Turvallisuus- ja kemikaalivirasto painelaitteet pelastustoimen laitteet kemikaalit ilotulitteet kullanhuuhdonta hissit jalometallituotteet sähkölaitteistot kosmetiikka tekstiilit öljysäiliöt henkilönsuojaimet malminetsintä vaarallisia aineita käsittelevät laitokset ja varastot kaivokset kasvinsuojeluaineet lelut rakennustuotteet sähkötuotteet mittauslaitteet kylpylät biosidit Turvallinen, luotettava ja ekologisesti kestävä yhteiskunta
vaarallisia aineita käsittelevät laitokset ja varastot pelastustoimen laitteet ilotulitteet Tuote- ja laitteistovalvonta valvoo tuotteiden turvallisuutta, teknistä luotettavuutta ja vaatimustenmukaisuutta; kohteina ovat muun muassa sähkölaitteet, jalometallituotteet, lelut, rakennustuotteet, pelastustoimen laitteet s ekä polttoaine- ja nestemittarit, vaa at ja torikaupan mitat valvoo hissien, sähkölaitteistojen sekä paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen asentamista, käyttöä ja tarkastamista sekä töitä tekevien henkilöiden pätevyyksiä valvoo kuluttajapalvelujen turvallisuutta. Laitos- ja kaivosvalvonta valvoo laitosten ja laitteistojen turvallisuutta, kohteina ovat vaarallisia kemikaaleja käsittelevät teollisuuslaitokset ja varastot, painelaitteet ja voimalaitokset, maakaasuputkistot ja kuljetussäiliöt toimii kaivosasioiden lupa- ja valvontaviranomaisena hyväksyy toimialan asennusja huoltoliikkeitä sekä tarkastuslaitoksia valvoo kuluttajille tarkoitettujen kaasulaitteiden, painelaitteiden ja ilotulitteiden turvallisuutta. sähkölaitteistot malminetsintä jalometallituotteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) lelut Tukes valvoo ja edistää tuotteiden, palveluiden sekä tuotantojärjestelmien teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta, kuluttajaturvallisuutta ja kemikaaliturvallisuutta. Se vähentää toiminnallaan onnettomuuksia ja vahinkoja sekä lisää markkinoiden sääntelyn laadukkuutta ja toimintatapojen turvallisuutta. Kemikaalituotevalvonta hoitaa kemikaalituotteisiin, REACH- ja CLP-asetuksiin* sekä biosidilainsäädäntöön liittyviä toimeenpanotehtäviä ja valvontaa hoitaa kasvinsuojeluaineiden riskinarviointiin, hyväksymiseen ja rekisteröintiin liittyviä tehtäviä. Tuki- ja kehityspalvelut hoitaa viraston hallintopalvelutehtäviä, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Viestintä tuottaa ja välittää monipuolista tietoa kuluttajille ja ammattilaisille. rakennustuotteet kasvinsuojeluaineet biosidit kosmetiikka hissit painelaitteet henkilönsuojaimet kylpylät tekstiilit mittauslaitteet kemikaalit kullanhuuhdonta kaivokset öljysäiliöt Turvallisimpien joukkoon Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa on Suomessa rakennettu muutaman viime vuoden aikana määrätietoisesti kokoamalla saman katon alle niin tuotantolaitosten, kuluttajatuotteiden, kaivosten kuin kemikaalienkin turvallisuuteen ja valvontaan liittyvät toimijat. Työsarka on laaja: teollisen, kuluttajien ja ympäristön turvallisuuden parantamisesta energiatehokkuuden ja teknisen harmonisoinnin edistämiseen ja vaatimustenmukaisten tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseen. Ydintehtäviä ovat myös turvallisuusviestintä, tutkimus & kehittäminen sekä toimialan kansalliseen ja EU-sääntelyyn vaikuttaminen. Käytännön työtä ohjaavat säädökset sekä asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet. Periaatteena on riskiperusteinen, avoin, näkyvä ja ennaltaehkäisevä toimeenpano, valvonta ja viestintä. Suomi ja Tukes tähtäävät teknisessä sekä kemikaali- ja kuluttajaturvallisuudessa Euroopan parhaiden joukkoon. Toimintaprosessit ja yhteistyöverkostot niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ovat tehokkaita ja toimivia ja niitä kehitetään jatkuvasti. n Todennäköisiä muutoksia ei pidä passiivisesti odottaa. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa tarttumalla asioihin nyt ja suunnitelmallisesti. Tukesin ylijohtaja Seppo Ahvenainen *REACH, Regulation concerning Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals, asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelystä ja rajoittamisesta. CLP, Regulation on classification, labeling and packaging of substances and mixtures, asetus aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta
Hallinnollinen ohjaus ja valvonta: työ- ja elinkeinoministeriö Muut ohjaavat ministeriöt: liikenne- ja viestintäministeriö maa- ja metsätalousministeriö sisäasiainministeriö sosiaali- ja terveysministeriö ympäristöministeriö Organisaatio Ylijohtaja Seppo Ahvenainen Viestintä Johanna Salomaa-Valkamo vaarallisia aineista käsittelevät laitokset ja varastot pelastustoimen laitteet ilotulitteet sähkölaitteet malminetsintä jalometallituotteet lelut kasvin biosidit h TUOTE-JA laitteistovalvonta Tuiri Kerttula Sähkötuotteet Hannu Mattila laitos- ja kaivosvalvonta Päivi Rantakoski Prosessiturvallisuus Anne-Mari Lähde kemikaalituotevalvonta Esa Nikunen Teollisuus- ja kuluttajakemikaalit Annette Ekman tuki- ja kehityspalvelut Juha Karjalainen Sisäiset palvelut Annika Kutilainen Tukes 2012 Aloitti nykymuotoisena vuonna 2011, perustettu vuonna 1995 Valvontatapahtumia noin 51 300 Toiminnan kulut noin 20 miljoonaa euroa Toimipaikat Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä. Sähkölaitteistot Harri Westerlund Mittauslaitteet ja jalometallituotteet Tuomo Valkeapää Paineellliset järjestelmät Markus Kauppinen Räjähteet ja painelaitteet Harri Roudasmaa Biosidit Paula Haapasola Kasvinsuojeluaineet Kaija Kallio-Mannila Talous Anna Maija Viitasalo T & K ja laatu Mikko Moisio Henkilötyövuodet yksiköittäin 2012 Laitos- ja kaivosvalvonta 53 Tuote- ja laitteistovalvonta 56 Kemikaalituotevalvonta 75 Tuki- ja kehityspalvelut, viestintä 35 Yhteensä 219 Pelastustoimen laitteet ja rakennustuotteet Heikki Viitala Kaivokset Terho Liikamaa Kemikaalituoterekisteri Matti Vartiainen Tietohallinto Jorma Rantanen Kuluttajaturvallisuus Jaakko Kuustonen Keskeisiä sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita: kansalais- ja etujärjestöt palo- ja pelastusviranomaiset työturvallisuusviranomaiset EU Euroopan kemikaalivirasto ECHA Myrkytystietokeskus media Rajavartiolaitos maakuntaliitot kunnat ja kaupungit Museovirasto Kuluttajavirasto ELY AVI Tulli tutkimusorganisaatiot yliopistot oppilaitokset maanomistajat paliskunnat saamelaiskäräjät
tekstiilit Tuote- ja laitteistovalvonta lelut sähkötuotteet sähkölaitteet kylpylät mittauslaitteet Suomen lainsäädännön mukaan vastuu tavaroiden ja palvelujen turvallisuudesta kuuluu toiminnanharjoittajalle eli valmistajalle, maahantuojalle, myyjälle tai palvelun tarjoajalle. Markkinavalvonnalla varmistetaan, että toiminnan harjoittajan oma ensivalvonta toimii ja että tuotteet ovat turvallisia ja ekotehokkaita eivätkä sisällä vaarallisia aineita. Tukesin tehtävä on valvoa, ettei vaatimustenvastaisia tai vaarallisia tuotteita tai palveluita ole markkinoilla ja jos on, että ne saadaan sieltä pois. Tukes testautti led-valoputkia testauslaboratorioissa Suomessa ja Ruotsissa. Kaikki testatut poikkesivat pienjännitedirektiivin olennaisista vaatimuksista ja niissä oli vakavia turvallisuuspuutteita. Testitulosten perusteella Tukes teki sähköturvallisuuslain mukaiset päätökset. Vaarallisimmille ledvaloputkille määrättiin palautusmenettely, osalle määrättiin myyntikielto. Tukes valvoo muun muassa markkinoilla olevia sähkö - tuotteita, mittauslaitteita ja jalometallituotteita, rakennustuotteita, kosmeettisia tuotteita ja leluja, kulutustavaroita kuten vaatteita ja kynttilätuotteita sekä kuluttajakäyttöön tarkoitettuja koneita ja henkilönsuojaimia. Valvontavastuulle kuuluu myös kuluttajille tarjottavien palvelujen turvallisuus, mikä on kansainvälisesti melko ainutlaatuista. Tukesin laitteistovalvonta on mittavaa. Se kattaa muun muassa sähkölaitteistot, -asennukset ja -urakoinnin, hissiturvallisuuden, paloilmoitin- ja sammutuslaitteistourakoinnin, alalla toimivien henkilöiden pätevyydet sekä valtuutettujen tarkastuslaitosten ja tarkastajien toiminnan. Ecodesign-direktiivi tiukentaa useiden tuotteiden energiankulutukseen liittyviä raja-arvoja. Tukes toimi i direktiivin Suomen markkinavalvontaviranomaisena. Tukes on mukana Euroopan maiden yhteisessä, tuotteiden energiatehokkuuden markkinavalvontaa tehostavassa Ecopliant-projektissa. Led-valoputket markkinoille Tukes valppaana Tukesin tuote- ja laitteistovalvonnassa yhteistyö ja tietojenvaihto EU-tasolla on aktiivista ja aloitteellista. Tuore esimerkki kansainvälisestä vaikuttamisesta on Tukesin valppaus led-valoputkien tultua markkinoille. Tukes otti ensimmäisenä EU:ssa esille putkien sähköturvallisuuspuutteet. Suomessa led-putkille määrättiin palautusmenettelyjä ja myyntikieltoja. Tukesin laatiman aineiston pohjalta asiaa käsiteltiin EU:n viranomaisten markkinavalvontakokouksissa ja muun muassa Euroopan komission ja Kiinan välisissä tuoteturvallisuutta koskevissa neuvotteluissa. Nyt Tukes on yhteistyössä Itävallan kanssa laatinut EU:n markkinavalvontaviranomaisten yhteisesti hyväksymän ledputkia koskevan suosituksen (LVD Adco recommendation). Asiakirja on suositus siitä, kuinka led-putkien vaatimustenmukaisuus tulisi varmistaa, kun led-putkia koskeva turvallisuusstandardi puuttuu. Luotettavat led-putkien valmistajat ovat alkaneet kehittää aikaisempaa turvallisempia tuotteita. Sähkötuotteiden markkinavalvonnassa Suomi on perinteisesti ollut aktiivinen, kun katsotaan Euroopan alueella tutkittujen tuotteiden määrää tai markkinavalvonnan toimia. n Kuluttajien turvallisuuden varmistaminen ja tehokas valvonta edellyttävät nopeaa tietojen vaihtamista. Euroopan unionin jäsenmaiden ja Euroopan komission välillä tieto vaarallisista tuotteista kulkee Rapex-järjestelmässä (Rapid Alert System for Non-Food Products). Suomessa Rapex-verkoston yhteyspiste on Tukes. Rapex-ilmoituksia tehdään Suomessa vuosittain useita kymmeniä. Yhteensä järjestelmään tehdään vuosittain yli 1500 ilmoitusta vaarallisiksi todetuista tuotteista.
maakaasuputkistot kaasulaitteet Laitos- ja kaivosvalvonta öljysäiliöt ilotulitteet painelaitteet Laitos- ja kaivosvalvonnan työ kattaa kaivosten ja prosessiturvallisuuden lisäksi paineelliset järjestelmät, maakaasun, räjähteet, ilotulitteet, kaasulaitteet, painelaitteet sekä vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset. Lisäksi yksikössä valvotaan kaasu- ja öljy- ja kylmäainealan asennustoimintaa ja tarkastustoimintaa. Kemikaalilaitosten turvallisuuden valvonta on lakisääteinen tehtävä, josta Suomessa vastaa Tukes. Laajamittaisesti kemikaaleja käyttäviä, Tukesin valvomia kemikaali- ja räjähdelaitoksia on Suomessa noin 700. Teollisuuden vaarallisten kemikaalien suur onnettomuusvaaran torjuntaa Euroopassa koskevan Seveso-direktiivin viranomaisvalvonta Suomessa kuuluu suureksi osaksi Tukesille. Laitosvalvontaa kehitetään ottamalla huomioon yritysten tarpeet ja niiden kansainvälinen toiminta. Valvontakohteet valitaan riskiperusteisesti ja valinnan perusteet kerrotaan avoimesti. Omat prosessit sopeutetaan asiakkaan prosesseihin, yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään alan muiden toimijoiden kanssa ja pyritään toimintatapojen yhtenäistämiseen Euroopassa. Turvallisuustarkastuksessa tarkastetaan muun muassa, kuinka yksittäisen kemikaalin varastointi on hoidettu, ovatko esimerkiksi ilmastointi ja merkinnät kunnossa. Omissa nurkissa tulee helposti sokeaksi asioille, ulkopuolinen huomaa puutteet helpommin, tuotantopäällikkö Jari Pinomäki sanoo. M Turvallisuus syntyy yhteistyöstä Miten yritys Suomessa valmistautuu Tukesin turvallisuustarkastukseen? Tuotantopäällikkö Jari Pinomäki Tampereen Energiantuotanto Oy:stä kertoo: Kun tarkastuksesta on sovittu Tukesin kanssa, pidämme valmistelevan palaverin, jossa käymme läpi asioita, joihin tarkastuksessa voidaan kiinnittää huomio, selvitetään, ovatko ne oman käsityksemme mukaan kunnossa. Katsomme myös, onko edellisistä tarkastuksista jäänyt hoitamatta joitain asioita ja pyrimme saamaan ne kuntoon, jotta vanhoista asioista ei tarvitse moneen kertaan huomauttaa. Tarkastuksissa käydään läpi laitoksen koko toiminta turvallisuusmielessä, ei pelkästään yksittäistä kemikaalivarastoa. Tukesin tarkastajien lisäksi mukana on yleensä myös pelastuslaitoksen, aluehallintoviraston, työsuojeluhallinnon ja ELY-keskuksen ympäristövalvonnan väkeä. Yrityksestä osallistujia on 5 10, muun muassa laitoksen käytöstä ja kunnossapidosta vastaavat henkilöt sekä kemikaalien ja paineastioiden käytön valvojat. Jari Pinomäki muistuttaa, että Tukestarkastusten rinnalla laitosten turvallisuuden varmistamiseen kuuluvat olennaisesti yrityksen omat työturvallisuuskierrokset, joissa arvioidaan ja raportoidaan turvallisuuteen liittyviä asioita säännöllisesti. Tukesin tarkastukset ja omat kiertomme tukevat toisiaan, yhteistyö toimii. Miellän tarkastukset myös opetus- ja perehdyttämistilaisuuksiksi. Oma organisaatiomme oppii niissä näkemään puutteet ja automaattisesti tarttumaan niihin. Tukesin tarkastajissa meillä on myös taho, joka tuntee laitoksemme ja johon voimme erilaisissa muutostilanteissa ottaa suoraan yhteyttä. n Tampereen Energiantuotanto Oy tuottaa lämpöä ja sähköä osana Tampereen Sähkölaitos -konsernia. Sen yksiköistä kolme kuuluu kemikaalilainsäädännön piiriin laitoksilla varastoitavan polttoöljyn vuoksi. Maakaasua käyttävissä laitoksissa pitää olla kolmen kuukauden tarvetta vastaava määrä varapolttoainetta. Kaivos buumissa Suomen kaivosviranomaisten toiminta muuttui merkittävästi kesällä 2011: voimaan tuli uusi kaivoslaki ja kaivoslupaasiat siirtyivät työ- ja elinkeinoministeriöltä Tukesiin. Kaivosasioille perustettiin uusi toimipiste Rovaniemelle. Jo ennestään Tukes valvoi kaivosturvallisuutta ja kemikaalien käyttöä kaivoksissa. Kiinnostus Suomen mineraalien etsimiseen ja hyödyntämiseen on kasvanut merkittävästi. Tuotannon arvoa kuvaava kaivostoiminnan liikevaihto on noin 800 miljoonaa euroa, vuoteen 2015 ennuste on jo 2,5 miljardia euroa. Uusi kaivoslaki velvoittaa viranomaisia aikaisempaa enemmän valvomaan yritysten toimintaa. Tukes valvoo toimintaa kaivoslain mukaisen raportoinnin kautta, tietokyselyillä, valvontakäynneillä sekä eri osapuolten tekemien aloitteiden perusteella. Kaivosviranomaisena Tukes haluaa edistää kaivostoimintaa niin, että se on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen mukaista.n Tukes päättää malminetsintä-, kaivos- ja kullanhuuhdontaluvista myöntää kaivosturvallisuusluvan valvoo malminetsintää, kaivostoimintaa ja kullanhuuhdontaa hoitaa lupiin liittyvää tietopalvelua ja pitää yllä kaivostietorekisteriä kaivosvalvonnan toimipisteet Helsingissä ja Rovaniemellä. www.tukes.fi/kaivosasiat
Kemikaalituotevalvonta kemikaalit biosidit kasvinsuojeluaineet Kemikaalien tuotevalvonta keskitettiin Suomessa vuonna 2011 Tukesiin. Työhön kuuluvat teollisuus- ja kuluttajakemikaalien, biosidien ja kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi-, hyväksymis- ja valvontatehtävät sekä kemikaalirekisterin ylläpito. Tukes on Helsingissä toimivan Euroopan kemikaaliviraston ECHAn tärkeä yhteistyökumppani. Uusia kemikaaleja kehitetään ja tuotetaan jatkuvasti, ja niiden käyttö lisääntyy nopeammin kuin teollisuustuotanto keskimäärin. Suomeen tuodaan tai täällä valmistetaan lähes 30 000 vaaralliseksi luokiteltua valmistetta, jotka sisältävät yli 5 000 vaaralliseksi luokiteltua ainetta. REACH-rekisteröityjen aineiden arviointi alkanut Ihmisten terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti riskiä aiheuttavien kuluttaja- ja teollisuuskäytössä olevien aineiden arviointi on alkanut. Tukes vastaa vuosien 2012 2014 aikana 1 3 priorisoidun aineen arvioinnista vuosittain. Kemikaaliturvallisuuden ytimessä Tukesin kemikaalituotevalvontayksikön työkenttä on poikkeuksellisen kansainvälinen. Kemianteollisuus on globaalia ja alan yhteistyötä tehdään niin YK:n, OECD:n, Euroopan kuin Pohjoismaidenkin tasolla. Tukes on Euroopan kemikaaliviraston ECHAn tärkeä yhteistyökumppani EU:n REACH- ja CLP-asetusten toimeenpanossa. ECHAan on tulossa myös biosidiasetukseen liittyviä tehtäviä. Kemikaalituotevalvontayksikön johtaja Esa Nikunen arvioi, että tiukkoine vaatimuksineen ja vaativine rekisteriöinti- ja lupamenettelyineen EU on globaalisti edellä- kävijä kemikaalilainsäädännössä. REACHasetuksessa hän näkee kaivatun ja hyvin toimivan työkalun kemikaaliturvallisuuden hallintaan ja parantamiseen. Lisäksi sen avulla vältetään päällekkäistä työtä niin yritysten kuin EU:nkin tasolla. Oman haasteensa Tukesin kemikaalituotevalvontaan tuovat pohjoiset luonnonolot, joiden vaikutusta pyritään ottamaan myös kemikaalien riskinarvioinnissa huomioon. Esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden hyväksymisarvioita Tukes tekee nykyisin EU:n pohjoiselle vyöhykkeelle, eli Pohjoismaihin ja Baltiaan. ECHAn sijainti Helsingissä helpottaa yhteistyön tekemistä. Kaikkiaan ECHAssa on nyt töissä noin 500 asiantuntijaa, ja määrä kasvaa. Virasto on tehnyt Helsingistä Euroopan kemikaalipääkaupungin. Kaikki kemikaalien kanssa tekemisissä olevat käyvät siellä kokouksissa. Jotkut EU:n ulkopuoliset maat, kuten Kiina, ovat perustaneet Helsinkiin toimiston jotta tietävät, mitä Euroopassa tällä alueella tapahtuu, Nikunen sanoo. n Kemikaalin etiketti on tärkeä lähde kemikaalin turvallisen käytön varmistamiseksi. Kemikaalien varoitusmerkinnät on juuri uusittu kansainvälisesti yhtenäiseksi. Esa Nikunen oli mukana kehittämässä varoitusmerkintöjä 1980- ja -90-luvuilla.
Viestintä tietopalvelut neuvontapalvelut tiedotteet verkkosivusto julkaisut Vaikuttavaa viestintää messuilla, kongresseissa, tapahtumissa Turvallisuutta ja luotettavuutta edistävä viestintä on Tukesin perustehtäviä. Tukesissa kaikki ovat viestijöitä. Viestintään osallistutaan sisällön tuottajina, asiantuntijoina, kouluttajina, neuvojina ja opastajina. Viestinnällä tuodaan valvonnan tulokset asiakkaiden ja yhteiskunnan hyödynnettäväksi ja vaikutetaan ennakoivasti kansalaisten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Tukesin viestintä on aktiivista, selkeää, ymmärrettävää, systemaattista ja kattavaa. Pääkanavia ovat verkko - sivusto ja siihen liittyvä sähköinen palvelukokonaisuus, neuvontapalvelut, mediaviestintä ja muut tiedotteet, julkaisut, tietopalvelut, intranet ja muu sisäinen viestintä. Syksyllä 2011 EU:n kemikaaliviranomaiset olivat koolla Tampereella. Tukes on kampanjoinut ilotuliteturvallisuuden puolesta sosiaalisen median kanavissa vuodesta 2009 alkaen. Vuoden 2012 kampanjan keulahahmona oli pommipukuun sonnustautunut Markku, joka tavoitti somessa suuren yleisön. Markku-videot keräsivät 70 000 katselua ja mainoksia näytettiin Facebookissa 6,4 miljoonaa kertaa. Tavoitteena on vuorovaikutuksellisuuden lisääminen, ja viestintää uudistetaankin yhteisöllisen median suuntaan. Tukes on toteuttanut muun muassa ilotuliteturvallisuuteen liittyviä kampanjoita sosiaalisen median kanavissa. Tukes myös neuvoo ja kouluttaa. Neuvontapalveluita ovat esimerkiksi REACH- ja CLP-neuvontapalvelu. www.ekosuunnittelu.fi-sivusto ja muut Tukesin neuvontasivustot tarjoavat ajantasaista tietoa ja nopean vastauspalvelun toiminnanharjoittajille. Tukes julkaisee lisäksi esitteitä ja oppaita sekä ylläpitää 15 rekisteriä, esimerkiksi kemikaalien tuoterekisteriä ja vaurioja onnettomuusrekisteriä. Tukes järjestää koulutuksia muun muassa säädösmuutoksista ja vastaanottaa erilaisia pätevyystutkintoja. Tietoa välitetään ja vaihdetaan kansainvälisissä kongresseissa. Keväällä 2012 Tukes isännöi Euroopan markkinavalvontaviranomaisten kokousta. Euroopan sähkötuoteviranomaiset hakivat yhteisiä pelisääntöjä valvontaan keväällä 2011. Kesällä 2012 Tukesilla oli oma osasto maailman suurimmassa suunnistusviestissä ja Suomen suurimmassa liikuntatapahtumassa Jukolan Viestissä Vantaalla. Tukes välitti suunnistusväelle turvallisuustietoa muun muassa kesäpihaan ja -harrastuksiin liittyvistä asioista.
Tutkimus onnettomuustutkinta nanoteknologia turvallisuusvaikutukset sähköinen kaupankäynti Tukesin rooli tutkimuksen ja kehittämisen saralla on tunnistaa tutkimustarpeita, tilata tutkimusta, laittaa alulle tutkimuslaitoksissa toteuttavia tutkimuksia ja osallistua erilaisiin ohjelmaehdotuksiin ja tutkimushankkeisiin. Tavoitteena on tutkimuksen avulla ennakoida Tukesin toimialoilla tapahtuvia muutoksia. Tukesia kiinnostavat teemat ulottuvat kemikaalien terveysvaikutuksista nanoteknologiaan, riskitietoisista päätöksentekoprosesseista sähköiseen kaupankäyntiin, maanalaisen rakentamisen turvallisuuteen ja onnettomuustutkintaan. Tukes tekee aktiivisesti yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tukesin tutkimusosasto on pieni, ja työtä tehdäänkin paljon verkostoissa. Pääasiassa työmme on kansallista, mutta kansainvälinen tutkimusyhteistyö lisääntyy kaiken aikaa, Mikko Moisio kertoo. Riskitkin muuttuvat Tukesin työn yksi olennainen periaate on riskiperusteisuus, eli valvonta kohdistuu ensisijaisesti sinne, missä riskit ovat suurimmat. Uuden teknologian hyödyntäminen muuttaa töitä ja prosesseja ja se muuttaa myös riskejä. Riskitietoisten päätöksentekoprosessien kehittäminen tieteellisellä ja käytännön tasolla on yksi Tukesin tutkimusintresseistä. Nousevien riskien havaitseminen, arvioiminen ja hallitseminen vaativat jatkuvaa ajan hermolla olemista. Laaja tehtäväkenttä edellyttää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Aihetta Tukes nostaakin esille myös ERA-Netin (Networking the European Research Area) Safera-projektissa. Nyt otetaan turvallisuuden markkina-arvosta mittaa Tukesin tutkimustoiminta tähtää paitsi viraston sisäisiin hyötyihin, myös Tukesin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen. Turvallisuuden maailmaa halutaan tutkia laajasti ja tuoda näin viranomaistoimintaankin uusia näkökulmia. Yksi avaus liittyy turvallisuuden taloudelliseen arvoon: Mikä se on? Ja voidaanko turvallisuus muuttaa markkinadraiveriksi? Jos voidaan, se vaikuttaisi turvallisuusajatteluun ja sillä olisi iso yhteiskunnallinen merkitys, uskoo Tukesissa tutkimuksesta, kehityksestä ja laadusta vastaavan ryhmän päällikkö Mikko Moisio. Sitä, pystytäänkö turvallisuuden liiketaloudellisen arvon mittaamiseksi kehittämään taloudellinen mittaristo, selvitetään TURMITTA-hankkeessa. Onko turvallisuuden arvo se, että sattuu vähemmän onnettomuuksia ja sitä kautta säästetään? Vai voisiko sille myös luoda mitattavissa olevan arvon, jonka ansiosta tehdään enemmän kauppaa? Turvallisuuden mittaaminen niin, että mittari toimisi myyntityökaluna, ei ole helppoa. Silloin ei nimittäin mitata vain tapaturmataajuuksia ja läheltä piti -tilanteita, vaan on tunnistettava turvallisen toiminnan vaikutukset yrityksen maineeseen, henkilöstökustannuksiin, alihankintasuhteisiin ja toimintavarmuuteen. Mutta mitataanhan laatuakin. Esimerkiksi autojen törmäystestit ovat ohjanneet autojen turvallisuuden kehitystä. Uskon, että jos mittari tehdään, se vaikuttaa: kuluttaja haluaa valita parhaan. Turvallisuuden markkina-arvoistaminen on uutta ajattelua. Tukesin kätilöimässä TURMITTA-hankkeessa ovat mukana VTT, Tampereen teknillinen yliopisto ja Työterveyslaitos sekä 13 yritystä, muun muassa UPM, Finnair ja Konecranes. Uusi näkökulma kiinnostaa Euroopassakin. Olemme saaneet tutkimusideamme läpi myös ETPISissä (European Technology Platform on Industrial Safety), jossa se otettiin strategiselle tutkimusagendalle. Tavoitteena olisi saada aikaan EU-tasoinen mittari, jonka avulla voidaan myyntilanteessa sanoa, kuinka turvallinen jokin tuote on. Tietysti markkina-arvoinen turvallisuusmittari vaatisi valvontaa eikä millään tapaa poistaisi perusvalvontaviranomaistyötä, Moisio muistuttaa. n
Toimitus ja taitto: Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila, Tammisto Oy Valokuvat: Annikaisa Knuutila, Lauri Mannermaa, Esa Nikunen, Martti Tammisto, Aila Välikoski, Tukes Paino: Tammerprint, helmikuu 2013. Rovaniemi Tampere Helsinki Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Helsinki: Opastinsilta 12 B PL 66 00521 Helsinki Tampere: Kalevantie 2 33100 Tampere Rovaniemi: Valtakatu 2 96100 Rovaniemi Puhelin 029 5052 000 (vaihde) etunimi.sukunimi@tukes.fi info@tukes.fi www.tukes.fi