Energiatehokkuuden parantaminen korjausten ja muutosten yhteydessä Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Syke, 10.2.2015 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen
Suomen rakennuskanta on melko nuorta 2000-10 1991-00 1981-90 1971-80 1961-70 CO2 emissions Purchased energy Floor area -1960 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Jyrki Kauppinen /ympäristöministeriö 2
FIN EST SWE LVA LTU POL DNK CZE SVK LUX AUT SVN GER ROM HUN NLD BEL IRE GBR EU-27 BLG EU-15 FRA ITA ESP PRT GRC Affect of the Northern conditions is a challenge Average heating and cooling degree days in EU-27 6000 5000 Heating degree days Cooling degree days 4000 3000 2000 1000 0 Lisäksi auringonsäteilyn matalasta kulmasta johtuva jäähdyttämisen tarve on useita kuukausia vuodessa. Lämpösäteilyn aiheuttamaa ylilämpenemistä voidaan hillitä passiivisilla keinoilla kuten lipat, kaihtimet, istutukset ja alhainen g-arvo ikkunoissa. Jyrki Kauppinen / Ministry of the Environment
YM asetus energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä (4/13) koskee luvanvaraista rakentamista 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttöja rakennuslain (132/1999) 117 g :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012: sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmastoolosuhteiden ylläpitämiseksi ja joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1, 1mom)
Toteuttamiskelpoisten energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden arviointi osana suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Rakennusosiin tehtävät energiansäästötoimenpiteet tehdään pääsääntöisesti silloin, kun kyseisissä rakennusosissa on muutakin korjaustarvetta tai rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan. Energiatehokkuuden parantamisen ratkaisut korjausrakentamisen yhteydessä on suunniteltava ja toteutettava niin, että niistä ei aiheudu esimerkiksi sisäilmastoa huonontavia kosteus- ja homevaurioita. Otettava huomioon yleiset sisäilmasto-olosuhteet, jotta voidaan välttää mahdolliset haittavaikutukset kuten riittämätön ilmanvaihto Rakennuksen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet parantavat myös: asumis- ja käyttömukavuutta, sisäilmastoa sekä pienentävät käyttökustannuksiin kohdistuvia nousupaineita huolellinen suunnittelu ja toteutus parantavat rakentamisen loppulaatua
EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa -EU 2030 tavoitteiden kehysesitys tuli komissiolta 2014 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energia-lähteiden edistämistä koskeva direktiivi (RES) 2020 tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % Uusiutuvat energialähteet 20 % Energiatehokkuuden parantaminen 20 % 2030 tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 % Uusiutuvat energialähteet 27 % Energiatehokkuuden parantaminen 30 % Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivit Jyrki Kauppinen / Ympäristöministeriö
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman kirjaus Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta Parlamentaarinen komitea: Tiekartta 2050 saakka, valmis 2014 2007-2010, -30% 2012 (-20%) kokonaisenergiamalli, E-luku 2013 YM:n asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjauksien ja muutosten yhteydessä Valtioneuvoston kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013 2015 Lähes nolla valmistelutyö alkaa uusiutuvan energian osuuksineen. Lähes nolla 2017 31.12.2018 jälkeen viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevat ja 31.12.2020 jälkeen kaikki uudet rakennukset. 1/14 HE 82/2014 Hallituksen esitys ilmastolaiksi, 6 2050 mennessä kokonaispäästöt ilmakehään -80%
Lähes nolla 2017 valmisteluaikataulu Syksy 2014 Säädösvalmistelu alkaa 1.1.2016 Esitysluonnokset valmiit lausunnolle 1.9.2016 HE Eduskuntaan 1.1.2017 Voimaantulo 1.1.2018 Soveltaminen 8
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Jäsenvaltioiden on lisäksi julkisen sektorin esimerkki huomioon ottaen kehitettävä toimintatapoja ja toteutettava toimenpiteitä kuten asetettava tavoitteita edistääkseen kunnostettavien rakennusten muuntamista lähes nollaenergiarakennuksiksi kansallisiin suunnitelmiin on sisällyttävä seikat, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä olemassa olevissa rakennuksissa, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia.
Korjausrakentaminen minimivaatimuksia parempi taso on mahdollinen osassa hankkeita Osassa rakennuskantaa on potentiaalia vaatimustasoa parempaan. Kuinka nämä rakennukset tunnistetaan? Kuinka kannustetaan matalaenergia- ja lähes nollatasoon? Kustannustehokkuus Investointikustannus/ käytön- ja asumisenkustannus Myönteiset vaikutukset asuin- ja käyttökustannuksiin sekä käyttömukavuuteen olisi pystyttävä tunnistamaan Huollon hyvä taso ja uusimisten sekä korjausten määrän minimointi
Lopuksi Uusilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen myönteisesti myös erillisinä toimenpiteinä. Tarvitaan sovellettavissa oleva yhteinen konsepti Mahdollisten jälkeenpäin asennettavien laitteiden sijoittelun suunnittelu korjausten yhteydessä Korjattavien rakennuksen osien tai rakennusosien korjausten vaatimuksia parempi taso Varautuminen tuleviin asennuksiin korjausten yhteydessä Esimerkiksi kaapeloinnit, putkitukset ja Läpiviennit sekä jalustat Automatiikan mahdollistaminen / lisääminen Etähallinta l. järjestelmien seuranta, säätö / -ohjaus Rakentamisen yhteydessä nyt tehtävillä päätöksillä on vaikutusta useiden vuosikymmenien päähän, joskus pidemmällekin.
Kiitos mielenkiinnosta! www.ym.fi/rakentamismaaraykset www.korjaustieto.fi www.ekosuunnittelu.fi Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, puh. 050 364 7356, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi