Eeva Saarenpää - Mendes OPISKELIJAVAIHTO - KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA VUOSINA 2007-2008

Eeva Saarenpää - Mendes OPISKELIJAVAIHTO - KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA VUOSINA 2007-2008 Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma Huhtikuu 2009

TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieska Aika Huhtikuu 2009 Tekijä/tekijät Eeva Saarenpää Mendes Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn nimi Opiskelijavaihto Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksia vuosina 2007 2008 Työn ohjaaja Eija Lappalainen Työelämäohjaaja Katarzyna Jankowska Sivumäärä 34 + 17 Globalisoituneessa maailmassa ja yhtenevässä Euroopassa opiskelijat haluavat yhä useammin sisällyttää opintoihinsa ulkomailla suoritettuja opintoja tai työharjoittelujaksoja. Myös nykyiset työmarkkinat tarvitsevat enenevässä määrin kielitaitoisia henkilöitä, jotka ovat myös kansainvälisten taitojen osaajia. Ammattikorkeakoulun opetusohjelmissa on huomioitu työmarkkinoiden tarve ja oppilaitoksen systemaattisten kehitystoimenpiteiden tavoitteina on lisätä opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta. Ulkomaisten yhteistyöoppilaitosten kanssa solmittujen sopimusten puitteissa suomalaisten opiskelijoiden suorittamat opinnot ja työharjoittelujaksot eli opiskelijavaihto on näin mukautettu työmarkkinoiden tuleviin haasteisiin. Opinnäytetyössäni tutkin kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen avulla Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulun oppilaiden kokemuksia opiskelijavaihdosta vuosina 2007 2008. Tutkimuskohteena olivat opiskelijoiden kokemukset ja mielipiteet opiskelijavaihdosta omien kokemuksieni ohella. Opinnäytetyöni tavoitteena on tuoda esille opiskelijavaihtoon liittyviä toimenpiteitä ja valmiuksia, joita vaihtoon aikova opiskelija tarvitsee. Työssäni tuon myös esille tutkimukseni kohteina olleiden opiskelijoiden mielipiteitä ja ehdotuksia Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi. Näitä ovat opiskelijavaihdon riittävä rahoitus, opiskelijoiden ja partnerityönantajien koulutus ja sitoutuminen opiskelijavaihtoon sekä opiskelijoiden raportit ja analyysit opiskelijavaihdosta. Asiasanat Kansainvälinen opiskelijavaihto, vaihto opiskelu ja työharjoittelu ulkomailla

ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED Date April 2009 Author Eeva Saarenpää SCIENCES Ylivieska unit Mendes Degree programme Travel and Tourism Name of thesis Students experiences of international exchange programme in Central Ostrobothnia University of Applied Sciences in 2007 and 2008 Instructor Eija Lappalainen Supervisor Katarzyna Jankowska Pages 34 + 17 In the global world and united Europe students want more and more often to take part in international student exchange programmes and practical trainings during their studies. Moreover, the labour market needs more people who have good language skills but also international skills. The needs of labour market have been taken into account in the degree programmes of university of applied sciences by developing and adding systematically the internationalization of educational programmes. Through signed contracts with cooperative universities abroad the student exchange programmes of Finnish students have been adapted to the future demands of the labour market. In this thesis students experiences of student exchange were examined with the help of qualitative research. The subject was students of Central Ostrobothnia University of Applied Sciences who took part in the student exchange programme in 2007 and 2008. In this thesis the goal was to present actions and abilities that are related to the exchange student programme and that are needed by students who plan to take part in this programme. Opinions of students that were examined as well as my own views are also brought up in order to develop the international activities of Central Ostrobothnia University of Applied Sciences. These are sufficient financing of the student exchange programme, training for students and employer partners and their commitment to the student exchange programme as well as students reports and analyses of the student exchange programme. Key words International exchange programme, exchange studies and practical training abroad

TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS KÄSITTEEN MÄÄRITTELYT 1 JOHDANTO 4 1.1 Kansainvälinen yhteistyö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa 4 1.2 Kansainvälisten asioiden organisointi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa 1.3 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kansainväliset yhteistyökumppanit 6 1.4 Tutkimukseni Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijavaihdosta 7 5 2 TUTKIMUSMENETELMÄ 8 2.1 Kvalitatiivinen tutkimus 8 2.2 Empiirinen tutkimus 9 2.3 Tutkimuksen toteutus 9 3 AMMATTIOPINNOT - VAIHTOEHTONA OPISKELIJAVAIHTO 11 3.1 Opiskelijavaihto 11 3.2 Opiskelijavaihdon edut ja hyödyt 11 3.3 Opiskelijavaihtoon - yksin vai yhdessä 13 3.4 Opiskelijavaihtoon valmistautuminen 13 3.5 Perheen ja ystävien tuki opiskelijavaihtoon aikovalle 14 4 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN KÄSITYKSIÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 16 4.1 Työharjoittelu ulkomailla 16 4.2 Vaihto-opiskelu ulkomailla 18 5 TUTKIMUSTULOKSET JA YHTEENVETO TUTKIMUKSESTANI 26 6 LOPPUPÄÄTELMÄT JA EHDOTUKSIA OPISKELIJAVAIHDON KEHITTÄMISEKSI 29 LÄHTEET LIITTEET

1 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYT Aktiviteetti: Analysoida: toiminta eritellä, tutkia osiin jakamalla, jäsentää Auktoriteetti: tietojensa tai asemansa takia kunnioitettu ja arvostettu henkilö, käskyvaltainen henkilö CIMO: Centre for International Mobility: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus (CIMO 2009) Globaali: maapallonlaajuinen, yleinen, kaikenkattava Eliminoida: poistaa, sulkea pois Empiirinen tutkimus: kokemusperäinen, perustuu tutkimuskohteen havainnointiin Erasmus: European Action Scheme for the Mobility of University Students: Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma korkeakouluille (CIMO 2009) Heterogeeninen: epäyhtenäinen, kirjava, monista aineksista koostuva, sekakoosteinen Hierarkia: (tiukka) arvo- tai valtajärjestys Industrial management: Tuotantotalous; tekniikkaa ja taloutta monipuolisesti sisältävä koulutusohjelma, joka antaa opiskelijalle valmiudet toimia yritysten asiantuntija- ja johtotehtävissä tai yrittäjänä Informaatio: tieto, tiedotus, tiedottaminen, (järjestelmän) järjestyneisyys; informoida: tiedottaa, antaa tietoa

2 Internationalisation at Home (IaH): kotikansainvälistäminen; kotona tapahtuvaa kansainvälisyyden tuntemuksen varhaiskasvatusta Kampus: korkeakoulualue, joka koostuu itse korkeakoulun lisäksi sen lähettyvillä olevista asuntoloista ja muodostaa jonkinlaisen kokonaisuuden Kollegiaalinen: virkaveljien kesken vallitseva tai tehtävä Kommunikoida: viestiä kommunikointi: viestintä Konkretisoida: tehdä yksityiskohtaisemmaksi, havainnollistaa Konsortio: yhdistyksen tapainen organisaatioiden yhteenliittymä, yritysten muodostama yhteistoimintaelin jonkin sellaisen asian ajamiseksi, jonka edistäminen on niiden yhteinen etu Kvalitatiivinen tutkimus: laadullinen, laatua koskeva tutkimus Mentaliteetti: henkinen ominaislaatu, mielenlaatu Mentori: työntekijän (tässä opiskelijan) tukihenkilö, kokenut henkilö antaa opastusta ja tukea kokemattomammalle työtoverille (opiskelijalle) Minimaalinen: ienin, mahdollisimman pieni, erittäin pieni Minimoida: tehdä mahdollisimman pieneksi, tehdä pienemmäksi, pienentää

3 Opiskelijavaihto: tutkintovaatimuksiin sisältyvät opinnot ulkomaisessa oppilaitoksessa tai työharjoittelu ulkomailla Orientaatio: suuntautuminen Partneri: kumppani, kanssapelaaja, kaveri Perspektiivi: näkökulma, katsantokanta Portaali: www sivusto (world wide web site), jonka kautta on tarkoitus päästä kätevästi suunnistamaan käyttäjää kiinnostaville sivuille Prosessi: tapahtumakulku kansainvälitymisprosessi Realistinen: todellisuudentajuinen, todellisuuden mukainen Resurssit: voimavarat, toiminnan edellytys Strategia: pitkäjänteinen, harkittu menettelytapa, linja, sodanjohtotaito SWOT-analyysi: Systemaattinen: Työkalu, joka määrittelee yrityksen ja toimintaympäristön muutostekijöiden roolin. Sen tavoitteena on kartoittaa organisaation sisäiset vahvuudet (S) ja heikkoudet (W) sekä ulkoiset mahdollisuudet (O) ja uhat (T). (http://www.it.abo.fi/cofi/assets/images/laadukasswot.pdf ) järjestelmällinen Lähteet: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/laaja.html

4 1 JOHDANTO 1.1 Kansainvälinen yhteistyö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Yhtenevässä Euroopassa ja globalisoituneessa maailmassa maiden väliset etäisyydet ovat lyhentyneet ja kulttuurien väliset eroavaisuudet lähentyneet teknisten saavutusten ja kulttuurien lisääntyneen tuntemuksen myötä. Ilmiö on todettavissa myös Euroopan Unionin (EU) sisäisillä työmarkkinoilla, sillä yhä useampi yritys hakee palvelukseensa kielitaitoista ja kansainvälisiä (kv.) asioita tuntevaa sekä hallitsevaa henkilöstöä. Nuorten suomalaisopiskelijoiden samoin kuin aikuisopiskelijoiden keskuudessa asia on jo tiedostettu ja nykyään opiskelijat haluavat saada kokemusta opintojensa ohella ulkomailla tapahtuvasta työharjoittelusta ja/tai vaihto-opiskelusta, jota ammattikorkeakoulut voivat tarjota opiskelijoilleen toimivien kansainvälisten yhteistyöverkostojen avulla. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla (KPAMK) on vuosien kokemus sekä perinteitä kansainvälisestä yhteistyöstä, sillä oppilaitos solmi ensimmäiset yhteistyösopimukset korkeakoulujen kanssa Saksassa ja Englannissa jo vuonna 1992, vain vuosi sen jälkeen kun oppilaitos oli saanut Valtioneuvostolta päätöksen Kokkolan väliaikaisen ammattikorkeakoulun kokeiluluvasta. Nykyään KPAMK:lla on yli sata yhteistyökorkeakoulua 40 eri maassa ja oppilaitoksen opiskelijoista noin 15 % osallistuu yli kolmen kuukauden pituisiin, pitkiin kansainvälisiin opiskelijavaihtoihin. (Salonen & Wiirilinna 2007, 36.) KPAMK:n Kansainvälistymisen strateginen toimintaohjelma 2010 ja yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat ohjaavat kansainvälistymisprosessin toimintaa, jonka avulla pyritään lisäämään opiskelijaliikkuvuuden laatua, määrää ja houkuttelevuutta kehittämällä englanninkielisiä koulutusohjelmia ja kansainvälisiä tukipalveluja. (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 2007.) Opetusministeri Henna Virkkusen mielestä nykyiset ammattikorkeakoulujen opiskelijat eivät osallistu riittävästi kansainväliseen opiskelijavaihtotoimintaan. Hänen tavoitteenaan on saada aikaiseksi lakialoite, jonka mukaan opiskelijavaihto tulisi ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmaan pakolliseksi opintojaksoksi viimeistään vuoteen 2015 mennessä. (Opetusministeriö 2009. )

5 Korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan vahvistaminen ja opiskelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrän lisääminen on myös opetusministeriön Koulutus ja tutkimus 2003-2008 kehittämissuunnitelman yksi keskeisimmistä tavoitteista (Saarikallio, Hellsten & Juutilainen 2008). Myös KPAMK:n strateginen tavoite on opiskelijavaihdon määrän lisääminen ja oppilaitoksen visio vuodelle 2012 on jatkuvan oppimisen avoimesta oppimisympäristöstä, joka on kansainvälisesti verkostoitunut eri korkeakoulu- ja osaamiskeskittymien sekä kansainvälisten konsortien kanssa nykyistä laajemmin (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 2006). Valitsin opinnäytetyöni aiheeksi KPAMK:n Ylivieskan yksikön opiskelijoiden kokemuksia opiskelijavaihdosta, sillä omat henkilökohtaiset kokemukset vaihto-opiskelusta ja työharjoittelusta ulkomailla toivat esiin erilaisista kulttuureista ja työkäytännöistä johtuvia väärinkäsityksiä. Halusin myös opinnäytetyössäni korjata niitä kielteisiä ennakkokäsityksiä, joita opiskelijat olettavat kohtaavansa vieraassa kulttuurissa. Suomessa opiskelijavaihtoa on tilastoitu määrällisesti jo vuosia mutta tutkimuksia tai kirjallisuutta opiskelijoiden kokemuksista opiskelijavaihdosta löysin hyvin vähän. Ylivieskan yksikön kansainvälisten asiain toimiston kv-koordinaattori kannusti minua tekemään opinnäytetyöni oppilaitoksen opiskelijavaihdosta. Mielestäni myös KPAMK:n opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ja kansainvälistymistaidot olivat opinnäytetyöni aiheena erittäin ajankohtaisia. 1.2 Kansainvälisten asioiden organisointi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa KPAMK tarjoaa opiskelijoilleen hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen erilaisten vaihtomahdollisuuksien kautta ja ulkomailla suoritetut opinnot ja työharjoittelu hyväksytään osana ammattitutkintoa. Opiskeluvaihtojaksot suoritetaan yleensä toisena tai kolmantena opiskeluvuotena ja opiskelijalla on mahdollisuus osallistua opintojensa aikana yhteen opiskelijavaihtoon ja/tai työharjoitteluun. Opiskelijat saavat tarvittaessa tietoja ja neuvontaa kaikissa opiskelijavaihtoon liittyvissä kysymyksissä yksiköiden kv-koordinaattoreilta ja kansainvälisten asiain toimiston henkilökunnalta. Kansainvälisten asiain toimiston keskusyksikkö vastaa ulkomailla tapahtuvista vaihto opiskelua ja työharjoittelua koskevista sopimuksista.

6 KPAMK:n eri yksiköiden kansainvälisistä asioista vastaa toimiston keskusyksikkö Kokkolassa apunaan kahdeksan muuta yksikköä. Keskusyksikkö hoitaa kansainvälisten asioiden hallinnoinnin, raportoinnin mm. CIMO:on sekä tilastoinnin oppilaitoksen opiskelijavaihdoista. Keskusyksikkö järjestää ja organisoi erilaisia tietoisku- ja informaatiotilaisuuksia opiskelijavaihdoista oppilaitoksen eri yksiköissä. Keskusyksikön kansainvälisistä asioista vastaa kansainvälisten asiain päällikkö Peter Finell apunaan 10 kv koordinaattoria. Oppilaitoksen yksiköillä on myös omat kv-tiimit, jotka muodostuvat kv-koordinaattoreista ja kansainvälisten asiain toimiston henkilökunnasta. Ylivieskan yksikön Kansainvälisten asiain toimiston, International Relations Office:n (IRO) kv koordinaattorina toimii Juha Huumonen apunaan Katarzyna Jankowska. Opiskelijavaihtoon aikova opiskelija ottaa ensimmäiseksi yhteyden oman oppilaitoksen kansainvälisten asiain toimiston henkilökuntaan tai kv-koordinaattoriin. Opiskelijan allekirjoittama sopimus opiskelijavaihdosta ja apuraha-anomus toimitetaan keskusyksikköön Kokkolaan. Keskusyksikkö hoitaa sopimukset eteenpäin partnerioppilaitokseen tai työharjoittelupaikkaan ulkomailla. Opiskelijavaihdon käytännön järjestelyihin liittyvistä asioista, kuten matkoista ja matkavalmisteluista, opiskelijat vastaavat itse. Tarvittaessa heitä avustavat kv-koordinaattorit tai kansainvälisten asiain toimiston henkilökunta. 1.3 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kansainväliset yhteistyökumppanit KPAMK:n määrätietoinen kansainvälisten toimintojen kehitystyö on antanut opiskelijoille monipuoliset opiskelijavaihtomahdollisuudet. Oppilaitos on solminut 135 yhteistyösopimusta 40 eri yhteistyöyliopiston kanssa viimeisten 17 vuoden aikana. Kansainvälinen yhteistyö kattaa kaikki koulutusohjelmat ja opiskelijavaihtoon voi osallistua viidessä maanosassa, sillä oppilaitoksella on yhteistyösopimuksia Euroopassa, Pohjois ja Etelä Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. KPAMK on solminut yhteistyösopimuksia mm. Erasmus- ja Nordplus-vaihto ohjelmien kautta. (Keskipohjanmaan ammattikorkeakoulu 2009.)

7 1.4 Tutkimukseni Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijavaihdosta Opinnäytetyössäni tutkimukseni kohteena ovat KPAMK:n opiskelijoiden kokemukset pitkistä, yli kolme kuukautta kestävistä kansainvälisistä opiskelijavaihdoista, jotka suuntautuivat kolmeen kohdemaahan Espanjaan, Kiinaan ja Unkariin. Tutkimusmenetelmäksi valitsin kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimusmenetelmän ja tutkimukseni kohderyhmänä oli viisi KPAMK:n Ylivieskan yksikön opiskelijaa, jotka edustivat matkailualan ja Industrial management koulutusohjelmia. Heidän ikäjakaumansa oli tutkimushetkellä 20 vuodesta 50 vuoteen, yksi vastaajista oli vaihto opiskelijana ja neljä muuta osallistui kansainväliseen työharjoitteluun. Tutkimuksessani pyrin tuomaan esille niitä etuja ja hyötyä, mahdollisuuksia, haasteita ja ongelmia, joita opiskelijat kohtasivat lähtövalmistelujen, varsinaisen opiskelijavaihdon aikana sekä sen jälkeen. Haastateltujen opiskelijoiden ikä, sukupuoli, koulutusohjelma ja opiskelijavaihto-ohjelma ovat esitettyinä Taulukon 1 avulla. Taulukko 1. Haastatellut opiskelijat Sukupuoli Koulutusohjelma Opiskelijavaihto Vastaaja A Ikä: 30 vuotta Vastaaja B Ikä: 50 vuotta Nainen Matkailu Kv. työharjoittelu Mies Matkailu Vaihto-opiskelija Vastaaja C Ikä: 20 vuotta Nainen Industrial management Kv. työharjoittelu Vastaaja D Ikä: 22 vuotta Mies Industrial management Kv. työharjoittelu Vastaaja E Ikä: 25 vuotta Mies Industrial management Kv. työharjoittelu

8 2 TUTKIMUSMENETELMÄ 2.1 Kvalitatiivinen tutkimus Tutkimusmenetelmäksi valitsin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän lomakehaastattelun, joka sisälsi 29 kysymystä. Lomakkeen kysymykset jakautuivat kolmeen osioon, ensimmäisessä osiossa kysyin ikää, sukupuolta ja lähtövalmisteluihin liittyviä asioita. Toisen osion kysymykset käsittelivät kokemuksia kohdemaasta ja kolmannen osion kysymykset opiskelijoiden mielipiteitä opiskelijavaihdon jälkeen. Tutkimuksessani pyrin laatimaan kysymykset niin, että vastauksien avulla minulla oli mahdollisuus tuoda esille tutkimuksen kohteena olevien opiskelijoiden myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia sekä ajatuksia ja ehdotuksia KPAMK:n kansainvälisen opiskelijavaihdon sisällön kehittämiseksi. Lukuisat keskustelut opiskelijavaihdosta työharjoittelujakson aikana Espanjassa ja jälkeenpäin Suomessa täydensivät sähköisesti toimittamaani lomakehaastattelua. Hirsjärven ja Hurmeen mukaan lomakehaastattelussa kysymysten ja väitteiden muoto ja esittämisjärjestys on määritelty ja kysymyksillä on kaikille yksiymmärteisyys sillä tutkimuksen kohteena olevat edustavat yhtenäistä ryhmää. (Hirsjärvi & Hurme 2006, 44.) Laadullisen tutkimuksen tyypillisimpinä piirteinä pidetään, että aineisto kootaan luonnollisissa ja todellisissa tilanteissa, aineiston hankinnassa käytetään lomakkeita ja testejä, aineistoa tarkastellaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti, tutkimuksessa käytetään osallistuvaa havainnointia ja ryhmähaastatteluja, tutkimuksen kohderyhmä on valittu tarkoituksenmukaisesti, tutkimuksen toteutus on joustavaa ja suunnitelmia muutetaan olosuhteiden mukaisesti sekä käsitellään tapauksia ainutlaatuisina, joita tulkitaan sen mukaisesti (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 155). Juha Varto on mm. todennut kaiken laadullisen tutkimuksen tapahtuvan elämismaailmassa, jossa tutkija on osana tutkimuksensa merkitysyhteyttä. Tutkimustaan kohtaan tutkija tuntee tutkimuksellista mielenkiintoa eikä pelkästään tavanomaista uteliaisuutta. (Varto 1992, 26-27.) Henkilökohtaisten kokemusteni ansiosta olin kiinnostunut oppilaitoksemme opiskelijavaihdosta ja halusin selvittää, miten oppilaitoksemme kansainvälistä yhteistyötä ja opiskelijavaihtoa voitaisiin opiskelijoiden ja omasta näkökulmasta entisestään kehittää.

9 2.2 Empiirinen tutkimus Empiirisen, havainnoivan tutkimuksen lähtökohtana pidetään olemassa olevaa tutkimusongelmaa, kiinnostuksen aluetta, joka on syntynyt käytännön kokemuksista tai kirjallisuuden ja opiskelun pohjalta. (Hirsjärvi & Hurme 2006, 13-14.) Omassa tutkimuksessani lomakehaastattelu ja omat havainnoinnit tukivat tutkimusmenetelminä toisiaan sillä empiirinen tutkimus ymmärretään kokonaisuutena, joka sisältää useita eri vaiheita. Tutkimusmenetelmäni valintaan vaikuttivat opiskelijavaihtoaikani Kiinassa Shanghain yliopistossa syksyllä 2007 ja työharjoittelujaksoni Espanjassa, Marbellassa keväällä 2008. Molempien jaksojen aikana tein havaintoja, keräsin aineistoa ja muistiinpanoja omista sekä suomalaisten opiskelijoiden kokemuksista kohdemaissa. Toisinaan tein havaintoja tutkimuskohteiden ollessa tietämättömiä havainnoinnistani ja toisinaan havainnoin heitä tietoisesti. Havainnointini onnistui mielestäni erinomaisesti, sillä työskentelimme päivittäin samassa ravintolassa ja kohtasimme yhdessä paikallisia työtovereita sekä erilaisia asiakaspalvelutilanteita. Keskustelin myös usein vaihto-opiskelujakson aikana opiskelijoiden kanssa opiskelijavaihtoon liittyvistä ongelmista, oman oppilaitoksen tukitoimenpiteistä ongelmatilanteissa, ongelmaratkaisumahdollisuuksista kohdemaissa ja kulttuurieroavaisuuksien aiheuttamista ristiriidoista. Lomakehaastattelu, havainnoinnit, muistiinpanot ja ennen kaikkea omat henkilökohtaiset kokemukset yhdessä tuottivat kattavan aineiston empiiristä tutkimustani varten KPAMK:n opiskelijavaihdosta. 2.3 Tutkimuksen toteutus Keväällä 2007 osallistuin Ammattikorkeakoulujen Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkoston yhdessä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa järjestämälle Ammattikorkeakoulujen Aasia orientaatiopäivälle. Aamupäivällä oli asiantuntijaluentoja, joiden aiheina olivat mm. Aasia maailmantalouden uutena moottorina, terveystietoa Aasiaan lähtijöille ja aasialaisen kulttuurin kohtaaminen. Iltapäivällä perehdyimme maakohtaisissa ryhmissä eri maiden kulttuureihin näyttelyiden merkeissä ja tapasimme opiskelijavaihdossa olleita opiskelijoita. Aasia-orientaatiopäivän aikana minulle vahvistui entises-

10 tään halu lähteä mukaan opiskelijavaihtoon, ensin Kiinaan opiskelemaan ja myöhemmin Espanjaan suorittamaan työharjoittelujakson. Opinnäytetyöni aiheena KPAMK:n kansainvälisestä opiskelijavaihdosta oli mielenkiintoinen ja ajankohtainen, sillä moni kanssaopiskelija halusi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla joko vaihto-opiskelijana tai työharjoittelussa. Tutkimuksessani halusin verrata omia kokemuksiani ja suhtautumistani jo pitkän työuran tehneenä muiden opiskelijoiden kokemuksiin ja heidän suhtautumiseensa opiskelijavaihtoon. Tutkimuskohteeni opiskelijat olivat ensi kertaa ulkomailla työharjoittelussa olevia nuoria sekä yksi aikuisopiskelija, joka oli vaihto-opiskelijana. Ryhmän heterogeenisuus antoi mielestäni tutkimukselleni laajemman perspektiivin vertailla opiskelijoiden kokemuksia. Lomakehaastattelun kysymyksillä halusin selvittää eri vaiheita, joita opiskelijat kävivät läpi lähtiessään opiskelijavaihtoon. Ennakkovalmistelut eli miten oppilaitoksen kansainvälisten asiain toimisto oli mukana auttamassa opiskelijaa erilaisissa vaihtoon liittyvissä paperiasioissa ja luvissa sekä mitkä tehtävät opiskelijan oli itse hoidettava. Toisessa vaiheessa selvitin opiskelijoiden varsinaisen opiskelijavaihtojakson aikaisia kokemuksia työharjoittelusta tai opiskelusta, elämyksiä, pettymyksiä ja mahdollisia ongelmia. Viimeisen vaiheen kysymyksillä pyrin selvittämään opiskelijoiden tuntemuksia ja kokemuksia opiskelijavaihdosta kokonaisuudessaan heti vaihtojakson jälkeen. Haastateltaviksi valitsin oman koulutusohjelman kaksi aikuisopiskelijaa ja tuotantotalouden koulutusohjelmasta kolme nuorta opiskelijaa, jotka suorittivat työharjoittelujakson kanssani samassa hotellissa Espanjassa. Epävirallisena tutkijana tunsin tutkimuskohteena olevat opiskelijat henkilökohtaisesti, mikä osaltaan helpotti lomakehaastattelun laatimista. Tutkimuskohteeni valintaan vaikutti myös opiskelijoiden oma aktiivisuus osallistua vilkkaaseen keskusteluun opiskelijavaihdosta sekä heidän halukkuutensa vastata lomakkeen kysymyksiin. Tutkijana en havainnut vastauksissa tulkintavirheitä, sillä opiskelijoiden mielestä lomakehaastattelun kysymykset olivat selkeästi tulkittavissa. Yksi vastaajista vastasi kysymyksiin englannin kielellä, sillä hän oli Suomessa opiskeleva ulkomaalainen opiskelija.

11 3 AMMATTIOPINNOT - VAIHTOEHTONA OPISKELIJAVAIHTO 3.1 Opiskelijavaihto Opiskelijan tutkintoon sisältyviä ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja kutsutaan opiskelijavaihdoksi. Myös ulkomailla suoritettu työharjoittelu on opiskelijavaihtoa, jos se sisältyy tutkintovaatimuksiin. Edellytyksenä on että opiskelija opiskelee jossakin korkeakoulussa tai oppilaitoksessa ennen lähtöä opiskelijavaihtoon ja jatkaa opintojaan palattuaan Suomeen. (Keskipohjanmaan ammattikorkeakoulu 2009.) Pitkä opiskelijavaihto on 3-12 kuukautta kestävää opiskelua ulkomaisessa oppilaitoksessa tai työharjoittelua ulkomaisen työnantajan palveluksessa. Vastaavasti lyhyt opiskelijavaihto on vähintään yhden viikon ja alle kolme kuukautta kestävää opiskelua tai työharjoittelua ulkomailla (Junnila 2005). Opiskelijavaihtoon osallistuvien opiskelijoiden on mahdollisuus saada opintososiaalisten etujen lisäksi apurahaa, jonka tarkoituksena on kattaa ulkomailla oleskelusta aiheutuvia ylimääräisiä kuluja. Vaihto-opiskelijoiden ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja ulkomaiseen yhteistyöoppilaitokseen. (Keskipohjanmaan ammattikorkeakoulu 2009.) 3.2 Opiskelijavaihdon edut ja hyödyt Beelensin mukaan Internationalisation at Home (IaH), kotikansainvälistäminen on jo kotona tapahtuvaa kansainvälisyyden tuntemuksen varhaiskasvatusta. Peruskoulutuksen aikainen kielten opetus ja tiedot vieraista kulttuureista lisäävät nuorten kiinnostusta kansainvälisiä asioita kohtaan, joka myöhemmässä vaiheessa saattaa konkretisoitua opiskelijan halukkuutena lähteä ulkomaille. Tämä ilmiö koetaan haasteena myös yliopistoissa ja korkeakouluissa, jotka pyrkivät kehittämään niiden kansainvälistä vaihtotoimintaa. (Beelens 2007, 1,63.) Kotikansainvälistämisen avulla voidaan ennalta vähentää nuorten ennakkoluuloja vieraita maita ja kulttuureita kohtaan sekä siten tukea nuorten kansainvälistä liikkuvuutta myös

12 myöhempien opiskelujen aikana. Opiskelijavaihto on erinomainen tapa hankkia kokemusta opiskelusta ja työharjoittelusta ulkomailla, sillä vaihdon aikana opiskelijalla on mahdollisuus opiskella kohdemaan kieltä myös käytännön tasolla. Ulkomaille lähtevälle ensikertalaiselle opiskelijavaihto on turvallinen ja luotettava tapa matkustaa ulkomaille, sillä oppilaitokset ovat solmineet molempia osapuolia sitovat yhteistyösopimukset kansainvälisten partnereiden kanssa. Opiskelijavaihdon aikana opiskelijalla on myös mahdollisuus luoda kansainvälisiä verkostoja ulkomaisiin työnantajiin ja siten edistää mahdollista myöhempää työllistymistänsä ulkomailla. Yhä useampi työnantaja sekä kotimaisilla että kansainvälisillä työmarkkinoilla arvostaa työntekijää, jolla on myös kielitaidon lisäksi kansainvälisiä taitoja ja työkokemusta. Vaikka tutkimuksessani kaikki osallistujat suhtautuivat erittäin myönteisesti itse opiskelijavaihtoon, niin kritiikkiäkin sai osakseen lähinnä työharjoittelukohde. Opiskelijavaihtoon lähtevillä tulisi olla ennakkoluuloton asenne vierasta kulttuuria ja tapoja kohtaan, tietynlaista henkistä kypsyyttä varsinkin työharjoittelua varten ja valmiutta kohdata uusia asioita ja tilanteita kriittisesti mutta ei arvostellen ja vertaillen. Eräs vastaajista muistutti, että vanha sanonta pitää erittäin hyvin paikkansa opiskelijavaihtoa suunnitteleville, Maassa maan tavalla. Stenström ja Laine ovat käsitelleet kirjassaan mm. sosiaali- ja terveysalan korkeamman asteen ammattiopintojen ja työharjoittelun laatutakuukäsitettä, jonka malli on lähtöisin Irlannista. Siellä koulutuksesta vastaavien ja poliittisten päättäjien asialistalla on opetuksen ja työharjoittelun laatutakuun toteutus. Sen kolmena tukipilarina voidaan pitää itse arviointia, ulkopuolista arviointia sekä kouluttajien ja opiskelijoiden välistä informaatiota. Jos yksi osa-alue laiminlyödään, niin koko laatutakuukäsite heikkenee. (Stenström & Laine 2006, 164.) Mielestäni tämä laatutakuukäsite soveltuu hyvin myös suomalaisten ammattikorkeakoulujen opintoihin ja työharjoitteluun ulkomailla, sillä opiskelijan on osattava itse arvioida oppimistaan, suorituksiaan ja edistymistään opiskelijavaihdon aikana. Partnerioppilaitoksen tai ulkomaisen työnantajan arvioinnit opiskelijasta ovat ensisijaisen tärkeitä opiskelijalle mutta myös lähettävälle oppilaitokselle opiskelijavaihdon kehittämiseksi. Vastavuoroisen informaation, työantajien tai oppilaitoksen edustajien ja opiskelijoiden välisen kommunikoinnin avulla voidaan kumota molempien osapuolten ennakkoasenteita ja välttää väärinkäsityksiä sekä niistä aiheutuneita ongelmia työharjoittelun tai opinto-ohjelmien sisällöistä.

13 3.3 Opiskelijavaihtoon - yksin vai yhdessä Tutkimukseni kohteena olevat opiskelijat lähtivät opiskelijavaihtoon yhdessä opiskelijatovereiden kanssa mutta hieman eri aikoihin. Heillä ei ollut aikaisempaa kokemusta kansainvälisestä työharjoittelusta tai vaihto-opiskelusta. Espanjalaisessa hotellissa oli kaikkiaan työharjoittelussa 17 KPAMK:n opiskelijaa, joista osa oli Suomessa opiskelevia ulkomaalaisia opiskelijoita. Suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa pidettiin opiskelijavaihdon valintaa toiseen EU maahan turvallisempana vaihtoehtona sillä kaikkia EU maita koskee sama lainsäädäntö vaikka sen tulkinta joskus poikkeaakin toisistaan. Opiskelijoiden mielestä Euroopan maiden väliset kulttuurieroavaisuudet eivät olleet niin huomattavia, että se olisi hankaloittanut sopeutumista kohdemaassa. Kiinassa Shanghain yliopistossa suomalaisia vaihto-opiskelijoita oli kaikkiaan vähän yli 50 kahdessa eri yliopistossa. Opiskelijat edustivat eri yliopistoja ja korkeakouluja ympäri Suomea ja he matkustivat Kiinaan yhdessä KPAMK:n kahden kansainvälisten asiain toimiston henkilön (avustaja) kanssa. Avustajat olivat vaihtojakson ensimmäisen viikon suomalaisten opiskelijoiden tukena auttamalla opintoihin liittyvissä käytännön järjestelyissä. Myöhemmissä keskusteluissa ilmeni, että KPAMK:n avustajien läsnäolo matkalla ja opiskelijavaihtojakson alussa lisäsi opiskelijoiden valmiutta lähteä opiskelijavaihtoon Kiinaan. Opiskelijoiden mielestä matka yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa oli turvallisempi vaihtoehto kuin että olisivat matkustaneet yksin täysin vieraaseen kulttuuriin. 3.4 Opiskelijavaihtoon valmistautuminen Mielestäni yksi tärkeimmistä alkuvalmisteluista opiskelijavaihtoon aikovalle on tarkan suunnitelman laatiminen kaikista vaihtoon liittyvistä toimenpiteistä ja riittävän ajoissa ennen opiskelijavaihtojakson alkua. Oppilaitos voisi laatia yhdessä jo opiskelijavaihtoon osallistuneiden opiskelijoiden kanssa kirjallisen opiskelijavaihtosuunnitelman opiskelijaportaaliin. Tämän suunnitelman avulla ensikertalaiselle, kohdemaan kieltä taitamattomalla opiskelijalla olisi mahdollisuus perehtyä kohdemaan kieleen ja kulttuuriin sekä muihin mielenkiintonsa kohteisiin. Oppilaitoksen kansainvälisten asiain toimiston henkilökunta,

14 joka on ennakkoon tutustunut kohdemaan yhteistyöpartnereihin, voi auttaa opiskelijaa erilaisissa kysymyksissä asiantuntemuksensa turvin. Tutkimuksestani ilmeni, että opiskelijat pitivät suurimpina ongelmina opiskelijavaihtoon liittyviä matkakuluja sekä asumis- ja elinkustannuksia kohdemaassa. Opintotuen ja -lainan lisäksi opiskelijoilla oli opiskelijavaihtoa varten mahdollisuus anoa Erasmus-apurahaa. Erasmus on Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelma, jonka avulla tuetaan korkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä ja liikkuvuutta. (CIMO 2009.) Opintososiaaliset etuudet, joita kaikki opiskelijat eivät edes saaneet opiskelijavaihdon aikana, ja apuraha eivät kattaneet kohdemaassa asumisesta aiheutuneita kuluja, joten osalle vastaajista lisälaina oli ainoa tapa turvata taloudellinen tilanne vaihdon aikana. Tutkimuksen mukaan ennen varsinaisen vaihtojakson alkua opiskelijoiden oli huolehdittava opintotuen ja lainan, asunnon sekä henkilökohtaisten asioiden väliaikaisjärjestelyistä. Useimmat opiskelijat hankkivat matkatavaravakuutuksen ja ylimääräisen matkavakuutuksen, vaikka KPAMK oli vakuuttanut kaikki opiskelijat opiskelijavaihdon ajaksi. Suositeltavista ja välttämättömistä rokotuksista kohdemaasta riippuen opiskelijat saivat tietoa oman paikkakunnan terveysviranomaisilta. KELAn toimistosta opiskelijat hankkivat maksutta eurooppalaisen sairasvakuutuskortin EU:n sisäistä opiskelijavaihtoa varten. 3.5 Perheen ja ystävien tuki opiskelijavaihtoon aikovalle Opiskelijoiden, jotka suunnittelevat lähtöä opiskelijavaihtoon, henkilökohtaiset ja perhesuhteet on oltava kunnossa, sillä ulkomailla oleskelu varsinkin ensikertalaiselle saattaa muodostua ongelmalliseksi. Hän voi kohdata kotimaan ja kohdemaan välisten kulttuurieroavaisuuksien aiheuttamia ristiriitoja, kielivaikeuksia, avuttomuutta ja koti-ikävää. Lähtö ulkomaille ei myöskään saa olla henkilökohtaisten ongelmien pakenemista, sillä oleskelu vieraassa maassa ei ole ratkaisuna ongelmille, päinvastoin ongelmat korostuvat entisestään vieraassa kulttuurissa, kaukana tutusta sekä turvallisesta kotoisasta ympäristöstä. Opiskelijoiden vastauksissa saattoi havaita kuinka suuri merkitys opiskelijoille oli perheen ja ystävien tuki heidän suunnitellessaan lähtöä opiskelijavaihtoon. Perheet olivat innolla mukana, antoivat ideoita matkavalmisteluissa ja kannustivat opiskelijaa lähtemään ulkomaille, sillä tilaisuus saattoi olla ainutkertainen. Opiskelijat arvostivat perheiltänsä saa-

15 maansa henkistä sekä taloudellista tukea ja ilman perheen ja ystävien myönteistä suhtautumista opiskelijat eivät olisi lähteneetkään opiskelijavaihtoon. Osalle opiskelijoista oli onni saada perheenjäseniä tutustumaan kohdemaahan ja erään opiskelijan ystävät olivat kateellisia, koska eivät itse ole uskaltaneet tai päässeet lähtemään ulkomaille opiskelijavaihtoon. Erittäin tärkeää oli saada hyväksyntä omalta perheeltäni; äidiltä ja sisaruksilta. Hämmästyin kuinka positiivisesti asiaan suhtauduttiin niin kotona kuin työpaikallani. Ilman läheisteni niin henkistä kuin myöhemmin taloudellistakin tukea en olisi selvinnyt matkasta niin hyvin ja ehjin nahoin. Ilman ystäväni kannustusta en edes olisi lähtenyt kokeilemaan siipiäni ulkomaille. Paikan päällä pelastukseni, tukeni ja turvani olit sinä Eeva, joten iso kiitos ja halaus sinulle. Ystävien tukea ja apua tarvitsi niin koti- kuin kohdemaassa. Oloni helpottui heti kun muita suomalaisia tuli hotellille (Vastaaja A). Perhe eli innolla mukana. Alusta saakka suunnittelivat vain käyntejä lomailemassa minun luonani Unkarissa (matkat myös toteutuivat). Ystävät elivät hengessä mukana ja omien sanojensa mukaan olivat vihreinä kateudesta, koska eivät itse pääse/uskalla lähteä (Vastaaja B). Kaikilta tuttavilta ja perheeltä tuli runsasta henkistä tukea ja ideoita valmistautumiseen (Vastaaja D). Yksi vastaajista ei ilmoittanut mitään saamastaan tuesta ja toinen vastaajista ei saanut lainkaan henkistä tukea perheeltään tai ystäviltään, sillä hän oli Suomessa opiskeleva ulkomaalainen ja hänen perheensä asui ulkomailla.

16 4 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN KÄSITYKSIÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA Jokainen opiskelija, oli hän sitten nuori tai iäkkäämpi aikuisopiskelija, asettaa tiettyjä tavoitteita opinnoilleen, jotka hän pyrkii saavuttamaan opintojen edetessä ja niiden päätyttyä. Nykyään tavoitteet ovat yhä enenevässä määrin kokemuksia kansainvälisestä työstä tai opiskelusta, joita ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat toteuttaa opintojensa ohella opiskelijavaihdon avulla. Vesterisen mukaan harjoitteluun sopivien työtehtävien pitäisi tarjota opiskelijalle kehittymismahdollisuuksia, ammatillisia haasteita ja antaa mahdollisuuden kehittää ammatillista osaamistaan sekä soveltaa ja kokeilla omaa osaamistaan. (Vesterinen 2002, 201.) Opinnäytetyötäni varten haastattelemani opiskelijat lähtivät opiskelijavaihtoon mukaan, koska halusivat tutustua vieraaseen kulttuuriin ja samalla kehittää kielitaitoaan jatkamalla tai täydentämällä jo aiemmin aloitettuja kieliopintoja tai aloittamalla täysin uuden kielen opiskelun. Tutkimuksessani ilmeni, että uuden kulttuurin syvempi tuntemus ja kielen oppiminen oli merkitykseltään suurempi matkailualan opiskelijoiden keskuudessa kuin tuotantotalouden opiskelijoiden keskuudessa. 4.1 Työharjoittelu ulkomailla Salosen mukaan oppilaitoksen on tunnettava ulkomailla ne ympäristöt, joihin opiskelijoita lähetetään työharjoitteluun. On ensiarvoisen tärkeää sekä oppimisen että turvallisuuden kannalta, että harjoittelukohteessa on henkilö, joka sitoutuu opiskelijan ohjaukseen. Opiskelijan pitäisi tunnistaa myös ne riskit, joita hän kohtaa työhön, asumiseen, olemiseen, liikkumiseen ja ennen kaikkea vapaa-aikaan liittyen. Riskejä voidaan kuitenkin minimoida valitsemalla opiskelijat mahdollisimman tarkasti työharjoitteluun, valmentamalla heitä ja ohjaamalla heitä harjoittelun aikana. (Salonen 2006, 28.) Tutkimuksessani opiskelijat kokivat työharjoittelujakson espanjalaisessa hotellissa ennakkotiedoista poiketen huomattavasti raskaammaksi, sillä sikäläinen työkulttuuri poikkesi täysin suomalaisesta työkulttuurista. Opiskelijoiden kielteiset kokemukset johtuivat työhar-

17 joittelupaikan huonosta työilmapiiristä ja esimiehistä, jotka eivät osanneet ohjata opiskelijavaihtoa. Työhön opastusta tai perehdyttämistä ei työpaikalla ollut lainkaan ja työpaikan ohjesäännöt olivat puutteelliset. Niiden tulkinta oli erittäin kirjavaa riippuen siitä kuka esimies niitä tulkitsi. Opiskelijat joutuivat kielitaidottomina työskentelemään asiakaspalvelutehtävissä ravintolasalissa, vaikka heillä ei ollut aikaisempaa työkokemusta hotelli- ja ravintola-alalta. Informaation kulku esimiesten ja opiskelijoiden välillä oli minimaalista jos sitä oli lainkaan. Enemmistö vastaajista koki työn ravintolasalissa fyysisesti raskaaksi ja osa opiskelijoista koki olevansa halpatyövoimaa, jota espanjalainen työnantaja saattoi juoksuttaa mielin määrin. Eräs vastaajista kuvaili työharjoittelujaksoa kertomalla hotellin johtohenkilöstön kohdelleen opiskelijoita kuin orjia, samoin teki osa työtovereista, vain jokunen työntekijä oli ollut ystävällinen. Toinen vastaajista kuvaili työharjoittelun alkua vaikeaksi, sillä kukaan paikallisista työntekijöistä ei edes tiennyt kuka hän oli ja miksi hän oli hotellissa. Tämä hankaloitti työtehtävistä suoriutumista, sillä osa työtovereista piti häntä tyhmänä ulkomaalaisena, joka ei osaa mitään. Työharjoittelun jatkuessa tilanne kuitenkin muuttui hieman parempaan suuntaan, koska espanjalaiset työtoverit tajusivat suomalaisen opiskelijan olevan työharjoittelussa. Mielivaltainen, epätasa-arvoinen harjoittelijoiden kohtelu, ylimielisyys jopa julmuus. Työntekijöiden ruokailu järjestettiin (jos sitä järjestettiin) todella huonosti. Välillä tuntui, että näki jopa nälkää mutta hengissä pysyttiin vaikka joskus heikotti. Asiaan ei juuri puututtu, vaikka siitä valitettiin. Lisäksi ruokailupaikka oli epähygieninen ja saastainen koppi, vaikka muuten hotelli oli siisti. Tupakointi sisätiloissa myös työpisteelläni respassa oli ikävimpiä yllätyksiä. Muu hotellin henkilökunta kohteli minua alussa melko inhottavasti mutta en välittänyt siitä. Ilkeitä siellä oltiin muillekin ja välillä tapeltiin oikein kiivaastikin (Vastaaja A). Tiettyjen epämiellyttävien kulttuuristen eroavaisuuksien huomaaminen, ystävien ja sidosryhmien vähäisyys (Vastaaja D). I saw from the inside how work looks in the South of Europe, what can I expect from cooperation to Spanish; learning how does it look like in the lowest level of hierarchy of big service enterprise. Students were used to the worst kind of work, no one from regular workers want to do, were treated more like slaves than workers; hopeless time of work; rude management that always knows better, even when they have no idea, how the situation looks like, they don t want to be explained (Vastaaja E).

18 Opiskelijavaihdon aikana epäsäännölliset työajat eivät soveltuneet opiskelujen suorittamiseen, joten espanjankielenopinnot jäivät opiskelijoilta työharjoittelujakson aikana toteutumatta. Ainoastaan yksi opiskelija oli opiskellut aikaisemmin espanjankieltä ja kielitaitoisena henkilönä pääsi työskentelemään hotellin vastaanottoon, missä työ ei ehkä ollut fyysisesti niin raskasta mutta hänen oli sopeuduttava työskentelemään kiireen ja paineen alaisena. Raskas työ varsinkin ravintolasalissa heikensi opiskelijoiden aktiivisuutta opiskelujen ohella osallistua vapaa-ajan aktiviteetteihin tai tutustua paikalliseen kulttuuriin ja nähtävyyksiin. Opiskelijoiden mielestä espanjalainen työnantaja ei noudattanut opiskelijavaihdossa työnantajalle kuuluvia velvoitteita eikä KPAMK:n kanssa tehtyä yhteistyösopimusta työharjoittelusta. Oppilaitoksemme kv-koordinaattori vieraili kohdemaassa heti ongelmien ilmaannuttua ja sai sovittua joitakin ratkaisuja epäkohtiin, joita suomalaiset työharjoittelijat kohtasivat työharjoittelupaikassa. Alkuvaikeuksien jälkeen työaikajärjestelyt ja tehtävät muuttuivat kohtuullisemmiksi ja henkilökuntaruokailuunkin tuli parannuksia. Opiskelijat kokivat myönteisenä asiana, että espanjalainen työnantaja oli järjestänyt opiskelijoille majoituksen ja työpaikkaruokailut veloituksetta. Opiskelijat saivat myös muodollista korvausta, taskurahaa työharjoittelun aikana henkilökohtaisia menojaan varten CIMO:n nettisivuilla on todettu että Erasmus on palkitseva kokemus, jonka avulla opiskelija voi kehittää kielitaitoa, oman alan osaamista ja valmiuksia kansainvälistyvämmässä työelämässä (CIMO 2009). Pienistä parannuksista huolimatta opiskelijat kokivat, että heillä ei ollut mahdollisuutta kehittää ammatillista osaamistaan espanjalaisen työnantajan palveluksessa eivätkä he saaneet tilaisuutta soveltaa tai kokeilla omaa osaamistaan, joten opiskelijavaihdolle asettamiaan tavoitteita he eivät saavuttaneet. Vaikeista työolosuhteista ja huonosta työilmapiiristä huolimatta opiskelijat kokivat omien vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitojen kehittyneen huomattavasti, minkä ansiosta myös itseluottamus kasvoi opiskelijavaihdon aikana. 4.2 Vaihto-opiskelu ulkomailla Vaihto-opiskelujaksot sujuivat opiskelijoilla huomattavasti paremmin, vaikka sekä Kiinassa että Unkarissa opiskeluympäristö ja kulttuuri poikkesivat hyvin paljon suomalaisesta

19 kulttuurista. Aikuisopiskelijat saivat tietoa hyvissä ajoin ennen opiskelijavaihtojakson alkua opintojaksoista, joita yhteistyöyliopistot tarjosivat suomalaisille opiskelijoille. Tämä helpotti suunnattomasti opintojen ennakkosuunnittelua. Kiinassa yliopisto-opetus oli hyvin koulumaista ja opintojen ohjaajat, luennoitsijat olivat ehdottomia auktoriteetteja. Vastaväitteisiin tai kiusallisiin poliittisiin ja naisen asemaa koskeviin kysymyksiin eivät opiskelijat saaneet selkeitä vastauksia. Opetusmenetelmä oli hierarkkinen ja ylhäältä ohjattua. Kiinassa suomalaisten opiskelijoiden asuminen oli järjestetty moitteettomasti yliopiston kampuksen alueelle ja vaihto-opiskelijana minulla oli mahdollisuus suorittaa opintojaksoja ennakkosuunnitelmieni mukaisesti. Unkarissa opiskelija koki opintoasioissa ja jokapäiväisessä elämässä vanhan sosialismin aikaisen toimintamallin. Hänen mielestään opiskelijavaihto kokonaisuutena oli kuitenkin hyvä. Hän viihtyi maassa hyvin sillä opiskelut oli järjestetty asianmukaisesti mm. järjestämällä opiskelijoille omat mentorit, jotka hoitivat heille kuuluvat tehtävät hyvin. Opiskelijavaihdon ajaksi opiskelijalle oli järjestetty oppilasasuntolasta oma huone mukavuuksin. Opiskelijalla oli eriomainen mahdollisuus kehittää sosiaalisia taitojaan sekä kartuttaa kielitaitoaan mikä lisäsi onnistumisen kokemuksia. Joissakin asioissa siellä eletään yhä vanhan sosialismin aikaisessa mentaliteetissa. Kokonaisuutena kuitenkin voi todeta, kaikki meni hyvin ja valittamista ei ole. Joissakin opintoasioissa ja jokapäiväisessä elämässä eteen tuli se vanha sosialismin aikainen toimintamalli, joka ei kuulu länsimaiseen sivistysvaltioon. Onnistumisen kokemus, että kaikkialla pärjää, kun asennoituu oikein (Vastaaja B). Seuraavien taulukoiden avulla pyrin vielä selkeyttämään opiskelijoiden kokemuksia, joita he kokivat ennen lähtöä vaihtoon (Taulukko 2), opiskelijavaihdon aikana (Taulukko 3) ja sen jälkeen (Taulukko 4).

20 Taulukko 2. Opiskelijoiden kokemuksia ennen opiskelijavaihtoon lähtöä Vastaaja A Vastaaja B Vastaaja C Syy lähteä opiskelijavaihtoon Tutustuminen vieraaseen kulttuuriin, kieliopinnot, kv. työkokemus. Tutustuminen erilaiseen kulttuuriin, vahvistaa englannin kielen taitoa. Kv. työkokemus, tutustuminen erilaiseen työkulttuuriin. Oppilaitoksen tukitoimenpiteet ja neuvonta ennen matkaa Työharjoittelusopimus, Erasmusapuraha-anomus. Ei muuta neuvontaa. Sopimus opiskelijavaihdosta yhteistyöoppilaitoksen kanssa, Erasmus -apurahaanomus. Työharjoittelusopimus, Erasmus - apuraha-anomus. Perheen ja ystävien tukitoimenpiteet Erittäin suuri merkitys. Ilman tukea lähtö vaihtoon ei olisi onnistunut. Perheen tuella erittäin suuri merkitys, samoin ystävien tuella. Yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa. Käytännön asiat mm. lentolippu ja rokotukset Opiskelija hoiti itse käytännön järjestelyt. Opiskelija hoiti itse käytännön järjestelyt. Opiskelija hoiti itse käytännön järjestelyt. Vastaaja D Vastaaja E Omat kokemukset Kv. työkokemus, tutustuminen erilaiseen työkulttuuriin, opintopisteiden kerryttäminen. Opintoihin liittyvä työharjoittelu, vieraan työkulttuurin ja kielen oppimisella ei merkitystä. Opintopisteiden kerryttäminen, tutustuminen vieraaseen kulttuuriin ja uuden vieraan kielen oppiminen. Työharjoittelusopimus, Erasmus - apuraha-anomus. Työharjoittelusopimus, Erasmus - apuraha-anomus. Sopimus opiskelijavaihdosta yhteistyöoppilaitoksen kanssa, työharjoittelusopimus, Erasmus - apuraha-anomus. Perheen ja ystävien henkinen tuki sekä ideoita vaihtoon valmistautumiseen. Yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa. Yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa, perheen henkisellä tuella erittäin suuri merkitys. Opiskelija hoiti itse käytännön järjestelyt. Opiskelija hoiti itse käytännön järjestelyt. Hoidin itse matkoihin liittyvät käytännön järjestelyt.

21 Taulukosta ilmenee, että opiskelijoiden mielestä merkittävimmät syyt lähteä opiskelijavaihtoon olivat tutustuminen vieraaseen kulttuuriin ja kansainvälinen työkokemus. Vaihtoopiskelijoiden tavoitteina olivat opintopisteiden kerryttäminen ja vieraan kielen oppiminen. Oppilaitoksen kansainvälisten asiain toimisto avusti apuraha-anomuksen sekä opiskelijavaihto- ja työharjoittelusopimusten laadinnassa ja opiskelijat vastasivat muista vaihtoon liittyvistä käytännön järjestelyistä. Opiskelijoille perheen ja ystävien henkinen ja taloudellinen tuki oli erittäin tärkeää opiskelijavaihdon toteutumisessa. Sain harjoittelun ajan Erasmus -tukea 400 /kk. Opintotukea en ole saanut maailman aikoihin. Lisäksi hotelli maksoi taskurahaa 504 /kk. Jouduin ottamaan pienen luoton hätävaraksi, joka osoittautui erittäin tarpeelliseksi, koska säästöjä minulla ei ollut. Kohdemaassa hintataso oli lähes sama kuin täällä Oulussa, ehkä hivenen korkeampi eli rahaa meni. Jouduimme myös maksamaan lennot omasta pussista, josta olen hivenen katkera koululle. Olisin toivonut siihen tukea oppilaitokseltamme. Rahat menivät, mutta tulipahan tuttuja ja kalliita muistoja! Harjoittelun tekemää budjettivajetta paikkailen vielä jonkin aikaa jälkikäteen (Vastaaja A).

22 Taulukko 3. Opiskelijoiden kokemuksia kohdemaasta opiskelijavaihdon aikana Vastaaja A Vastaaja B Vastaaja C Vastaaja D Vastaaja E Omat kokemukset Asumis- ja muut olosuhteet kohdemaassa Asuminen työpaikan yhteydessä, majoitus ok, ruokailut järjestetty vaihtelevasti. Opiskelijaasuntolassa, 1 h huoneessa mukavuuksin, yhteiskeittiö. Asuminen hotellihuoneissa työpaikan yhteydessä. Asuminen hotellihuoneessa työpaikan yhteydessä. Kehno asuminen hotellihuoneissa työpaikan yhteydessä. Opiskelijaasuntolassa, omassa huoneessa mukavuuksin, hotellihuoneessa työpaikan yhteydessä. Työ - ja opiskelukulttuuri kohdemaassa, Tutor -neuvonta Työharjoittelupaikassa ei työhön opastusta, työkulttuuri hierarkkinen. Kvkoordinaattori auttoi ongelmatilanteissa. Loistava vastaanotto, jokaisella opiskelijalla oma mentori. Työkulttuuri erilainen, työhön perehdyttäminen puutteellista. Osa työtovereista kannustavia. Työhön perehdyttämisen hoitivat toiset suomalaiset työharjoittelijat. Työilmapiiri välillä tiukka. Ei tutorointia eikä perehdyttämistä ravintolasalissa, kiinteistönhoidossa perehdyttäminen kiitettävää. Vaihto-opiskelijana opastus ja tutorointi hyvä. Työharjoittelussa ei työhön perehdyttämistä. Työkulttuuri alistavaa ja hierarkkista. Omien tietojen ja taitojen hyödyntäminen vaihdon aikana, uuden oppiminen ATK alkeellista, kielitaito kehittyi käytännön työssä, vuorovaikutustaitoja tarvittiin asiakkaiden ja työtovereiden kanssa päivittäin. Mahdollisuus toteuttaa ATK-, kieli- ja vuorovaikutustaitoja. Aikaisemmasta työkokemuksesta hyötyä työharjoittelussa. Kieli- ja vuorovaikutustaitoja tarvittiin päivittäin. Ammattitaitoaan ei voinut hyödyntää, kielija vuorovaikutustaitoja päivittäin. Kieli- ja vuorovaikutustaitojen hyödyntäminen päivittäin, aikaisemman työkokemuksen hyödyntäminen työharjoittelussa, ATK-taitoja ei lainkaan. Kulttuuri eroavaisuudet, positiivista ja negatiivista, viihtyminen Positiivista oli espanjalaisten leppoisuus, avoimuus, ystävällisyys ja auttavaisuus. Ei kulttuurishokkia. Sopivan kokoinen oppilaitos, viihtyi erinomaisesti. Viihtyi todella hyvin, kiitos ystävien. Suomalaiset työharjoittelijat olivat ihania. Viihtyi vaihtelevasti. Ei viihtynyt, yhteinen surkeus yhdisti Suomesta tulleita opiskelijoita. Viihdyin erinomaisesti molemmissa kohdemaissa. Ei kulttuurishokkia. Vaikeinta oli paluu Suomeen.

23 Opiskelijoiden vastauksissa ilmeni, että asumisjärjestelyt olivat kaikissa kohdemaissa asialliset joko työharjoittelupaikan tai yliopiston välittömässä läheisyydessä. Työharjoittelun aikana työnantaja järjesti opiskelijoille majoituksen veloituksetta kun taas vaihto-opiskelijat maksoivat asumisestaan vuokraa opiskelijavaihdon aikana. Opiskelijat kokivat espanjalaisen työkulttuurin hierarkkiseksi ja tiukaksi sekä työn fyysisesti raskaaksi. Työhön perehdyttämistä ei ollut lainkaan ja työilmapiiri oli huono. Työharjoittelussa opiskelijat, paitsi yksi vastaajista, eivät voineet toteuttaa aikaisemmin oppimiaan tietoja ja taitoja mm. ATK taitoja mutta vastaavasti kieli- ja vuorovaikutustaidot kehittyivät kaikilla vastaajilla. Neljä viidestä vastaajasta viihtyi erittäin hyvin kohdemaassa ja kukaan vastaajista ei kokenut kulttuurishokkia kohdemaassa. Tutkijana ja opiskelijavaihtoon osallistuneena viihdyin erinomaisesti molemmissa kohdemaissa ja minulle oli vaikeinta palata Suomeen.

24 Taulukko 4. Opiskelijoiden opiskelijavaihdon jälkeisiä kommentteja Vastaaja A Vastaaja B Vastaaja C Vastaaja D Vastaaja E Omat kokemukset Opiskelijavaihtojakson merkittävin anti Kielen ja uusien työtehtävien hallinta, paineensieto- ja ongelmanratkaisu-kyky kehittyivät. Kielitaidon kehittyminen, rohkeutta puhua vieraalla kielellä kasvoi. Työkokemus, uusien tilanteiden hallinta ilman kohdemaan kielitaitoa. Ongelmatilanteista selviäminen, itsensä ilmaisun kehittyminen, uusia näkökulmia elämään. Ei oppinut mitään uutta tai hyödyllistä, ei oppinut kohdemaan kieltä. Uusiin kulttuureihin tutustuminen, uuden kielen perusteiden oppiminen, tutustuminen Kiinaan. Muuttiko opiskelijavaihtojakso vastaajaa, myös ammatillisesti Itseluottamus ja rohkeus lisääntyivät, asiakaspalvelu- ja vuorovaikutus-taidot kehittyivät. Varmuus toimia uusissa tilanteissa lisääntyi. Itseluottamus kasvoi, pystyy selviämään jatkossakin ulkomailla. Itseluottamus kasvoi, uuden alan oppiminen ilman asiallista perehdyttämistä. Itseluottamus ei kasvanut, ammattitaito ei kehittynyt. Itseluottamus kasvoi, sillä pärjäsin erinomaisesti molemmissa kohdemaissa: Espanjassa ja Kiinassa. Halukkuus jatko- opintoihin tai työskentelyyn ulkomailla Ehdottomasti töihin ulkomaille jos tarjoutuu tilaisuus. Ei halua lähteä jatkossa ulkomaille, syynä perhe-suhteet. Ehdottomasti kyllä, uusi opiskelijavaihto on jo sovittuna Puolaan. Kyllä, halukas lähtemään ulkomaille, ainoana hidasteena ehkä taloudelliset seikat. Ehkä töihin mutta Pohjois- tai Keski- Eurooppaan, ei ulkomaille enää opiskelemaan. Ehdottomasti töihin tai opiskelemaan, jatkoopintojen myötä uuteen opiskelija-vaihtoon. Ennakkoodotusten toteutuminen opiskelijavaihdosta Ei suuria ennakkoodotuksia, joten ei suuria pettymyksiä. Odotukset ylittyivät reilusti. Ei suurempia ennakkoodotuksia, työharjoittelu ei vastannut odotuksia. Virheellinen ennakkoinformaatio työharjoittelupaikasta, ei vastannut todellisuutta. Odotukset kävivät toteen, työharjoittelu oli jopa ennakkotietoa pahempi. Ei ennakkoodotuksia, opiskelu erittäin mielenkiintoista, työharjoittelu raskasta.