Yrityskohtainen raportti: B&B Majoitus Hepokatti

VÄHIMAT- Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa Yrityskohtainen raportti: B&B Majoitus Hepokatti Eeva Koivula, projektipäällikkö Timo Siiskonen, TKI-asiantuntija VÄHIMAT Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa -hanke, Mikkelin Ammattikorkeakoulu 16.12.2016

Sisältö 1. Johdanto ja tietoa hankkeesta... 1 2. B&B Majoitus Hepokatti... 2 3. Matkailun hiilijalanjälki... 2 3.1. Hiilijalanjäljen määritelmä ja laskentaperiaatteita... 2 3.2. Majoitusyrityksen ja yöpymisen hiilijalanjäljen laskenta... 3 3.3. Ruokailun hiilijalanjäljen laskenta... 5 3.4. Hiilenkäytön hallinta... 8 3.5. Vähähiilisyyden lukutaito... 9 4. B&B Matkailu Hepokatin aamiaismajoituksen hiilijalanjälki... 10 5. B&B Majoitus Hepokatin asiakastutkimus... 12 5.1. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus... 12 5.3. Tulokset... 13 5.4. Pohdinta... 23 6. Toimenpide-ehdotukset ja niiden kustannusvaikutukset... 25 6.1. Hiilijalanjäljen pienentäminen... 25 6.2. Hiilenkäytön hallinta, viestintä ja markkinointi... 25 6.3. Ehdotettujen toimenpiteiden kustannusvaikutukset... 26 7. Lähteet... 27 Liitteet Liite 1: Kuvakaappaus bookdifferent.com -sivustolta Liite 2: Asiakaskyselyn A4-info Liite 3: Suomenkielinen kyselylomake

1 1. Johdanto ja tietoa hankkeesta Ilmaston lämpenemistä aiheuttavat hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt. Matkailussa päästöjä tuottavat erityisesti liikenne, asuminen ja ruokailu sekä vähäisemmässä määrin fossiilisia polttoaineita edellyttävät aktiviteetit. Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteen tai palvelun elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Matkailun osuus kasvihuonekaasujen päästöistä on maailmanlaajuisesti noin 5 %. Matkailun hiilijalanjäljen pienentämien on kaikkien vastuulla - sekä matkailijoiden, yritysten että muiden matkailun toimijoiden. Tulevaisuudessa on odotettavissa rajoituksia ja ehkä etuuksiakin, joilla ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään. Yritykselle hiilijalanjäljen pienentäminen kannattaa jo nyt, sillä se tuo usein kustannussäästöjä ja kuluttajien tietoisuuden lisääntyessä voi olla myös merkittävä kilpailuetu. VÄHIMAT- Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa -hankkeessa etsittiin keinoja ja tuotettiin ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa. Hankkeessa koottiin tutkimustietoa hiilijalanjäljestä matkailussa, tietoa matkailuyrityksiin soveltuvista hiilidioksidipäästöjen laskemiseen käytettävistä menetelmistä sekä keinoista päästöjen vähentämiseksi. Päästöjen vähentämiskeinojen toimivuutta testattiin hankeyrityksissä. Lisäksi laskettiin vähähiilisten ratkaisujen kustannusvaikutuksista. Hankeyritysten asiakkaiden tietämyksestä vähähiilisyydestä sekä asenteista ja ostohalukkuudesta vähähiilisiä matkailutuotteita kohtaan kerättiin tietoa, jonka perusteella arvioitiin vähähiilisyyttä kilpailuetuna. Yrityskohtaisten hiilijalanjäljen laskelmien ja asiakastutkimusten tarkoituksena oli tuottaa tietoa, joka tukee yrityksiä niiden työssä matkailun hiilijalanjäljen vähentämiseksi ja joka on hyödynnettävissä muissakin yrityksissä ja matkailualalla Etelä-Savossa. Tässä raportissa esitetään B&B Majoitus Hepokattia koskevat yrityskohtaiset tulokset. Hankkeen tuloksena tuotettiin ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi Etelä-Savossa. Hanke luo pohjaa alueen yrittäjien, muiden matkailun toimijoiden ja sidosryhmien työlle hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Hankkeen tulokset on koottu julkaisuksi, joka on saatavana sähköisenä hankkeen kotisivuilta sekä Mamkin julkaisut -sivustolta. Hankkeen toteutti Mikkelin ammattikorkeakoulu. Projektipäällikkönä toimi lehtori Eeva Koivula ja TKIasiantuntijana diplomi-insinööri Timo Siiskonen. VÄHIMAT Kohti Hanketta rahoittivat Etelä-Savon Maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta, B&B Majoitus Hepokatti, Kaidan Kiho, KartanoGolf ja Vanamolan majatalo. Hanke alkoi 1.1.2016 ja päättyi 31.10.2016.

2 2. B&B Majoitus Hepokatti B&B Majoitus Hepokatti on Savonlinnassa, Punkaharjun Vaahersalossa sijaitseva maaseutumatkailuyritys. Mannilan tilalla, jossa Hepokatti nyt toimii, on harjoitettu maaseutumatkailua jo vuosikymmeniä. Nykyinen yrittäjä Maria Utti aloitti vuonna 2012. Hän vuokraa kiinteistöä sukulaisilta ja asuu itse päärakennuksessa. Yritys on avoinna vain kesäkaudella, eikä tällä hetkellä työllistä omistajaa päätoimisesti. Sesongin aikaan yrityksessä työskentelee yrittäjän lisäksi 1-2 henkilöä. (Utti 2016a ja 2016b.) Hepokatin palveluja ovat majoitus, aamupala ja kesäkahvila. Pihapiirissä on myös kotieläinpiha ja siihen liittyviä ohjelmapalveluja, Riihikalleria sekä eri maksusta käytettävissä oleva puusauna. Majoitus, kahvila ja kotieläinpiha olivat v. 2016 avoinna 4.6.- 28.8. Sopimuksen mukaan on mahdollista saada palveluja myös keväällä ja syksyllä, mutta talvella majoitustilat eivät yleensä ole käytössä. (Utti 2016a ja 2016b.) Matkalaisen majatalon huoneissa on suora sähkölämmitys. Talvisaikaan niissä täytyy pitää 10 C peruslämpöä. Myös Punainen tupa lämpiää suoralla sähköllä ja sitä on joskus vuokrattu myös talvella. Kesäaitoissa ja Herrasväen heinävintin huoneessa ei ole kiinteää lämmitystä, mutta tarvittaessa käytetään siirrettäviä sähköpattereita. Myös on samalla lailla lämmittämätön kesähuone. Campingalueella on 15 matkailuautopaikkaa ja 10 telttapaikkaa. Yhteensä vuodepaikkoja on sisätiloissa 30. Majoittujista noin 5 % on ulkona leiriytyjiä. (Utti 2016a ja 2016b.) Asiakkaat tulevat pääasiassa kotimaasta. Tärkeitä asiakastyhmiä ovat lapsiperheet ja nuoret aikuiset. Tilalla järjestetään myös perhetapaamisia, esim. sukujuhlia. Kahvilaan ja kotieläinpihaan tullaan myös lähempää, ilman yöpymistä. (Utti 2016a ja 2016b.) Majoituksesta voi lähettää varaustiedustelun yrityksen nettisivuilta, mutta suoraa ostomahdollisuutta ei ole. Punkaharjun harjualueelle on matkaa noin 7 km, Punkaharjun kirkonkylään noin 12 km ja Savonlinnaan noin 34 km. Savonlinna-Parikkala -junat pysähtyvät Luston seisakkeella, jonne yrityksestä on matkaa noin 5 kilometriä. Vaahersalon kautta ajavien Savonlinna-Punkaharju -välin bussien pysäkille yrityksestä on matkaa vajaat puolitoista kilometriä, mutta näitä bussivuoroja on hyvin vähän. Hepokatilla ei ole laatu- tai ympäristöohjelmaa eikä sertifikaattia (Utti 2016a). 3. Matkailun hiilijalanjälki 3.1. Hiilijalanjäljen määritelmä ja laskentaperiaatteita Hiilijalanjäljellä kuvataan tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjälki ilmoitetaan yleensä kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalentteina, CO 2ekv.

3 Yksinkertaisissa laskureissa mukaan otetaan vain hiilidioksidipäästöt (CO 2). Kuitenkin esimerkiksi lentoliikenteessä, energiantuotannossa ja lihakarjan kasvatuksessa myös muiden kasvihuonekaasupäästöjen määrä on merkittävä. Kun halutaan pienentää yrityksen, matkailutuotteen, matkan tai alueen matkailun hiilijalanjälkeä, ensimmäinen toimenpide on laskea se. Näin nähdään, mistä hiilijalanjälki koostuu, voidaan asettaa tavoitteita ja seurata niiden toteutumista. Voidaan myös laskea eritoimenpiteiden vaikutuksia ja kustannuksia. Matkailun hiilijalanjälkeä voi lähestyä monesta näkökulmasta. Voidaan laskea yrityksessä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä, jolloin saadaan lasketuksi yrityksen matkailuliiketoiminnasta syntyvä hiilijalanjälki sekä yrityksessä syntyvää tuotekohtaista hiilijalanjälkeä. Kun lasketaan matkailijan yhden matkan aikana kohdealueella syntyneitä päästöjä, mukaan lasketaan matkailijan kaikkien tuotteiden ja palvelujen kulutuksesta sekä liikkumisesta kohdealueella syntyneet päästöt. Koko matkan aiheuttamiin päästöihin sisältyvät lisäksi matka kohdealueelle ja sieltä takaisin. Varsinkin kansainvälisessä matkailussa matkat kohteeseen ja takaisin aiheuttavat ylivoimaisesti suurimmat kasvihuonekaasupäästöt. Alueen matkailun hiilijalanjälkeä laskettaessa pääperiaate on, että huomioon otetaan alueella matkailusta syntyneet päästöt. Laskentaa laajennettaessa mukaan otetaan myös alueella kulutetun energian tuotannosta muualla aiheutuneet päästöt. Vielä monimutkaisempaan laskentaan päädytään, kun lähdetään arvioimaan alueella kulutettujen, mutta muualta tuotujen hyödykkeiden tuotannosta aiheutuneita päästöjä. Laskennan tavoitteesta riippuu, mikä rajaus on tarkoituksenmukaisin ja millaista laskutapaa käytetään. EU:n päästövähennystavoitteet perustuvat alueella tapahtuvan kulutuksen aiheuttamiin kasvihuonepäästövähennyksiin. Suomessa matkailun hiilijalanjälkeä ei ole laskettu valtakunnan tasolla eikä tavoitteita sen pienentämiseksi ole esitetty. VisitFinland-sivustolla on matkailun hiilijalanjäljestä todettu lyhyesti, että matkailussa tulee panostaa vähähiilisyyttä edistävien matkailumuotojen kehittämiseen (VisitFinland 2016a). 3.2. Majoitusyrityksen ja yöpymisen hiilijalanjäljen laskenta Majoituksen hiilijalanjäljestä löytyy suoraan internetistä jonkin verran vertailukohtia. Yhteistä niille on, että laskennan tarkkoja perusteita ei ainakaan majoitusyritysten sivuilla esitetä. Siksi vertailu eri sivustojen ilmoittamien hiilijalanjälkilukemien kesken on hankalaa. bookdifferent.com (www.bookdifferent.com ) on booking. com -järjestelmään perustuva varaussivusto, josta löytyy majoituskohteita hiilijalanjäljen mukaan järjestettynä. Se myös asettaa hakutuloksissa ensimmäiseksi kohteet, joilla on jokin järjestelmän hyväksymä ympäristösertifikaatti. Hiilijalanjälkilaskenta on tehty yritysten booking.comiin antamien tietojen pohjalta ja perustuu hollantilaisen Bredan ammattikorkeakoulun CARMATOP-projektissa kehittämään hiilijalanjälkilaskuriin. Jalanjäljen koko ja väri ilmaisevat hiilijalanjäljen suuruutta. Sivuston mukaan laskenta perustuu 300 todennettuun hiilijalanjälkeen, hotellin tähtiluokitukseen, tarjottuihin palveluihin kuten sauna, uima-

4 altaat, ilmastointi sekä ilmastollisiin olosuhteisiin ja eri maakohtaisiin ominaisuuksiin. Tämän tarkempaa kuvausta laskurista ja luokituksesta ei bookdifferent-sivuilla ole. Majoituksen hiilijalanjäljen kerrotaan olevan suuntaa antava ja tarjotaan majoitusyrittäjälle mahdollisuus korjata esitettyä CO 2-lukua. Sivusto antaa myös numeerisen ja värikoodilla havainnollistetun arvion matkakohteen vihreydestä, puhtaudesta ja vastuullisuudesta. B&B majoitus Hepokatti ei ole mukana booking.com -varausjärjestelmässä, joten sen majoituksen hiilijalanjälkeä ei näy bookdifferent.com -sivustolla. Hankkeessa mukana olevan Kaidan Kihon huviloissa yöpymisen hiilijalanjälki syyskuussa 2016 on bookdifferent.comin mukaan 26 kg CO 2 ja Tuukkalan tilan aamiaismajoituksen 11 kg CO 2/hlö/yö. Savonlinnasta mukana olevan neljäntoista majoituskohteen laskennallinen hiilijalanjälki vaihtelee välillä 2,7 21,0 kg CO 2. Pienin hiilijalanjälki on Apartments Savonlinnalla ja suurimmat, 21 kg CO 2, Sokos Hotel Seurahuoneella ja Lossiranta Lodgella. Mikkelin alueelta sivustolla on yhdeksän majoituskohdetta ja niistä pienin hiilijalanjälki, 5,9 kg CO 2, on Marjas s Guesthaus -majoituksella ja suurin, 16,0 kg CO 2, Härkäniemen tuvilla. bookdifferent.com-sivustolla esitetty majoituksen hiilijalanjälki on ainakin Kaidan Kihon kohdalla aivan virheellinen. Koska yrittäjät eivät yleensä ole tietoisia tästä sivustosta, he eivät ole korjanneet mahdollisia virheitä. BIO Hotels -yhdistys, johon kuuluu pääasiassa Saksassa toimivia majoitusyrityksiä, luokittelee majoituksen hiilijalanjäljen viiteen ryhmään ja käyttää myös värisymboleja. Parhaaseen A-luokkaan kuuluvien hiilijalanjälki/yö/hlö on alle 10 kg CO 2. B-luokassa päästö on 10-15 kg, C-luokassa 15-20 kg, D- luokassa 20-40 ja E-luokassa yli 40 kg. BIO-hotellien keskiarvo on 11,46 kg CO 2/yö/hlö. Hiilijalanjälki lasketaan eco-hotels certified -järjestelmän (ehc) kautta. (BIO Hotels 2016.) Scandic Hotels ilmoittaa olevansa kestävyyden edelläkävijä. Ketjun sivuilla kerrotaan laajasti ympäristön hyväksi tehdystä työstä. Hiilidioksidipäästöjen/yö/matkailija kerrotaan laskeneen 1.5 kilolla kymmenessä vuodessa (Scandic Hotels 2016), mutta nykyistä keskimääräistä päästökuormaa/yö ei näy hotellien sivuilla. Hotelliketju on jo vuonna 2013 ilmoittanut tavoitteekseen olla omien toimintojensa osalta hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä (Scandic Hotels 2013). Ekoteko Vuokatti -hankkeessa laskettiin vuonna 2012 Vuokatin alueen majoituksen hiilidioksidipäästöjä. Sekä Hotelli Katinkullan että Sokos Hotel Vuokatin päästöt olivat 13,3, kg CO 2/hlö/yö, Vuokatinhovissa 9,9 CO 2/hlö/yö ja Vuokatinmaassa 11,2 CO 2/hlö/yö. Päästöt oli laskennassa jaoteltu hiukan eri tavalla kuin VÄHIMAT-hankkeessa. Hiilidioksidipäästöistä 80 90 % oli kaukolämmön ja sähkön osuutta, koska niiden tuotannossa käytettiin paljon uusiutumatonta polttoainetta. (Ekoteko Vuokatti 2012.) Edellä mainitun hollantilaisen CARMATOP-projektin tavoitteena on ollut kehittää matkailun hiilijalanjäljen laskemiseen yhtenäinen laskentatapa ja siten tarjota työväline hiilijalanjäljen pienentämiseksi. CARMACAL-laskuri on tehty matkanjärjestäjiä varten. Matkustamista, majoitusta ja aktiviteetteja koskevia tietoja syöttämällä sillä voi laskea matkan tuotekohtaisen hiilijalanjäljen ja vertailla esimerkiksi erilaisten matkustustapojen vaikutusta. (Centre for Sustainable Tourism and Transport 2016.)

5 Lisäksi hiilijalanjäljen laskentaa tarjoavat kymmenet muutkin yritykset ja organisaatiot. Kansainvälisesti tunnettuja ja matkailuyritysten käyttämiä ovat mm. myclimate (http://www.myclimate.org/), ClimatePartner (http://www.climatepartner.com/en) ja erityisesti hotelleja varten kehitetty ecompter (http://www.ecompter.com/fi). Suomalaisia vaihtoehtoja ovat mm. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kehittämä maksuton Y-HIILARI ( http://www.syke.fi/fi- FI/Tutkimus kehittaminen/kulutuksen_ja_tuotannon_kestavyys/laskurit/yhiilari ) ja erityisesti palvelualoihin keskittyvä Travelcon (http://www.travelcon.fi/). Hiilijalanjäljen laskennan lisäksi esimerkiksi myclimate ja ClimatePartner tarjoavat madollisuuden kompensoida kasvihuonekaasupäästöjä rahalla. Matkailuyritys, matkailija tai molemmat maksavat silloin matkansa hinnassa rahamäärän, joka käytetään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen jossakin muualla. Näin toimii esimerkiksi saksalainen Studiosus Reisen (https://www.studiosus.com/informationen/nachhaltiges-reisen). VisitFinlandin (2016b ja 2016c) sivuilla on esitelty sekä matkailutoimijoiden ohjelmia että joitakin vastuullisuuteen keskittyviä sertifikaatteja. Niissä kestävyyden/vastuullisuuden kriteerien painoarvo vaihtelee jonkin verran. Kaikkiin sisältyy energiatehokkuus, kierrätys ym., mutta hiilijalanjälkilaskentaa niissä ei ole. 3.3. Ruokailun hiilijalanjäljen laskenta Keskiverto suomalaisen aiheuttamasta ilmastovaikutuksesta noin neljännes johtuu ruuasta. Ruoka, kuten muutkin tuotteet, aiheuttavat ilmastovaikutuksia koko elinkaarensa aikana. Kuvassa 1. on esitetty ruuan ilmastovaikutusten jakautuminen eri elinkaarenvaiheiden kesken, sisältäen suomalaisen tuotannon lisäksi myös tuonnin (alkutuotannossa tuotteiden tuomiseen kulunut energia). KUVA 1. Ilmastopäästöjen keskimääräinen jakautuminen ruokaketjussa (Kurppa & Riipi 2011).

6 Aterioiden ympäristövaikutukset voi arvioida luotettavasti vain ottamalla huomioon niiden koko elinkaaren aikaiset vaikutukset (Roininen ym. 2014). Yleisesti ottaen ruoan ilmastovaikutukset kasaantuvat raaka-aineisiin ja mitä pidempi tuotantoketju, sitä suuremmat ympäristövaikutukset. Kasvien ympäristövaikutuksia mietittäessä on tärkeää huomioida tuotantotapa. Kasvihuoneessa kasvaneen tomaatin hiilijalanjälki on aivan eriluokkaa avomaalla kasvaneeseen verrattuna. Samoin eri eläinten ympäristövaikutuksilla on suuria eroja. Naudan ympäristövaikutus on huomattavasti suurempi kuin sian tai broilerin. Tämä johtuu naudan pidemmästä eliniästä sekä märehtimisessä vapautuvasta metaanista. Märehtivien eläinten (kuten lehmä ja lammas) hyväksi on kuitenkin huomioitava se, että ne elävät ihmisravinnoksi kelpaamattomalla heinällä. Sika ja broileri sen sijaan kasvavat usein viljalla ja/tai soijalla, jotka soveltuvat myös ihmisille. Eläinkunnan tuotteista luonnonvesissä kasvaneilla järvikaloilla on pienin hiilijalanjälki. (Savikko ym. 2013). Kuvassa 2. on Palmia cateringille lasketun ruokapalvelujen hiilijalanjäljen muodostuminen. Lasketa oli rajattu koskemaan valmistuksesta aiheutuva energiankulutusta, Palmian sisäisiä kuljetuksia ja ruokaaineiden hankintaa. Keskimäärin hiilijalanjälki ateriaa kohti oli 1,1 kg CO2ekv, kun huomioitiin aterian pääraaka-aineet. (Natural Invest Oy 2014.) KUVA 2. Palmia catering hiilijalanjäljen jakautuminen (Natural Invest 2014). Kuvassa 3. on esitetty tarkemmin eri raaka-aineiden osuudet hiilijalanjäljen muodostumiseen Palmiassa. Siitä nähdään hyvin selvästi nautaeläinten suuri ilmastovaikutus, joka johtuu märehtimisessä ja lannasta vapautuvasta metaanista (CH 4). Tämä tulee selkeästi esille myös Tyksin sairaaloiden lounasravintoloissa tehdyssä seurannassa. Siinä laskettiin annosten hiilijalanjäljet pääraaka-aineiden ja keittiön energiankulutuksen osalta. Härkää punaviinikastikkeessa annoksen hiilijalanjäljeksi saatiin 1,673 kg CO2ekv kun taas kasvisversion (papua punaviinikastikkeessa) hiilijalanjälki oli vain 0,473 kg CO2ekv. (Natural Invest 2014.)

7 KUVA 3. Palmia caterin aterioiden raaka-aine ryhmien osuuden hiilijalanjäljestä (Natural Invest 2014). Luonnonvarakeskuksen Ilmastolounas -tutkimushankkeessa laskettiin erilaisten lounasvaihtoehtojen hiilijalanjäljen vaihtelevan välillä noin 0,6 1,6 kg CO 2ekv/ateria (Luke 2016). Keskimääräiseksi lounaan hiilijalanjäljeksi Luonnonvarakeskus on arvioinut noin 1 kg CO2ekv (Arkea Oy 2016). Ravitsemuksellisesti tasapainoiset sekaruokalounaat aiheuttavat ilmastopäästöjä 2-3 kertaisesti kasvisruoka-annoksiin verrattuna (Savikko ym. 2013). Ruuan ilmastovaikutuksia voidaan pienentää elinkaaren kaikissa vaiheissa. Yksi merkittävimmissä turhista ilmastovaikutuksista aiheutuu hävikistä. Hävikkiä aiheutuu kotitalouksissa, elintarviketeollisuudessa sekä ravintolasektorilla. Ympäristökuormituksen lisäksi hävikistä aiheutuu myös suuri taloudellinen menetys. Esimerkiksi kotitalouksien hävikki on Suomessa noin 120 160 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä vastaa noin 100 000 auton hiilidioksidi päästöjä ja rahassa 500 miljoonaa euroa. Hävikin aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat myös suuremmat kuin pakkausten valmistuksen tai jätehuollon vaikutukset. (Savikko ym. 2013.) Myös säilytys ja valmistusmenetelmillä on osansa. Esimerkiksi jos kaurapuuro keitetään liedellä, aiheuttaa valmistus suurimmat päästöt, ei raaka-aineet. Mikroaaltouunilla päästöt vähenevät murtoosaan. (Savikko ym. 2013.) Ruoalla on matkailun ympäristövaikutuksia ajatellen suuri merkitys. Matkailijan arvioidaan nauttivan kolme ateriaa päivässä. Kun verrataan teollistuneiden maiden matkailijan ruokailuja kotioloissa ja matkoilla, on arvioitu että matkoilla kulutetaan noin puoli kiloa enemmän ruokaa päivässä kuin kotona. Näin arvioituna vuoden 2010 yöpymisvuorokausien perusteella matkailijat kuluttivat 39,4 miljoonaa tonnia ruokaa/päivä. Lisäksi matkoilla nautittu ruoka on usein sellaista, jonka ympäristökuormitus on arkiruokaa suurempi. (Gössling 2015.)

8 Ravintolat ja muut ravitsemispalveluja tuottavat yritykset voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa suuresti matkailussa kulutetun ruoan hiilijalanjäljen pienentämiseksi, koska suhteessa aterioiden määrään yrityksiä on vähän. Ravintolan johdolla on suuri vaikutus siihen, kuinka hyvin henkilökunta on sisäistänyt ruoan hiilijalanjäljen pienentämisen ja samalla siihen, mitä ja miten matkailijat syövät. Ruoan hiilijalanjäljen pienentämisen osa-alueita ovat hankinnat, valmistukseen liittyvät asiat ja esillepano. Hankinnoissa ratkaisevaa on, mitä raaka-aineita käytetään, kuinka ne kuljetetaan ja mihin vuodenaikaan niitä käytetään. Ruoan valmistuksessa olennaista ovat käytettävien raaka-aineiden ja valmistukseen tarvittavan energiamäärän lisäksi hävikin minimointi sekä uusiutumattomien raakaaineiden kuten alumiinifolion käytön välttäminen. Energiaa on käytettävä mielellään uusituvista lähteistä. Hyvällä suunnittelulla voidaan vähentää hävikkiä ja varastoimista. Ruoan esille panemisella on myös vaikutusta eri ruoka-aineiden menekkiin, ja sillä voidaan ohjailla asiakkaiden ruokailukäyttäytymistä. (Gössling ym. 2011.) 3.4. Hiilenkäytön hallinta Carbon management tarkoittaa johtamista, jossa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on otettu keskeiseksi osaksi yrityksen strategista suunnittelua ja johtamista ja ryhdytty sen mukaisiin toimenpiteisiin. Hiilienkäytön hallinnan merkityksen kasvuun vaikuttavat monet tekijät: energian hinta ja saatavuus, ympäristövastuullisuuteen kohdistuvat paineet, vastuullisen matkailun kasvava kysyntä ja vähähiilisen matkailun edelläkävijän imagohyödyt. (Centre for Sustainable Tourism and Transport 2016.) Carbon management -käsitteellä ei ole vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Suoraan käännettynä se olisi hiilen hallintaa. Hiilenkäytön hallinta kuitenkin on merkitykseltään lähempänä englanninkielistä, joten sitä on käytetty VÄHIMAT-hankkeessa. Ilmastonmuutoksen uhkan myötä hiilenkäytön hallinta on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää kaikilla toimialoilla. Energiayhtiöt ja jopa isot finanssiyhtiöt ovat jo huomanneet tämän, sillä kyse ei enää ole vain vihreästä ideologiasta, vaan myös rahasta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on monin verroin kalliimpaa kuin kustannukset, joita hallitsemattomasta muutoksesta seuraa (Ympäristöministeriö 2016). Sitran (2016) yrityksille tuottamissa aineistoissa puhutaan hiilineutraaliuskehityksestä ja linjataan, että olennaisinta siinä on pitkäjänteinen puhtaampiin ratkaisuihin pohjautuvan liiketoiminnan löytäminen. Hiilineutraalisuuden on aineiston mukaan oltava keskeisessä roolissa yrityksen strategiassa ja näkyvä tekijä yrityksen arvoissa ja johtamiskäytännöissä. Hiilineutraalissa bisneksessä on tulevaisuus -julkaisussa on tarjolla hiilineutraaliin yritystoimintaan liittyvää materiaalia, joka auttaa yrityksiä ymmärtämään muutoksen kokonaisvaltaisuuden, selvittämään oman lähtötilanteen sekä näkemään hiilineutraaliuden mahdollisuudet ja laatimaan oman etenemissuunnitelman. (Sitra 2016.)

9 3.5. Vähähiilisyyden lukutaito Joissakin matkailun hiilijalanjäljen pienentämistä koskevissa käyttäytymiseen liittyvissä tutkimuksissa on käytössä low carbon literacy -käsite (LCL). LCL tarkoittaa tietoa ja ymmärrystä energian säästämisestä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä jokapäiväisessä elämässä. Se on ympäristöä, maapallon lämpenemistä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tarvetta koskevan tiedon muuttumista ymmärrykseksi näistä asioista. Se edistää myönteistä asennetta ja halua sitoutua energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. LCL-käsitettä on käytetty erityisesti tutkittaessa ja kuvattaessa matkailualan opiskelijoiden ja ammattilaisten tietämystä, suhtautumista ja toimintaa, jotka liittyvät hiilijalanjäljen pienentämiseen. (Horng ym. 2013.) Myöskään low carbon literacy- ja carbon literacy -käsitteillä ei ole vakiintunutta suomenkielistä käännöstä. VÄHIMAT-hankkeessa käytettiin aluksi hiilijalanjäljen lukutaitoa, mutta päädyttiin sitten vähähiilisyyden lukutaitoon. Horngin ym. (2013) mukaan vähähiilisyyden lukutaito koostuu kolmesta ulottuvuudesta, jotka ovat kognitio ( tietokyky ), tunne/tuntemus sekä käyttäytyminen/toiminta. Nämä ulottuvuudet sisältävät seitsemän osatekijää. Kognitioon sisältyy tietämys vähähiilisyydestä sekä käsitys ekologiasta, tunteeseen asenne ja arvot, herkkyys sekä hallintakäsitys, joka kuvaa yksilön käsitystä hänen mahdollisuuksistaan hallita häneen vaikuttavia tekijöitä. Käyttäytymiseen/toimintaan sisältyvät aikomukset sekä toimintastrategia, jolla tarkoitetaan käytännössä näkyvien toimintatapojen kokonaisuutta. Samalla on kuitenkin osoitettu, että tiedon lisääminen ei välttämättä johda myönteiseen suhtautumiseen hiilijalanjäljen pienentämiseen, eikä myönteinen suhtautuminen toisaalta välttämättä näy ihmisten käyttäytymisessä (Hares ym. 2013). Lisäksi tutkimukset osoittavat, että vastuullisuuteen liittyvät valinnat, kuten muutkin ostopäätökset, eivät ole vain yksilökohtaisia asioita, vaan niihin liittyy myös sosiaalinen ulottuvuus (Cohen ym. 2011). Kuluttajan käyttäytymistä ohjaa hänen tuotteesta tai palvelusta odottamansa arvo, joka muodostuu hyödyistä ja uhrauksista. Tuotteeseen liittyvät hyödyt ja uhraukset voivat olla konkreettisia tai abstrakteja. Kuluttaja arvioi tuotteen hyötyjä ja uhrauksia tuotteen ominaisuuksien perusteella. Matkailutuotteessa kestävyyteen liittyvät ominaisuudet vaikuttavat muiden ominaisuuksien joukossa matkailijan ostopäätökseen sen mukaisesti, mitä todellisia tai kuviteltuja hyötyjä hän näistä ominaisuuksista saa. (Törn ym. 2015.) Tuotteesta saatavia hyötyjä voidaan luokitella monin tavoin. Lain (1995) mukaan hyödyt ovat toiminallisia, sosiaalisia, tunteisiin liittyviä, epistemologisia, esteettisiä, hedonisia, tilanteellisia, kokonaisvaltaisia tai logistisia. Taloudellisiin uhrauksiin sisältyy hinta. Myös yrittäjä tekee päätöksensä hyötyjen näkökulmasta. On neljä pääsyytä, miksi yrittäjä lähtee parantamaan yrityksensä ympäristövastuullisuutta: lainsäädäntö ja muut säännökset, yrittäjän oma arvomaailma, taloudelliset hyödyt ja odotettavissa oleva kilpailuetu. Suomessa lähtökohta on, että lakeja noudatetaan, joten syitä ovat käytännössä kolme viimeistä. Useimmiten päätöksenteossa ja toimenpiteissä vaikuttavat kaikki kolme, mutta niiden painoarvo vaihtelee. (Väisänen 2016.)

10 4. B&B Matkailu Hepokatin aamiaismajoituksen hiilijalanjälki Hepokatissa laskennan kohteeksi valittiin yritykselle tyypillinen tuote, kahden aikuisen ja kahden lapsen kolmen vuorokauden yöpyminen sisältäen aamupalan. Laskennassa huomioitiin myös vierailun aikana käytetyt polttopuut, osuus nurmikon hoidosta sekä tarvittavat huoltoajot. Matkoja yritykseen ja takaisin ei otettu mukaan laskentaan, koska tarkan seurannan tekeminen olisi vaatinut enemmän resursseja kuin hankkeen puitteissa oli mahdollista. Laskenta suoritettiin kaksivaiheisesti. Ensin Mikkelin Ammattikorkeakoulun opiskelijat suorittivat alustavan laskennan, jota myöhemmin täydennettiin hankehenkilökunnan toimesta. Laskenta suoritettiin vuoden 2015 tietojen perusteella. Hiilidioksidipäästöjen jakautuminen tutkitulle tuotteelle on esitetty kuvassa 4. Selkeästi suurin osa päästöistä muodostuu sähkön kulutuksesta. Sähkön aiheuttamissa päästöissä on huomioitu yrityksen koko vuodessa kuluttama sähkö mikä on jaettu tutkittavalle tuotteelle. Suuri osa sähkönkulutuksesta on talvella vaadittavaa peruslämmön ylläpitoa. Polttoaineet sisältävät ruohonleikkuuseen käytetyn bensan sekä avotulella tapahtuvan grillaamisen yhteydessä poltettujen puiden metaani- ja typpipäästöt. Puun polton hiilidioksidipäästöjen katsotaan sitoutuvan takaisin kasvavaan biomassaan. Ruoka sisältää aamupalabuffetin raaka-aineiden hiilijalanjäljen. Muut päästöt sisältävät tässä tapauksessa ainoastaan työajot, jotka ovat pääasiassa ruokatarvikkeiden hakua. Tuotekohtainen hiilijalanjälki Polttoaineet 5 % Muut 0 % Ruoka 1 % Sähkö 94 % KUVA 4. Hepokatin kahden aikuisen ja kahden lapsen kolmen vuorokauden yöpymisen hiilijalanjäljen muodostuminen ennen ekosähköön siirtymistä Hankkeen aikana yritys vaihtoi sähköntuotannon ekosähköön (Utti 2016c). Päivitetty päästöjen jakautuminen on esitetty kuvassa 5.

11 Tuotekohtainen hiilijalanjälki Muut 3 % Ruoka 6 % Polttoaineet 30 % Sähkö 61 % KUVA 5. Hepokatin kahden aikuisen ja kahden lapsen kolmen vuorokauden yöpymisen hiilijalanjäljen muodostuminen ekosähköön vaihtamisen jälkeen Ruuan hiilijalanjälki on arvioitu käytettyjen raaka-aineiden mukaan (valmistus, säilytys yms. on huomioitu sähkön käytössä). Laskennan aamiaispalabuffetin koostuu taulukossa 1 esitetyistä raakaaineista. Lasten osalta oletettiin annoksen kooksi puolet aikuisen annoksesta. TAULUKKO 1. Laskennassa käytetyn aamiaispalabuffetin raaka-aineet yhtä aikuista kohden Kahvi Kaurapuuro 7 g 250 g Kiisseli (perunajauho*, sokeri**, marjat ***: mansikka ja mustikka 1:1) 5 g *, 15 g**, 100 g *** Marjoja (mustikka kotimainen) Jogurtti 50 g 200 g Mysli (Elovena kaurahiutale *, rusinat **) 25 g *, 5 g ** Kananmuna 60 g Tuoremehu 200 g Sämpylä Juusto, 2 siivua Makkara, 1 siivu Tuorekurkku, 4 siivua Tomaatti, 2 siivua Maito Voi Sokeri 40 g 20 g 15 g 20 g 30 g 50 g 15 g 10 g Tuotteen hiilijalanjäljeksi ennen ekosähköön siirtymistä saatiin 421,03 CO2ekv. Vertailtaessa arvoa muihin on hyvä muistaa, että usein hiilijalanjälki ilmoitetaan majoitusyrityksissä yhden henkilön yhtä

12 yöpymistä kohti, jolloin Hepokatin aamiaismajoituksen hiilijalanjälki olisi noin 35,08 kg CO2ekv ja ilman aamupalaa 34,1 CO2ekv. Sähkön tuotantomuodon vaihtamisen jälkeen päästöt vähenivät oleellisesti. Uudet hiilijalanjäljet ovat tuotekohtainen 68,82 CO2ekv ja yhtä yötä kohden ilman aamupalaa 4,7 CO 2ekv. Kuvassa 6. on vertailuna eri sähköntuotantomuotojen hiilijalanjäljet sekä tuotetta että yhtä yötä kohti laskettuina. Hepokatin hiilijalanjäljet 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Aikaisempi Eko-sähkö Aikaisempi Eko-sähkö Tuotekohtainen Yötäkohti ilman aamupalaa KUVA 6. Hepokatin kahden aikuisen ja kahden lapsen kolmen vuorokauden yöpymisen ja yhden majoitusvuorokauden hiilijalanjälki ennen ja ekosähköön vaihtamisen jälkeen 5. B&B Majoitus Hepokatin asiakastutkimus 5.1. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asiakkaiden tietämystä matkailun hiilijalanjäljestä sekä asennetta ja ostohalukkuutta vähähiilisiä palveluja kohtaan. Lisäksi selvitettiin, ovatko asiakkaat valmiita osallistumaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen matkailuyrityksessä ja kuinka yrityksen kannattaa viestiä toimenpiteistä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tutkimuskysymykset -millainen on asiakkaiden tietämys matkailun hiilijalanjäljen merkityksestä? -mikä on asiakkaiden asenne matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseen? -miten matkailuyrityksen hiilijalanjälki vaikuttaa yrityksen asiakkaiden ostopäätöksiin? -miten asiakkaat toivovat yrityksen viestivän hiilijalanjäljestä? -mitä asiakkaat ovat valmiit tekemään yrityksen ja oman matkailukulutuksensa aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi?

13 Kysely suunnattiin Hepokatissa eri tavoin majoittuneille matkailijoille. Lomakkeen laatimisessa hyödynnettiin vähähiilisyyden lukutaidon käsitettä. Kuluttajakäyttäytymisen hyödyistä lomakkeeseen muotoiltiin hyödyt, joita ympäristövastuullisten valintojen voidaan ajatella tuovan sekä uhrauksen näkökulma (hinta). Majoitusvaihtoehdot, jotka koskevat vain Hepokattia, työstettiin Maria Utin kanssa ja muut kysymykset yhdessä VÄHIMAT-hankkeen kaikkien yrittäjien kanssa. Kysely oli siis molemmissa majoitusyrityksessä majoitusvaihtoehtoja lukuun ottamatta samanlainen ja golfia/majoitusta koskevia kysymyksiä lukuun ottamatta samanlainen kuin Kartanogolfin kysely vieraspelaajille. Kyselylomakkeella kerättiin vastaajista muutamia taustatietoja, jotta saataisiin kuva vastaajajoukosta. Ilmastonmuutokseen, ympäristövastuullisuuteen ja hiilijalanjälkeen liittyvillä kysymyksillä haarukoitiin vastaajien tietämystä, tiedostamista, asennetta, nykyistä kulutuskäyttäytymistä ja valmiuksia hiilijalanjälkeä pienentäviin tekoihin yrityksessä. Kyselylomake työstettiin Webropol-ohjelmalla. VÄHIMAT-hankkeen yrittäjät ja neljä Mamkin työntekijää testasi lomakkeen. Hepokattiin tulostettiin kyselylomakkeita sekä A4-infoja, joissa kannustettiin vastaamaan kyselyyn. Infon QR-koodin kautta kyselyyn pääsi vastaamaan suoraan sähköiseen Webropol-kyselyyn. Koska lomakkeesta ja A4-infosta tehtiin kaidan Kihoa varten suomenkielisen lisäksi myös englannin-, saksan- ja venäjänkieliset versiot, myös Hepokatille laadittiin kyselylomakkeet kaikilla näillä kielillä. Oletus tosin oli, että kansainvälisiä vieraita on Hepokatissa hyvin vähän. Vastauksia kerättiin aikavälillä 15.6.-25.8. pääosin vastaanotto- ja kahvilatilassa siten, että asiakkaita pyydettiin täyttämään lomake. Osa asiakkaista täytti lomakkeen itsenäisesti ja siksi vastauksia tuli myös asiakkailta, jotka eivät majoittuneet yrityksessä. Vastauksia saatiin suomenkieliseen kyselyyn 45. Vastauksissa kolmessatoista ei ollut valittu mitään majoitusvaihtoehtoa, joten oletettavasti he eivät olleet yöpyneet yrityksessä. Venäjänkieliseen kyselyyn tuli kuusi vastausta ja niistä kolmessa oli kerrottu majoitustila. Suomenkieliset vastaukset analysoitiin Webropol-ohjelmalla. Koska tutkimuksen kohteena olivat majoittuvat asiakkaat, vain majoittujien vastaukset analysoitiin. Aineisto analysoitiin tilastollisesti suorina jakaumina. Muiden kuin majoittujien vastauksia hyödynnettiin pohdinnassa ja kehittämisehdotuksissa. 5.3. Tulokset Suomenkieliset vastaukset; majoittujat (31 vastausta) Kysymyksissä 1-6 kerättiin taustatietoa vastaajista. Runsas puolet (58 %) oli 35-46 -vuotiaita, mutta myös muista ikäryhmistä oli vastaajia. Kaikki olivat lomamatkalla. Naisia/tyttöjä oli 71 % ja miehiä/poikia 29 %. Huonemajoituksessa vastaajista oli 39 %, aittamajoituksessa 29 %, asuntoautossa tai -vaunussa ja telttamajoituksessa kummassakin 16 %. Lapsiperheitä oli 51 % ja pariskuntia 39 %.

14 Yritykseen oli tultu käyttäen junaa (10 %), autoa (87 %) ja polkupyörää (13 %). Autoa käyttäneistä kahdella kolmasosalla matka oli ollut yli 251 km ja neljäsosalla alle 151 km. Junalla tulleet kolme vastaajaa olivat matkustaneet 251-350 km ja pyörää käyttäneistä neljästä kolme oli polkenut alle 150 km ja yksi yli 350 km. Kysymyksessä 7. tiedusteltiin vastaajien kantaa ilmastonmuutosta koskeviin väitteisiin sekä käsitystä ilmastonmuutokseen liittyvästä omasta ymmärryksestä. Vastaajat näyttävät olevan hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja ihmisen toiminnan vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen sekä arvelevat tietävänsä, mitä hiilijalanjälki tarkoittaa. (Kuva 7.) Kysymys 7. Ota kantaa seuraaviin ilmastonmuutokseen liittyviin väittämiin Tiedän, mitä tuotteen/palvelun hiilijalanjälki tarkoittaa 65 32 3 0 Ymmärrän ihmisten toiminnan vaikutuksen ilmaston lämpenemiseen 71 29 0 Maapallon ilmasto lämpenee 81 16 3 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä KUVA 7. Majoittujien kanta ilmastonmuutokseen liittyviin väittämiin Kysymyksessä 8 vastaajat ottivat kantaa matkailun ilmastovaikutuksiin. Niistäkin he olivat mielestään hyvin perillä, mutta täysin samaa mieltä olevien osuus oli selkeästi pienempi kuin edellisessä kysymyksessä. Seuraavassa on poimittu joistakin kysymyksistä niiden vastaajien osuus, jotka ovat olleet täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä väitteiden kanssa. Näin laskettuna 97 % on sitä mieltä, että myös itsellä on vastuu matkailun hiilijalanjäljen pienentämisessä, 96 % ymmärtää matkailun hiilidioksidipäästöjen ympäristövaikutukset ja 90 % tietää, kuinka voi pienentää matkansa aiheuttamia päästöjä. Oman matkustamisensa hiilijalanjälkeä haluaa pienentää 76 % vastaajista ja 61 % ilmoittaa valitsevansa ruokaa, jonka hiilijalanjälki on pieni sekä muuttavansa tapojaan, jos se pienentää omien matkojen hiilidioksidipäästöjä. Matkustamista, josta syntyy paljon hiilidioksidipäästöjä, ilmoittaa välttävänsä 43 %. Väittämässä Vältän matkustamista, jossa syntyy paljon hiilidioksidipäästöä täysin tai jokseenkin eri mieltä olevien osuus oli suurin, 37 %, ja seuraavaksi suurin vastaavasti kysymykseen 29 %, jossa väittämä koski huomion kiinnittämistä yritysten ympäristövastuullisuuteen matkaa suunnitellessa. (Kuva 8.)

15 Kysymys 8. Ota kantaa seuraaviin matkailun ilmastovaikutuksiin liittyviin väittämiin Valitsen ruokaa, jonka hiilijalanjälki on pieni 26 35 19 16 3 Valitsen aktiviteetteja, joiden hiilijalanjälki on pieni 32 29 13 23 3 Vältän matkustamista, josta syntyy paljon hiilidioksidipäästöjä 20 23 20 30 7 Muutan tapojani matkustaa, jos se pienentää matkojeni aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä 16 45 23 13 3 Haluan pienentää oman matkustamiseni hiilijalanjälkeä 43 33 7 13 3 Uskon, että matkailijoiden toiminnan kautta voidaan pienentää matkailun hiilidioksidipäästöjä 45 39 10 3 3 Matkaa suunnitellessani kiinnitän huomiota yritysten ympäristövastuullisuuteen 10 35 26 26 3 Myös minulla on vastuu matkailun hiilijalanjäljen pienentämisessä 71 26 03 On välttämätöntä pienentää matkailun hiilijalanjälkeä 39 45 10 3 3 Ymmärrän matkailun hiilidioksidipäästöjen ympäristövaikutukset 48 48 03 0 Tiedän, kuinka voin pienentää matkani aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä 42 48 6 30 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä KUVA 8. Majoittujien kanta matkailun ilmastovaikutuksiin liittyviin väittämiin Kysymyksessä 9 vastaajien tuli laittaa järjestykseen kentän valintapäätökseen vaikuttaneet tekijät. Vaihtoehtoja oli kuusi, joista viimeiseen muu oli mahdollisuus vastata sanallisesti. Useimmissa vastauksissa (46 %) tärkein tekijä oli yrityksen sijainti, seuraavaksi eniten tärkeimmiksi oli valittu majoituspalvelujen laatu ja yrityksen muut palvelut (kumpikin 19 %). Mielikuvan yrityksen ympäristövastuullisuudesta oli asettanut tärkeimmäksi tekijäksi yksi vastaaja (4 %). Keskiarvoina vähemmän tärkeitä oli vain vaihtoehto muu. (Kuva 9.)

Tärkeysjärjestys, keskiarvo 16 Kysymys 9. Mikä vaikutti eniten päätökseesi majoittua tässä yrityksessä? Tärkein =1 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 KUVA 9. Eri tekijöiden vaikutus ostopäätökseen majoittua yrityksessä Kysymykseen 10 vastaajat saivat täsmentää muita tekijöitä, jotka vaikuttivat ostopäätökseen ja näitä vastauksia tuli 17 henkilöltä. Annetuista vaihtoehdoista useita mainintoja saivat aiemmat hyvät kokemukset (5), maatilamiljöö, paikallisuus/pienyrittäjän tukeminen ja muiden hyvä kokemukset (3). Kaksi mainintaa oli lapsiystävällisyydestä, hyvästä palvelusta ja kotieläinpihasta. Vain yksi vastaus liittyi suoraan hiilijalanjälkeen; siinä syyksi esitettiin mahdollisuus välttää lentomatkailua. Kysymyksessä 11 kysyttiin tarkemmin ympäristövastuuseen liittyvien tekijöiden painoarvoa myönteiseen ostopäätökseen. Kun lasketaan yhteen paljon tai jonkin verran vaikuttavat tekijät, kärkenä olivat lähiruoka (97 %) ja paikallisten raaka-aineiden ja palveluiden käyttö (93 %), jätteiden lajittelu ja kierrätys (87 %) sekä se, että yrityksessä on tarjolla aktiviteetteja, joissa liikutaan lihasvoimin (80 %). Paljon tai jonkin verran ostopäätökseen myönteisesti vaikuttavien tekijöiden perää pitivät se, että yrityksellä on sertifikaatti (33 %) ja että yritys tuottaa uusiutuvaa energiaa (37 %). Huomionarvoista on myös, minkä tekijöiden ilmoitettiin useimmin olevan sellaisia, ettei niillä ei ole ollenkaan myönteistä vaikutusta ostopäätökseen: mahdollisuus mennä kentälle julkisilla liikennevälineillä (33 %), että yrityksellä on sertifikaatti (20 %). (Kuva 10.)

17 Kysymys 11. Mitkä seuraavista ympäristövastuuseen liittyvistä asioista vaikuttivat myönteisesti ostopäätöksiis matkaa suunnitellessasi? Yritykseen on mahdollista mennä mennä julkisilla liikennevälineillä 10 30 27 33 Yrityksessä on tarjolla aktiviteetteja, joissa liikutaan lihasvoimin 43 37 13 7 Yrityksessä on tarjolla kasvisruokaa 40 30 13 17 Yrityksessä on tarjolla lähiruokaa 66 31 3 Yrityksessä käytetään paikallisia raaka-aineita ja palveluja 50 43 7 Yrityksessä lajitellaan ja kierrätetään jätteet huolellisesti 20 67 13 0 Yrityksessä rakennetaan ekologisesti 23 30 33 13 Yrityksessä on panostettu energiatehokkuuteen 7 57 30 7 Yritys tuottaa uusiutuvaa energiaa 3 33 47 17 Yritys käyttää ekosähköä 3 47 33 17 Yrityksellä on sertifikaatti 7 27 47 20 Yrityksellä on ympäristöohjelma 3 40 43 13 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Vaikuttaa paljon Vaikuttaa jonkin verran En osaa sanoa Ei vaikuta ollenkaan KUVA 10. Ympäristövastuuseen liittyvien asioiden vaikutus majoittujien ostopäätökseen Kysymyksessä 12 selvitettiin hiilijalanjälkeen liittyvien tekijöiden painoarvoa myönteiseen ostopäätökseen. Eniten vaikutti paljon tai vaikutti jokseenkin paljon vastauksia sai se, että yrityksen hiilijalanjälki on pieni (53 %) ja että matkustaminen yritykseen tuottaa vähän hiilidioksidipäästöjä (51 %) ja vähiten se, että yritys tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden kompensoida hiilidioksidipäästöjään (20 %). Noin kolmasosan mielestä se, että yritys kertoo hiilijalanjälkensä tai tuotteen hiilijalanjäljen, ei vaikuta ostopäätökseen. Tämän kysymyksen väitteisiin tuli huomattavan paljon en osaa sanoa - vastauksia. (Kuva 11.)

18 Kysymys 12. Mitkä seuraavista hiilijalanjälkeen liityvistä asioista vaikuttivat myönteisesti ostopäätöksiisi matkaa suunnitellessasi? Matkustaminen yritykseen tuottaa vähän hiilidioksidipäästöjä 16 35 35 13 Yritys tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden hiilidioksidipäästöjen kompensointiin 6 16 58 19 Yritys kompensoi hiilidioksidipäästöjään (maksaa päästöjä vastaavan summan ilmastonmuutosta hillitseviin projekteihin) 6 23 48 23 Yrityksen/tuotteen hiilijalanjälki on pieni 10 43 30 17 Yritys kertoo tuotteen hiilijalanjäljen 10 23 39 29 Yritys kertoo oman vuosittaisen hiilijalanjälkensä 10 29 32 29 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Vaikuttaa paljon Vaikuttaa jonkin verran En osaa sanoa Ei vaikuta ollenkaan KUVA 11. Hiilijalanjälkeen liittyvien tekijöiden vaikutus majoittujien ostopäätökseen Kysymyksessä 13 vastaajia pyydettiin laittamaan merkitykseltään järjestykseen syitä, joiden vuoksi yrityksen/tuotteen hiilidioksidipäästöjen vähäisyys (pieni hiilijalanjälki) vaikuttaisivat myönteisesti ostopäätökseen. Mukana oli myös vaihtoehto, että tuote/palvelu olisi samanhintainen ja -laatuinen kuin muut vastaavat, joka varsinaisesti ei ole syy, vaan uhraus (hinta). Eniten kannatusta tärkeimmäksi syyksi sai tuntisin toimivani ympäristöä säästävällä tavalla ; sen valitsi 69 % vastaajista. Seuraavaksi kannatetuimmat tärkeimmäksi syyksi olivat, että tuote/palvelu olisi samanhintainen ja -laatuinen kuin muut vastaavat (18 %) ja olisin aktiivinen ja näyttäisin muille esimerkkiä, että olen vastuullinen matkailija (10 %) Vähiten kannatusta tärkeimmäksi tekijäksi siis sai syy, että muut vastaajan lähipiirissä suosisivat vähähiilistä matkailua (0 %). (Kuva 12.)

19 Kysymys 13. Mikä olisi merkittävin syy, jonka vuoksi tuotteen/yrityksen hiilidioksidipäästöjen vähäisyys (pieni hiilijalanjälki) vaikuttaisi myönteisesti ostopäätökseen? Merkittävin = 1 Tuote/palvelu olisi samanhintainen ja-laatuinen kuin muut vastaavat 18 23 32 27 Olisin aktiivinen ja näyttäisin muille esimerkkiä, että olen vastuullinen matkailija 5 33 43 19 Muut lähipiirissäni suosisivat vähähiilistä matkailua 0 21 21 57 Tuntisin toimivani ympäristöä säästävällä tavalla 69 21 7 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Sarja2 Sarja4 Sarja6 Sarja8 KUVA 12. Syyt, joiden vuoksi valittaisiin vähähiilinen tuote/yritys Kysymyksessä 14 haluttiin tietää, mistä vastaajat mahdollisesti hakivat tietoa eri majoitusyritysten ympäristövastuullisuudesta ennen tätä matkaa. Tähän avoimeen kysymykseen tuli seitsemän vastausta, joista kolmen mukaan tietoa ei ollut haettu; yhdelle näistä vastaajista yritys oli ennestään tuttu. Kolme vastaajaa kertoo hakeneensa tietoa netistä. Yksi vastaaja oli hakenut tietoa yrityksestä sen nettisivuilta, mutta ei täsmentänyt tätä muutoin kuin kertomalla että kokonaisuus ja sijainti ratkaisivat. Kysymyksessä 15 selvitettiin, kokivatko vastaajat saaneensa riittävästi tietoa Majoitus B&B Hepokatin ympäristövastuullisuudesta. Väitteestä matkaa suunnitellessani sain etukäteen tietoa siitä, mitä toimenpiteitä yrityksessä on tehty ympäristövastuullisuuden parantamiseksi oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä 23 % ja täysin tai jokseenkin eri mieltä 20 %. Yli puolet vastaajista ei osannut ottaa väitteeseen kantaa. Siitä, että Hepokatissa on paikan päällä saatavissa riittävästi tietoa kuinka matkailija itse voi toimia ympäristövastuullisesti, oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä 43 % ja jokseenkin eri mieltä 20 %. Täysin eri mieltä ei ollut kukaan. (Kuva 13.)

20 Kysymys 15. Ota kantaa seuraaviin tiedonsaantiin liittyviin väitämiin? Hepokatissa on paikan päällä on saatavissa riittävästi tietoa siitä, kuinka voin toimia ympäristövastuullisesti 13 30 37 20 0 Matkaa suunnitellessani sain etukäteen riittävästi tietoa siitä, mitä toimenpiteitä Hepokatissa on tehty ympäristövastuullisuuden parantamiseksi 10 13 57 17 3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä KUVA 13. Majoittujien tiedonsaanti Hepokatin ympäristövastuullisuudesta Kysymyksessä 16 kysyttiin, mistä lähteestä matkailijat haluaisivat saada enemmän tietoa yrityksen ympäristövastuullisuudesta. Kaikki halusivat tietoa yrityksen omilta nettisivuilta, toisten kokemuksista sosiaalisessa mediassa hiukan yli puolet (52 %), varausjärjestelmien sivuilta kolmannes (34 %) ja matkatoimistosta hyvin harvat (3 %). Kysymyksessä 17. selvitettiin, mitkä olisivat hyviä tapoja kertoa matkailuyrityksen hiilijalanjäljestä. Selvästi eniten kannatettiin sanallista kuvausta siitä, mitä yritys on tehnyt hiilijalanjäljen pienentämiseksi (83 %), seuraavaksi eniten sertifikaattia ja kuvausta sen hiilijalanjälkeä koskevista kriteereistä (52 %). Laskuria ja hiilijalanjälkeä suhteutettuna muihin vastaaviin tuotteisiin kannatti neljäsosa vastaajista. Vähiten kannatusta sai yrityksen/tuotteen hiilijalanjälki CO2-ekvivalentteina, absoluuttisena lukuna. (Kuva 14.)

21 Kysymys 17. Mitkä olisivat mielestäsi hyviä tapoja kertoa majoitusyrityksen/tuotteen hiilijalanjäljestä? Laskuri, jolla voit itse laskea tuotteen hiilijalanjäljen 24 Yrityksen/tuotteen hiilijalanjälki hiilidioksidi (CO2)- ekvivalentteina, suhteutettuna muihin vastaaviin tuotteisiin 24 Yrityksen/tuotteen hiilijalanjälki hiilidioksidi (CO2)- ekvivalentteina, absoluuttisena lukuna 7 Sertifikaatti ja kuvaus sen hiilijalanjälkeä koskevista kriteereistä 52 Sanallinen kuvaus siitä, mitä yritys on tehnyt hiilijalanjäljen pienentämiseksi 83 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % KUVA 14. Majoittujien toivomat tavat kertoa matkailuyrityksen hiilijalanjäljestä Viimeisessä kysymyksessä 18. kysyttiin, millä tavalla vastaaja olisi valmis pienentämään golfkentällä syntyvää hiilijalanjälkeä. Kaikki vastaajat olisivat valmiita valitsemaan lähiruokaa. Seuraavaksi eniten valmiutta oli kertyvän jätteen määrän vähentämiseen (87 %) ja kasvisruokaan (63 %). Vähiten kannatusta saivat kompensaatiot, joita oli valmis maksamaan noin viidennes vastaajista. (Kuva 15.)

22 Kysymys 18. Millä tavalla olisit valmis pienentämään matkailuyrityksessä syntyvää hiilijalanälkeä? Maksamalla kulutuksestani syntyvien hiilidioksidipäästöjen kompensaationa vastaavan määrän rahaa, jolla tuetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviä projekteja muualla. Maksamalla kulutuksestani syntyvien hiilidioksidipäästöjen kompensaationa vastaavan määrän rahaa, jolla tuetaan yrityksen toimenpiteitä pienentää sen hiilijalanjälkeä 17 20 Vähentämään energiankulutusta, jos se pienentäisi tuotteen hintaa 53 Valitsemalla kasvisruokaa 63 Valitsemalla lähiruokaa 100 Valitsemalla uudenlaisia majoitusmuotoja (puumajat, luksusteltat, iglut ym.) 53 Lämmiteyssä tilassa alentamaan sisäilman lämpötilaa 57 Vähentämään kertyvän jätteen määrää (pakkaukset, muovikassit ym.) 87 Rajoittamaan saunomisaikaa 43 Vähentämään lämpimän veden kulutusta 57 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % KUVA 15. Majoittujien valmius pienentää matkailuyrityksessä syntyvää hiilijalanjälkeä

23 5.4. Pohdinta Kyselyn tulokset osoittavat, että valtaosa vastaajista on hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja omasta mielestään tietävät myös matkailun hiilijalanjäljestä. Useimmat vastaajat pitävät matkailun hiilijalanjäljen pienentämistä välttämättömänä ja katsovat itselläänkin olevan vastuuta siitä. Periaatteessa hiilijalanjälki vaikuttaa ostopäätöksiin ainakin jonkin verran. Kuitenkin mitä lähemmäksi todellista ostopäätöstä kysymyksissä mennään, sitä vähemmän hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät painavat valinnassa. Sama ilmiö on näkyvissä muissakin matkailijoiden vähähiilisyyden lukutaitoon liittyvissä tutkimuksissa, ja tässä juuri on ongelma: kuinka saada aikaan muutos käyttäytymisessä, jos näin korkealla tiedon tasolla ja myönteisellä asennoitumisella hiilijalanjäljen pienentämiseen on näin vähäinen vaikutus? Toisaalta on yleinen ilmiö, että kyselyvastauksiin heijastuvat ihmisten toiveet siitä millaisia he haluaisivat olla, vaikka todellisuus olisi erilainen. Voi olla myös niin, että vaikka useimmat vastaajat sanovat tietävänsä mitä hiilijalanjälki tarkoittaa, he eivät todellisuudessa kuitenkaan sitä täysin ymmärrä. Mielikuva yrityksen ympäristövastuullisuudesta ei ollut kolmen tärkeimmän syyn joukossa ostopäätöstä tehtäessä, vaan annetuista vaihtoehdoista viimeinen. Tämä on luonnollista, sillä matkailija ei matkusta jonnekin olemaan ympäristövastuullinen, vaan hänellä on lomalleen muita tavoitteita. Monen ympäristövastuullisuuteen liittyvän tekijän kerrottiin kuitenkin vaikuttavan ostopäätökseen joko paljon tai jossain määrin. Näin on ilmeisesti silloin, kun muut ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät ovat kohdallaan. Eniten ympäristövastuullisuuteen liittyvistä tekijöistä vaikuttavat lähiruoka, paikallisten raaka-aineiden ja palvelujen käyttö sekä jätteiden lajittelu ja kierrätys joiden vaikutus matkailuyrityksen hiilijalanjälkeen on melko pieni (ja joiden kohdalla matkailijan ei välttämättä tarvitse luopua mistään). Vähähiilisten aktiviteettien merkitys on suuri, mikä tulee esille myös avoimissa vastauksissa. Painoarvoa on kuitenkin myös yrityksen hiilijalanjälkeen eniten vaikuttavilla tekijöillä, jotka liittyvät energian kulutukseen ja tuotantotapaan; niihin liittyvistä tekijöistä eniten arvostettiin energiatehokkuutta. On huomionarvoista, että vähiten kannatusta saaneet vaihtoehdotkin vaikuttivat paljon tai jossain määrin yli kolmasosan ostopäätöksiin. Hiilijalanjäljellä ei ollut yhtä suurta vaikutusta kuin ympäristövastuu-kysymykseen sijoitetuilla toimenpiteillä. Noin puolet vastaajista kertoi, että yrityksen pieni hiilijalanjälki ja matkustamisen vähäiset hiilidioksidipäästöt vaikuttivat ostopäätökseen paljon tai jokseenkin paljon. Hiilijalanjälkeä koskevissa vastauksissa oli 32-58 % en osaa sanoa -vastauksia. Vastaajat joko eivät sittenkään ymmärtäneet hiilijalanjälkeä tai ehkä eivät ole tottuneet ajattelemaan hiilijalanjälkeä näin konkreettisesti omaan matkustamiseensa liittyvänä asiana. Suuri enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että paras tapa kertoa matkailuyrityksen hiilijalanjäljestä on sanallinen kuvaus. Myös tutkimuksissa on todettu vaikeus viestiä asiakkaille selkeästi tuotteen/palvelun hiilijalanjäljestä, jos kerrotan vain lukuja. Koska tekstin lisäksi myös lukuja ja laskuria toivotaan, kannattaa yrityksen kertoa hiilijalanjäljestä monilla eri tavalla. Ympäristötietoisimman asiakkaat osaavat kyllä tulkita päästölukujakin. Puolet vastaajista piti sertifikaattia kriteereineen hyvänä ratkaisuna, mutta viidenneksen päätökseen se ei vaikuta ollenkaan. Sertifikaatilla ei siis todennäköisesti ole yksittäisille asiakkaille suurta merkitystä.

24 Hepokatissa ympäristövastuullisuuden parantamiseksi tehdyistä toimenpiteistä vastaajat olivat saaneet tietoa paikan päällä kohtuullisen hyvin, mutta etukäteen selvästi huonommin, tai sitten he eivät osanneet sanoa siitä mitään. Yrityksen omat nettisivut ovat luonnollisesti kaikkein tärkein kanava, mutta myös sosiaalista mediaa pidettiin hyvänä lähteenä. Harvat vastaajat tosin hakevat yrityksen ympäristövastuullisuudesta tietoa etukäteen, joten herää kysymys, miten se sitten voi vaikuttaa ostopäätöksiin. Joka tapauksessa tämäkin vahvistaa sitä, että kun yritys panostaa toiminnassaan ympäristövastuullisuuteen, se kannattaa tuoda näkyvästi esiin mahdollisimman monella tavalla ja monissa kanavissa. Jos ympäristövastuullisuudesta halutaan merkittävä kilpailutekijä, sen pitäisi tulla vastaan erikseen hakematta. Ulkopuolisiin varausjärjestelmiin liittymiseen sisältyy paljon muita, tämän tutkimuksen ulkopuolella olevia asioita. Jos jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi tuoda yrityksen tuotteet verkossa ostettaviksi, on syytä ottaa huomioon vastaajien toive ympäristövastuullisuuden näkymisestä myös varausjärjestelmässä. Paras keino saada matkailijat mukaan hiilijalanjäljen vähentämiseen on osoittaa heille siitä koituvia hyötyjä. Hyödyt voivat olla omaan identiteettiin ja arvoihin liittyviä (tuntisin toimivani ympäristöä säästävällä tavalla, olisin muille esimerkkiä näyttävä vastuullinen matkailija), sosiaalisia (muutkin alkavat toimia näin) tai taloudellisia (hinta). Ilmastonmuutoksen uhka sinänsä ei ole syy, jonka perusteella vähähiilisiä tuotteita/palveluja valitaan. B&B Majoitus Hepokatissa majoittunet ovat vastausten mukaan valmiit pienentämään yrityksessä syntyvää hiilijalanjälkeä silloin, kun toimenpiteet tuovat heille jotakin muita hyötyjä (lähiruoka = tuoretta, hyvää; energiankulutus=pientään hintaa) tai he eivät joudu ponnistelemaan kovin paljoa tai luopumaan mistään (suomalaiset lajittelevat jätteen muutenkin). Kasvisruuan valitsemisen syistä Hepokatissa ei ole tietoa, mutta useimpien tutkimusten mukaan ensisijainen syy kasvisruoan suosimiseen ei ole ympäristö, vaan ruoan terveellisyys. Merkittävä osa vastaajista (43-57 %) oli kuitenkin myös valmis toimenpiteisiin, joilla on vaikutusta yrityksen energiankulutukseen. Jos volyymit olisivat isompia, pienilläkin energiansäästötoimenpiteillä voisi olla merkitystä. Kiinnostavaa oli myös, että yli puolet vastaajista on kiinnostunut uudenlaisista majoitusmuodoista. Kaikki ehdotetut majoitteet olivat sellaisia, että ne toimivat ilman perinteistä lämmitystä. Kun tämän päivän matkailija hakee majoituksessakin elämyksiä, hyvin varustein kevyet majoitteet olisivat käyttökelpoisia jopa talvella. Näin yritys voisi pidentää sesonkia ja kasvattaa volyymia ilman kalliita rakennusinvestointeja. Matkailijoille tämä tarjoaisi mahdollisuuden tuntea toimivansa ympäristöä säästävällä tavalla. Tämänhän vastaajista yli kaksi kolmasosaa ilmoitti syyksi, jonka vuoksi pieni hiilijalanjälki vaikuttaisi myönteisesti ostopäätökseen.

25 6. Toimenpide-ehdotukset ja niiden kustannusvaikutukset 6.1. Hiilijalanjäljen pienentäminen Selkeästi suurin osa yrityksen päästöistä muodostuu sähkön kulutuksesta. Tähän on nopea ja helppo tapa puuttua vaihtamalla sähkö sertifioituun ekosähköön ja tämän muutoksen yritys hankkeen aikana toteutti. Pidemmän aikavälin suunnitelmana voisi olla aurinkopaneelien hankinta. Niillä voisi olla myös merkittävämpi imago arvo kuin vain laskennallisella ekosähköllä. Toisaalta aurinkopaneelit voivat vaikuttaa myös haitallisesti maalaismiljööseen. Talvikauden ylläpitolämmön sähkönkulutus on oletettavasti ratkaisevassa osassa kokonaiskulutuksen kannalta. Valitettavasti rakennusten hajanaisuus ja sisätilojen sokkeloisuus vaikeuttavat keskitettyjen lämmitysratkaisuiden kuten ilma- ja maalämpöpumppujen toteuttamista tehokkaasti. Ehdotuksena on selvittää rakennusten lämpövuodot ja mahdollisesti parantaa eristystä siellä, missä se tuottaa tehokkaimmin energiasäästöä. 6.2. Hiilenkäytön hallinta, viestintä ja markkinointi Hiilenkäytön hallinta on tulevaisuudessa osa yritysten toimintaa tuotteiden/palvelujen laadusta ja asiakaskunnasta riippumatta. B&B Majoitus Hepokatin yrittäjän tavoitteena on tuottaa palvelujaan mahdollisimman ympäristövastuullisesti. Kohderyhmänä näyttävät olevan aitoutta ja maalaishenkisyyttä arvostavat asiakkaat, jotka eivät kaipaa perinteisessä mielessä luksusmajoitusta. Lapsiperheet ovat myös tärkeitä asiakkaita. Nämä kohderyhmät ovat ympäristövastuullisuuden kannalta hyviä. Ympäristövastuullisuus toteutuu mm. siinä, että tarjolla on lähiruokaa ja vähähiilisiä aktiviteetteja, rakentamisessa ja kaikessa toiminnassa suositaan kierrätystä ja asiointiliikenne on minimoitu. Majoituksen hiilijalanjälki on kuitenkin iso. Luvussa 6.1. esitettyjen energiatehokkuutta ja energialähteitä koskevien toimenpiteiden lisäksi laskennallisesti pienempään majoituksen hiilijalanjälkeen on mahdollista päästä majoitusvuorokausia lisäämällä. Tärkeä näkökulma on myös talous: kuinka lisätä tuloja lisäämättä energiankulutusta nykyisestä? Yrittäjä on tosin varautunut myös siihen, ettei majoitus- ja kahvilatoiminta tuo ympärivuotista toimeentuloa. Yrityksessä voitaisiin panostaa entistä enemmän leirintäalueeseen, kahvilaan, kotieläinpihaan ja yhteistyössä alueen muiden yrittäjien kanssa tarjottaviin vähähiilisiin aktiviteetteihin. Uudenlaiset majoitteet voisivat mahdollistaa majoituskapasiteetin lisäyksen kohtuullisen edullisesti eivätkä juuri lisäisi energiankultusta. Uudenlaisia elämyksiä tarjoavan majoituksen tuotekehityksellä ja oikeanlaisella markkinoinnilla voitaisiin houkutella myös uusia kohderyhmiä. Yrityksen ympäristövastuullisuuden vahvuuksia on syytä tuoda vielä entistä näkyvämmin esille omilla nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Hiilijalanjäljen pienentäminen ekosähköön siirtymisen avulla on

26 hyvä uutinen, joka kannattaa tuoda esille. Ympäristövastuullisuus on nähtävä myös prosessina, jossa tavoite ja sen toteutumisen seuranta on tärkeää. Vaikka ympäristösertifikaatti ei kyselyn mukaan sellaisenaan kovin paljoa kiinnosta yksittäisiä asiakkaita, jokin sertifikaatti saattaisi olla hyvä työväline ja keino viestiä prosessista. Sertifikaatin merkitys kasvaa, jos tavoitteena on lisätä yhteistyötä ulkomaisten matkanjärjestäjien kanssa. Paikan päällä on edelleen syytä lisätä informaatiota yrityksen ympäristövastuullisuuden parantamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja toimintaperiaatteista. Asiakkaiden valmiutta säästää energia kannattaa hyödyntää tarjoamalla ohjeistusta siitä, mitä matkailija voi tehdä esimerkiksi vähentääkseen energiankulutusta. Yrityksen sijainti on hyvä, sillä juna- ja linja-autoyhteydet ovat kohtuullisen matkan päässä. Mahdollisuutta tulla myös julkisilla liikennevälineillä on syytä tuoda esille entistä paremmin. Sivuilla voisi olla ohjeistusta tästä sekä linkkejä aikatauluihin (kunhan niille kehitetään selkeät sivustot ja ostomahdollisuudet, myös englanniksi). Julkisen liikenteen käytön lisääminen vähentäisi Hepokattiin tulevien matkailijoiden koko matkan hiilijalanjälkeä merkittävästi. Vaikka matkan aiheuttamia päästöjä ei lasketa majoitusyrityksen päästöihin, julkisen liikenteen käyttäminen pienentäisi laajemmin ajateltuna matkailun hiilijalanjälkeä. Myös pyöräilijät ovat selvästi potentiaalista asiakaskuntaa ja liikkeellä muulloinkin kuin keskikesällä. Pyöräilijöitä ja muita ympäristövastuullisuutta arvostavia ryhmiä saattaisi olla mahdollista saada lisää sopivien matkanjärjestäjien kautta. 6.3. Ehdotettujen toimenpiteiden kustannusvaikutukset Nykyisillä sähkön hinnoilla siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön on tuonut yritykselle kustannussäästöä. Rakennusten lämmöneristyksen parantamisen kustannus on selvitettävä rakennuskohtaisesti. Kartoitusta ei ole ollut mahdollista tässä hankkeessa tehdä. Lisäeristyksellä saatetaan saavuttaa merkittävää säästöä. Hiilipäästöjen hallintaan, markkinointiviestintään ja asiakkaiden ohjeistukseen liittyvien ehdotusten kustannuksia ei ole laskettu. Osa on päätöksiä ja toimenpiteitä, joita yrittäjä itse voi tehdä. Osa on sellaisia, että niitä kannattaa viedä eteenpäin yhteistyössä muiden kanssa esimerkiksi yritysverkostossa Punkaharjun ja Savonlinnan seudun muiden matkailuyritysten kanssa tai laajemminkin tai osallistumalla hankkeeseen Molemmissa tapauksissa yhteistyö Savonlinnan seudun matkailuorganisaation kanssa on tärkeää.

27 7. Lähteet Arkea Oy 2016. Arkean lounasravintoloissa ateriavaihtoehtojen hiilijalanjäljet näkyviin.wwwdokumentti. http://www.arkea.fi/fi/uutiset/2016-03-21_arkean-lounasravintoloissaateriavaihtoehtojen-hiilijalanj%c3%a4ljet-n%c3%a4kyviin Ei päivitystietoa. Luettu 3.8.2016. BIO HOTELS 1016a. Die BIO HOTELS tragen Verantwortung. www-dokumentti. http://www.biohotels.info/de/ueber-uns/nachhaltigkeit/ Ei päivitystietoa. Luettu 20.8.2016. BIO HOTELS 2016b. BIO HOTELS. Mehr als Hotels. Esite 2016/2017. Centre for Sustainable Tourism and Transport 2016. CARMATOP. WWW-dokumentti. http://www.cstt.nl/projects/carmatop---carbon-management-for-tour-operators/17 Ei päivitystietoa. Luettu 15.9.2016. Cohen, Scott A., Higham, James E.S. ja Cavaliere, Christina T. 2011. Binge Flying. Behavioural Addiction and Climate Change. Annals of Tourism Research, Vol. 38, No. 3, 1070 1089. Ekoteko Vuokatti 2012. Hankkeen loppujulkaisu. Docplayer-julkaisu. http://docplayer.fi/3103283-1-alkusanat-4-2-johdanto-6-3-hankkeen-esittely-6-4-tausta-7.html Luotu 2012. Luettu 6.10.2016. Gössling, Stefan, Garrod, Biran, Aall, Carlo, Hillie John & Peeters, Paul 2011. Food management in tourism: Reducing tourism s carbon foodprint. Tourism Management 32, 534-543. Gössling Stefan 2015. Assessing tourism s global environmental impact 1900-2050. Journal of Sustainable Tourism 23 (5), 639-659. Hares Andrew, Dickinson Janet ja Wilkes Keith 2010. Climate change and the air travel decisions of UK tourists. Journal of Transport Geography Volume 18 Issue 3, 466 473. Horng, Jeou-Shyan, Hu, Meng-Lei, Teng, Chih-Ching Chris, Hsiao,Han-Liang, Liu, Chih-Hsing 2013. Development and validation of the low-carbon literacy scale among practitioners in the Taiwanese tourism industry. Tourism Management 35, 255-262. Kurppa,Sirpa ja Riipi, Inkeri 2011. RUOKAKULTU Haasteita ja keinoja kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi ruokasektorilla. PDF-dokumentti. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti95.pdf Luotu 15.4.2013. Luettu 20.9.2016. Lai, Albert Wenben 1995. Consumer Values, Product Benefits and Customer Value: a Consumption Behavior Approach. WWW-dokumentti. http://www.acrwebsite.org/volumes/7772/volumes/v22/na- 22 Ei päivitystietoa. Luettu 2.4.2016. Luke 2016. Ilmastolounas. Ilmastovalinnan raja-arvo ja ilmastovaikutusten laskenta. WWWdokumentti. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/ilmastolounas/laskenta Ei päivitystietoa. Luettu 6.10.2016.

28 Natural Invest Oy 2014. Palmia catering palveluiden hiilijalanjälki. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 16/2013. PDF-dokumentti. http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-16-13.pdf Päivitetty 5.5.2014. Luettu 3.5. 2016. Roininen, Taneli, Pulkkinen, Hannele, Järvinen, Maija, Nikula, Jussi, Höynälänmaa, Stella, Katajajuuri, Juha-Matti ja Hyvärinen, Helena 2014. Ilmastovalinta ravintoloissa. Ilmastolounas hankeen loppuraportti. ODF-dokumentti. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti160.pdf Luotu 21.11.2014. Luettu 6.10.2016. Savikko, Riitta, Himanen, Sari, Rimhanen, Karoliina ja Mäkinen, Hanna 2013. Ruoan ilmastovaikutukset. PDF-dokumentti. http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/07/ruoanilmastovaikutukset.pdf Luotu 1.7.2013. Luettu 20.9.2016. Scandic Hotels 2013. Scandic Hotels reduces its environmental impact. WWW-dokumentti. http://www.scandichotelsgroup.com/en/scandic-hotels-reduces-its-environmental-impact/ Päivitetty 2.9.2013. Luettu 30.8.2016. Scandic Hotels 2016. Scandic Hotels. WWW-dokumentti. http://www.firstunited.dk/environmentalevents/scandic-hotels/ Ei päivitystietoa. Luettu 30.8.2016. Sitra 2016. Tulevaisuus on hiilineutraalissa bisneksessä. WWW-dokumentti. http://www.sitra.fi/uutiset/hiilineutraali-teollisuus/tulevaisuus-hiilineutraalissa-bisneksessa Päivitetty 30.6.2016. Luettu 2.9.2016. Törn, Anne, Väisänen, Hanna-Maija, Matilainen & Lähdesmäki 2015. Tunteella ja tiedolla. Kestävyydellä markkinointi maaseutumatkailuyrityksessä. http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/raportteja150.pdf Päivitetty 27.3.2015. Luettu 2.2.2016. Utti, Maria 2016a. Keskustelu 23.2. Yrittäjä. Majoitus B& Hepokatti, Punkaharju Utti, Maria 2016b. Keskustelu 26.5. Yrittäjä. Majoitus B& Hepokatti, Punkaharju Utti, Maria 2016c. Sähköposti 24.10.2016. Yrittäjä. Majoitus B& Hepokatti, Punkaharju VisitFinland 2016a. Kestävä kehitys. WWW-dokumentti. http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat-jatyokalut/kestava-kehitys-matkailuyrityksessa/ Ei päivitystietoa. Luettu 31.10.2016. VisitFinland 2016b. Matkanjärjestäjien ja muiden matkailutoimijoiden omat kestävän kehityksen ohjelmat. WWW-dokumentti. http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat-ja-tyokalut/kestava-kehitysmatkailuyrityksessa/matkailutoimijoiden-ohjelmia/ Ei päivitystietoa. Luettu 31.10.2016. VisitFinland 2016c. Suomessa käytössä olevia sertifiointeja. WWW-dokumentti. http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat-ja-tyokalut/kestava-kehitys-matkailuyrityksessa/sertifiointeja/ Ei päivitystietoa. Luettu 31.10.2016. Väisänen Hanna-Maija 2016. Factors influencing sustainability performance in micro-sized rural tourism enterprises. Esitys. Responsible Tourism in Destinations -konferenssi 10.6.2016. Saatavilla: https://www.jamk.fi/globalassets/tutkimus-ja-kehitys--research-and-development/icrtfinland/four- seasons-conference/materiaalit/friday-presentations/sessions/1_presentation-h-m-vaisanen- 10.6.2016-jyvaskyla-final.pdf

Ympäristöministeriö 2016. Kansalaiset ja ilmastonmuutos. WWW-dokumentti. http://www.ym.fi/fi- FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen/Kansainvaliset_ilmastoneuvottelut/Pa riisin_ilmastosopimus/kansalaiset_ja_ilmastonmuutos(40803) Päivitetty 4.11.2016 Luettu 6.11.2016. 29

Liite 1. bookdifferent.com kuvakaappaus www.bookdifferent.com 6.9.2016