Lappeenranta-sopimus 2008 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2007:5
Lappeenranta-sopimus Sisällysluettelo I LAPPEENRANTA-SOPIMUKSEN PERUSTANA OLEVAT ARVOT...3 II LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖPOLITIIKKAA MÄÄRITTELEVÄT ASIAKIRJAT...4 Lappeenranta-sopimus...4 Henkilöstöstrategia...4 Talousarvion henkilöstöpoliittinen osa...4 III YHTEISTYÖ JA YHTEISTOIMINTA...5 Yhteistyön ja yhteistoiminnan osapuolet...5 1 YHTEISTYÖ...5 Yhteistyön tarkoitus...5 Yhteistyön toteuttaminen...5 2 YHTEISTOIMINTA...5 Yhteistoimintamenettelyn tarkoitus...5 Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen...5 Yhteistyötä ja yhteistoimintaa koskeva tiedottamisvelvollisuus...6 3 YHTEISTYÖ- JA YHTEISTOIMINTAELIMET...6 Esimiehen ja työntekijän välinen kehityskeskustelu...6 Työpaikkakokous...6 Toimialojen/tulosalueiden yhteistyöryhmät...7 Henkilöstötyöryhmä...7 Kaupungin yhteistyöryhmä...8 IV TYÖHYVINVOINTI...9 Työhyvinvointi ja työhyvinvointitoiminnan toteuttaminen...9 Johtaminen ja esimiestyö...9 Henkilöstön kehittäminen ja osaaminen...9 Terveyden ja turvallisuuden edistäminen...10 V PALKKAUS, KANNUSTAMINEN JA HUOMIOIMINEN...11 Kannustaminen, palkitseminen ja hyvä työmotivaatio...11 Palkkausjärjestelmät...11 Idea- ja aloitepalkkiot...11 Pitkä palveluaika...11 VI YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ...12 Erimielisyyksien ratkaiseminen...12 Sopimuksen voimaantulo- ja irtisanominen...12
LAPPEENRANTA-SOPIMUS Tämä sopimus on Lappeenrannan kaupungin ja sen henkilöstöä edustavien järjestöjen solmima sopimus yhteistyöstä ja Lappeenrannan kaupungin noudattamasta henkilöstöpolitiikasta. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tämän sopimuksen 29. päivänä lokakuuta 2007. Lappeenranta-sopimuksen tavoitteena on kehittää Lappeenrannan kaupunkia palveluorganisaationa sekä varmistaa sopimuksessa määriteltyjen yhteistoiminnallisten toimintatapojen avulla henkilöstön palvelussuhdeturva erilaisissa muutostilanteissa. Sopimuksen tarkoituksena on määritellä keinoja, joiden avulla voidaan varautua tulevaisuuden haasteisiin ja uhkatekijöihin sekä parantaa Lappeenrannan kaupungin henkilöstön hyvinvointia. Lappeenranta-sopimuksen perusta on poliittisten päättäjien, viranhaltijajohdon sekä henkilöstön ja sen edustajien luottamuksellinen ja avoin keskustelukulttuuri ja vuorovaikutus. Tämän sopimuksen osapuolilla on halua menestyä yhdessä.
I LAPPEENRANTA-SOPIMUKSEN PE- RUSTANA OLEVAT ARVOT Lappeenranta-sopimus perustuu seuraaville arvoille: Vastuullisuus Avoimuus Oikeudenmukaisuus Rohkeus Luottamus Luottamus merkitsee sitä, että Lappeenranta-sopimuksen kaikilla osapuolilla on oikeus odottaa, että tässä sopimuksessa mainittuja käytäntöjä ja menettelytapoja tosiasiallisesti noudatetaan yhteenkuuluvuutta ja sitoutuneisuutta. Vastuullisuus merkitsee henkilöstön vastuuta oman itsensä, työnsä ja työyhteisönsä kehittämisestä henkilöstön sitoutuneisuutta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, joustavuutta ja sopeutumiskykyä henkilöstön palveluhenkisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä työnantajan ja työnantajan edustajien tukea henkilöstölle. Avoimuus merkitsee sitä, että palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen liittyvissä muutostilanteissa selvitetään aina asian vaikutus henkilöstöön sitä, että valmisteilla olevista asioista tulee tiedottaa niin ajoissa, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet turvataan sitä, että jokaisella on oikeus ottaa kantaa omaa työtään ja työympäristöään koskeviin asioihin. Oikeudenmukaisuus merkitsee sitä, että henkilöstöä koskevat menettelytavat ovat johdonmukaisia sitä, että henkilöstöä koskevissa asioissa toimitaan puolueettomasti. Rohkeus merkitsee kykyä irrottautua vanhasta ja oppia uutta kykyä myöntää virheensä sitä, että asiat uskalletaan ottaa esille sitä, että asioista uskalletaan tehdä päätöksiä.
II LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HEN- KILÖSTÖPOLITIIKKAA MÄÄRITTELEVÄT ASIAKIRJAT Lappeenranta-sopimus Lappeenranta-sopimus on Lappeenrannan kaupungin henkilöstöpolitiikan perusta. Lappeenranta-sopimuksessa määritellään henkilöstöpolitiikan, yhteistyön ja yhteistoiminnan, työhyvinvointitoiminnan sekä henkilöstön palkitsemisen ja kannustamisen päälinjat. Henkilöstöstrategiasta johdetaan vuosittaiset henkilöstöä koskevat toimenpide- ja kehittämisohjelmat. Talousarvion henkilöstöpoliittinen osa Talousarvion henkilöstöpoliittisessa osassa määritellään kunkin kalenterivuoden henkilöstöpolitiikan yksityiskohtainen sisältö ja tavoitteet. Lappeenranta-sopimusta sovelletaan varsinaisen kaupunkiorganisaation lisäksi soveltuvin osin myös muissa Lappeenrantakonserniin kuuluvissa yksiköissä sekä erikseen sovittaessa myös sellaisissa muissa toimintayksiköissä, jonka yhteyteen tai osaksi Lappeenrannan kaupungin jokin toimintayksikkö siirtyy. Lappeenranta-sopimuksen mukaisten toimintamallien liittämistä osaksi kaikkia organisaatiomuutoksia koskevia henkilöstösopimuksia pidetään yleisesti tavoiteltavana periaatteena. Lappeenranta-sopimus ohjaa Lappeenrannan kaupungin tapaa tehdä vuorovaikutteista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Lappeenranta-sopimus on voimassa toistaiseksi. Henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategiassa määritellään se, millaista henkilöstöpolitiikkaa Lappeenrannan kaupunki noudattaa menestyäkseen ja saavuttaakseen asettamansa tavoitteet. Henkilöstöstrategia kertoo siitä, millaisia painotuksia ja valintoja henkilöstövoimavarojen johtamisessa käytetään sekä miten organisaatio vastaa ajankohtaisiin henkilöstöpoliittisiin haasteisiin. Henkilöstöstrategia on osa valtuustokauden strategiaa eli se on voimassa valtuustokauden kerrallaan.
III YHTEISTYÖ JA YHTEISTOIMINTA Yhteistyön ja yhteistoiminnan osapuolet Tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistyön ja yhteistoiminnan osapuolia ovat Lappeenrannan kaupunki ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Se, mitä tässä sopimuksessa on sanottu työntekijästä, koskee myös viranhaltijaa. Esimiehen ja hänen johtamansa työyksikön yhteistyö ja yhteistoiminta ovat koko organisaation yhteistyön ja yhteistoiminnan perusta. Henkilöstön edustajia ovat pääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu taikka muu tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen tai niiden alayhdistysten nimeämä henkilö taikka työpaikkakokouksen keskuudestaan valitsema henkilö. 1 YHTEISTYÖ Yhteistyön perustana ovat työnantajan ja henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet. Yhteistyö merkitsee kaikkea vapaamuotoista ja vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuvaa työyksikössä yhdessä suoritettavaa toimintaa, jolla on merkitystä palvelutuotannon taikka henkilöstön kannalta ja jota jokin osapuoli pitää tärkeänä työnsä tai työympäristönsä vuoksi. Yhteistyön tarkoitus Tässä sopimuksessa tarkoitettuja vapaamuotoisia yhteistyömuotoja tulee käyttää valmisteltaessa ja käsiteltäessä asioita, joita jokin osapuoli pitää tärkeänä palvelutuotannon, työnsä tai työympäristönsä vuoksi. Yhteistyön tarkoitus on, että ottamalla edellä mainitut tärkeät asiat jokapäiväisen johtamisen sekä yhteistyön piiriin vältetään riitatapauksia, joiden käsittelyssä tarvitaan lakisääteisiä menettelyjä. Yhteistyön toteuttaminen Vapaamuotoiseen yhteistyöhön kuuluvat asiat tulee ottaa käsiteltäväksi, kun joku osapuoli tätä pyytää. Asian käsittelyyn on ryhdyttävä viipymättä. Vapaamuotoiseen yhteistyöhön kuuluvia asioita voidaan käsitellä kaikissa pysyvissä kokoonpanoissa, joissa on sekä työnantajan että työntekijöiden edustus. Vapaamuotoisessa yhteistyössä käsitellyt asiat tulee kirjata ylös siten, että käsiteltävä asia ja tämän johdosta esitetyt kannanotot käyvät selvästi ilmi. 2 YHTEISTOIMINTA Yhteistoiminta perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (kunta-alan YT-laki). Yhteistoiminta merkitsee virallista menettelyä, jossa toimitaan kuntaalan YT-lain mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoitus Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen Virallisen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat kunta-alan YT-lain 4 :ssä mainitut asiat. Henkilöstötyöryhmä vastaa siitä, että yhteistoimintavelvoitteen piiriin kuuluvat asiat ovat toimialoilla/tulosalueilla toimivien yhteistyöryhmien tiedossa. Virallisen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa noudatetaan kunta-alan YT-
lain säännöksiä sellaisena kuin ne kulloinkin ovat voimassa. Yhteistyötä ja yhteistoimintaa koskeva tiedottamisvelvollisuus Kaupungin tulee huolehtia siitä, että henkilöstön saatavana on tietoja kaupungin toimintaa ja tavoitteita koskevista yleisistä asioista sekä niiden kehitysnäkymistä. Julkiset asiakirjat ovat helposti ja ajantasaisesti saatavilla. Tiedottaminen on oikea-aikaista, avointa ja totuudenmukaista. Tiedottamisessa noudatetaan kaupungin yleisiä viestintäohjeita. Henkilöstöä koskevista asioista tulee tiedottaa niin ajoissa, että henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet turvataan. Valmisteilla olevan asian johdosta järjestetään hyvissä ajoin informaatiotilaisuus, jossa selvitetään, mistä on kysymys ja mitä aiotaan tehdä. Kaikille osapuolille selvitetään, ettei lopullisia päätöksiä asiasta vielä ole. Asiasta annetaan ensisijaisesti tietoja henkilöstön edustajille ja tämän jälkeen koko henkilöstölle. Virallisen yhteistoimintamenettelyn ollessa kyseessä tulee tietojen antamisessa noudattaa kunta-alan YT-lain 6 :n määräyksiä. 3 YHTEISTYÖ- JA YHTEISTOIMINTAELI- MET Esimiehen ja työntekijän välinen kehityskeskustelu Esimies ja työntekijä käyvät määräajoin luottamuksellisen kehityskeskustelun, jossa arvioidaan toiminnan tuloksia ja kehittämistarpeita sekä suunnitellaan ja sovitaan tulevista tavoitteista ja niiden arviointiperusteista. Kehityskeskustelussa huomioidaan myös työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja kouluttautumiseen liittyvät asiat sekä työyksikkökohtaiset ja kaupungin hyväksyttyyn strategiaan liittyvät tavoitteet. Kehityskeskustelu tulee käydä jokaisen työntekijän kanssa vähintään kerran vuodessa, ellei työyksikön koko taikka muut vastaavat käytännön seikat tätä estä tai ellei aikataulusta muuta sovita. Kehityskeskustelusta tulee laatia molempien osapuolten hyväksymä muistio, jossa on määriteltynä avaintulokset ja tulevat tavoitteet sekä näihin liittyvät kehittämistoimenpiteet. Muistio on esimiehen ja työntekijän välinen asiakirja. Keskustelun järjestämisestä vastaa esimies. Työpaikkakokous Työpaikkakokous on tilaisuus, jossa varmistetaan kaikkien työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaa työympäristöään koskevissa kysymyksessä ja jossa henkilöstön sekä esimiesten keskinäinen vuorovaikutus on mahdollista. Työpaikkakokouksessa tulee käsitellä työyksikköä koskevat yhteistyö-, yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat, työyksikön palvelujen kehittämistarpeet, toimintasuunnitelmat, resurssien käyttösuunnitelmat ja toteutumat sekä palvelujen kehittämis- ja muutoshankkeet. Työpaikkakokouksen tehtävänä on ylläpitää työmotivaatiota sekä hyvää yhteishenkeä työyksikön tavoitteiden saavuttamiseksi. Työpaikkakokous tulee järjestää vähintään kaksi kertaa vuodessa ja sen kutsuu koolle yksikön esimies. Työpaikkakokous on pidettävä myös silloin, kun joku työyksikön jäsen sitä perustellusta syystä pyytää. Työpaikkakokouksesta laaditaan muistio. Työpaikkakokouksen päätökset tulee saattaa koko työyksikön tietoon. Työpaikkakokoukseen osallistuu työyksikön koko henkilöstö, jollei työtehtävien hoito tai tehtävien järjestely muuta edellytä. Työpaik-
kakokoukseen voi aina pyydettäessä osallistua myös henkilöstön tai työsuojeluorganisaation edustaja taikka muu asiantuntija. Toimialojen/tulosalueiden yhteistyöryhmät Toimialojen/tulosalueiden yhteistyöryhmät edustavat koko toimialaa/tulosaluetta sekä sen henkilöstöä. Yhteistyöryhmän työskentely perustuu työnantajan sekä henkilöstön edustajien avoimeen, osallistuvaan ja molemminpuoliseen vuorovaikutukseen. Yhteistyöryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Yhteistyöryhmä käsittelee koko toimialaa/tulosaluetta koskevat yhteistyö- ja yhteistoiminta-asiat, työturvallisuuteen liittyvät asiat, palvelujen kehittämistarpeet, talous- ja toimintasuunnitelmat sekä palvelujen kehittämis- ja muutoshankkeet sekä seuraa ja arvioi palvelutoiminnan onnistumista ja palvelujen vaikuttavuutta kaupunkilaisten hyvinvointiin. Yhteistyöryhmä vastaa siitä, että työpaikkakokoukset toimivat kaikissa toimialan/tulosalueen alaisissa työyksiköissä ja että jokainen työntekijä kuuluu jonkin työpaikkakokouksen piiriin. Yhteistyöryhmään osallistuvat toimialan/tulosalueen johtoryhmä sekä henkilöstön edustajat ja työsuojeluvaltuutettu. Henkilöstön edustajat yhteistyöryhmään nimeää järjestö, erityistapauksissa työpaikkakokous. Kullakin sopijajärjestöllä, jonka jäseniä työskentelee toimialalla/tulosalueella tai sen alaisissa työyksiköissä, tulee olla vähintään yksi edustaja yhteistyöryhmässä. Työsuojeluvaltuutettujen valinnassa noudatetaan, mitä asiasta työsuojelun valvonnasta annetussa laissa kulloinkin säädetään. Varsinaisille yhteistyöryhmän jäsenille valitaan edellä kerrottua menettelytapaa noudattaen henkilökohtainen varajäsen. Yhteistyöryhmä kokoontuu toimialan/tulosalueen johtajan kutsusta ja johdolla. Yhteistyöryhmä on myös viipymättä kutsuttava koolle, jos yhteistyöryhmän kaikki henkilöstön edustajat sitä yhdessä ilmoittamaansa asiaa varten pyytävät. Yhteistyöryhmä voi kutsua kokoukseensa asiantuntijoita kuultavaksi. Henkilöstötyöryhmä Henkilöstötyöryhmä on kaupungin ylin säännöllisesti kokoontuva yhteistyö- ja yhteistoimintaelin. Henkilöstötyöryhmä toimii myös kunta-alan YT-lain 14 :ssä mainittuna yhteistoimintaelimenä. Henkilöstötyöryhmä luo ja ylläpitää avoimia suhteita työnantajan, henkilöstöä edustavien järjestöjen ja päättäjien kesken. Henkilöstötyöryhmä ottaa kantaa ja sovittelee käsiteltävinä olevia henkilöstöä koskevia asioita sekä tekee aloitteita ja antaa suosituksia. Henkilöstötyöryhmän tehtävänä on käsitellä koko kaupungin henkilöstöä koskevat yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat sekä työturvallisuuteen liittyvät asiat. Henkilöstötyöryhmä käsittelee kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti ehdotukset kaupungin henkilöstöpoliittisista strategioista ja suunnitelmista sekä näiden täytäntöönpanosta. Henkilöstötyöryhmä toimii kaupungin työsuojelutoimikuntana. Henkilöstötyöryhmä valvoo ja arvioi Lappeenranta-sopimuksen noudattamista. Henkilöstötyöryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa henkilöstöjohtajan kutsusta ja johdolla. Henkilöstötyöryhmään kuuluu henkilöstöjohtajan lisäksi tarvittava määrä muita työnantajan edustajia. Henkilöstön edustajina henkilöstötyöryhmässä toimivat henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Henkilöstötyöryhmä voi kuulla asiantuntijoita. Työterveyshuollon edustajan tulee osallistua henkilöstötyöryhmän kokoukseen kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Kaupungin yhteistyöryhmä Ylimpänä työnantajan ja henkilöstön välisenä virallisena yhteistoimintaelimenä kaupungin yhteistyöryhmä toteuttaa tuloksellista yhteistyötä Lappeenrannan kaupungin ja sen asukkaiden sekä sen henkilöstön hyväksi. Kaupungin yhteistyöryhmän tehtävänä on käsitellä palvelukyvyn, taloudellisuuden ja tuottavuuden edistämiseen tähtääviä asioita ja toimenpiteitä. Kaupungin yhteistyöryhmä kokoontuu tarvittaessa. Kaupungin yhteistyöryhmä muodostetaan kaupunginhallituksen päätöksellä. Kaupunginhallitus päättää kaupungin yhteistyöryhmää muodostaessaan ryhmän kokoonpanosta ja työskentelytavoista. Kaupungin yhteistyöryhmässä tulee olla jäseniä luottamushenkilö- ja virkamiesorganisaatiosta sekä henkilöstöjärjestöistä.
IV TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointi ja työhyvinvointitoiminnan toteuttaminen Hyvä työilmapiiri parantaa jaksamista ja on keskeinen elämisen laatuun vaikuttava tekijä. Hyvä työilmapiiri, turvallinen työympäristö sekä oikeudenmukainen ja kannustava esimiestyö tukee henkilöstön työelämän laatua ja parantaa organisaation tuloksellisuutta. Kannustavuus perustuu työn sisäiseen ja ulkoiseen palkitsevuuteen. Työntekijä nauttii omista onnistumisen kokemuksista työn tekemisessä, työyksikköjen johtamisessa, ihmissuhteissa ja muissa olosuhteissa sekä työn laadussa (= sisäinen palkitsevuus). Työntekijälle annetaan palkkio hyvin suoritetusta työstä (= ulkoinen palkitsevuus). Työhyvinvointi koostuu henkilöön itseensä, hänen työhönsä ja työympäristöönsä liittyvistä asioista. Tärkeitä ovat muun muassa terveys, turvallisuus, ammattitaito, esimiestyö ja alaistaidot sekä vaikutusmahdollisuudet työssä. Jokaisen toiminta vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin ja työilmapiiriin. Hyvinvoiva työntekijä suoriutuu vaikeuksitta työtehtävistään ja työyhteisönsä tavoitteiden toteuttamisesta. Työntekijä arvostaa työyhteisöään, sen kaikkia jäseniä sekä omaa että toisten työtä ja on ylpeä siitä. Hyvinvoivalla työntekijällä on vireyttä ja jaksamista vielä työpäivän jälkeenkin. Työhyvinvointitoiminnan tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön yhteisin toimenpitein saada henkilöstö pysymään terveenä ja työkykyisenä eläkeikään saakka. Työhyvinvointitoiminta on suunnitelmallista ja se kohdistuu koko henkilöstöön. Henkilöstön hyvinvointia seurataan vuosittain muun muassa henkilöstökertomustietojen avulla. Työyhteisöissä tehdään vuosittain työtyytyväisyyskyselyt, joiden tuloksiin paneudutaan huolella ja joiden pohjalta määritellään kunkin työyhteisön kehittämisen painopisteet. Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstöä arvostava ja sen hyvinvointia edistävä johtamistapa tukee organisaation tuloksellisuutta. Johtaminen ja esimiestyö vaikuttavat olennaisesti työyhteisöjen hyvinvointiin ja ilmapiiriin. Esimiehen tehtävänä on sovittaa yhteen työn tavoitteet ja vaatimukset sekä työntekijän yksilölliset työkykytekijät ja mahdollisuudet. Esimiehillä on mahdollisuus ja velvollisuus kehittää johtamis- ja esimiestaitojaan. Vaativissa organisaation muutostilanteissa esimiehille ja henkilöstölle tarjotaan erityistä koulutuksellista tukea. Yksilöllisyyttä arvostetaan. Ihmisten erilaisuus hyväksytään ja sitä hyödynnetään. Työyhteisöissä on määritelty ennakolta mahdollisten virheiden käsittelytapa. Virheisiin suhtaudutaan vakavasti, mutta ei syyllistävästi. Kaikkia työyhteisön jäseniä kohdellaan johdonmukaisesti ja samanarvoisesti. Johtamisen ja esimiestyön tukena toimii kaupungissa kulloinkin sovellettava laatujärjestelmä. Henkilöstön kehittäminen ja osaaminen Henkilöstön kehittämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön ammatillista osaamista ja sekä työyhteisöjen toimivuutta. Henkilöstön kehittämisellä vastataan työn uusiin vaatimuksiin ja muutosten tuomiin haasteisiin. Henkilöstön kehittämisellä tuetaan kaupungin toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Hyvä ammattitaito ja perustehtävän tunteminen ovat palvelujen tuottamisen ja työhyvinvoinnin perustekijöitä. Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on ylläpitää ja lisätä henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia suoriutua hyvin nykyisistä ja kehityksen myötä muuttuvista tehtävistään. Oman ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen kuuluvat jokaisen työnkuvaan.
Ammatillisen peruskoulutuksen hankkimisesta vastaa ensisijaisesti jokainen itse. Työnantaja vastaa perehdyttämisestä ja työhön opastamisesta sekä tarvittavasta lisä- ja täydennyskoulutuksesta työntekijän koko työuran ajan. Kaupungin koulutustarjonta pidetään monipuolisena ja laajana ottaen huomioon kaupungin kansainvälistymiskehitys sekä asiakaskunnan monikulttuuristuminen. Esimiehen tehtävänä on yhdessä oman henkilöstönsä kanssa varmistaa, että jokainen pystyy suoriutumaan annetuista tehtävistä ja että jokaisen ammattitaito on tehtävän vaatimalla tasolla. Esimiehen tehtävä on ennakoida, millaista osaamista hänen alaisensa tulevaisuudessa tarvitsevat ja miten hiljaisen tiedon siirtyminen työyksikössä varmistetaan. Terveyden ja turvallisuuden edistäminen Terveyden ja turvallisuuden edistämisessä kiinnitetään huomiota työntekijän toimintakykyyn kokonaisuutena. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla pyritään turvaamaan jokaisen työja toimintakyvyn ylläpitäminen ja säilyminen mahdollisimman hyvänä työuran kaikissa vaiheissa. Lappeenrannan kaupunki järjestää henkilöstölleen lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi perusterveydenhoitotasoisen sairaanhoidon. Lappeenrannan kaupungilla on käytössään yhdenmukaiset ohjeet ja menettelytavat työkyvyttömyys- ja uudelleensijoitustapausten sekä varhaisen avun varalle. Työturvallisuuden edistämisen lähtökohtana on työpaikoilla säännöllisesti tehtävä työn vaarojen tunnistamisen ja arvioinnin esille nostamien korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen. Henkilöstöllä on mahdollisuus terveelliseen ateriaan työpäivän aikana. Henkilöstön taukoliikuntaa ja vapaa-aikana tapahtuvaa erilaista kuntoliikunta- ja virkistystarjontaa kehitetään.
V PALKKAUS, KANNUSTAMINEN JA HUO- MIOIMINEN Kannustaminen, palkitseminen ja hyvä työmotivaatio Lappeenrannan kaupungin johtamisjärjestelmään kuuluu työtä koskevan palautteen ja kiitoksen antaminen. Kannustaminen ja palkitseminen on tärkeää myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa sekä henkilöstön sitouttamisessa. Kannustaminen ja palkitseminen ovat henkilöstöjohtamisen välineitä, jotka Lappeenrannan kaupunki työnantajana määrittelee ja joiden tulee edistää kaupungin strategioiden saavuttamista ja tukea hyvää työmotivaatiota. Kannustaminen ja palkitseminen koskee koko henkilöstöä. Kannustamiseen ja palkitsemiseen liittyvien periaatteiden tulee olla kaupungin arvojen mukaisia sekä yleisesti hyväksyttyjä ja tiedossa olevia. Palkkausjärjestelmät Palkkausjärjestelmät muodostavat palkitsemisen perustan. Käytössä olevien palkkausjärjestelmien tulee olla sellaisia, että Lappeenrannan kaupunki koetaan hyväksi työnantajaksi. Kaupungin palkkausjärjestelmien tulee täyttää kulloinkin voimassa olevat virka- ja työehtosopimusten määräykset. Tulospalkkioita ja muita kannustavia palkkatekijöitä voidaan maksaa kunkin sopimusalan määräysten mukaisesti. Kertaluontoisia erikoispalkkioita maksetaan tilanteissa, joissa yksilöä taikka työpaikkaa/työyhteisöä/tiimiä halutaan palkita erityisen hyvästä saavutuksesta taikka toiminnan kehittämisestä. Idea- ja aloitepalkkiot Idea- ja aloitepalkkioiden tarkoituksena on saada jokainen Lappeenrannan kaupungin henkilöstöön kuuluva kehittämään omaan työtään ja työympäristöään. Idea- ja aloitetoiminnasta on olemassa omat säännöt. Huomionosoitukset Lappeenrannan kaupunki huomioi palveluksessaan olevien henkilöiden 50-vuotispäivät. Lisäksi kaupunki huomioi henkilöstöään eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Huomioiminen on yhdenmukaista kaikilla kaupungin toimialoilla eikä se ole sidottu siihen, viettääkö henkilö julkisesti merkkipäiväänsä. Pitkä palveluaika Lappeenrannan kaupunki palkitsee henkilöstöään 20, 30 ja 40 palveluvuoden jälkeen. Henkilön niin toivoessa voidaan palkitsemisessa käyttää myös Suomen kuntaliiton ansiomerkkejä. Kaupungilla on käytössä menetelmiä työn vaativuuden sekä työsuorituksen arvioinnin toteuttamiseksi. Tehtäväkohtaisen palkan tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa työn vaativuuteen nähden. Henkilökohtaisen palkan perusteena ovat ensisijaisesti ihmisen henkilökohtaiset työtulokset, osaaminen ja kehittymiskyky.
VI YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ Erimielisyyksien ratkaiseminen Tätä sopimusta koskevat soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti allekirjoittajaosapuolten välisin neuvonpidoin. Sopimuksen voimaantulo- ja irtisanominen Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2008 ja on voimassa toistaiseksi. Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa voimassa olleet kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston päätöksellä vahvistetut yhteistoimintaa koskevat sopimukset kumotaan tämän sopimuksen voimaantuloajankohdasta lukien. Sopijapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen. Mikäli jokin sopimuksen osapuoli irtisanoo sopimuksen, koskee se kaikkia sopimuksen osapuolia. Irtisanominen on toimitettava osapuolten tietoon kirjallisesti kolme (3) kuukautta ennen sen voimaantuloa.
Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia, henkilöstöasiat PL 11, 53101 Lappeenranta ISSN 1457-5620