Talkoovetäjäkoulutus Terve askel luontoon -hanke

Transkriptio

1 Talkoovetäjäkoulutus Terve askel luontoon -hanke

2 Terve askel luontoon hanke STEA:n tukeman, Allergia-, iho- ja astmaliiton ja WWF:n yhteisen kolmivuotisen ( ) hankkeen tavoitteena on lisätä luontoaktiivisuutta tehdä luonnon terveysvaikutuksia tunnetuksi rohkaista ihmisiä talkoilemalla omatoimiseen ja osallistavaan tekemiseen luonnon hyväksi Samalla lisätään lähiluonnon monimuotoisuutta ja päästään osalliseksi luonnon terveysvaikutuksista

3 Terve askel luontoon hanke Hankkeessa järjestetään ohjattuja luontotalkoita, tarjotaan apua oman talkootapahtuman järjestämiseen sekä koulutetaan talkoovetäjiä Pop-up luontotalkoot: järjestetyt vieraslajien torjuntatalkoot Pidemmät WWF -talkooleirit Vieraslajien torjuntajoukot sinä!

4 Hankkeen vieraslajioppaat Nettisivu Facebook Vieraslajien torjuntajoukot ryhmä

5 Mitä asioita talkoovetäjän kannattaa ottaa huomioon? Maanomistajuus ja sen selvittäminen Ikävä kyllä vieraslajien kitkentä ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan siihen on oltava maanomistajan lupa. Luvan saamiseksi pitää selvittää ensin maalaikun omistajuus. Maanomistajuus on helppoa selvittää karttapalvelujen, esim. kansalaisen karttapaikan tai paikkatietoikkunan, ja/tai maanmittauslaitoksen avulla. Kansalaisen karttapaikka Paikkatietoikkuna

6 Mitä asioita talkoovetäjän kannattaa ottaa huomioon? Maanomistajuus ja sen selvittäminen Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikka Valitse vasemmasta sivupalkista kiinteistötunnukset & kiinteistörajat. Zoomaa tarpeeksi, jotta näkyvät.

7 Valitsemalla vasemmasta sivupalkista ilmakuvan voit liukukytkimellä säädellä sitä, kuinka paljon pohjakarttaa näkyy, näin usein helpompaa hahmottaa kasvillisuutta ja maastoa. Kiinteistötunnuksen kartalta tunnistat numerosarjasta.

8 Toinen karttapalvelu, josta on voi hakea tietoa on Paikkatietoikkuna. Kiinteistötunnukset ja kiinteistöjaotukset ym: Paikkatietoikkuna karttatasot kiinteistöt kiinteistöjaotus ja kiinteistötunnukset

9 2.3. Kiinteistötunnukset ja kiinteistöjaotuksen saa selville myös Paikkatietoikkunasta. Paikkatietoikkuna Tästä voit valita maastokartan, ortokartan (ilmakuvan) ym.

10 Liukukytkimellä voi säätää tasojen läpinäkyvyyttä

11 Zoomaa tarpeeksi, jotta kiinteistötunnukset näkyvät

12 Kun tiedossasi on haluamasi alueen kiinteistötunnus numero, kirjaa se ylös tai tulosta kartta. Maanmittauslaitokselta tai sijaintikunnan teknisestä toimesta saat tarkemmat tiedot maanomistajasta. Maanmittauslaitokselta voi maksutta pyytää puhelimitse enintään kymmenen kiinteistön omistajatiedot yhden vuoden aikana (käytännössä yhden puhelun aikana)

13 Kun tiedossasi on haluamasi alueen kiinteistötunnusnumero, kirjaa se ylös tai tulosta kartta. Maanmittauslaitoksen lisäksi sijaintikunnan teknisestä toimesta (teknisestä virastosta) saat tarkemmat tiedot maanomistajasta samalla voi saada hyödyllistä tietoa talkoiden järjestämisestä. Suunnitellun talkookohteen rajanaapureilta voi kysellä omistajuutta ja yhteystietoja. Paikalliset asukkaat ovat yleensä tietoisia kuka omistaa mitäkin. Samalla pääsee juttelemaan rajanaapurien kanssa itse vieraslajiongelmasta, joka voi koskea myös heidän tonttejaan

14 Mitä asioita talkoovetäjän kannattaa ottaa huomioon Lupia, lupia lupia milloin päästään hommiin? 1. Lupa maanomistajalta vieraslajin kitkemiseen samalla on helppoa sopia jätteen käsittelystä, esim. poiskuljetuksesta, kasaamisesta, peittämisestä tai polttamisesta riippuen valitusta torjuntamenetelmästä ja kasvista. 2. Muita lupia ovat, esim. jätteen käsittelyyn liittyvät (polttaminen, marginaalista ja taajama-alueilla vaikea järjestää, mutta hyvä tietää). Avotulen tekoon tarvitaan maanomistajan lupa. Kasvijätteen polttamiseen tarvitset luvan. Pelastustoimen sivuilta on helppo tarkastaa, mitä tulee ottaa huomioon

15 Risujen ja kasvijätteen polttaminen Polttamisen luvallisuus syytä varmistaa kunnan ympäristöviranomaiselta useissa kunnissa risujen, hakkuutähteiden ja lehtien avopoltto nuotiolla, tynnyrissä ja muussa vastaavassa astiassa on kokonaan kielletty taajama-alueilla Haja-asutusalueella risujen ja lehtien polttamisessa on oltava huolellinen ja varovainen - ei rakennusten tai sähköjohtojen lähellä - varaa alkusammutusvälineitä tulen leviämisen estämiseksi - nuotiota ei saa jättää vartioimatta, tuuli voi aiheuttaa tulen leviämisen - nuotion saa sytyttää vain, jos siitä ei aiheudu haittaa naapureille - polttamisen sijaan ympäristöviranomaiset suosittelevat risujen ja kasvijätteen kompostoimista omalla pihamaalla tai risujen ja kasvijätteiden toimittamista jäteasemalle HUOM! Jätteiden polttaminen on kokonaan kielletty Kunnalliset määräykset voivat edellyttää, että risujen ja hakkuutähteiden hävittämisestä polttamalla muualla kuin taajama-alueella on ilmoitettava ympäristölautakunnalle ennen polttoon ryhtymistä. Kaikessa polttamisessa on otettava huomioon, etteivät savukaasut saa aiheuttaa haittaa ympäristölle tai naapureille

16 Torjuntamenetelmistä Valittava torjuntamenetelmä riippuu torjuttavasta kasvista ja kasvupaikastakin. Tässä joitakin menetelmiä yleisesti. Yleisimmät ovat mekaaninen torjunta, peittäminen sekä näivettäminen. Tarkemmat ohjeet lajikohtaisia.

17 Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi Julkaisusarjan nimi ja numero Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43/ fault/files/ehdotus%20haita llisten%20vieraslajien%20ha llintasuunnitelmaksi_korjatt u_pienennetty.pdf

18 Torjuntamenetelmistä Mekaaninen torjunta, eli lihas- ja moottorivoimin tehtävä kasvustojen hävittäminen Kitkentä, maanpäällisten osien repiminen, katkaisu, juurien ja juurakoiden ylös kaivaminen tai kukkivien osien katkaisu Isompien kasvustojen ja puuvartisten lajien torjunnassa apuna viikate, siimaleikkuri, raivaussaha, moottorisaha (puuvartiset, esim. terttuselja) Torjunnan onnistuminen virtavesien äärellä: on kartoitettava lähdepopulaatio ylävirrasta, ja aloitettava torjunta tästä kasvustosta. Sivu-uomat on myös syytä tutkia, tähän vaaditaan usein isojen vesistöjen välillä kuntien välistä yhteistyötä. Siemenet ja juurenkappaleet kulkeutuvat helposti virtavesiä pitkin!

19 Torjuntamenetelmistä Kasvin näivettäminen Menetelmä perustuu siihen, että kaikki uudet, vihreät lehdet katkaistaan pois. Kasvi ei saa yhteytettyä ja kuolee lopulta pois. Ensimmäisenä vuonna versot on hyvä katkaista 3 4 kertaa. Seuraavina vuosina versot katkaistaan aina uusien vihreiden versojen ilmestyttyä 2 3 kertaa kasvukaudessa. Muutamassa vuodessa pensas nääntyy hengiltä kokonaan. Menetelmän etuna on se, että myös vaikeasti poistettavat juurakot kuolevat kokonaan ja lopulta jäljelle jäävät vain rangat, jotka voidaan leikata tai vaikka polttaa. Mikäli näännytettävä kasvusto on niin iso, ettei sen keskelle pääse työskentelemään, voidaan kasvusto leikata kokonaan alas esimerkiksi 30 cm korkeudelta, minkä jälkeen kasvuston keskellä pääsee kulkemaan ja vasta sen jälkeen ryhtyä uusien versojen katkomistyöhön vehreiden osien ilmestyttyä. Menetelmä on toimiva etenkin sellaisilla paikoilla, joilla juurakoiden poiskitkeminen ei onnistu.

20 Torjuntamenetelmistä Maan peittäminen Maan peittäminen on tehokas tapa hävittää kasvit, joiden syvälle ulottuvat juurakot on mahdotonta kaivaa ylös. Peitteen tulee olla valoa läpi päästämätöntä, sään kestävää ja kasveja läpäisemätöntä. Peite asetetaan heti keväällä ja pidetään paikallaan vähintään kahden kasvukauden yli. Menetelmä heikentää kasvin elinvoimaa ja lopulta tappaa sen, koska kasvi ei pääse yhteyttämään. Peitteen pitäisi olla kestävä ja pysyä paikallaan yhtäjaksoisesti pitkiäkin aikoja. Tattarien torjuntaan erityisen vahva peite. Britanniassa kehitetty myös erityisiä rautaristikoita, jotka silppuavat maan pinnalle pyrkivät varret, eikä kasvi pääse kasvamaan. Puutarhakatteella- tai peitteellä voi estää myös haitallisen vieraskasvin leviämistä eteenpäin omalta pihalta tai niin, ettei laaja kasvusto pääse enää etenemään uusille alueille

21 Torjuntamenetelmistä Maan peittäminen Kuva: Panu Kunttu Kurtturuusun torjunta kuvapari ennen jälkeen vahvoilla pressuilla peitetty 25 neliön rugosa-kasvusto (valkoinen ei optimaalinen pressun väri, vaan oli hätävara, mutta paksu kuitenkin). vihreä pressu on 620 g/m ja uv-suojattu, erinomainen! etualalla tyveltä leikatut varret asetettu kalliolle kuivumaan (painot päälle), kiulukat kerätty pois energiajätteeseen vietäväksi

22 Torjuntamenetelmistä Liekittäminen ja höyryttäminen Liekittämisessä tai höyryttämisessä kuumalla vesihöyryllä kasvi kuolee muutaman tunnin kuluttua käsittelystä Jäännökset hajoavat nopeasti maahan. Korkeat rikkakasvit leikataan matalaksi ennen käsittelyä. Käsittely ei tuhoa maaperän mikroorganismeja, sillä maan pinta kuumenee vain muuttaminen millimetrien syvyydeltä Liekityksessä käytetään energiana kaasua, pääasiassa propaania. Kasvin lämpötila nousee asteeseen, jolloin valkuaisaineet hyytyvät solukoissa, mikä taas johtaa solujen halkeilemiseen ja lopulta kasvin kuihtumiseen muutaman tunnin kuluessa liekityksestä. Liekitys ei vaikuta kasvien juuristoon, ainoastaan maanpäällisiin osiin. Paras tulos saadaan, jos rikkakasveja torjutaan sirkkalehtivaiheessa. Liekitys tehoaa parhaiten pienikokoisiin kasveihin. Monivuotisilla kasveilla maanalaiset kasvupisteet ovat suojassa lämmöltä ja kasvu jatkuu pienen viiveen jälkeen. Yksivuotiset kasvit sen sijaan kuolevat kerralla. Kuuma vesi on hyvä torjuntakeino. Se tappaa kuitenkin maasta myös mikro-organismeja ja tuhoaa viereisten kasvien juuristoja.

23 Muita innovatiivisia menetelmiä esim. kasvisokerivaahtokäsittely, myrkytöntä myrkyttämistä? Myrkytön ja biohajoava vesi-vaahtoseos tuhoaa rikkakasvin solurakenteen kuumuuden avulla. Kasvi kuihtuu muutamassa minuutissa. Sokerivaahto on maissitärkkelyspohjaista, maistuu lievästi kitkerältä. Vaahto parantaa kuumuuden säilymistä. Maaperään ei kerry mitään aineita. Alhainen energiankulutus, käytettävä vesi on vajaa 100-asteista. Vähäinen ilmastovaikutus. Tuhoaa myös siemenet. 3 4 käsittelykertaa vuodessa riittää.

24 Torjuntamenetelmistä Kemiallinen torjunta Kemiallinen torjunta rikkakasveja ja tuhohyönteisiä vastaan on nopeasti kehittyvä ala. Monet torjunta-aineet ovat sekä ihmisille että muille eläimille haitallisia, tai voivat vaikuttaa negatiivisesti ekosysteemien toimintaan. Niiden hajoamistuotteet voivat myös olla haitallisempia kuin alkuperäiset yhdisteet Luonnonsuojelualueilla mekaaniset torjuntakeinot ovat usein ainoa mahdollisuus. Kemiallisen torjunnan käyttö ei aina muuallakaan ole mahdollista, rajoituksia saattaa olla esim. pohjavesialueille, vesistöjen läheisyydessä sekä asutuksen, päiväkotien ja koulujen läheisyydessä. Glyfosaatin käytön luvallisuus on aina tarkistettava esiintymäkohtaisesti, ja torjunta on kohdistettava tarkoin. Kemiallisessa torjunnassa on aina käytettävä asianmukaista suojavarustusta, ja noudatettava käyttö- ja turvallisuusohjeita. Käsitelty alue ja varoaika on merkittävä selvin kyltein.

25 Glyfosaatti Haitallista ympäristölle sekä terveydelle, ei suositella kuin hankalissa tapauksissa ja silloin on huolehdittava, ettei tuotetta pääse ympäristöön. Torjunta-aineet sopivat silloin, kuin muita vaihtoehtoja ei ole käytössä ja tietää mitä tekee. Käsittely on aina täsmäkäsittelyä. Torjunta-aineella käsitellyt alueet on rajattava huomionauhoin ja jättää tietolappu torjunnasta. Pikkukaupunki huolestui puistoväkensä terveydestä iskee nyt rikkaruohoja vastaan etikalla ja mäntysuovalla Luonnosta saatavia/ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja esimerkiksi seuraavat: Koivutislettä kokeiltu jättiputkikasvustoihin. Hajoaa biologisesti. Koivutislettä kaadettu varren sisään tyveen tehtävästä reiästä. Tuotteen teho perustuu koivun fenoliyhdisteisiin. Ei suositella vesistöjen läheisyydestä. Kohdekasvusto voi vaatia useita käsittelyjä kasvukauden aikana. Koivutisleestä supertorjunta-aine? Etikkahappo valmiita kaupallisia tuotteita myynnissä. Etikkahappo sellaisenaan vain ammattilaiskäyttöön esim. labroissa. Pelargonihappo valmiita kaupallisia tuotteita myynnissä Tutkimuksen mukaan paras tulos saavutetaan torjumalla aineella 3 x kasvukaudessa Ruokaetikka Käsittely luonnonmukaisella torjunta-aineella kuten tavallisella ruokaetikalla. 12 % etikkaliuoksella voidaan korvata kemiallisia torjunta-aineita. Huomioitava on, että tuhoavat myös mikro-organismeja ja kulkeutuvat pohjavesiin. Käytettävä huolellisesti ja rajatusti, huomioitava vesistöt! Terve askel luontoon -hanke

26 Jätteen käsittely ja hävittäminen Erilaisia kasvijätteen käsittelymenetelmiä on useita. Valittava menetelmä riippuu siitä, onko kasvijätteen seassa lisääntymiskykyisiä kasvinosia (siemenet, juuret ja juurakon palat, kasvista riippuen myös varrenpalat), jotka voivat kasvattaa uusia kukkivia versoja). Jätteen käsittelyssä on oltava huolellinen, ettei tulisi vahingossa levittäneeksi vieraslajeja luontoon. Tärkeää onkin selvittää lajikohtaiset torjuntaohjeet! Mikäli kohde on kunnan mailla, kasvijätteen kuljetuksesta voi sopia etukäteen esim. viheralueyksikön kanssa. Kitketyt kasvit laitetaan säkkeihin, jos niissä on siemeniä, kerätään kasoiksi jos ei ole siemeniä. Ilmoita tarkka osoite ja määrä kunnan/kaupungin tekniseen toimeen/asiakaspalveluun (kuntakohtaisia eroja) Kasvista riippuen lajeja voi käsitellä paikan päällä myös niin, etteivät ne pääse leviämään. Tässä tapauksessa kasvijätteen voi jättää maatumaan pieniin kasoihin torjuntapaikalle. Pääsääntö on, että torjunta on hyvä tehdä ennen siementen kypsymistä. Jos sinulla on oma puutarha, josta torjut vieraslajeja, pyri käsittelemään kasvijäte omalla tontilla. Kasvijätettä ei missään nimessä saa dumpata luontoon, sillä moni vieraslaji on levinnyt luontoon juuri puutarhajätteen dumppauksen seurauksena.

27 Kasvijätteen käsittelymenetelmistä Kompostointi Hajoaminen ja kasvukyvyn tuhoutuminen riippuvat lämpötilan ja ajan lisäksi myös kosteudesta ja happamuudesta ja muista tekijöistä, joita voi olla vaikea todentaa kotikompostoinnissa. Vertailun vuoksi: Ämmässuon kaatopaikan teollisessa kuumakompostorissa kasvijäte (useita tuhansia tonneja kerrallaan) kompostoidaan valvotuissa olosuhteissa yli 60 asteen lämpötilassa kaksi vuorokautta. Kotioloissa tehtävä kompostointi ei välttämättä tuhoa haitallisten vieraskasvien lisääntymiskykyisiä osia, kuten siemeniä. Tehokkuutta lisätä laittamalla kasvijäte tiiviisti suljettuun jätesäkkiin ja antamalla mädäntyä kuukauden tai koko kesän ennen kompostoriin siirtämistä. Kotikompostien haaste on ero pinta- ja sisälämpötilojen välillä ja se, että osa materiaalista voi jäädä kompostin reunoilla hajoamatta. Kompostointiin sopii lisääntymiskyvyttömät kasvinosat. Siemenet, juurakot ja kukinnot pitäisi pääsääntöisesti hävittää muulla tavalla. Käytä suljettavaa kompostoria, sillä avokompostista vieraslajit karkaavat helpommin

28 Kuivattaminen Kasvijätteen käsittelymenetelmistä Kasvijätteestä ei ole haittaa, mikäli siemeniä ei ole, ja varret, juuret ja kukinnot ovat kuivuneet ja solukko on kuollut. Tämän pitäisi tapahtua noin viikossa, mikäli olosuhteet ovat oikeat, eli aurinkoa on riittävästi ja ilmankosteus sopiva. Kuivalla ja aurinkoisella säällä kasvisolukko kuolee noin viikossa, mikäli jäte on suorassa valokontaktissa (ei kasoissa). Sadesäällä/varjoisassa paikassa kestää hieman kauemmin. Kitketty kasvijäte voidaan jättää esimerkiksi muovipressun päälle tai avokalliolle kuivumaan kiviä ym. voi jättää painoksi estämään kasvijätteen leviämisen. Kunnissa, joissa kerätään sekajäte poltettavaksi (tämä on varmistettava kuntakohtaisesti ympäristöviranomaiselta tai jäteyhtiöltä miten sekajäte käsitellään) voi vähäisiä määriä vieraslajijätettä laittaa myös sekajäteastiaan hävitettäväksi. Täysin kuivunut kasvijäte voidaan joissakin tapauksissa myös polttaa muista palomääräykset.

29 Hyvä tietää: Vältä turhaa maanmuokkausta. Lajit, jotka leviävät pienistäkin varren- tai juurenkappaleista (esim. japanintatar), voivat saada uutta elintilaa ja vahvemman jalansijan maanmuokkauksen ansiosta. Mikäli kasvijätettä toimitetaan jätteenkäsittelyasemalle tai muualle loppuhävitykseen: Juurakonpalasia tai muita lisääntymiskykyisiä kasvinosia sisältävän maa-aineksen hävitettäväksi kuljettamisen kanssa kannattaa olla erityisen huolellinen. Varmista, ettei kuormasta varise siemeniä, tai muita lisääntymiskykyisiä kasvinosia matkan varrelle (pakkaaminen suljettuihin säkkeihin tai kuorman huolellinen peittäminen).

30 Muita ideoita kasvijätteen hyödyntämiseksi esimerkiksi ravinnoksi, koristeeksi, villiyrttinä ym. Koristeeksi ennen siementen kypsymistä (esim. lupiini, piiskut) Amppelit, koristeet ym. Ravinnoksi esim. kurtturuusun kiulukat ja terälehdet, todellista superfoodia! Kurtturuusu: Terälehdet ja kiulukat voi hyödyntää monipuolisesti ruoanlaitossa: Jättipalsami: jättipalsamia ei suositella syötäväksi suurissa määrin! Jättipalsamista tehty myös paperia ym.

31 Talkoiden mainostaminen ja talkoolaisten koollekutsuminen Talkoiden mainostamisessa on olennaista nostaa esille, miksi on tärkeää kitkeä vieraslajeja. Tämä on kiteytettävä tapahtumailmoittelussa ja viestinnässä selkeästi. On hyvä korostaa, että talkoilu on matalan kynnyksen toimintaa. Päivämäärän sopiminen hyvissä ajoin tärkeää, sitouttaa talkoolaiset. Säännöllisyys myös, esim. tuloksia 3x kesässä tehtävällä torjunnalla. Oma kummikohde sitouttaa myös torjuntaan! Kohderyhmän aktivointi ovatko talkoolaiset asukasyhdistyksestä, urheiluseurasta, koululuokka, vai ovatko talkoot avoimet talkoot, määrittää paljon myös ilmoittelua (kaupan ilmoitustaulu, kirjasto, lehti, paikallismarkkinointi, kunnan sivut ym.) Ilmoita talkoosi Terve askel hankkeelle, jotta niitä voidaan mainostaa myös hankkeen kautta Vieraslajien torjuntajoukot ryhmässä myös hyvä jakaa Sosiaalisen median mahti? Tapahtumakutsua voi jakaa eri someryhmiin, asukas- ja alueryhmiin, järjestöjen ryhmiin ym. Teematalkoiden järjestäminen, esim #kaljakitkentä #sinkkutalkoot #perhetalkoot. Näissä erilainen viestintä ;) Ennakkoilmoittautuminen tarjoilujen vuoksi voi olla hyvä idea myös, jotta osaa varautua tarjoiluihin, mikäli sellaiset hoitaa. Myös nyyttikestiperiaattella voi mennä, etenkin jos pieni porukka Allergia- ja Astmaliitto ry

32 Talkoiden mainostaminen ja talkoolaisten koollekutsuminen Paikallislehden toimittajan kutsuminen mukaan talkoisiin voi olla hyvä idea, jotta saadaan näkyvyyttä ja porukkaa houkuteltua seuraaviin talkoisiin. Lehti voi julkaista vaikka koko kesän talkookerrat samalla. Myös etukäteispuffin tekeminen mahdollista. Hästägin keksiminen talkoille, jotta talkoolaiset myös itse viestivät somessa esim. #luontoaskel #kokosuomikitkee #talkoohaaste #vieraslajientorjuntajoukot Yhteistyö ja yhteismarkkinointi tärkeää, ihmiset osallistuvat helpommin omiin talkoisiin. Tämän vuoksi yhdistysten ja yhteisöjen haastaminen kaikkien yhteisiin talkoisiin tärkeää Tarinat ja tarinallisuus tärkeitä (onnistunut torjunta, hyvä yhteishenki, onnistunut talkootempaus) Talkoiden järjestäminen eri organisaatioiden, yhdistysten ja tahojen välillä on hyvä käytäntö Tiedotus ja materiaaliakin on hyvä olla, esim. vieraslajioppaita Tärkeää tiedottaa onnistuneista talkoista Allergia- ja Astmaliitto ry

33 Näkökulmia talkootarjoiluihin Talkootarjoilut lisäävät kiinnostusta osallistua. Kahvi/tee, juomaa, leipää, hedelmiä ym. toimii! Ennakkoimoittautuminen voi olla hyvä juttu, jotta osaa varautua tarjoilujen määrään Maanomistaja, esim. kunta voi myös toimia tarjoilujen rahoittajana, sovi hyvissä ajoin! Jos talkoisiin osallistuu yhdistys, kannattaa kysyä, löytyykö budjettia tarjoiluihin Nyyttikestiperiaate voi myös toimia Ruokasponsorin hankkinen esim. paikallinen yrittäjä tai isompi firma voi saada Hyvää näkyvyyttä ja yhteiskuntavastuuta sponsoroimalla talkoita kysy rohkeasti eri yrityksiltä! Myös työkalut ym. voivat tulla kysymykseen Talkookutsussa on hyvä kertoa, onko tarjoiluja tai ei, jos ei niin on hyvä kehottaa ihmisiä ottamaan juomapullo mukaan Terve askel luontoon -hanke

34 Miksi talkoot? Vieraslajitalkoot sopivat suomalaiseen talkooperinteeseen Vieraslajitalkoissa on mahdollista saada kokemuksia siitä, miten omalla toiminnalla yksilöinä ja yhteisön jäsenenä voidaan vaikuttaa konkreettisella luonnonhoitotyöllä vieraslajien leviämiseen Loistavaa luontoliikuntaa! Voidaan parantaa oman lähiympäristön monimuotoisuutta, ja samalla omaa terveyttä Viranomaisten voimat eivät riitä kaikkeen, vaan kaikkien panosta tarvitaan! Mielekkäällä ja vaikuttavalla tekemisellä saadaan konkreettista ja välittömästi näkyvää tulosta ja osallisuuden kokemuksia Vieraslajitalkoot ovat uutta yhteisöllistä tekemistä yhteisen hyvän puolesta. Yhteisöllisyyden tunne paranee. Suhde elävään luontoon ja ihmisen toiminnan vaikutuksiin tulee konkreettisesti tutuksi

35 Terve askel luontoon -hanke