Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön

Samankaltaiset tiedostot
Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Sisällysluettelo LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNITELMA 2018

Jättiputken torjuntaohje

Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa

LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely

J Ä T T I P U T K I. Biologia ja torjunta

Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet

Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

Poikkeuslupa neljän haitallisen vieraslajin pitämiseksi tutkimustarkoituksessa

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto

Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017

PUUTARHAN VIERASLAJIT. haitalliset

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

TALKOILLA TERVEYTTÄ. Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorion lämpiö Eeva-Maria Tuhkanen ja Antti Miettinen 13:15-14:30

Viestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2016

Jättiputken ja jättipalsamin levinneisyys ja torjunta Suomessa

Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön

Jättipalsamin (Impatiens glandulifera) ekologia ja torjunta

Vieraslajien tunnistus ja torjunta. MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Nuorten. vieraslajitalkoo-opas. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Tapahtumat ja niiden toteutus

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2017

Vieraslajit. Mikkelin puutarhayhdistyksen vuosikokous, Puhakainen Lauri, s-posti: Puh:

Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojeluyksikkö

Vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Heli Jutila FT, MBA Ympäristöasiantuntija

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Helsingin vieraslajitietokanta. Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Talkoovetäjäkoulutus Terve askel luontoon -hanke

Jättiputkien esiintyminen ja torjunta Lohjalla. Katariina Riipinen

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke

Ville-Pekka Vähäkuopus VIERASLAJIT VAASASSA

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011

Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

SANEERAUSKASVIT 2016

- FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Biologinen kasvinsuojelu

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

TUKIHAKU Ajankohtaista. Asta Herranen Pihtiputaan maaseutuhallinto

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet)

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

Harsot, kankaat ja katteet

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Toimittanut. Simo Moisio. LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Simo Moisio. (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS

Siankärsämön. viljely ja sadon. kuivaus. Jaana Väisänen, Arvopilottihanke, Kuusamo

Karhunvadelman viljely

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa III (rusokki, kiertotatar, ukontatar, vesitatar, katkeratar)

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2002 N:o Maa- ja metsätalousministeriön asetus. N:o 326

JÄTTIPUTKEN TORJUNTA

Mainiot maisemat- hanke. Tilaisuuden nimi: Vieraslajien torjuntaa yhteistyössä -työpaja

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

Transkriptio:

LOHJA Päivämäärä Sivu 1 / 5 TIEDOTE 8.7.2016 Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön Haitallisen vieraslajin jättiputken järjestelmällinen torjunta Lohjalla jatkuu jo kuudetta vuotta. Tänä kesänä painopiste on tilanteen kartoittamisessa. Erityisesti ympäristöyksikkö kerää tietoja torjuntatoimien onnistumisesta yksityisillä mailla. Asukkaat voivat lähettää kokemuksiaan jättiputken torjunnasta sähköpostilla (yhteystiedot alla). Kaupunki pyrkii kesän kuluessa myös itse ottamaan yhteyttä torjunnassa aiempina kesinä mukana olleisiin. Ympäristöyksikköön toivotaan edelleen myös asukkaiden ilmoituksia uusista jättiputkihavainnoista. Tällä hetkellä Lohjalla on tiedossa noin 150 jättiputkikasvustoa. Näistä yli puolet sijaitsee yksityisillä mailla ja loput kaupungin mailla. Suurin osa tiedossa olevista kasvustoista on torjunnan piirissä ja erityisesti monet suuret kasvustot on saatu hallintaan kiitos aktiivisten kaupunkilaisten. Ympäristö- ja puistoyksikkö hävittää haitallisen vieraslajin kasvustoja kaupungin omilta mailta. Ensisijaisesti kasvustoja hävitetään kaupungin yleisiltä paikoilta kuten päiväkotien, puistojen tai ulkoilualueiden läheltä. Asukkaat voivat myös itse osallistua jättiputken hävittämiseen torjumalla kasvustoja omilta pihoiltaan tai laajemmilta alueilta esimerkiksi asukas- ja kyläyhdistysten talkoilla. Ympäristöyksikkö tarjoaa tällöin neuvontaa parhaista jättiputken torjuntamenetelmistä. Torjunta vaatii maanomistajan luvan ja kunnollisen suojavarustuksen Yksityiseltä maanomistajalta on aina pyydettävä lupa jättiputken torjuntaan. Kaupungin omistamilla mailla torjuntaan ei tarvitse hakea erikseen lupaa, kunhan omistus on todella varmistettu. Kaupungin maanomistukset voi tarkistaa Lohjan karttapalvelusta (aineistot näytä kartalta perusrekisteritiedot kaupungin maanomistus) tai kysymällä puistotoimesta. Torjuntaan ryhdyttäessä on suojauduttava huolellisesti: erityisesti ihon, silmien ja hengitysteiden suojaaminen on tärkeää! Jättiputken kasvinesteessä olevat furanokumariinit saattavat aiheuttaa hengitysvaikeuksia, ja auringonvalon kanssa reagoidessaan ne aiheuttavat iholla pahoja palovamman kaltaisia oireita. Torjunta onkin syytä tehdä pilvisenä päivänä. Pienet kasvustot kannattaa kaivaa maasta ylös suuret saattavat vaatia kemiallistakin torjuntaa Kevät ja alkukesä ovat otollisinta aikaa jättiputkien torjuntaan. Torjunta kannattaa kuitenkin aloittaa aina heti kun kasvusto on havaittu, myös myöhemmin kesällä. 08101 LOHJA- Karstuntie 4 Telefax (019) 3694 326

LOHJA Päivämäärä Sivu 2 / 5 Kasvuston koko vaikuttaa parhaaseen torjuntatapaan. Pienet kasvustot on helpointa hävittää kaivamalla jättiputket pistolapiolla juurineen maasta ja jättämällä ne ilmavalle paikalle kuivumaan. Ensimmäisen vuoden hentojuurisia taimia voi poistaa käsin kitkemällä. Toistuva niitto estää jättiputkien kukkimisen ja siten kasvuston leviämisen. Jos kasvusto kuitenkin ehtii aloittaa kukinnan, kukinnot katkaistaan vasta kukinnan päätyttyä, ennen siementen kypsymistä. Näin estetään saman kasvin kukkiminen uudelleen. Mekaanisia torjuntakeinoja käyttämällä vältytään torjunta-aineen käytöltä, mutta suurten kasvustojen hävittäminen voi vaatia kemiallistakin torjuntaa. Tällöin paras tulos saadaan, kun jättiputkien lehtivarret katkaistaan noin 20 30 cm:n korkeudelta ja torjunta-ainetta täsmäruiskutetaan katkaistujen varsien sisälle. Näin torjunta-ainetta kuluu mahdollisimman vähän, eikä ympäröivä kasvillisuus kärsi. Pienilehtisissä kasvustoissa torjunta-aineen voi ruiskuttaa suoraan lehtiin. Lohjan kaupunki on vuodesta 2011 lähtien tarvittaessa käyttänyt rikkakasvien torjunta-aine Roundupia jättiputkien kemialliseen torjuntaan, yhteistyössä tuotteen markkinoijan Oy Transmeri Ab:n kanssa. Tarpeen vaatiessa asukkaidenkin on mahdollista saada kemiallista torjunta-ainetta ilmaiseksi Lohjan ympäristöyksiköstä tai kaupungintalon asiakaspalvelukeskuksesta. Torjunta-aineen saanti edellyttää torjuttavan jättiputkikasvuston seurantaa, turvallisuusmääräysten noudattamista, maanomistajan lupaa ja kemialliselle torjunnalle soveltuvaa kasvuston sijaintia. Kemiallista torjuntaa ei saa tehdä vesistöjen äärellä, kaivojen lähellä, lasten leikkipaikoilla eikä kasvimailla ennen sadonkorjuuta. Jättiputken kasvinosien hävittäminen ja torjuttavan kasvuston seuranta Niitetyt jättiputken varret ja ylös kaivetut juuret hävitetään kompostoimalla. Juurten on annettava kuivua auringossa ennen kompostointia, jotta jättiputki ei jatka kasvuaan kompostissa. Varsista ja lehdistä jättiputki ei leviä, joten ne voidaan jättää katkaistuina paikoilleen maatumaan tai laittaa suoraan kompostiin. Pieniä määriä yksittäisten kasvien osia voidaan myös hävittää sekajätteen joukossa. Muista, että puutarhajätteiden hävittäminen itse polttamalla on kiellettyä. Siemenvaiheessa olevat katkaistut kukinnot voidaan hävittää sekajätteen mukana. Mikäli siemenet eivät ole vielä kehittyneet, kukinnot voi murskata ja hävittää kasvin muiden osien mukana. Katkaistujen kukintojen hävittämisessä on oltava tarkkana eikä kukintoja saa jättää maastoon, sillä siemenet voivat kypsyä lisääntymiskykyisiksi myös katkaistuissa kukinnoissa. Siementen itävyys saattaa säilyä jopa kymmeniä vuosia. Jos kasvusto on ehtinyt kukkia aikaisempina vuosina, maahan on muodostunut siemenpankki, josta uusia jättiputkia voi itää vielä pitkään. Siemenpankin takia jättiputken kasvupaikkaa onkin tarkkailtava vielä kymmenenkin vuotta sen jälkeen, kun torjunta näyttäisi jo onnistuneen. 08101 LOHJA- Karstuntie 4 Telefax (019) 3694 326

LOHJA Päivämäärä Sivu 3 / 5 Jättipalsamin torjunnassa ei käytetä torjunta-ainetta Toinen erityisen haitallinen vieraslaji on jättipalsami, joka on jättiputken tavoin tuotu Suomeen alun perin koristekasviksi. Se on levinnyt nopeasti ja uhkaa alkuperäistä kasvilajistoa erityisesti kosteilla ja rehevillä kasvupaikoilla. Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka lisääntyy ainoastaan siemenestä. Yksi jättipalsamiyksilö saattaa tuottaa tuhansia siemeniä, jotka voivat sinkoutua kypsistä siemenkodista useiden metrien päähän, joten kasvi pystyy leviämään nopeasti laajallekin alueelle. Torjunta on paras tehdä kitkemällä jättipalsami juurineen ennen kukintaa. Kitkentä on aina uusittava, kun uusia yksilöitä ilmaantuu kasvupaikalle. Jättipalsamin kitkeminen on yleensä helppoa, sillä se lähtee kosteasta ja pehmeästä maasta erittäin helposti juurineen. Näin ollen sen hävittämiseen ei pidä käyttää torjunta-ainetta. Kitketyt kasvijätteet voi jättää kasvupaikalle tai kompostoida, mutta sijoituspaikkaa on seurattava tarkasti, sillä kitketyt jättipalsamit juurtuvat helposti uudestaan ja jatkavat kasvuaan. Jos kukinta on jo ehtinyt alkaa, kukkalatvat katkaistaan ja hävitetään sekajätteen joukossa. Kukintoja ei kannata jättää maastoon, sillä katkaistuista kukinnoista voi vielä kehittyä siemeniä, eikä kompostoiminenkaan aina riitä tuhoamaan siemeniä. Puutarhajätteen läjitys esimerkiksi metsiin on kiellettyä. Jättipalsamikin on levinnyt monelle kasvupaikalle juuri puutarhajätteiden läjityksen takia. Myös jättipalsamin torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa. Kaupungin mailla jättipalsamia saa torjua ainoastaan käsin kitkemällä, sillä viikatteella tai raivaussahalla niittämällä hävitetään ja heikennetään väistämättä myös alueen alkuperäistä ja toivottua kasvilajistoa. Lisäksi jättipalsamin varren katkaiseminen saa sen versomaan lisää, ja jo alle 10 cm:n korkuiset uudet versot pystyvät kukkimaan ja tuottamaan siemeniä. Lisätietoa Jättiputkista ja jättipalsamista sekä niiden torjunnasta löytyy runsaasti tietoa muun muassa ympäristöhallinnon verkkosivuilta, vieraslajiportaalista sekä Lohjan omilta verkkosivuilta. Tiedotteen lopussa on myös kuvia avuksi jättiputken tunnistamiseen ja torjuntaan. Kuvat: Lohjan kaupunki / ympäristöyksikkö. Ilmoitukset jättiputki- ja jättipalsamihavainnoista, torjunnan seurantailmoitukset sekä torjunta-ainepyynnöt Kesätyöntekijä Jenna Kotilehto: sähköposti jenna.kotilehto@lohja.fi tai puhelin 044 369 4488 Ympäristöpäällikkö Risto Murto: sähköposti risto.murto@lohja.fi tai puhelin 050 567 5911 08101 LOHJA- Karstuntie 4 Telefax (019) 3694 326

LOHJA Ympäristöyksikkö Päivämäärä 8.7.2016 Sivu 4 / 5 Jättiputken tunnistaminen (kuvat: Lohjan kaupunki / ympäristöyksikkö) Haitallinen vieraslaji jättiputki (vas.) voi kasvaa jopa neljämetriseksi. Matalakasvuisempi alkuperäislaji karhunputki (oik.) kasvaa korkeimmillaan parimetriseksi. Jättiputken ja karhunputken erottaa koon lisäksi lehtien muodosta: alla vasemmalla jättiputki ja oikealla karhunputki. PL-PB 71 08101 LOHJA- Käyntiosoite Karstuntie 4 Puh. - tel. (019) 3690 (vaihde-växel) Telefax (019) 3694 326

LOHJA Ympäristöyksikkö Päivämäärä 8.7.2016 Sivu 5 / 5 Tehokkaimmat keinot jättiputken torjuntaan (kuvat: Lohjan kaupunki / ympäristöyksikkö) 1) Jos kyseessä on vain yksi tai muutama yksilö pehmeässä maassa, koko yksilö kannattaa kaivaa maasta juurineen. 2) Jos kasvusto on suuri, kannattaa jättiputket ensin niittää ja ruiskuttaa sitten katkaistut varret torjunta-aineella. PL-PB 71 08101 LOHJA- Käyntiosoite Karstuntie 4 Puh. - tel. (019) 3690 (vaihde-växel) Telefax (019) 3694 326