Grounded Theory Kirsi Silius 3.4.2009 Materiaali: MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
Taustaa Glaser ja Strauss esittelivät Grounded Theory lähestymistavan v. 1967 julkaisemassaan teoksessa: Discovery of Grounded Theory: Strategies for qualitative research. Sittemmin näkemykset peruskysymysten osalta eriytyneet: straussilainen induktiivis-deduktiivinen (Strauss 1987; Strauss & &Corbin 1990; 1994) glaserilainen induktiivisuus (Glaser 1978; 1992; 1994) Kehitetty edelleen lukuisten tutkijoiden toimesta, saanut erilaisia painatuksia ja tulkintoja (abduktio: päärooli tutkijan ajattelulla, ei synny tyhjiössä ilman minkäänlaista teoreettista kosketuspintaa; tulokset ovat kontekstisidonnaisia ja subjektiivisuus on tutkimuksessa läsnä) Kaikissa painotetaan kuitenkin empiriaa ja muodostetaan teoriaa aineiston vertailun ja luokittelun avulla Sai alkunsa tarpeesta huomioida tutkimusmallissa koko tutkimusprosessi aina suunnittelusta raportointiin saakka (Esim. Haig 1995; Metsämuuronen 2003; Siitonen 2000)
Taustaa Eroaa muusta laadullisesta tutkimuksesta vain analyysissa, sillä esim. tiedonkeruu voi tapahtua monin tavoin vaikkakin haastatteluaineisto on yleisin Aineiston keruussa noudatetaan saturaation periaatetta Aineistolähtöisyys ei poista tutkijan vaikutusta tutkijalla on aiempaa kokemusta ja teoreettista ymmärtämystä, joiden vaikutus analyysiin on huomioitava Toisaalta on tärkeää liittää tulokset aiempaan tutkimukseen ja tieteelliseen keskusteluun Tutkimustapa laajastasi käytössä (Haig 1995) erityisesti sosiologia, terveystieteet, politiikkaa tutkivat tieteet ja psykologia tutkimusalueina erityisesti koulutus, hoitotyö ja politiikka Glaserin ja Straussin mukaan menetelmää voidaan soveltaa myös muilla tieteenaloilla (Esim. Haig 1995; Metsämuuronen 2003; Siitonen 2000)
Taustaa Soveltuu sellaisille tutkimusalueille, joista on vain vähän olemassa olevaa teoriaa Tutkimusalueet, joista ei ole riittävästi tietoa Toiminta, joka tapahtuu uudessa tilanteessa tai jossa ennalta arvaamattomien tekijöiden mahdollisuus on suuri Soveltuu käytettäväksi myös silloin, kun halutaan tuoda uutta näkökulmaa tutkittavaan ilmiöön Grounded Theory on sukua toimintatutkimukselle ja symboliselle interaktionismille (Esim. Haig 1995; Metsämuuronen 2003; Siitonen 2000)
Taustaa Grounded theory on yleinen tapa ajatella ja käsitteellistää aineistoa Aineistopohjainen teorian kehittäminen: tutkimuksen perusväittämät muotoillaan tutkittavan aineiston pohjalta eikä ensisijaisesti aiemman tutkimuksen tai teoriamuodostuksen pohjalta toisin sanoen annetaan aineiston kertoa, mitä se pitää sisällään ja muodostetaan teoria sen pohjalta Mielenkiinnon kohteena on säännönmukaisuuksien etsiminen ilmiöstä sekä elementtien tunnistaminen ja kategoriointi sekä niiden välisten suhteiden tutkiminen Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa teoria, joka mahdollisimman hyvin selittää ilmiön ja sen vaihtelut (Esim. Metsämuuronen 2003; Strauss & Corbin 1994, 275; Tech 1990, 72-73 ref. Siitonen 2000)
Tutkimuksen liikkeelle lähtö Tutkimusongelman määritteleminen ja tutkimuksen suuntaaminen Ensimmäisen havaintoyksikön valinta perustuen teoriaan (harkinnanvarainen otos) Koottu aineisto analysoidaan ja saadaan muodostettua ensimmäinen käsiteindikaattorimalli, joka ohjaa analysointia eteenpäin Käsiteindikaattorimalli tarkoitetaan sitä, että vertaillaan aineistossa havaittuja indikaattoreita (tekstikatkelmaa, käyttäytymistä, tapahtumia, toimintaa, ominaisuuksia) havaitaan indikaattoreissa samanlaisuutta ja erilaisuutta joidenkin indikaattoreiden merkitykset ovat lähempänä toisiaan kuin toiset Seuraava havaintoyksikkö valitaan analysoinnin tulosten perusteella - valitaan havaintoyksikkö, joka täydentää muodostettavaa mallia ja siten laajentaa muodostuvaa teoriaa ja/tai toistaa havaintoyksikö[i]ssä aiemmin havaittuja ominaisuuksia/piirteitä ja siten testaa muodostuvaa teoriaa ja/tai nostaa esiin aiemmin havaituille piirteille vastakkaisia ja siten laajentaa sekä rajaa muodostuvaa teoriaa. (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000)
Aineiston hankinta ja analyysi prosessina (Pandit 1996) Aineiston analysointi Aineiston järjestäminen Ydinkategorioiden ja teorian tuottaminen Aineiston hankinta Ydinkategorioiden ja teorian saturoituminen Kyllä Harkinnanvarainen otos Ei Prosessin sulkeutuminen ja formaalin teorian kirjoittaminen
Koodaus analysointimenetelmänä Tavoitteena on muodostaa käsitteitä koodauksen avulla Yksinkertaistettuna kysymys on aineiston pilkkomisesta, käsitteellistämisestä ja uudelleen järjestämisestä Tarkastellaan aineistoa (tekstikatkelmaa, käyttäytymistä, tapahtumia, toimintaa, ominaisuuksia) analysoidaan ja tulkitaan tietty aineiston osa toimii mielenkiinnon kohteena olevan ilmiön mahdollisena indikaattorina annetaan indikaattorille käsitteellinen "nimilappu" Kun aineistosta löytyy jokin toinen kohta, joka näyttäisi myös ilmentävän samaa aihetta, annetaan sille sama "nimilappu (koodaus) toisin sanoen saman käsitteellisen "nimilapun" eli koodin alla olevat indikaattorit ilmentävät esim. tiettyä käyttäytymistä, tapahtumaa tai toimintaa (Esim. Strauss & Corbin 1990, 57 ref. Pandit 1996; Eskola & Suoranta 2000)
Koodaamisen merkitys Koodaamisen jälkeen aineistosta voidaan helposti etsiä lähempään tarkasteluun haluttuja kohtia, ryhmitellä aineistoa uudelleen jne. Käytännössä tutkija siis lukee aineistoaan läpi ja pyrkii selvittämään millaisia koodauksia aineistosta syntyy Koodaamisen tarkkuus riippuu mm. tutkijasta ja tutkimuksen tarkoituksesta (rivi riviltä/kappale kappaleelta) Koodauksen tavoitteena on kategorioiden keksiminen ja nimeäminen. Koodaus on tutkimustavan kriittinen vaihe osataanko tuottaa oikeita käsitteitä ja edelleen luoda kategorioita
Käsitteistä muodostetaan kategorioita Löydetyt käsitteet ryhmitellään luokkiin, jolle annetaan nimi kategoria kategoria on sen sisältämiä indikaattoreita kuvaavien käsitteiden abstrakti yläkäsite samaan kategoriaan kuuluvilla indikaattoreilla on jotakin yhteistä syntyvät kategoriat muodostavat syntyvän teorian perustan Koodeja täsmennetään aina uusilla indikaattoreilla kategoria saa uusia ominaisuuksia jatketaan, kunnes uutta ei enää ilmaannu, jolloin kategoria saturoituu samanaikaisesti pyritään saturoimaan useita kategorioita
Analysoinnin päästrategia Analysoinnin yhteydessä kiinnitettävä huomiota ilmiön eri puoliin, konteksteihin, kausaalisiin olosuhteisiin, toiminnan ehtoihin jne. kysymys havainnoinnin ohella ideoinnista, pohdinnasta, merkitysten etsimisestä, analysoinnista, tulkinnasta, tapahtumien ja ilmiöiden vertailusta (esim. Siitonen 2000b) Strauss & Corbin kehittivät kolmivaiheisen koodauksen jatkuvan vertailun "työkaluksi Avoin koodaus - käsitteet, kategoriat, ominaisuudet Aksiaalinen koodaus - kategorioiden ja niiden alakategorioiden väliset suhteet Valikoiva koodaus - ydinkategorioiden löytäminen
Kolmivaiheinen koodaus 1. Avoin koodaus aineisto koodataan ilman ennakkokäsityksiä kiinnitetään huomiota aineistossa esiintyviin mielenkiintoisiin ilmiöihin ja merkittäviin tapahtumiin tavoitteena on tuottaa aineistoon sopivia alustavia käsitteitä ja etsiä kategoriatyyppejä ryhmittelemällä aineistoa suhteellisen vapaasti pyrkimyksenä muodostaa teoreettisia käsitteitä koodatessa pyritään jatkuvasti vertailemaan tapauksen sopivuutta muihin samaan kategoriaan aiemmin koodattujen tapausten kanssa (Esim. Strauss 1987ref. Eskola & Suoranta 2000, 187; Siitonen 2000b)
Grounded Theoryn peruskäsitteitä kategoria kategoria Tekninen tutorointi indikaattori Sisällöllinen tutorointi dokumenttien lataaminen ei onnistunut heti tehtävien palautusajankohta ei selvinnyt helposti... peruskästteiden kanssa oli ongelmia verkkokeskusteluissa kategoria siellä oli aivan liian monta linkkiä samaan keskusteluryhmään, ne sekoittivat kokonaiskuva jäi jotenkin epäselväksi tenttiajankohdasta tuli useita kysymyksiä Organisointiin liittyvä tutorointi
Kolmivaiheinen koodaus 2. Aksiaalinen koodaus aineistoa ryhmitellään luokkiin ja alaluokkiin kategorioita saatetaan liittää yhteen tavoitteena löytää uusia näkökulmia valmiisiin kategorioihin (Esim. Järvinen & Järvinen 2000, 71-77; Pandit 1996; Siitonen 2000b)
Kolmivaiheinen koodaus 3. Valikoiva koodaus muodostuneita kategorioita tarkastellaan uudelleen kysymyksessä kategorioiden integrointi ja vertailu tavoitteena selvittää kategorioiden keskinäiset suhteet ydinkategorioiden etsiminen koodaus muuttuu nyt yksityiskohtaisemmaksi tarvittaessa voidaan ottaa mukaan myös uusia luokkia lisänäkemystä kategorioihin myös kirjallisuudesta etenkin silloin kun kysymyksessä tutkijalle vieras aihealue aineistolähtöinen analyysi - tutkija ei voi etukäteen valmistautua pyrkimyksenä kategorioiden teoreettinen syventäminen (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000b)
Ydinkategorioiden löytäminen (Pandit 1996; Siitonen 2000b) Aineiston keruun ja jatkuvan vertailun myötä kategoriajärjestelmä alkaa selkiytyä ja tietyt kategoriat varmistuvat pysyviksi ydinkategoriat Ydinkategorian tunnusmerkkejä luonteva yhteys toisiin kategorioihin - ydinkategoriat kokoavat kategorioita ilmenee säännöllisesti aineistossa on koko aineiston pääteema, joka kuvaa koko aineistoa ts. ydinkategoria selittää suurimman osan ilmiön vaihtelusta myös ongelmalliset tapaukset" on helposti selitettävissä ja ratkaistavissa ydinkategorian avulla Syntyvä teoriaa rakentuu keskeisten ydinkategorioiden ympärille niiden tulee olla siis relevantteja ja toimivia Kriittinen vaihe tutkimuksessa: löydetäänkö teoriaa kokoavaa ydinkategoriaa?
Grounded Theoryn peruskäsitteitä kategoria kategoria Tekninen tutorointi indikaattori Sisällöllinen tutorointi dokumenttien lataaminen ei onnistunut heti tehtävien palautusajankohta ei selvinnyt helposti... peruskästteiden kanssa oli ongelmia verkkokeskusteluissa kategoria siellä oli aivan liian monta linkkiä samaan keskusteluryhmään, ne sekoittivat kokonaiskuva jäi jotenkin epäselväksi tenttiajankohdasta tuli useita kysymyksiä Organisointiin liittyvä tutorointi Verkkotutorointi ydinkategoria
Ydinkategorian saturoiminen Tutkija etsii ydinkategoriaa ja kehittyvää teoriaa tukevia otoksia samalla testaten kehittyvän teorian paikkansa pitävyyttä ydinkategoria alkaa ohjata tutkimusta Aineiston keruussa ja analysoinnissa keskitytään ensisijaisesti niihin indikaattoreihin ja kategorioihin, jotka ovat yhteydessä ydinkategoriaan vie aikaa, koska ydinkategoria pitää sisällään useita muita kategorioita Jatketaan kunnes ydinkategorian kannalta mitään olennaista ei enää tule esiin
Ydinkategorian teoreettinen integraatio Ydinkategoria pyritään syventämään aiemman tutkimuksen perusteella missä suhteessa ydinkategoria on samanlainen tai erilainen ja miksi Ydinkategoria pyritään integroimaan aiempaan tietoon aiheesta Kysymyksessä aikaa vievä, syvällinen prosessi ideointia, kriittistä pohdintaa, muodostuvan teorian toimivuuden, muunneltavuuden ja relevanttiuden pohdintaa voidaan joutua perehtymään itselle täysin vieraaseen aihealueeseen (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000b)
Tutkimuksen lopputulos Tutkimuksen lopputuloksena syntyy teoria, joka selittää havaitun ilmiön mutta pätee vain tarkastelun kohteena olevaan aineistoon ei yleistettävissä kattamaan todellisuutta laajemmin Tarvitaan teoriaa testaava tutkimusote todentamaan teoriaan pitävyyttä esim. ottamalla teoria kvantitatiivisen tutkimusasetelman peruslähtökohdaksi
Kritiikkiä Rostila (1991) on maininnut viisi Grounded Theoryyn liittyvää keskeistä ongelmaa: Tulosten kiistattomuutta on vaikea osoittaa tulosten pätevyyden ja syntyvän teorian verifioiminen on vaikeaa tavoitteena onkin teoriaan kehittäminen eikä sen verfioiminen Voiko tutkimusta tehdä ilman teoreettista pohjaa? joidenkin mielestä tutkimuksen tulisi aina perustua teoriaan tai ainakin esiteoriaan Strauss ja Corbin (1990 ref. Siitonen 2000) mukaan on hyväksyttävää, jos tutkija perehtyy aiempaan tutkimukseen alustavan tutkimusongelman pohjalta tutkijalla on ainoastaan tutkimuksen idea kuitenkin aineiston hankinnan tulee tapahtua ilman teoriaa Mikro- ja makrotason yhdistäminen tutkimuksessa on haasteellista ei onnistu ilman teoreettista pohjaa Arkikäsitteiden käyttö tutkimuksessa koetaan ongelmalliseksi Vaikea soveltaa esim. käytännöllisiin tarpeisiin tutkimuksen vaiheiden ja aikataulun suunnitteleminen on vaikeaa etukäteen (Rostila, 1991, 75 78 ref. Metsämuuronen 2003, 180)
Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) Tutkimuksen tavoitteena selvittää miten virtuaaliset tiimit muodostuvat ja kehittyvät Virtuaalinen tiimi ryhmä, joka toimiessaan ylittää aikaan, paikkaan ja organisaatioon liittyvät rajat hyödyntäen tvt:n tarjoamia mahdollisuuksia esim. IRC, s-posti, videokonferenssit, ryhmätyöohjelmat Tutkimuksen motiivit olemassa vain vähän empiiristä tutkimusta aiheesta Monet ohjelmistoalan yritykset (IBM, Oracle, Sun, Microsoft) hyödyntävät virtuaalitiimejä ohjelmistokehitystyössä esim. osaamisen hyödyntäminen, kustannussäästöt, ajassa säästäminen Tarkoituksena hyödyntää tutkimuksen tuloksena syntyvää tietoa tietoa mm. ohjelmistotekniikan opetuksen kehittämisessä
Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) Runestone Project 1998 2000 Uppsala University (UP) ja Grand Valley State University (GVSU) opiskelijoiden tarkoituksena oli ohjelmistoprojektin läpivieminen yhteistyössä ulkomaisten kumppaneiden kanssa kommunikointivälineet opiskelijaryhmille: IRC projektitapaamiset s-posti kommunikointi yhteistyökumppanin kanssa verkkosivut tiimien esittely ja henkilökohtaisen informaation jakaminen sekä projekti dokumentaation jakelu
Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) Aineisto koottiin eri muodoissa: kysely taustatekijöiden kartoittamiseksi, projektilogit, erilaiset julkaisut, s-postiviesti, IRC-arkisto, verkkosivut ja kohderyhmän arviointi
Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) Aineisto analysointi kolmessa vaiheessa: 1. vuosi 1998 oli pilottivaihe opiskelijat vapaaehtoisia (1 ryhmä. 8 opiskelijaa) aineisto IRC-arkisto, viikoittaiset tiimipalaverit ja opiskelijoiden haastattelut alustava analysointi havaittiin, että huolimatta pilottivaiheen onnistuneesta läpiviennistä, opiskelijat eivät muodostaneet selkeää tiimiä me ja muut -ajattelu hallitsi koko projektia ja ilmeni myös heidän viesteissään keskeinen teema kohteliasta ja sinänsä vastakkainasettelua välttelevää keskustelua, mutta vain vähän sosiaalista vuorovaikutusta viesteihin vastattiin epämääräisesti ja varsin hitaassa tahdissa
Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) 2. vuosi 1999: 7 ryhmää á 6 opiskelijaa aineisto: IRC-arkisto, opiskelijalehdet, s-postiviestit tiimien kommunikointi yleensä kohteliasta, tehtäväorientoitunutta, me ja muut asettelua välttelevää mielenkiinnon kohteeksi tiimi B aikaisemmassa kommunikoinnissa selkeästi näkyvissä me ja muut - ajattelu nyt havaittavissa muutos selkeästi enemmän sosiaalista vuorovaikutusta kuin muilla ryhmillä, keskustelu avointa tiimin jäsenet innostuneita, positiivisesti projektiin suhtautuvia avoin koodaus, ensimmäinen versio esiin nousevista kategorioista koodausta täydennettiin analysoimalla tiimin D kommunikointia täysin vastakkainen tiimi B:lle (vain vähän sosiaalista vuorovaikutusta) muiden tiimien kommunikoinnin analysoinnin myötä vain vähän uusia koodeja
Esimerkki avoimesta koodauksesta Asking for suggestions/ideas G: Mary> Does anyone have any comments about changes that need to be made or anything? (one person at a time,please) Checking for consensus Social Conflict Humor U: Emil> Well is everyone happy? be honest!! =) U: Klas> The other 2.. is comming in a minute.. they went to school.. 10 minutes by bicycle... -10 DEGREES.. (dunno what that is in fahrenheit).. U: Klas> We havent put on the password thingy on that page yet.. but its working well G: Mary> So, are you trying to say that you don't like our page?? U:Emil> We eat ICE for breakfast and ride polarbears to school!! That s SWEDEN! (Last 2003)
Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) 3. vuosi 2000: 16 ryhmää á 5-6 opiskelijaa valittiin 6 ryhmää aineisto: IRC-arkisto, opiskelijalehdet, s-postiviestit, arviointiraportit koodauksessa hyödynnettiin aiemmin löydettyjä koodeja ja kategorioita, joita täydennettiin edelleen seuraavaksi aineiston järjestäminen uudelleen ylä- ja alakategorioihin aksiaalinen koodaus
Case 1. Understanding the group development process in global software team Muodostuneet kategoriat Emerging Category Relationships Attitude Dialog Trust Open Coding Humor Social Interest of culture Enthusiasm Encouragement Diffrences in Motivation Asking for suggestions Checking for consensus Checking project status Concern about a member doing their task (Last 2003)
Case 1. Understanding the group development process in global software team Tiimin yhtenäisyys (team cohesiveness) Theme Relationships Cohesive attributes Social Humor Non-cohesive attributes Impersonal Task oriented Attitude Dialog Trust Complimentary Encouraging Enthusiastic Open Questioning Equal Certain Honest Participation Critical Deflating Apathetic Closed Stating Non-equal Uncertain Indirect Silence (Last 2003)
Case 1: Tulosten hyödyntäminen Tulosten pohjalta laadittiin käytännön ohjeet virtuaalitiimien työskentelyn tueksi Get to know your teammates at the beginning of the project. Compliment other team members whenever appropriate. Respond promptly to email. If you are not ready for a detailed response, acknowledge the email and let the sender know you will get back to them. Be enthusiastic and optimistic. Your attitude affects others even if then cannot see you. Be honest about your own technical abilities. If you do not know how to do something, let other team members know promptly in a straightforward manner. Show an interest in other members of the team. If other members are from a different culture or country, be inquisitive. Be flexible about meeting times, especially if other team members are in a different time zone. Use an asking tone of voice not a telling tone. Use emoticons and abbreviations to let others know your feelings when you are using text to communicate. Be a cheerleader. Encourage others to do their best. Determine the specific computer environment for each team member. Let your teammates know if you cannot attend a meeting or will be unable to answer emails. Keep your sense of humor!!!!!!!!
Lähteet: Glaser B.G. 1994. The constant comparative method of qualitative analysis. Teoksessa: Glaser BG (ed) More grounded theory methodology: A Reader. Sociology Press, Mill Valley, 182 196. Glaser B.G. 1992. Basics of grounded theory analysis. Sociology Press, Mill Valley. Glaser B.G. 1978. Theoretical sensitivity. Sociology Press, Mill Valley. Grönfors M.1982.Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Helsinki: WSOY Last, M. Understanding the Group Development process in Global Software Teams [online]. Piscataway: IEEE 2003 [viitattu 10.3.2008]. Frontiers in Education 2003 konferenssi 5. 8.11.2003 Boulder, Yhdysvallat. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://fie.engrng.pitt.edu/fie2003/papers/1449.pdf >..
Lähteet: Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2. uudistettu painos. Helsinki: International Methelp Ky Pandit, Maresh R. "The Creation of Theory: A Recent Application of the Grounded Theory Method [online]. Saatavissa www-muodossa: http://www.nova.edu/ssss/qr/qr2-4/pandit.html Julkaistu The Qualitative Report, 2(4), 1996, Rostila, I. 1991. Grounded theory lähestymistavasta. Teoksessa: Syrjälä, L. & Merenheimo, J. (toim.) Kasvatustutkimuksen laadullisia lähestymistapoja. Oulu: Oulun yliopisto, 65-79.
Lähteet: Siitonen, J. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteen väitöskirja [online]. Oulu, Oulun yliopiston kirjasto, 2000a [viitattu 10.3.2008]. Luku 3. Tutkimuksen metodologiana grounded theory. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://herkules.oulu.fi/isbn951425340x/html/c229.html>. Saatavissa myös painettuna: Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteen väitöskirja. Oulu: Oulun ylipisto. Strauss, A. & Corbin, J. 1990. Basics of qualitative research. Sage Publications, Newbury Park. Strauss, A. Corbin, J. 1994. Grounded theory Methodology. Teoksessa: Denzin, N.K. & Lincoln, Y.S. (toim.) Handbook of Qualitative research. Thousand Oaks: Sage Publications, 273 285. Strauss, A.L. 1987. Qualitative analysis for social scientists. New York: Cambridge University Press. Tesch, R. 1990. Qualitative research: Analysis types and software tools. New York: Falmer Press.