on oltava ohjattu. 19 Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, sukupuolisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 20. Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia oppilaitoksia huolehtimaan siitä, että ihmisillä on sukupuoleen katsomatta samat mahdollisuudet koulutukseen 21. Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-arvolain toteutumista 22. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon mm. turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietojen käyttöä, julkisuutta ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus muodostaa historiallisen ja eettisen perustulkinnan ihmisoikeuksien merkittävyydestä 23. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka edellyttävät jokaisen lapsen oppimisesta huolehtimista. Näistä keskeisiä ovat Lapsen oikeuksien 13 Perusopetuslaki 4 1 mom. 14 Perusopetuslaki 3 2 ja 3 mom. 15 Perusopetuslaki 30 1 mom. (2010/642) 16 Perusopetuslaki 31 1 mom. (2003/477) 17 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 18 Perusopetuslaki 29 1 mom. 19 Perusopetuslaki 31 2 mom. 20 Suomen perustuslaki (731/1999) 2 mom. ja yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 6 1 mom. 21 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) 5 22 Tasa-arvolaki (viite täsmentyy, kun laki annetaan) 23 YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus 1948
9 sopimus, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus sekä Vammaisten oikeuksien sopimus 24. Saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi otetaan lisäksi huomioon YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista 25. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasten kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoittavat sopimukseen sisältyvät yleisperiaatteet, jotka ovat lapsen edun ensisijaisuus, yhdenvertaisuuden periaate, lapsen oikeus suojeluun, huolenpitoon ja kehittymiseen sekä osallisuuden periaate eli lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi. Nämä periaatteet ovat keskeisiä myös perusopetuslaissa. 2.2 Perusopetuksen arvoperusta Opetussuunnitelman perusteet on laadittu tässä esitetyn arvoperustan mukaisesti. Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Jokainen lapsi on ainutlaatuinen. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja - katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla oppilas luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja erilaisiin kulttuureihin. Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista. Opetushenkilöstön ja oppilaiden huoltajien yhteistyö sekä yhteinen arvopohdinta auttavat turvaamaan oppilaiden kehityksen ja oppimisen edellytyksenä olevaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen ja opetuksen perusta. Kodin ja koulun antaman arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Ihmisyys, sivistys ja demokratia Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein ja osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluvat myös tunnetaidot, kauneudentaju sekä pyrkimys terveellisiin elämäntapoihin ja hyviin tapoihin. Perusopetus kehittää oppilaiden kykyä ymmärtää arvoja ja rakentaa omaa arvoperustaansa. Perusopetus ylläpitää ja vahvistaa elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, oikeudenmukaisuutta, hyvinvointia ja rauhaa. Se edistää demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon edistäminen on perusopetuksen kehittämisessä keskeistä. Siihen sisältyy taloudellinen, sosiaalinen, 24 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista SopS 59-60/1991, Euroopan ihmisoikeussopimus SopS 85-86/1998 ja YK:n vammaisen henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 2006 25 YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista 2007
10 alueellinen ja sukupuolten tasa-arvo. Tasa-arvopyrkimystä täydentää laaja yhdenvertaisuusperiaate. Oppiaineiden opetus on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetuksessa tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä osallisuutta niin paikallisesti kuin laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Identiteetti muotoutuu merkityksellisten oppimis- ja elämänkokemusten kautta läpi elämän. Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat yhdessä erilaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Opetuksessa opitaan näkemään asioita toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yli kieli-, kulttuuri- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen (tukiaineisto) ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta. Kestävän elämäntavan välttämättömyys Ihminen on osa luontoa ja riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Perusopetus edistää kestävää elämäntapaa (tukiaineisto) ja ekososiaalista sivistystä (tukiaineisto). Kestävän elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle taloudelle. Ekososiaalinen sivistys lisää ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta ja ohjaa toimimaan kestävästi. Ihminen kehittää ja käyttää myös teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen välttämättömyys, pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja tämän pyrkimyksen kanssa sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen. 2.3 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita
11 ohjataan myös huomioimaan toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii vähitellen toimimaan itseohjautuvasti. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua. Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Yhdessä minäkuvan kanssa oppilaan pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta. 2.4 Paikallisesti päätettävät asiat Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa - mitkä ovat perusopetuksen arvoperustaa ja oppimiskäsitystä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat tai painotukset - miten arvoperusta ja oppimiskäsitys toteutuvat opetuksen järjestämisessä ja koulujen työssä (kuvaus voidaan tehdä kokonaisuutena tai kunkin luvun kohdalla erikseen) Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.
12 LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 3.1 Perusopetuksen tehtävä Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus- ja kasvatustehtävä. Tämä tarkoittaa kaikkien oppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista. Perusopetus rakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä ja oppijoina. Koulu toimii läheisessä yhteistyössä huoltajien kanssa. Perusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaa koulutusjatkumoa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustan muodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisen asteen opintoihin. Omien vahvuuksien löytämistä ja tulevaisuuden pohtimista auttaa myös se, kun oppilaat saavat tietoa ja kokemuksia erilaisista harrastuksista sekä jatko-opiskelumahdollisuuksista ja työelämästä. Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on turvata tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta, joka edistää yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia. Sosiaalinen pääoma muodostuu ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Perusopetuksessa reagoidaan joustavasti ja kasvatuksellisesti harkiten yhteiskunnallisiin muutoksiin ja ajankohtaisiin asioihin. Perusopetus edistää sukupuolten tasa-arvoa. Se kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa ja lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaa hahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissa jokainen voi itse olla toimijana. Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. Näin luodaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle. Työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti. 3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään perusopetuslaissa sekä tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa 26. Tavoitteet ohjaavat opetussuunnitelman perusteiden kaikkien osa-alueiden laadintaa Ne ohjaavat myös paikallisen opetussuunnitelman laadintaa ja koulutyötä. Asetuksen perusteluissa avataan kutakin tavoitetta yksityiskohtaisemmin 27 26 Perusopetuslaki 2 ja valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 2 4 27 OKM, Muistio 28.6.2012
13 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 28 Asetuksen 2 :ssä korostetaan koulun kasvatus- ja opetustehtävää. Keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi aiempaa selkeämmin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin sekä kestävä kehitys. Tarpeelliset tiedot ja taidot 29 Asetuksen 3 :n mukaan opetuksen keskeisenä tavoitteena on luoda perusta oppilaan laajan yleissivistyksen muodostumiselle sekä maailmankuvan avartumiselle. Tähän tarvitaan sekä eri tiedonalojen tietoja ja taitoja että tiedonaloja läpileikkaavaa ja yhdistävää osaamista. Taitojen merkitys korostuu. Opetettavien asioiden tulee perustua tieteelliseen tietoon. Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen 30 Asetuksen 4 sisältää tavoitteita ja periaatteita, joiden mukaisesti opetus ja kasvatus sekä oppilashuolto tulee järjestää. Kaiken toiminnan tulee vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen. Asetuksessa korostuu vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen sekä koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen opetustyön resurssina. Kasvua ja oppimista edistävän toimintakulttuurin sekä toimivan oppilashuollon merkitys nostetaan vahvasti näkyviin. 3.3 Laaja-alainen osaaminen Valtioneuvoston asetuksessa säädetyt tavoitteet ohjaavat tarkastelemaan opetusta kokonaisuutena, joka rakentaa tässä ajassa tarvittavaa yleissivistystä. Tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi tavoitellaan oppiainerajat ylittävää osaamista. Tähän pohjautuen opetussuunnitelman perusteissa määritellään tavoitteet ja sisällöt yhteisille oppiaineille sekä tavoitteet oppiaineita yhdistäville laaja-alaisille osaamisalueille ja monialaisille oppimiskokonaisuuksille. Opetusta järjestettäessä ja paikallista opetussuunnitelmaa laadittaessa huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten luodaan edellytykset oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymiselle. Laaja-alaisen osaamisen tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista (tukiaineisto). Ihmisenä kasvaminen ja vastuulliseksi kansalaiseksi kehittyminen sekä opiskelussa ja työssä onnistuminen edellyttävät uudenlaista osaamista. Pelkkä tiedon omaksuminen ei riitä. Osaamiseen tarvitaan tietoja ja taitoja sekä kykyä käyttää niitä tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alainen osaaminen 28 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 2 29 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 3 30 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 4
14 muodostuu näin ollen tiedoista ja taidoista ja niiden soveltamisesta eri tilanteissa sekä arvoista ja asenteista. Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle ja kukin oppiaine rakentaa osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisen kehittymiseen vaikuttaa omaksuttavia tietosisältöjä enemmän se, miten työskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Oppilaille annettava palaute sekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia. Osaamisalueilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteena on tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan rakentavan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Oppilaita rohkaistaan tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. Seuraavassa kuvataan opetukselle asetettavat keskeiset tavoitteet, joiden tarkoituksena on edistää oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Ajattelu ja oppimaan oppiminen Ajattelun ja oppimisen taidot muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilas hahmottaa itsensä oppijana ja on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten hän oppii hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita. Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä. Oppilaita rohkaistaan luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samalla avoimia uusille ratkaisuille. Heitä ohjataan näkemään asioita uusilla tavoilla, hakemaan uutta tietoa ja siltä pohjalta pohtimaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitä innostetaan etsimään vastauksia ja kuuntelemaan toisten näkemyksiä. Koulun muodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua. Oppilaita ohjataan käyttämään hankkimaansa tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti eri näkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että oppilaat voivat käyttää kuvittelukykyään ja oppivat näkemään vaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät sekä oppimisen iloa että edellytyksiä luovaan ajatteluun. Valmiudet eettiseen ja systeemiseen ajatteluun kehittyvät vähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleen sopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään sekä arvioimaan edistymistään. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämään oppimisstrategioitaan (tukiaineisto). Oppilaita tuetaan
15 rakentamaan perusopetuksen aikana hyvä tiedollinen perusta ja kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Perusopetuksessa oppilaita ohjataan tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaan pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Heitä ohjataan näkemään kulttuurien, kielten ja katsomusten moninaisuus myönteisenä voimavarana ja arjen ilmiöihin vaikuttavana tekijänä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia arvoja, toimimaan ympäröivässä kulttuurissa ja välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria. Oppilaita kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä ja noudattamaan hyviä tapoja. Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja tilanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien sekä maailman kulttuuriperinnön tuntemista ja arvostamista, kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan sekä kiinnostusta kansainväliseen yhteistyöhön. Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehitykselle. He oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämään matemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua sekä musiikkia ja liikettä vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksia käsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoa ja käyttämään sitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Oppilaat voivat käyttää työssä mielikuvitusta ja kekseliäisyyttä. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaan esteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista sekä harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja. Ajanhallinta on tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat oppivat tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä, harjoittelevat tunnistamaan omia tunteita ja kasvavat huomaamaan ihmissuhteiden ja keskinäisen
16 huolenpidon tärkeyden. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaan tarkoituksenmukaisesti omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataan ennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä. Heitä opetetaan tunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään ja henkilökohtaisia rajojaan Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista eri elämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin. Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta sekä opiskellaan sen käyttöä ja toimintaperiaatteiden ymmärtämistä. Oppilaita ohjataan pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä ja sen vastuullista käyttöä. Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan ja edellytyksiään omasta taloudesta huolehtimiseen. He saavat ohjausta kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen sekä harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin. Monilukutaito Monilukutaito laaja-alaisena taito- ja tietokokonaisuutena auttaa oppilaita hahmottamaan, jäsentämään ja ymmärtämään erilaisia kulttuurisia viestinnän muotoja ja ympäristöjä sekä rakentamaan omaa identiteettiään niitä käyttämällä. Tulevaisuuden edellyttämään osaamiseen sisältyy monimuotoisten viestien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Monilukutaito pohjautuu laajaan tekstikäsitykseen, jonka mukaan viestit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, äänellisiä, kuvallisia, kinesteettisiä, painettuja, analogisia tai digitaalisia. Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, numeeristen tai muiden symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla. Näin ollen monilukutaitoa kehitetään osana kaikkien oppiaineiden opiskelua läpi perusopetuksen. Monilukutaidon opetus tähtää oppilaiden viestintätaitojen kehittymiseen niin perinteisissä kuin monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Monilukutaidon kehittyminen auttaa oppilaita löytämään itselleen merkityksellisiä viestinnän muotoja, sisältöjä ja viestien tuottamisen taitoja. Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja, kuten peruslukutaito, kirjoitustaito, numeraalinen lukutaito, kuvanlukutaito, medialukutaito ja digitaalinen lukutaito. Se tähtää kriittiseen ja kulttuurisen lukutaitoon. Näin monilukutaito yhdistyy kiinteästi ajattelu- ja tiedonhallintataitoihin erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa. Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden yhteistyötä. Oppimistilanteissa oppilaat välittävät hankkimaansa tietoa, etsivät ratkaisuja ongelmiin ja tuottavat uutta tietoa eri muodoissa ja eri välinein, yksin ja yhdessä muiden kanssa. Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia ja erikielisiä tekstejä eri lähteistä ja mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa arvostetaan ja tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä viestinnän muotoja ja vapaa-ajan tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia hyödyntää
17 monilukutaitoaan monipuolisten sisältöjen parissa viihtymällä, eläytymällä, ilmaisemalla sekä aktiivisesti osallistumalla ja vaikuttamalla. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on yleissivistystä ja välttämätön kansalaistaito. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on hyvät mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tarvitaan oppimisympäristöjä, joissa oppilaat käyttävät opiskelussaan monipuolisesti laitteita, ohjelmistoja, sisältöjä ja palveluita. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä. Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella. 1) Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti ja turvallisesti. 3) Oppilaita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhankinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin. Lisäksi oppilaita opastetaan tuntemaan teknologian erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaan niiden merkitys arjessa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä tässä tapahtuva jatkuva muutos. Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Näin he voivat hahmottaa sen merkitystä ja mahdollisuuksia globaalissa maailmassa. Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys Työn luonne, työelämä ja ammatit ovat voimakkaassa muutoksessa ja työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen. Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn, yritteliäisyyden ja yrittäjämäisen toimintatavan (tukiaineisto) sekä yrittäjyyden mahdollisuudet samoin kuin oman vastuunsa yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivat kartuttaa työelämätuntemustaan ja työskentelytaitojaan sekä ymmärtää koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta. Oppilaita ohjataan tuntemaan lähiympäristön yhteiskunnallisia ja taloudellisia rakenteita ja toimintatapoja. Perusopetuksen aikana jokainen oppilas tutustuu työelämään ja saa kokemuksia työnteosta sekä yhteistyöstä myös koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin kiinnitetään huomiota yhteistyön ja
18 työelämän edellyttämään asianmukaiseen käyttäytymiseen. Koulutyössä harjoitellaan ryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista. Koulussa harjaannutaan tekemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa ja opetellaan työskentelemään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työskentelyssä jokainen oppilas voi hahmottaa oman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnistelua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppia suunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja ja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat arvioimaan työhön tarvittavaa aikaa ja muita työn edellytyksiä sekä löytämään uusia ratkaisuja olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuus oppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia ja pettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja työn tulosten arvostamiseen. Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan muutostilanteissa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisesti ja etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan ja tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta. Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun sekä saavat kokemuksia myös kansalaisyhteiskunnan osallistumiskeinoista ja niiden käyttämisestä. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun näkökulmista. Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävän tulevaisuuden näkökulmasta.