16T-2 Valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi välillä Loviisa - Kotka, tiesuunnitelma ja Valtatien 7 (E18) meluntorjunnan parantaminen välillä Karhula Rantahaka, tiesuunnitelma Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka
Anne Määttä ja Tuomo Pynnönen Sito Oy Valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi välillä Loviisa - Kotka, tiesuunnitelma ja Valtatien 7 (E18) meluntorjunnan parantaminen välillä Karhula Rantahaka, tiesuunnitelma Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka Kannen kuva: Seija Väre Pohjakartat: Maanmittauslaitos, Lupanro 20/MYY/09 Affecto Finland Oy, Lupa L4356
ESIPUHE Tämä työ on tehty Sito Oy:ssä Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiirin (1.1.2010 alkaen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) toimeksiannosta osana projektia Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä-Loviisa-Kotka, tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen. Työssä laskettiin melutasot uusilla liikenne-ennusteilla, ja täydennettiin yleissuunnitelmassa määriteltyä meluntorjuntaa päivittämällä estetyyppejä ja -korkeuksia sekä suunnittelemalla uusia esteitä. Työssä selvitettiin myös melulta suojattujen asukkaiden lukumäärä sekä tarkistettiin melulaskentatulosten luotettavuutta melumittauksin. Työhön osallistuivat: Anne Määttä Tuomo Pynnönen Sito Oy Sito Oy Espoossa 4.3.2010
Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT 5 2 LASKENTAMENETELMÄT 6 2.1 Melutasojen ohjearvot 6 2.2 Laskentaohjelma ja -parametrit 7 3 LÄHTÖTIEDOT 7 3.1 Maastomalli 7 3.2 Liikennetiedot 7 3.3 Asukasmäärälaskennat 8 3.4 Aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset 8 4 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 9 4.1 Loviisa Karhula 9 4.2 Karhula Rantahaka 10 5 MELULASKENTATULOKSET 12 5.1 Lasketut tilanteet 12 5.2 Nykytilanne 12 5.2.1 Loviisa Karhula 12 5.2.2 Karhula Rantahaka 14 5.3 Ennustetilanne 2040, nykyinen meluntorjunta 15 5.3.1 Loviisa Karhula 16 5.3.2 Karhula Rantahaka 17 5.4 Ennustetilanne 2040, suunniteltu meluntorjunta 19 5.4.1 Loviisa Karhula 19 5.4.2 Karhula Rantahaka 22 5.5 Tien käyttöönoton aikainen melutilanne 2015, suunniteltu meluntorjunta 23 6 MELUMITTAUKSET 24 6.1 Yleistä 24 6.2 Mittausten suorittaminen 24 6.3 Mittauskohteet 25 6.4 Tulokset 27 6.5 Mittaustulosten vertaaminen laskentamallinnukseen 29 7 YHTEENVETO 30 8 LIITTEET 31 9 LÄHDELUETTELO 32
Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 5 1 LÄHTÖKOHDAT Valtatie 7 on osa kansainvälistä Eurooppatietä E18 ja EU:n tärkeäksi asettamaa ns. Pohjolan kolmion liikennejärjestelmää. Valtatien 7 rakentaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä Loviisa Kotka on yksi neljästä puuttuvasta Turun ja Vaalimaan välisen kansainvälisen E18-tien kehittämishankkeesta. Suomi on sitoutunut toteuttamaan E18-tien moottoritieksi vuoteen 2015 mennessä. Koskenkylä Loviisa - Kotka -hanke käsittää nykyisen moottoriliikennetien täydentämisen moottoritieksi Koskenkylästä Loviisaan (17 km) ja moottoritien rakentamisen Loviisasta Kotkaan (39 km). Tällä hetkellä Loviisan ja Kotkan välinen tie ei ole paikoin edes tyydyttävän tasoinen, mistä aiheutuu liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusongelmia. Hankkeen tarkoituksena on saada Helsingistä Haminaan sujuva ja yhtenäinen moottoritie. Loviisa Kotka -välin tiesuunnitelman yhteydessä laadittiin laskennalliseen mallintamiseen perustunut meluselvitys suunnittelualueen tieliikenteen aiheuttamasta melusta. Loviisa Kotka -välin lisäksi laadittiin laskennalliseen mallintamiseen perustunut meluselvitys tiesuunnitelman laatimiseen liittyneessä suunnittelutehtävässä Vt 7 meluntorjunnan parantaminen välillä Karhula Rantahaka. Kyseisestä hankkeesta laaditaan erillinen tiesuunnitelma. Selvitysalue kokonaisuudessaan on esitetty kuvassa 1.1. Kuva 1.1 Selvitysalueen sijainti Laskennallisen meluselvityksen lisäksi tehtiin vuonna 2009 erillisiä melumittauksia melun kannalta ongelmallisilla kiinteistöillä. Laskennallisesta meluselvityksestä on vastannut Anne Määttä ja Tuomo Pynnönen Sito Oy:stä. Melumittaukset suoritti Petteri Laine Ramboll Finland Oy:stä. Meluselvityksen taustaksi alueen kunnista kerättiin tietoa mahdollisista meluongelmista. Tiesuunnitelmien laatimiseen liittyvän vuorovaikutuksen ja erillisen karttapalautejärjestelmän kautta asukkailta, maanomistajilta sekä sidosryhmiltä on saatu täydentävää tietoa koetuista ja tiedostetuista meluhaitoista tiesuunnitelmien laatimisprosessin edetessä.
6 Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 2 LASKENTAMENETELMÄT 2.1 Melutasojen ohjearvot Melutason ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen 993/92 (Valtioneuvosto 199 mukaisia melun ohjearvoja. Ne on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Ohjearvot (taulukko 2.1) on tarkoitettu käytettäväksi maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä eri liikennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelussa. Taulukko 2.1 Melun ohjearvot (Valtioneuvosto 199 Tässä työssä välillä Loviisa Karhula on pyritty suojaamaan eri meluntorjuntamenetelmin kaikki 55 db ylittävälle melulle altistuvat asukkaat. Välillä Kar- Melun A-painotettu keskiäänitaso Päivällä Yöllä (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään klo 7-22 klo 22-7 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 1) 55 db 45-50 db Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 3) SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1 Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Melutasoja kuvataan desibeliasteikolla (db). Meluselvityksissä melun yleistä häiritsevyyttä kuvaavana tunnuslukuna käytetään yleisimmin A-painotettua keskiäänitasoa L Aeq. L Aeq -arvolla kuvataan samanaikaista jatkuvaa äänitasoa, jota on painotettu ns. A-painotuksen mukaisesti. A-painotus jäljittelee ihmisen kuuloaistin herkkyyttä ja kuvaa parhaiten melun häiritsevyyttä. Se on laajasti ja yleisesti käytössä ympäristömelun mittana muun muassa standardien, normien ja lainsäädännön valmistelussa. Tässä selvityksessä tieliikennemelutasoja on kuvattu päiväajan (7-2 L Aeq -arvoilla. Melutason ohjearvot on annettu erikseen päivä- (klo 7-2 ja yöajan (klo 22-7) ulkomelutasoille. Melutasot nykyisillä asuinalueilla eivät valtioneuvoston päätöksen mukaan saa päivällä ylittää 55 db eivätkä yöllä 50 db. Toukokuussa 2006 tekemässään meluntorjunnan periaatepäätöksessä valtioneuvosto on todennut, että jollei edellä mainittujen ohjearvojen saavuttaminen jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olojen vuoksi ole mahdollista, voidaan meluntorjunta toteuttaa niin, että yöllä melutaso on korkeintaan 55 db. Päivämelutaso puolestaan ei vastaavanlaisissa tapauksissa saa ylittää 60 db (Valtioneuvosto 2007).
Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 7 hula Rantahaka on sovellettu edellä mainittua valtioneuvoston vuonna 2006 tekemää meluntorjunnan periaatepäätöstä ja suojattu yli 60 db melulle altistuvat asukkaat. 2.2 Laskentaohjelma ja -parametrit Valtatien 7 sekä muiden huomioitujen melulähteiden aiheuttamat melutasot nykytilanteessa on laskettu vuoden 2007 yleissuunnitelmassa SoundPlan 6.3 -melunlaskentaohjelmalla. Vuoden 2009 tiesuunnitelmien yhteydessä tehdyssä meluselvityksessä ennustetilanteen 2040 melutasot on laskettu SoundPlan 6.5 -melunlaskentaohjelmalla. Melulaskennoissa on käytetty yhteispohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia (1996). Laskentamallinnusten tulosten tarkkuus on ± 2 db. Melulaskentaan käytettävän ohjelmiston avulla melun leviäminen valtatien läheisyydessä voidaan mallintaa huomioiden todelliset liikennemäärät, ajonopeudet, liikennejakaumat sekä ympäröivän maaston muodot. Laskentatulosten avulla on siten mahdollista selvittää yksittäisen kohteen melutaso, vaikka varsinaisia mittauksia kohteessa ei olisi tehty. Laskennallisessa meluselvityksessä käytetyt laskentaparametrit olivat: hakukulma: 2 äänen heijastuksia: 1 jatkoheijastusten lkm: 1 laskentasäde: 1 500 m laskentaruudukon koko: 15 m x 15 m laskentakorkeus: 2 m maanpinnasta 3 LÄHTÖTIEDOT 3.1 Maastomalli Melulaskennan maastomallissa valtatien 7 lähietäisyydellä käytetty maasto perustuu laserkeilausaineistoon. Kauempana väylästä maastomallissa on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietoja. Lisäksi melulaskennassa käytettyä maastomallia on täsmennetty valokuvien, ilmakuvien, viistoilmakuvien sekä maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. Melulaskennan maastomalliin sisältyvät myös korkeus- ja sijaintitiedot muun muassa olemassa olevista rakennuksista sekä meluesteistä. Vesistöt on laskennoissa huomioitu akustisesti kovina, melua heijastavina pintoina. Ennustetilanteen melulaskennoissa valtatien 7 sekä sen eritasoliittymien ja yhdysteiden geometriatiedot perustuvat laadittuun Loviisa Kotka -tiesuunnitelmaan. Lisäksi laskennallisessa meluselvityksessä on huomioitu suunnitelmaratkaisujen aiheuttamat muutokset maastossa. 3.2 Liikennetiedot Melulähteinä selvityksessä huomioitiin valtatie 7 olemassa olevine ja tulevine eritasoliittymineen nyky- ja ennustetilanteessa. Valtatien 7 lisäksi meluläh-
8 Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka teinä huomioitiin Sutelantie, Kyminlinnantie sekä valtatiehen 7 liittyvät tai sen kanssa risteävät, liikennemääriltään merkittävät väylät. Nykytilanteen liikennemäärät välillä Loviisa Heinlahti perustuvat vuoden 2007 yleissuunnitelmassa käytettyihin, Tiehallinnon ylläpitämästä tierekisteristä saatuihin liikennetietoihin. Nykytilanteen liikennetiedot välillä Heinlahti Rantahaka perustuvat Strafica Oy:n laatiman liikennemallin tietoihin. Ennustetilanteen 2040 liikennetiedot välillä Loviisa Rantahaka perustuvat Strafica Oy:n vuonna 2009 tätä hanketta varten laatimaan liikenneennusteeseen. Liikenne-ennusteet on laadittu erikseen sekä kevyelle että raskaalle liikenteelle. Liikenteen vuorokausijakaumina on käytetty eri tietyypeille ominaisia vuorokausijakauma-arvoja. Uuden valtatien 7 käyttöönoton aikaisen tilanteen liikennemäärät perustuvat asiantuntija-arvioon. Käyttöönoton aikainen liikennemääräarvio on muodostettu suhteuttamalla vuoden 2040 ennustetilanteen liikennetiedot nykytilanteen liikennetietoihin tieosuuksittain. Melulaskennoissa käytetyt liikennemäärät on esitetty meluselvityksen liitteessä 6. 3.3 Asukasmäärälaskennat Meluselvityksen asukasmäärälaskennat perustuvat ajantasaiseen Rakennus- ja huoneistorekisteriaineistoon. Meluselvityksessä selvitettiin valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot ylittävällä melualueella asuvien määrät meluvyöhykkeittäin. 3.4 Aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset Meluselvityksessä on huomioitu selvitysalueella tehdyt aikaisemmat meluntorjuntaan liittyvät suunnitelmat ja selvitykset. Selvitysalueelta on tehty yleissuunnitelman Valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi välillä Loviisa Kotka yhteydessä meluselvitys vuonna 2007. Yleissuunnitelman yhteydessä tehdyn meluselvityksen lisäksi selvitysalueella on tehty useita melulaskentoihin ja -mittauksiin perustuvia meluselvityksiä sekä selvityksiin perustuvia suunnitelmia. Meluselvityksessä sekä meluntorjunnan suunnittelussa hyödynnettiin seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: Selvitys valtatien 7 melunsuojaustarpeista ja -toimenpiteistä välillä Aittakorpi Otsola, Kotka, Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri ja Kotkan kaupunki, 1997 Valtatien 7 yleissuunnittelu moottoritienä välillä Loviisa Kotka, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Tielaitos - Kaakkois-Suomen tiepiiri, 1997 Valtatien 7 yleissuunnittelu moottoritienä välillä Loviisa Kotka, yleissuunnitelma, Tielaitos - Kaakkois-Suomen tiepiiri, 1998 Valtatien 7 varustaminen meluesteillä Karhulan kohta, Kotka, yleissuunnitelma, Tiehallinto - Kaakkois-Suomen tiepiiri, 1999 Valtatien 7 varustaminen meluesteillä Karhulan kohdalla, Meluesteiden yleissuunnitelman tarkistus, Kotka, Kaakkois-Suomen tiepiiri, 2000
Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 9 Vt7 varustaminen meluesteillä, Karhulan kohdan meluesteiden rakennussuunnittelu, Meluvallin ME1 rakennussuunnitelma, LT- Konsultit Oy, 2000 Valtatie 7, Salomaan kiinteistön melusuojaus Kotkan Kaarniemen kylässä, Toimenpideselvitys, Tiehallinto - Kaakkois-Suomen tiepiiri, 2001 Valtatie 7 Meluselvitys Sutela Otsola, yleissuunnitelma Tiehallinto - Kaakkois-Suomen tiepiiri, 2003 Vt7 varustaminen meluesteillä, Karhulan kohdan meluesteiden rakennussuunnittelu, LT-Konsultit Oy, 2003 Kotkan kaupungin meluntorjuntaohjelma 2003 2007, Scc Viatek ja Kotkan kaupunki, 2003 Valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi välillä Loviisa Kotka, yleissuunnitelma, Tiehallinto - Kaakkois-Suomen tiepiiri, 2007 Valtatien 15 parantaminen välillä Vt7 Paimenportti, Kotka, tiesuunnitelma, Tiehallinto - Kaakkois-Suomen tiepiiri, 2008 4 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 4.1 Loviisa Karhula Suunniteltu moottoritie sijoittuu nykyisen valtatien 7 pohjoispuolelle Loviisan ja Ahvenkosken sekä Pyhtään ja Heinlahden väleillä. Ahvenkosken ja Pyhtään välillä moottoritie sijoittuu nykyisen valtatien eteläpuolelle. Välillä Loviisa Heinlahti asutus on keskittynyt pääsääntöisesti valtatien varren taajamiin. Nykyisen valtatien 7 läheisyydessä sijaitsevia asutuskeskittymiä välillä Loviisa Heinlahti ovat Tesjoki, Vähä-Ahvenkoski, Pyhtään kirkonkylä sekä Siltakylä. Taajamien ulkopuolella asutus on vähäistä tievarsiasutusta. Uudessa moottoritiekäytävässä asutusta on nykyisen valtatien ympäristöä vähemmän. Moottoritien myötä liikenne ohjautuu nykytilanteeseen verrattuna etäämmälle Tesjoesta, Vähä-Ahvenkoskesta sekä Siltakylästä. Kotkan kaupungin alueella uusi valtatie 7 noudattaa nykyisen valtatien 7 käytävää, joskin liikennejärjestelyissä tapahtuu muutoksia.
10 Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka Kuva 4.1. Nykyinen valtatie 7 Pyhtään kirkonkylän eteläpuolella. Heinlahden ja Karhulan välillä suunnittelualueen luonne muuttuu harvaan asutusta seudusta Kotkan kaupunkialueeksi. Tien molemmilla puolilla on pääsääntöisesti pientalovaltaisia asuinalueita Petäjäsuon, Sutelan, Aittakorven ja Lankilan asuinalueilla. Kyminlinnan eritasoliittymän itäpuolella valtatien 7 eteläpuoli on suurimmaksi osaksi teollisuus- ja liikerakennusaluetta. Tien pohjoispuolella sijaitsee Kyminlinnantie, jonka pohjoispuolella on runsaasti sekä omakotitalo- sekä rivitaloasutusta. Valtatien 7 pohjoispuolinen ja Kyminlinnantien eteläpuolinen alue on osittain kaavoittamatonta, osittain teollisuus- ja liikerakennuksista koostuvaa aluetta. 4.2 Karhula Rantahaka Välillä Karhula Rantahaka valtatie 7 sijaitsee tyypillisessä kaupunkiympäristössä. Väylän etelä- ja pohjoispuolella on sekä kerros- että pientaloasutusta, paikoitellen erittäinkin lähellä tietä. Suurniityn eritasoliittymästä itään päin asutus on pääsääntöisesti väylän molemmin puolin sijaitsevaa pientaloasutusta. Alueella on nykytilanteessa toteutettu meluntorjuntaa voimakkaimmalle tieliikenteen melulle altistuvien kiinteistöjen kohdalla. Keltakallion eritasoliittymästä itään päin mentäessä asutus harvenee ja tieympäristö muuttuu tiiviistä kaupunkiympäristöstä harvempaan asutuksi alueeksi. Valtatien pohjoispuolella Marinkylässä sekä valtatien eteläpuolella Kaarniemessä on pientaloasutusta. Rantahaan eritasoliittymän länsipuolella, valtatien 7 eteläpuolella sijaitsee Salminlahden Natura-alue.
Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 11 Osuudella Karhula Rantahaka valtatiessä 7 tai sen liikennejärjestelyissä ei tapahdu muutoksia. Kuva 4.2 Valtatie 7 Kotkan Rantahaassa.
12 Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 5 MELULASKENTATULOKSET 5.1 Lasketut tilanteet Tieliikenteen melun leviämistä ympäristöön on selvitetty nykytilanteessa, moottoritien rakentamisen jälkeen ennustetilanteessa vuonna 2040 sekä tien käyttöönoton aikaisessa tilanteessa vuonna 2015. Melulaskennat on tehty seuraavista päiväajan (7 2 melulaskentatilanteista: Melutasot nykytilanteessa nykyisellä meluntorjunnalla Melutasot ennustetilanteessa 2040 tavoiteverkolla ja nykyisellä meluntorjunnalla Melutasot ennustetilanteessa 2040 tavoiteverkolla ja suunnitellulla meluntorjunnalla Melutasot tien käyttöönottovuonna 2015 tavoiteverkolla ja suunnitellulla meluntorjunnalla 5.2 Nykytilanne Nykytilanteessa valtatien 7 tieliikenteen aiheuttama, 55 db ylittävä melualue ulottuu noin 100 200 metrin etäisyydelle valtatien 7 arvioidusta keskilinjasta. Avoimissa maastonosissa, kuten soilla ja vesistöylityksissä valtioneuvoston ohjearvon ylittävä melualue voi levitä jopa noin 300 metrin etäisyydellä väylästä. Kaupunkiympäristössä ohjearvon ylittävä melu ei leviä avoimen maaston tavoin, mutta melulle altistuvien asukkaiden määrä on suhteellisesti suurempi. Melun leviämistä rajoittavat olemassa oleva rakennuskanta sekä tieympäristön rakenteet. Nykytilanteessa välillä Loviisa Rantahaka valtioneuvoston päiväajan ohjearvon 55 db ylittävälle melulle altistuu noin 1 100 asukasta. Nykytilanteen meluvyöhykkeet on esitetty liitteen 1 meluvyöhykekartoilla. 5.2.1 Loviisa Karhula Loviisan Hagalundissa sekä Ulrikassa sijaitsee useita asuinrakennuksia valtioneuvoston päiväajan ohjearvon 55 db ylittävällä melualueella. Kohteet sijoittuvat pääasiassa valtatien 7 eteläpuolelle, mutta myös väylän pohjoispuolella on yksittäisiä asuinrakennuksia ohjearvot ylittävällä melualueella. 55 db ylittävä melualue ulottuu tien eteläpuolella noin 150 200 metrin etäisyydelle ja pohjoispuolella noin 200 metrin etäisyydelle valtatiestä. Tesjoella 55 db ylittävälle melulle altistuvia on sekä valtatien 7 pohjois- että eteläpuolella. Tien eteläpuolella asutus on pohjoispuolta tiheämpää ja sitä kautta altistuvien asukkaiden määrä suurempi. Tesjoen taajaman alueella valtatien 7 tieliikenteen aiheuttama, ohjearvon ylittävä melualue ulottuu noin 120 150 metrin etäisyydelle valtatiestä. Tesjoen ja Pyhtään kirkonkylän välillä asutus on lähinnä vähäistä tievarsiasutusta. Markkinamäen pohjoispuolella Vähä-Ahvenkoskella asutus on aavistuksen tiheämpää ja 55 db ylittävälle melulle altistuu useita asukkaita. Kohteessa sijaitsee muutamia asuinrakennuksia myös 65 db ylittävällä alueella. Markkinamäen itäpuolella sijaitsee Ahvenkosken Natura-alue ja Ah-
Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 13 venkoskenlahti, jonka rannoilla on runsaasti loma-asutusta. Valtioneuvoston päätöksen mukainen melun ohjearvo luonnonsuojelualueille sekä lomaasumiseen käytettävillä alueilla on päiväaikaan 45 db. Kyseinen meluvyöhyke ulottuu Ahvenkoskenlahdella noin 800 metrin etäisyydelle valtatiestä. Pyhtään kirkonkylän kohdalla sekä valtatien 7 pohjois- että eteläpuolella sijaitsee asutusta melun ohjearvot ylittävällä alueella. Osa kiinteistöistä altistuu nykytilanteessa yli 60 db melulle. 55 db ylittävä melualue leviää nykytilanteessa kohteessa noin 150 240 metrin etäisyydelle valtatiestä 7. Siltakylän ja Heinlahden välisellä alueella nykytilanteessa valtioneuvoston päätöksen mukaisen päiväajan ohjearvon ylittävälle melulle altistuu asukkaita sekä valtatien 7 pohjois- että eteläpuolella. Siltakylänjoen itäpuolella asutus tihenee, jonka vuoksi myös tieliikenteen aiheuttamalle melulle altistuvien määrä kasvaa. Siltakylän ja Heinlahden välisellä osuudella asuinrakennukset sijaitsevat paikoitellen 65 db ylittävällä melualueella. 55 db ylittävä melualue ulottuu alueella noin 100 140 metrin etäisyydelle väylästä. Valtatien 7 ja Sutelantien risteyksen itäpuolella asutus tihenee edelleen siirryttäessä Kotkan kaupungin alueelle. Valtatien 7 pohjoispuolella sijaitsevan Sutelantien varressa Petäjäsuon asuinalueella valtatien 7 sekä Sutelantien tieliikenteen aiheuttamalle yhteismelulle altistuu useita asukkaita 55 db ylittävän melualueen ulottuessa noin 200 300 metrin etäisyydelle valtatiestä 7. Valtatien 7 eteläpuolella, Aittakorven asuinalueella on nykytilanteessa toteutettu meluntorjuntatoimenpiteitä, jotka eivät kuitenkaan suojaa asuinaluetta täysin ohjearvon ylittävältä melulta. Sutelan eritasoliittymän itäpuolella ohjearvot ylittävälle melulle altistuu asukkaita sekä valtatien 7 pohjois- että eteläpuolella. Eteläpuolella ohjearvot ylittävä melualue ulottuu Lankilan asuinalueen pohjoisreunan asuinrakennuksien piha-alueille toteutetuista meluntorjuntarakenteista huolimatta. Valtatien pohjoispuolella ei ole nykytilanteessa toteutettu meluntorjuntaa, jonka vuoksi asuinrakennuksia sijaitsee myös 60 db ylittävällä melualueella. Myös valtatien 7 eteläpuolella, Kyminlinnan eritasoliittymän lounaispuolella, sijaitsevan Korelan asuinalueen pohjoisreunan kiinteistöt altistuvat osittain ohjearvot ylittävälle melulle toteutetuista meluntorjuntatoimenpiteistä huolimatta. Kyminlinnan eritasoliittymän itäpuolella Turvalan asuinalueella Kyminlinnantien läheisyydessä sijaitsevat asuinrakennukset altistuvat nykytilanteessa osittain yli 65 db melulle. 55 db ylittävä melualue ulottuu kohteesta noin 250 metrin etäisyydelle valtatiestä 7. Valtatien eteläpuolen rakennukset ovat pääasiassa teollisuus- ja liikerakennuksia, eikä tieliikenteen aiheuttama melu muodosta siten pohjoispuolen kaltaista ongelmaa. Välillä Loviisa Karhula 55 db ylittävälle melulle altistuu nykytilanteessa päiväaikaan noin 730 asukasta. Suurin osa melulle altistuvista asuu Kotkan kaupungin alueella sekä valtatien 7 läheisyydessä sijaitsevissa asutuskeskittymissä. Ohjearvot ylittävälle melulle altistuvien asukkaiden määrä meluvyöhykkeittäin on esitetty taulukossa 5.1. Nykytilanteessa välillä Loviisa Karhula altistuu 52 loma-asuntoa valtioneuvoston päätöksen mukaisen ohjearvon (45 db) ylittävälle melulle.
14 Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka Taulukko 5.1 Melulle altistuvien asukkaiden määrä nykytilanteessa välillä Loviisa Karhula. Tilanne 55-60 db 60-65 db yli 65 db Nykytilanne päivällä 530 142 55 5.2.2 Karhula Rantahaka Karhulan alueella 55 db ylittävälle melulle altistuu nykytilanteessa asukkaita sekä väylän pohjois- että eteläpuolella. Osa alueen asuinrakennuksista sijaitsee 65 db ylittävällä melualueella. 55 db ylittävä melualue ei kuitenkaan pääse vapaasti leviämään suuren etäisyyden päähän valtatiestä 7, koska Karhulan alueella väylän läheisyyden rakennuskanta on varsin tiheä. Lisäksi tie kulkee osittain kanjonimaisessa ympäristössä (kuva 5.1), jolloin kanjonin seinämät estävät tieliikenteen aiheuttaman melun vapaata leviämistä. Kuva 5.1 Valtatie 7 Karhulassa Suurniityn eritasoliittymän alueella valtatien 7 pohjoispuolella on toteutettu meluntorjuntaa. Meluntorjunta suojaa Marttilan ja Malmingin asuinalueilla sijaitsevia rakennuksia lähes kokonaan 55 db ylittävältä melulta. Tien eteläpuolella Käpylän alueella lähimpänä väylää sijaitsevat asuinrakennukset puolestaan altistuvat nykytilanteessa osittain 60 db ylittävälle melulle. Suurniityn peltoaukealla tieliikenteen aiheuttama melu pääsee leviämään lähes vapaasti tien ympäristöön. 55 db ylittävä melualue ulottuu kohteessa noin 230 270 metrin etäisyydelle valtatiestä 7. Peltoaukean itäreunalla tien läheisyydessä on toteutettu meluntorjuntaa, jolloin tien pohjois- ja eteläpuolen asuinalueet saadaan lähimpänä tietä sijaitsevia asuinrakennuksia lukuun ottamatta suojattua 60 db ylittävältä melulta. Meluesteiden torjunnallinen kapasiteetti on kuitenkin tulkittavissa jo nykytilanteessakin osittain riittämättö-
Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 15 mäksi. Myös Otsolan eritasoliittymän luoteispuolella sijaitsevan Otsolan koulun piha-alue sijaitsee 55 db ylittävällä melualueella. Otsolan eritasoliittymän itäpuolella olemassa olevat meluesteet suojaavat valtatien 7 etelä- ja pohjoispuolen asuinalueita tieliikenteen aiheuttamalta melulta verrattain hyvin. Suurista liikennemääristä ja korkeasta nopeusrajoituksesta huolimatta 55 db ylittävä melualue ulottuu noin 30 40 metrin etäisyydelle valtatiestä. Valtatietä 7 itään päin mentäessä olemassa olevat meluesteet madaltuvat, jolloin myös ohjearvot ylittävä melualue laajenee. Keltakallion eritasoliittymän länsipuolella 55 db ylittävä melualue ulottuu valtatien eteläpuolella noin 150 metrin etäisyydelle valtatiestä ja Oravalan asuinalueen pohjoisosan rakennukset altistuvat osittain ohjearvot ylittävälle melulle. Myös valtatien 7 pohjoispuolella yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat 55 db ylittävällä melualueella. Keltakallion eritasoliittymän itäpuolella valtatien lähialueiden asutus harvenee. Tieliikenteen melu pääsee kantautumaan melko vapaasti tien ympäristöön, koska alue on alavaa ja tie sijaitsee penkereellä muuta maastoa korkeammalla. Maasto-olosuhteiden sekä korkeamman nopeusrajoituksen vuoksi 55 db ylittävä melualue leviää Keltakallion sekä Rantahaan eritasoliittymän välisellä alueella 350 650 metrin etäisyydelle valtatiestä 7. Laajimmillaan melualue on Salminlahden Natura-alueen kohdalla, missä 55 db melualue ulottuu valtatien eteläpuolella noin 650 metrin ja pohjoispuolella noin 570 metrin etäisyydelle valtatiestä 7. Välillä Karhula Rantahaka 55 db ylittävälle melulle altistuu nykytilanteessa päiväaikaan noin 350 asukasta. Ohjearvot ylittävälle melulle altistuvien asukkaiden määrä meluvyöhykkeittäin on esitetty taulukossa 5.2. Taulukko 5.2 Melulle altistuvien asukkaiden määrä nykytilanteessa välillä Karhula Rantahaka. Tilanne 55-60 db 60-65 db yli 65 db Nykytilanne päivällä 245 89 21 5.3 Ennustetilanne 2040, nykyinen meluntorjunta Ennustetilanteessa valtatien 7 tieliikenteen aiheuttama, valtioneuvoston päätöksen mukaisen päiväajan ohjearvon ylittävä melualue ulottuu noin 250 400 metrin etäisyydelle uuden väylän arvioidusta keskilinjasta. Avoimissa ja tasaisissa maastonosissa, kuten soilla, pelloilla ja vesistöylityksissä 55 db ylittävä melualue voi levitä jopa 600 metrin etäisyydelle valtatiestä 7. Kaupunkiympäristössä olemassa oleva rakennuskanta rajoittaa ennustetilanteessa nykytilanteen tavoin tieliikenteen aiheuttaman melun vapaata leviämistä, mutta liikennemäärien kasvusta johtuen melulle altistuvien asukkaiden määrä kasvaa. Lisäksi meluongelmat lisääntyvät kohteissa, jotka nykytilanteessakin sijaitsevat melun riskialueilla. Ennustetilanteessa välillä Loviisa Rantahaka valtioneuvoston päiväajan ohjearvon 55 db ylittävälle melulle altistuu noin 1 300 asukasta, mikäli uusia meluntorjuntatoimenpiteitä ei toteuteta. Välillä Loviisa Heinlahti melulle altistuvien asukkaiden määrä vähenee nykytilanteeseen verrattuna, koska uusi moottoritie siirtyy uuteen maastokäytävään välin asutuskeskittymistä. Välillä Heinlahti Rantahaka puoles-
16 Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka taan ohjearvot ylittävälle melulle altistuvien määrä kasvaa nykytilanteeseen verrattuna, koska valtatien linjauksessa ei tapahdu melun leviämisen kannalta merkittäviä muutoksia. Ennustetilanteen meluvyöhykkeet on esitetty liitteen 2 meluvyöhykekartoilla. 5.3.1 Loviisa Karhula Ennustetilanteessa Loviisan Hagalundissa 55 db melualue ulottuu noin 400 metrin etäisyydelle valtatiestä 7. Avoin maasto ei merkittävästi rajoita melun leviämistä, joten sekä väylän pohjois- että eteläpuolella melulle altistuu useita asuinrakennuksia, mikäli meluntorjuntatoimenpiteitä kohteessa ei toteuteta. Tesjoella melutilanne paranee ennustetilanteessa nykytilanteeseen verrattuna. Liikenteen siirtyessä asutuskeskittymän pohjoispuolelle, vähenee melulle altistuvien asukkaiden määrä nykyisestä. Uuden moottoritien läheisyyteen sijoittuu ennustetilanteessa yksittäisiä asuin- ja lomakiinteistöjä, jotka ilman meluntorjuntatoimenpiteitä altistuvat 55 db ylittävälle melulle. Markkinamäen ympäristössä sijaitsevan asutuksen kohdalla melutilanne pääsääntöisesti paranee ennustetilanteessa. Vähä-Ahvenkoskella asuinrakennuksia sijaitsee nykytilanteessa osittain 60 db ylittävällä melualueella, mutta ennustetilanteessa uuden moottoritien siirtyessä nykyisen väylän eteläpuolelle ja tunneliin, kohteiden melutilanne paranee. Alueella on väylän linjauksen muutoksesta huolimatta tunnistettavissa tarve meluntorjunnalle, koska Vähä-Ahvenkoskella asuinrakennuksia sijaitsee 55 db ylittävällä melualueella. Ahvenkoskenlahdella 55 db melualue ulottuu valtatien eteläpuolella noin 600 metrin etäisyydelle. Valtioneuvoston päätöksen mukainen melun ohjearvo luonnonsuojelualueille sekä loma-asumiseen käytettävillä alueilla on päiväaikaan 45 db, joten kohteessa on tunnistettavissa selkeä tarve meluntorjunnalle sekä väylän etelä- että pohjoispuolella. Pyhtään kirkonkylän kohdalla uuden moottoritien linjauksessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia melun leviämisen kannalta. Kohteessa 55 db melualue ulottuu noin 200 metrin etäisyydelle sekä tien pohjois- että eteläpuolella. Nykytilanteessa kohteessa altistuu useita asukkaita 60 db ylittävälle melulle. Ennustetilanteessa tieliikenteen melun aiheuttamat ongelmat korostuvat, kun liikennemäärät kasvavat ja ajonopeudet ovat nykytilannetta korkeammat. Siltakylässä melutilanne paranee ennustetilanteessa nykytilanteeseen verrattuna. Siltakylän kohdalla uusi moottoritie sijoittuu asutuskeskittymän pohjoispuolelle ja suurin osa tieliikenteestä siirtyy siten etäämmälle asutuksesta. Uuden moottoritien läheisyyteen sijoittuu kuitenkin asuinkiinteistöjä, jotka altistuvat osittain jopa 60 db ylittävälle melulle. Uuden moottoritien läheisyydessä 55 db ylittävä melualue ulottuu noin 450 550 metrin etäisyydelle väylästä, mikäli uusia meluntorjuntatoimenpiteitä ei toteuteta. Heinlahden eritasoliittymästä alkaen uusi moottoritie sijaitsee pääosin nykyisen valtatien 7 maastokäytävässä. Nykytilanteessa Petäjäsuon, Aittakorven,
Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 17 Lankilan ja Korelan asuinalueilla 55 db ylittävälle melulle altistuu useita asukkaita olemassa olevista meluntorjuntarakenteista huolimatta. Ennustetilanteessa tieliikenteen aiheuttamat meluongelmat edellä mainituilla asuinalueilla lisääntyvät ja 60 db ylittävällä melualueella sijaitsevien asuinrakennusten määrä kasvaa. Kotkan Leppäsaaren kohdalla 55 db melualue ulottuu noin 400 metrin etäisyydelle valtatiestä 7. Kyminlinnan eritasoliittymän itäpuolella 55 db melualue laajenee ennustetilanteessa noin 50 100 metriä nykytilannetta laajemmalle alueelle. Valtatien 7 pohjoispuolella, Turvalan asuinalueella eteläosan asuinkerrostalot sijaitsevat nykytilanteessakin osittain 65 db ylittävällä alueella, joten kohteessa on tunnistettavissa selkeä tarve meluntorjunnalle. Turvalan alueen itäpuolella, Kolkkalan asuinalueella, asuinkiinteistöjä altistuu niin ikään 55 db ylittävälle melulle sekä nyky- että ennustetilanteessa. Ennustetilanteessa liikennemäärien kasvaessa ohjearvot ylittävälle melulle altistuvien asukkaiden määrä kasvaa entisestään mikäli meluntorjuntatoimenpiteitä ei toteuteta. Lisäksi Jumalniemen eritasoliittymään kohdistuvien muutosten myötä osa ramppien ja Kyminlinnantien liikenteestä siirtyy lähemmäksi pohjoispuolen asuinalueita, joka myös osaltaan vaikuttaa tien lähiympäristön melutilanteeseen. Välillä Loviisa Karhula 55 db melulle altistuu ennustetilanteessa 2040 päiväaikaan noin 670 asukasta. Suurin osa melulle altistuvista asuu Kotkan kaupungin alueella. Välillä Loviisa Heinlahti melulle altistuvien asukkaiden määrä vähenee noin 60 asukkaalla nykytilanteeseen verrattuna, koska uusi moottoritie siirtyy uuteen maastokäytävään kauemmaksi välin asutuskeskittymistä. Ohjearvot ylittävälle melulle altistuvien asukkaiden määrä meluvyöhykkeittäin on esitetty taulukossa 5.3. Ennustetilanteessa vuonna 2040 välillä Loviisa Karhula altistuu 62 lomaasuntoa valtioneuvoston päätöksen mukaisen ohjearvon (45 db) ylittävälle melulle, mikäli uusia meluntorjuntatoimenpiteitä ei toteuteta. Ohjearvon ylittävälle melulle altistuvien loma-asuntojen määrä on noin 10 enemmän kuin nykytilanteessa. 5.3 Melulle altistuvien asukkaiden määrä ennustetilanteessa 2040 välillä Loviisa Karhula, mikäli uusia meluntorjuntatoimenpiteitä ei toteuteta. Tilanne 55-60 db 60-65 db yli 65 db Ennustetilanne 2040, tavoiteverkko, nykyinen meluntorjunta 523 132 14 5.3.2 Karhula Rantahaka Karhulan alueella liikennemäärien kasvun vaikutuksesta 55 db melualue ulottuu noin 50 100 metriä laajemmalle kuin nykytilanteessa. Alueilla, joissa rakennukset sijoittuvat lähelle valtatietä 7, melualue ei laajene samassa suhteessa kuin avoimemmissa kohdissa. Lähellä väylää sijaitsevien rakennusten kohdalla melutasot kuitenkin kasvavat nykytilanteeseen verrattuna 3 4 db. Suurniityn eritasoliittymän meluntorjuntaratkaisut ovat jo nykytilanteessakin tulkittavissa meluntorjunnalliselta kapasiteetiltaan riittämättömiksi. Ennusteti-
18 Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka lanteessa Suurniityn eritasoliittymän itä- ja länsipuolella asukkaita altistuu osittain jopa 60 db ylittävälle melulle, mikäli nykyisiä meluntorjuntatoimenpiteitä ei tehosteta tai mikäli kohteeseen ei toteuteta lisämeluntorjuntaa. Suurniityn peltoaukealla valtatien 7 tieliikenteen aiheuttama, 55 db ylittävä melu leviää noin 300 350 metrin etäisyydelle valtatiestä. Peltoaukealta itään päin mentäessä alueella on olemassa olevia meluntorjuntarakenteita sekä tien etelä- että pohjoispuolella. Meluesteistä huolimatta lukuisia asukkaista altistuu ohjearvot ylittävälle melulle. Lähimpänä valtatietä 7 asuvat altistuvat jopa 65 db ylittävälle melulle, mikäli kohteen meluntorjuntaa ei tehosteta nykyisestä. Otsolan koulun piha-alueet sijaitsevat nykytilanteessa osittain 55 db ylittävällä melualueella. Ennustetilanteessa koulun melutilanne huononee nykyisestä, koska valtatien 7 tieliikenteen melu aiheuttaa kohteessa osittain jopa 60 db ylityksen. Otsolan eritasoliittymän itäpuolella olemassa olevat meluesteet sen sijaan muodostavat varsin tehokkaan suojan asukkaille myös ennustetilanteessa. Liikennemäärien kasvusta huolimatta asuinrakennukset ovat suojattuna 60 db ylittävältä melulta. Valtioneuvoston päiväajan ohjearvo ylittyy lähinnä lähimpänä valtatietä 7 sijaitsevien asuinkiinteistöjen piha-alueilla. Keltakallion eritasoliittymän länsipuolella 55 db melualue leviää ennustetilanteessa 60 100 metriä nykytilannetta laajemmalle. Valtatien 7 eteläpuolella sijaitsevan Oravalan asuinalueella 60 db ylittävä melualue ulottuu osittain asuinalueen pohjoisreunaan ja 55 db melulle altistuu nykytilannetta enemmän asukkaita. Valtatien pohjoispuolella ohjearvot ylittävälle melulle altistuu yksittäisiä, valtatien 7 välittömässä läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia. Keltakallion eritasoliittymän itäpuolella valtatien 7 lähialueiden asutus harvenee. Ennustetilanteessa 55 db melualue leviää noin 100 150 metriä nykytilannetta laajemmalle alueelle. Myös 65 db ylittävä melualue leviää ennustetilanteessa 50 80 metriä nykytilannetta laajemmalle, mikäli kohteessa ei toteuteta meluntorjuntaa. Keltakallion ja Rantahaan välisellä alueella asukkaita altistuu sekä 55 db että 60 db ylittävälle melulle. Rantahaan eritasoliittymän länsipuolella, valtatien 7 eteläpuolella sijaitsevalla Salminlahden Naturaalueella 55 db ylittävä melu leviää noin 600 750 metrin etäisyydelle valtatiestä. Välillä Karhula Rantahaka 55 db ylittävälle melulle altistuu ennustetilanteessa päiväaikaan noin 650 asukasta, mikäli uusia meluntorjuntatoimenpiteitä tai nykyisen meluntorjunnan tehostamista ei toteuteta. Ennustetilanteessa 55 db ylittävälle melulle altistuvien määrä on lähes kaksinkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Ohjearvot ylittävälle melulle altistuvien asukkaiden määrä meluvyöhykkeittäin on esitetty taulukossa 5.4. 5.4 Melulle altistuvien asukkaiden määrä ennustetilanteessa 2040 välillä Karhula Rantahaka, mikäli uusia meluntorjuntatoimenpiteitä ei toteuteta. Tilanne 55-60 db 60-65 db yli 65 db Ennustetilanne 2040, tavoiteverkko, nykyinen meluntorjunta 473 136 42
Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 19 5.4 Ennustetilanne 2040, suunniteltu meluntorjunta Meluntorjuntatoimenpiteiden avulla ennustevuonna 2040 tieliikenteen melulle altistuvien määrää on mahdollista vähentää huomattavasti. Välille Loviisa Rantahaka on laadituissa tiesuunnitelmissa esitetty rakennettavaksi erilaisia meluesteitä noin 33 kilometrin matkalle. Ehdotettuja meluestetyyppejä ovat melukaide, meluaita sekä meluvalli. Meluntorjunnan suunnittelu välillä Loviisa Rantahaka perustuu tieliikenteen synnyttämiin päiväajan melutasoihin. Valtioneuvoston päätöksen mukainen päiväajan ohjearvo (55 db) ylittyy suuremmalla alueella kuin samassa päätöksessä määritetty olemassa olevien asuinalueiden yöajan ohjearvo (50 db). 5.4.1 Loviisa Karhula Välillä Loviisa Karhula meluntorjuntaa on suunniteltu Loviisan Hagalundiin, Tesjoelle, Vähä-Ahvenkoskelle, Ahvenkoskenlahdelle, Pyhtään kirkonkylän eteläpuolelle, Siltakylään, Heinlahteen sekä useaan kohteeseen Kotkan kaupungin alueella. Välillä Loviisa Karhula on eri meluntorjuntarakentein pyritty suojaamaan kaikki uuden moottoritien läheisyydessä asuvat asukkaat 55 db ylittävältä melulta. Meluvyöhykkeet sekä osuudelle suunnitellut meluesteet on esitetty liitteen 3 meluvyöhykekartoilla. Loviisan Hagalundissa meluaitojen ja -kaiteiden avulla sekä valtatien 7 pohjois- että eteläpuolella sijaitsevat asuinkiinteistöt on suojattavissa valtioneuvoston päiväajan ohjearvon ylittävältä melulta. Kohteeseen suunnitellut meluntorjuntatoimet mahdollistavat myös sen, että mahdollisesti rakennettavat uudisrakennukset eivät altistu 55 db ylittävälle melulle mikäli ne rakennetaan olemassa olevien asuinrakennusten läheisyyteen. Tesjoella meluntorjuntaa on suunniteltu alueelle, jossa valtatie 7 ylittää Tesjoen. Kohteessa sijaitsee sekä vapaa-ajan asuinrakennuksia että asuinrakennuksia. Kohteiden melutilannetta on mahdollista parantaa tien pohjoispuolella meluvalleilla ja melukaiteella. Tien eteläpuolella riittävään meluntorjuntatulokseen päästään siltapaikalle sekä sen lähiympäristöön rakennettavalla melukaiteella. Markkinamäen länsipuolella Vähä-Ahvenkosken asukkaiden melutilanne on parannettavissa valtatien pohjoispuolelle rakennettavalla meluvallilla. Tien eteläpuolella melutilanne säilyy tiehen ja sen linjaukseen kohdistuvista muutostoimenpiteistä huolimatta nykytilannetta vastaavana, eikä tarvetta lisämeluntorjunnalle siten ole. Ahvenkoskenlahdella valtatien 7 eteläpuolella sijaitsevan Natura-alueen sekä lahden rantojen loma-asutusalueiden meluhaittoja voidaan ehkäistä tien eteläpuolelle rakennettavien melukaiteiden, meluaidan sekä meluvallin avulla. Meluntorjuntatoimenpiteet ovat mittavat ja esteiden kokonaispituus suuri, mutta toimenpiteiden avulla alueen melutilannetta saadaan parannettua nykytilanteeseenkin verrattuna. Ahvenkosken Natura-alue jatkuu myös valtatien 7 pohjoispuolelle, jossa sijaitsee myös nyky- ja ennustetilanteessa oh-
20 Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka jearvot ylittävälle melulle altistuvia asuinrakennuksia. Valtatien 7 pohjoispuolella sijaitsevien, suojausta vaativien kohteiden melutilannetta voidaan parantaa Ahvenkosken uusille moottoritiesilloille rakennettavan melukaiteen sekä Ahvenkosken eritasoliittymän länsipuolelle rakennettavan meluvallin avulla. Pyhtään kirkonkylän kohdalla melutilanne on vaikea sekä nyky- että ennustetilanteessa. Lisäksi alueelle suunnitellut yksityistie- ja kevyen liikenteen järjestelyt aiheuttavat rajoitteita toteutettavalle meluntorjunnalle. Kohteeseen suunniteltujen meluesteiden avulla saavutetaan kuitenkin tilanne, jolloin valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot eivät ylity asuinrakennusten piha-alueilla. Meluesteiden avulla alueen melutilanne parantuu nykytilanteeseen verrattuna huomattavasti, eikä asukkaita altistu 55 db melulle. Pyhtään eritasoliittymän itäpuolella Korkiaharjussa, Lokoskärrissä ja Långkärrsskogenissa ohjearvot ylittävälle melulle altistuvat kohteet sijaitsevat melko suuren välimatkan päässä valtatiestä 7. Etäisyydestä johtuen kohteiden meluesteiden kokonaispituudet ovat melko suuria. Suunniteltujen melukaiteiden ja -vallin avulla ohjearvojen mukaisten melutasojen saavuttaminen kohteessa on kuitenkin mahdollista. Siltakylän ja Siltakylän eritasoliittymän alueella 55 db ylittävältä melulta suojattavia kohteita on useita sekä valtatien pohjois- että eteläpuolella. Osassa kohteita tuleva väylä sijoittuu lähelle asuinrakennuksia. Alueen geologisista olosuhteista johtuen meluvallin käyttö torjuntatoimenpiteenä on mahdollista vain rajallisella alueella. Tästä syystä Siltakylän alueella sijaitsevien kohteiden estetyypiksi on ehdotettu meluaitoja sekä melukaiteita sekä meluvalleja niiltä osin, missä pohjaolosuhteet sen mahdollistavat. Esitettyjen torjuntatoimenpiteiden avulla alueen asukkaat eivät altistu 55 db ylittävälle melulle. Heinlahden eritasoliittymän länsipuolella valtatie 7 sijaitsee osittain maaleikkauksessa, joka osaltaan vähentää meluntorjuntatoimenpiteiden tarvetta. Välittömästi eritasoliittymän länsipuolella Rödmalmin alueella asukkaita kuitenkin altistuu 55 db ylittävälle melulle. Ohjearvot ylittävän melualueen leviämistä asuinrakennuksien piha-alueelle voidaan kuitenkin estää väylän eteläpuolelle rakennettavalle meluvallilla, jolloin alueen asukkaat saadaan suojattua ohjearvon ylittävältä melulta. Kotkan kaupungin alueella meluesteille ja nykyisten meluesteiden tehostamiselle on tarvetta useassa eri kohteessa. Valtatien 7 pohjoispuolella sijaitsevan Sutelantien varteen ei ole suunniteltu meluesteitä, mutta alueen melutilanteen parantamiseksi on esitetty Sutelantien nopeusrajoituksen alentamista nykyisestä 60 km/h 50 km/h:n. Lisäksi valtatien 7 pohjoispuolelle rakennettavan melukaiteen avulla aikaansaadaan se, ettei Petäjäsuon asuinalueella enää ole 60 db ylittävälle melulle altistuvia asukkaita. Valtatien 7 eteläpuolella sijaitsevien Aittakorven, Lankilan sekä Korelan asuinalueet saadaan suojattua valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot ylittävältä melulta täysin, mikäli valtatien 7 eteläpuolelle toteutetaan suunnitelmien mukaiset meluvalli-, -kaide ja -aitarakenteet. Esteiden kokonaispituus muodostuu alueella melko suureksi, mutta toimenpiteiden avulla valtatien 7 tieliikenteen aiheuttamalle, 55 db ylittävälle melulle ei altistu asukkaita. Lisäksi suunnitellut meluesteet mahdollistavat täydennysraken-
Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 21 tamisen Aittakorven länsipuolelle nykyisten rakennusten läheisyyteen ilman, että melun ohjearvot asuinalueella ylittyvät. Sutelan eritasoliittymän koillispuolella sijaitsevalla asuinalueella asukkaat altistuvat nykytilanteessa osittain 60 db ylittävälle melulle. Sutelan eritasoliittymän alueelle, Mussalontien itäpuolelle ja valtatien 7 pohjoispuolelle rakennettavien meluaitojen ja -kaiteiden avulla asukkaat saadaan suojattua 55 db ylittävältä melulta täysin. Näin ollen alueen melutilanne paranee nykytilanteeseen verrattuna huomattavasti. Lisäksi alueen pohjoisosien melutilanteen parantumiseen vaikuttaa Sutelantielle esitetty nopeusajoituksen alentaminen. Kyminlinnan eritasoliittymän itäpuolella sijaitsevan Turvalan asuinalueen eteläreunassa sijaitsevat asuinrakennukset sijaitsevat nykytilanteessa osittain 65 db ylittävällä alueella. Lisäksi alueen pohjoisemmissa osissa useita asuinkiinteistöjä sijaitsee 55 db ylittävällä alueella. Kohteen meluhaittoja voidaan lieventää huomattavasti valtatien 7 pohjoispuolelle rakennettavien meluaitojen ja -kaiteiden avulla sekä Kyminlinnantien pohjoispuolelle rakennettavien, meluaitoina toimivien tonttiaitojen avulla. Lisäksi sekä Turvalan alueen että muiden Kyminlinnantien pohjoispuolella sijaitsevien alueiden melutilanteiden parantamiseksi on esitetty Kyminlinnantien nopeusrajoituksen alentamista nykyisestä 50 km/h 40 km/h:n. Turvalan asuinalueen kohdalle valtatien 7 eteläpuolelle rakennettavalla melukaiteella parannetaan Huumanhaaran ja sen rantojen käyttöä virkistysalueena. Kolkkalan asuinalueella valtatien 7 pohjoispuolella ja Korkeakoskenhaaran länsipuolella asukkaiden altistuminen 55 db ylittävälle melulle voidaan estää rakentamalla Jumalniemen eritasoliittymästä Korkeakoskenhaaran itärannalle ulottuva melukaide. Lisäksi alueen melutilannetta parannetaan, mikäli Kyminlinnantien nopeusrajoitusta alennetaan aiemmin esitetyn mukaisesti. Taulukossa 5.5 on esitetty valtioneuvoston päätöksen mukaiset päiväajan ohjearvot ylittävälle melulle altistuvien määrä välillä Loviisa Karhula ennustetilanteessa 2040, kun suunnitellut meluesteet on toteutettu. 5.5 Melulle altistuvien asukkaiden määrä ennustetilanteessa 2040 välillä Loviisa Karhula, kun uudet meluntorjuntatoimenpiteet on toteutettu. Tilanne 55-60 db 60-65 db yli 65 db Ennustetilanne 2040, tavoiteverkko, suunniteltu meluntorjunta 117* 14* 0 * 55 db ja 60 db ylittävälle melulle altistuu ennustetilanteessa nykyisen valtatien sekä Kotkan Ahlströmintien välittömässä läheisyydessä sijaitsevia yksittäisiä asuinrakennuksia. Lähtökohtaisesti meluntorjuntaa ei suunniteltu kohteisiin, joissa olemassa oleviin väyliin ei kohdisteta muutoksia eikä kohteisiin, jotka sijaitsevat suunnittelualueen ulkopuolella. Ennustetilanteessa meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen 55 db ylittävälle melulle altistuu asukkaita vain nykyisen väylän läheisyydessä. 55 db melulle altistuu yhteensä 131 asukasta. Liikenteen siirtyessä pääosin uudelle moottoritielle, paranee melutilanne kohteissa kuitenkin huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Uuden moottoritien läheisyydessä 55 db melulle ei altistu asukkaita. Muutos nykytilanteeseen verrattuna on huomattava,
22 Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka koska nykytilanteessa välillä Loviisa Karhula 55 db ylittävälle melulle altistuu noin 730 asukasta. 55 db ylittävälle melulle altistuu asukkaita myös Kotkan kaupungin Sutelantien, Hyväntuulentien ja Kyminlinnantien läheisyydessä. Kyseisissä kohteissa melutasoihin vaikuttaa valtatien 7 tieliikenteen lisäksi myös muun alueen liikenteen muodostama melu. Tässä työssä meluntorjuntaa on lähtökohtaisesti suunniteltu kohteisiin, jossa valtatien 7 melu itsessään aiheuttaa melun ohjearvojen ylittymisen valtatien läheisillä asuinalueilla. Ennustetilanteessa vuonna 2040 välillä Loviisa Karhula altistuu 38 lomaasuntoa valtioneuvoston päätöksen mukaisen ohjearvon (45 db) ylittävälle melulle, mikäli välillä toteutetaan esitetty meluntorjunta. Suurin osa altistuvista loma-asunnoista on yksittäisiä kiinteistöjä, jotka sijaitsevat nykyisen valtatien läheisyydessä. 5.4.2 Karhula Rantahaka Välillä Karhula Rantahaka meluntorjuntaa on suunniteltu Karhulan, Käpylän, Marttilan, Otsolan, Oravalan, Kaarniemen ja Marinkylän alueille. Karhulan ja Rantahaan väliseltä alueelta on pyritty eri meluntorjuntamenetelmin ehkäisemään valtatien 7 läheisyydessä asuvien asukkaiden altistuminen valtioneuvoston päätöksen (993/199 mukaisten päiväajan ohjearvojen ylittävältä melulta. Kohteissa, joissa ohjearvojen saavuttaminen ei olosuhteiden vuoksi ole mahdollista, on sovellettu valtioneuvoston vuonna 2006 tekemää meluntorjunnan periaatepäätöstä. Valtioneuvosto on todennut tekemässään meluntorjunnan periaatepäätöksessä, että mikäli edellä mainittujen ohjearvojen saavuttaminen jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olojen vuoksi ei ole mahdollista, voidaan meluntorjunta toteuttaa niin, että yöllä melutaso on korkeintaan 55 db. Päivämelutaso puolestaan ei vastaavanlaisissa tapauksissa saa ylittää 60 db (Valtioneuvosto 2007). Karhulan ja Rantahaan välisen alueen meluntorjunnan suunnittelun pohjana ovat toimineet kappaleessa 3.4 esitetyt, alueelle aikaisemmin tehdyt selvitykset ja suunnitelmat. Laskennallisen meluselvityksen tulosten perusteella on meluntorjuntaa suunniteltu myös niihin kohteisiin, joiden meluntorjuntaan ei aiemmissa suunnitelmissa ole otettu kantaa. Meluvyöhykkeet sekä osuudelle suunnitellut meluesteet on esitetty liitteen 3 meluvyöhykekartoilla. Karhulan ja Suurniityn eritasoliittymän välisellä alueella valtatien 7 tieliikenteen aiheuttamia meluhaittoja voidaan vähentää uusien meluaitojen ja - kaiteiden rakentamisella valtatien etelä- ja pohjoispuolelle sekä Suurniityn eritasoliittymän länsipuolella sijaitsevien, olemassa olevien meluesteiden korottamisella. Suunniteltujen meluesteiden avulla välille Karhula Rantahaka määritetty suojaustaso täyttyy, kun asukkaita ei altistu 60 db ylittävälle melulle. Suurniityn eritasoliittymän itäpuolella, tien pohjoispuolella sijaitseva asuinalue saadaan suojattua 60 db ylittävältä melulta, mikäli nykyistä meluaitaa korotetaan ja jatketaan ja mikäli Suurniityn peltoaukean länsireunaan rakennetaan viistomelulta suojaava meluvalli asuinrakennusten läheisyyteen. Vastaavan viistomelulta suojaavan vallin avulla sekä valtatien 7 eteläpuolelle to-
Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 23 teutettavien meluaitojen ja -kaiteiden avulla ehkäistään 60 db ylittyminen tien eteläpuolella sijaitsevilla asuinalueilla. Otsolan eritasoliittymän länsipuolella valtatien 7 pohjoispuolella sijaitseva olemassa oleva meluaita on ennustetilanteessa alimitoitettu. Mikäli meluntorjuntaa tehostetaan rakentamalla tien pohjoispuolelle meluaitoja sekä - kaiteita, ei asukkaita kohteessa altistu 60 db ylittävälle melulle. Lisäksi Otsolan koulun piha-alueen melutilanne paranee nykytilanteeseen verrattuna huomattavasti. Otsolan eritasoliittymän ja Keltakallion eritasoliittymän välisellä alueella on nykytilanteessa toteutettu runsaasti meluntorjuntaa. Mikäli valtatien 7 pohjoispuolella sijaitsevaa meluaitaa jatketaan länteen päin, ei pohjoispuolella altistu asukkaita 60 db ylittävälle melulle. Eteläpuolella Harakankellonkadun kohdalla sijaitsevan alikulun kohdalle rakennettavan melukaiteen ja alikulun itäpuolella sijaitsevan olemassa olevan meluvallin korotuksella asuinalueet saadaan suojattua 60 db ylittävältä melulta. Keltakallion eritasoliittymän ja Rantahaan eritasoliittymän välisellä alueella asutus on melko harvaa, joten suunniteltujen meluesteiden kokonaispituudet muodostuvat melko pitkiksi. Valtatien pohjoispuolen asuinkiinteistöjen kohdalla 60 db ylittyminen voidaan estää melukaiteella ja eteläpuolella meluvallien ja melukaiteen avulla. Taulukossa 5.6 on esitetty valtioneuvoston päätöksen mukaiset päiväajan ohjearvot ylittävälle melulle altistuvien määrä välillä Karhula Rantahaka ennustetilanteessa 2040, kun suunnitellut meluesteet on toteutettu. 55 db ylittävälle melulle altistuu yhteensä 364 asukasta, mutta suojaustason 60 db ylittävälle melulle vain 17 asukasta. 5.6 Melulle altistuvien asukkaiden määrä ennustetilanteessa 2040 välillä Karhula Rantahaka, kun uudet meluntorjuntatoimenpiteet on toteutettu. Tilanne 55-60 db 60-65 db yli 65 db Ennustetilanne 2040, tavoiteverkko, suunniteltu meluntorjunta 347 17* 0 * 60 db ylittävälle melulle altistuu ennustetilanteessa Ristinkalliontien välittömässä läheisyydessä sekä Kaarniemenlahden ympäristössä sijaitsevia, yksittäisiä asuinrakennuksia. Lähtökohtaisesti meluntorjuntaa ei suunniteltu kohteisiin, joissa olemassa oleviin väyliin ei kohdisteta muutoksia (pois lukien vt7), tai jotka sijaitsevat suunnittelualueen ulkopuolella, tai joissa meluntorjunnan toteuttaminen muodostuu kustannustehokkuudeltaan erittäin alhaiseksi. 5.5 Tien käyttöönoton aikainen melutilanne 2015, suunniteltu meluntorjunta Meluntorjunnan suunnittelun lähtökohtana ovat toimineet vuodelle 2040 laaditut liikenne-ennusteet. Meluesteet on mitoitettu suojaamaan selvitysalueen asuinrakennukset määritetyn suojaustason mukaisesti ennustevuonna 2040. Vuoden 2015 liikennemäärät valtatiellä 7 ovat alhaisemmat kuin vuonna 2040, jonka vuoksi selvitysalueen melutasot ovat kokonaisvaltaisesti alhai-
24 Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka semmat tien käyttöönoton aikaisessa tilanteessa. Myös meluesteiden asuinja vapaa-ajan asuinrakennuksille muodostama suoja on vuoden 2015 tilanteessa parempi vuoden 2040 tilanteeseen verrattuna. Uuden moottoritien käyttöönoton aikaiset melutasot vuonna 2015 on esitetty raportin liitteen 4 meluvyöhykekartoilla. 6 MELUMITTAUKSET 6.1 Yleistä Koskenkylä-Loviisa-Kotka -tiehankkeen meluselvityksiin sisällytettiin osuuskohtaiset melumittaukset maastossa melun kannalta ongelmallisten kiinteistöjen kohdalta. Tuloksista laadittiin kohdekohtaiset melukortit. Kaikkia melulle altistuvia kiinteistöjä ei ollut mahdollista sisällyttää mittauksiin mutta lähes kaikki suunniteltavat melusuojauskohteet sisältyivät mittauskohteisiin. Laajempien melusuojauskohteiden osalta valittiin mitattavaksi 2-3 meluesteiden toimivuuden kannalta kriittistä kiinteistöä. Mittauskohteita on tällä suunnitteluosuudella 70. Kohteisiin on lisätty tuoreimpien asukaspalautteiden yhteydessä vielä tulleet mittaustoiveet joita tällä osuudella oli 21. Mittausten tarkoituksena on selvittää tien aiheuttamaa melutilannetta asuinalueilla nyky- ja ennustetilanteessa. Mittauksilla todennetaan tiehankkeen aiheuttama muutos alueen melutilanteessa myöhemmin tehtävien jälkeen -mittausten avulla. Erityisesti mittauksilla pyritään saamaan tietoa siitä, kuinka paljon toteutettavat meluntorjuntatoimet vaikuttavat suojattavien kohteiden melutasoihin. Mittaustuloksia verrataan myös alueelta tehtyihin melumalleihin. Laskentoihin tehdyillä vertailuilla saadaan varmuutta siihen, että laskentamallien antamat tulokset ovat luotettavia. Mittauksia ja mittauspisteverkkoa tullaan hyödyntämään myös hankkeen ympäristönseurantaohjelmassa. Melumittaukset suoritti ja analysoi DI Petteri Laine Ramboll Finland Oy:stä. 6.2 Mittausten suorittaminen Tieosuuden Loviisa-Kotka (- Karhula) varrella sijaitsevien mittauspisteiden 11 63 ja 65 81 liikennemelun mittauksia suoritettiin 7.5., 26.5., 29.5., 8.6., 15.9. ja 20.10.2009. Mittaukset tehtiin Ympäristöministeriön Ympäristöopas 15: Tieliikennemelun mittaaminen (1996) mukaan. Mittaukset suoritettiin tarkkuusluokan 1 äänitasomittareilla (Rion NL-32 ja Norsonic Nor118) mittaamalla 1 s ekvivalenttimelutasoja mittarin muistiin mittausajan melun vaihtelun todentamiseksi ja mahdollisten häiriöäänien poistamiseksi. Mittausjakson kesto oli 10 20 minuuttia mittauspistettä kohti riippuen liikenteen tiheydestä. Mittauksen aikaiset liikennemäärät laskettiin, jotta tulokset voitiin suhteuttaa tieosuudelta tehtyihin liikennemäärälaskentoihin ja ennusteisiin. Melumittari oli mittausten aikana sijoitettuna jalustalle 1,5 m korkeudelle maasta. Mikrofoni oli varustettuna tuulisuojalla.
Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 25 Mittausten aikainen säätila havainnoitiin mittauspisteissä sekä varmennettiin Tiehallinnon lähimpien tiesääasemien säätilatallenteista. Tuulen suunta ja voimakkuus rekisteröitiin käsituulimittarilla ja varmennettiin lähimpien tiesääasemien tuulitiedoista. Mittausjakson aikainen säätila on kirjattu kohdekortteihin. Mittausten aikaiset lyhyiden jaksojen liikennemäärät eivät vastaa keskimääräisiä liikennemääriä eikä mittaustulos kuvaa ohjearvoihin verrattavissa olevia pitkän aikavälin keskiäänitasoja. Mittaustulokset on siten myös muunnettu kuvaamaan pitkän aikavälin keskiäänitasoja. Muunnos tehdään Ympäristöministeriön Tieliikennemelun laskentamallin (1993) mukaisella laskukaavalla. Kohdekorteissa on esitetty mittaustuloksista näin lasketut keskiäänitasot nykyliikenteellä (2007) sekä ennustetilanteessa (2040) päivä ja yöaikana Strafican 2009 tekemän liikenne-ennusteen mukaisena. Niissä pisteissä, joissa uusi moottoritien linjaus tuo liikenteen lähemmäksi mittauspistettä, ei mittaustuloksista voitu ennustaa mittaustulosten ja kasvuennusteen avulla. 6.3 Mittauskohteet Tieliikennemelun mittauksia suoritettiin aina niissä pisteissä, missä tuuliolot olivat kulloinkin suotuisat. Kuvissa 6.1 6.3 on esitetty mitatut kohteet. Kohteet on valittu seuraavien valintakriteerien mukaan: 1) Kohde, jonka melutilanteesta tehty muistutuksia aiemmissa suunnitteluvaiheissa, tai jolle asukaspalautteen muodossa toivottu melumittausta tämän suunnitteluvaiheen yhteydessä Kohde, jossa ongelmallinen melutilanne/ esitetään meluntorjuntaa 3) Kohde, johon ei esitetä meluntorjuntaa, mutta tehdään kontrollimittaus 4) Rinnakkaistieksi jäävän nykyisen valtatien läheisyydessä tai sen ja tulevan tien välisellä alueella oleva kohde, jonka melutilanteen muutos mitataan Muut merkinnät Asuinrakennus Loma-asunto
26 Meluselvitys 2010, Loviisa Kotka 6.1 Yleiskartta suunnitteluosuuden mittauskohteista 11-27 ja 61-63 (pisteet 8-10 ja 64 on raportoitu Koskenkylä-Loviisa meluselvityksessä) 6.2 Yleiskartta suunnitteluosuuden mittauskohteista 28 40 ja 65-68 6.3 Yleiskartta suunnitteluosuuden mittauskohteista 41 60 ja 68 80