Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Samankaltaiset tiedostot
METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Metsäohjelman seuranta

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Metsäohjelman seuranta

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäohjelman seuranta

Aineisto ja inventoinnit

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

METSO-ohjelma :

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla

Metsäohjelman seuranta

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Suomen metsävarat

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Metsäohjelman seuranta

Arvioinnin dokumentointi

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsäohjelman seuranta

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Storträsket-Furusbacken

Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Metsäohjelman seuranta

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsäohjelman seuranta

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Suomen avohakkuut

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Metsäohjelman seuranta

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

Metsäohjelman seuranta

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsän- ja luonnonhoidon keinoja kohdentamalla Lajiturva -hanke

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

Uudet metsänhoidon suositukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä

Tuntureiden uhanalaiset pistiäiset

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.

Metsäohjelman seuranta

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Transkriptio:

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Metsät uhanalaisten elinympäristönä Metsät ensisijainen elinympäristö yhteensä 1880 punaisen listan lajille Lajimääräisesti tärkein uhanalaisten elinympäristö 13.12.2010 2

Muutokset edelliseen arviointiin verrattuna Varsinaisia uhanalaisia (luokat VU, EN, CR) 2000 arviointi 564 lajia 2010 arviointi 814 lajia Lajimäärän kasvu johtuu pääosin uusista arvioiduista ryhmistä Tiedon lisääntyminen: runsaasti metsälajeja myös poistettu kokonaan punaiselta listalta kovakuoriaiset 67 lajia kääväkkäät 54 lajia Arviointi näissä lajiryhmissä tullut tiukemmaksi ja tarkemmaksi 13.12.2010 3

Esimerkkejä poistetuista lajeista ruostekääpä NT LC - aito luokkamuutos - runsastunut silokääpä NT LC - lisääntyneet tiedot kuvat: Reijo Penttilä 13.12.2010 4

Onko jokaisella talousmetsähehtaarilla uhanalaisen lajin esiintymä? Metlan METSO seurantahankkeessa tutkittu Uudenmaan alueella uusia suojelukohteita yhteensä 40 kohdetta, 126 hehtaaria käävät, lahopuukovakuoriaiset, epiksyylilajeja Uhanalaisia lajeja 6:lla hehtaarilla eli noin yksi esiintymä 20 hehtaaria kohti; talousmetsissä keskimäärin varmasti << 1 per neliökilometri Silmälläpidettäviä + uhanalaisia lajeja noin 30:llä hehtaarilla eli noin yksi esiintymä 4 hehtaaria kohti 13.12.2010 5

Toimenpiteet: metsien suojelu 2000-luvulla METSO-ohjelma, tavoitteet vuoteen 2016 mennessä pysyvä lisäsuojelu 96,000 ha toteuma 2008 2009 yht. 3600 ha METSO-10000, suojelualueiden laajentaminen 10,000 ha yksityismetsissä lisätään monimuotoisuutta turvaavia kohteita 82,000 173,000 ha ympäristötukikohteita 2008 2009 yht. 13,000 ha näistä kaksi kolmasosaa metsälakikohteita 13.12.2010 6

Toimenpiteet: talousmetsien luonnonhoito Metsälakikohteet 88,000 ha (0,6% metsätal.maasta) Kaikki hakkuissa säästettävät luontokohteet yhteensä noin 2,5% metsätalouden maasta elävän ja kuolleen säästöpuuston määrä yksityismaiden hakkuualoilla noin 4 m 3 /ha kuvat: Metla/ Erkki Oksanen 13.12.2010 7

Muu lehtipuu milj. m3 Voiko lahopuun tai lehtipuiden väheneminen olla enää uhkatekijä? lahopuun määrä on lisääntynyt VMI-tulosten mukaan Etelä-Suomessa 1990-luvulta 2,8 3,2 m 3 /ha muun lehtipuun tilavuus lisääntynyt 1950-luvulta melkein kaksinkertaiseksi 80 70 60 50 40 30 20 10 0 VMI 1 1921 24 VMI 3 1951 53 VMI 10 2004 08 13.12.2010 8

Uhkatekijät esim. lahopuun väheneminen = ko. uhanalaiselle lajille sopivien lahopuiden väheneminen niillä paikoilla, missä laji esiintyy Metlan METSO seurantahankkeessa inventoitu myös järeillä haavoilla esiintyviä epifyyttilajeja yhteensä 40 kohdetta, 126 hehtaaria, 890 vähintään 30 cm:n läpimittaista haapaa Yksi uhanalaishavainto (haapariippusammal VU) ei esim. yhtään raidankeuhkojäkäläesiintymää 13.12.2010 9

Uhkatekijät arvokkaimpien vanhojen haapojen määrä edelleen laskenut 1990- ja tod.näk. 2000-luvuilla 13.12.2010 10

Aidot luokkamuutokset todellinen elpyminen tai taantuminen tarkastelujaksolla (ei siis tiedon lisääntyminen tai kriteerien muutos) kovakuoriaiset jäkälät 13.12.2010 11

Aidot luokkamuutokset mm. useita vastakuolleilla (säästöpuu)haavoilla eläviä kovakuoriaislajeja haavanjalosoukko CR VU monipistehaapsanen NT LC 13.12.2010 12

Miten pitkällä aikajaksolla metsälajien taantumista on tapahtunut? Esiintymät korpikolvan esiintymät luonnonmetsät 1850 70 A 70 B 1959 1960 1834 60 25 60 25 13.12.2010 13

Haasteita: energiapuun korjuu 6 5 4 Miljoonaa m 3 3 2 1 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Vuosi KMO15 tavoite: 10 12 miljoonaa m 3 /vuosi tavoite 2020: 13,5 miljoonaa m 3 /vuosi 13.12.2010 14

Vaikutukset lahopuulla elävään lajistoon pieniläpimittaisen runkolahopuun ja kantolahopuun korjuu ja väheneminen järeän runkolahopuun väheneminen tahaton tuhoutuminen korjuun yhteydessä korjuu pyydysvaikutus 13.12.2010 15

luonnonmetsän metsäpaloalue, lahopuuta n. 300 m 3 /ha talousmetsän uudistusalue, lahopuuta n. 15 m 3 /ha 13.12.2010 16

Energiapuuksi korjattua järeää lahopuuta 13.12.2010 17

"You can't eat your cake and have it too" kuvat: Metla/ Erkki Oksanen 13.12.2010 18

Johtopäätöksiä lajien taantuminen ja elpyminen usein hidasta ja tapahtuu aikaviiveellä metsien rakenteessa vuosikymmeniä sitten tapahtuneet muutokset vaikuttavat lajistoon edelleen talousmetsien luonnonhoito on laskenut joidenkin uhanalaisten lajien luokitusta energiapuun korjuun voimakas kasvu on suuri muutos metsäluonnossa vaikutukset monimuotoisuuteen huonosti tunnettuja 13.12.2010 19