1 SELVITYS SOSIAALITYÖ PÄÄAINEENA VUOSINA 2005 2007 VALMISTUNEILLE SUUNNATUSTA KYSELYSTÄ Suvi Pekkala ja Petteri Huhtamella
SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO...3 2 PALAUTE SOSIAALITYÖN KOULUTUKSESTA... 4 2.1 Sosiaalityön opinnot ja työelämä...4 2.2 Sosiaalityön opintojen sisältö, opetus, opetusmenetelmät ja ohjaus...5 2.3 Sosiaalityön käytännönopetus...6 2.4 Pro gradu tutkielma ja tutkielman ohjaus...8 2.5 Sosiaalityön opintojen vahvuudet ja heikkoudet...8 3 POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 11 LIITE 1. Kirje valmistuneille maistereille.... 12 LIITE 2. Kyselylomake... 13 LIITE 3. Vastaukset... 14
1 JOHDANTO 3 Suoritimme pitkän käytännönopetusjakson Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksella. Ensimmäisenä tehtävänämme oli tehdä Webropol ohjelmistoa hyödyntäen kysely Lapin yliopiston sosiaalityön laitokselta sosiaalityö pääaineena vuosina 2005 2007 valmistuneille. Valmistuneita vuosina 2005 2007 on yhteensä 84, joista 73 on antanut luvan yhteystietojensa luovuttamiseen. Tutkimuksen n on siten 73. Kyselyn tavoitteena oli saada palautetta sosiaalityön koulutuksesta. Saatua palautetta on tarkoitus hyödyntää opintojen kehittämisessä ja suunnittelussa. Kyselymme rakentui opintojen sisältöön, opetusmenetelmiin, ohjaukseen, käytännönopetukseen sekä tutkielmantekoon liittyvien teemojen ympärille. Kyselyn suunnittelemiseen käytimme aikaa yhteensä kaksi viikkoa. Lähetimme valmistuneille 20.3.2008 postitse kirjeen, jossa kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta. Kirjeessä oli linkki webropol kyselyyn. Kyselyn täyttämiseen annettiin aikaa 9.4.2008 saakka. (ks. LIITE 1. Kirje valmistuneille maistereille.; LIITE 2. Kyselylomake.) 9.4 mennessä kyselyyn vastanneita oli yhteensä 35, joten kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 48 (ks. LIITE 3. Vastaukset.). Vastanneista naisia oli 34 ja miehiä 1. Vastanneista 80% (28) on tällä hetkellä työssä ja 17% (6) perhevapaalla. 79% (23) vastaajista työskentelee julkisella sektorilla, 3,5% (1) yksityisessä yrityksessä ja 13,8% (4) järjestössä tai säätiössä. Merkittävä osa vastaajista, 69% (20) tekee työkseen asiakastyötä. Opetus ja kasvatustehtäviä sekä suunnittelu ja kehittämistyötä työkseen tekee yhteensä 27% (8) vastaajaa. 63% (22) vastaajista valitsi opiskelupaikakseen Lapin yliopiston sijainnin perusteella, 28% (10) valintamenettelyn vuoksi. Jos vastaajat aloittaisivat yliopisto opintonsa nyt, 32% (11) suorittaisi nykyisen tutkinnon sellaisenaan, 6% (2) vaihtaisi pääainetta, 38% (13) opiskelisi lisää tai laajempia sivuaineita tai vaihtaisi sivuaineita ja 15% (5) suorittaisi kokonaan eri tutkinnon.
2 PALAUTE SOSIAALITYÖN KOULUTUKSESTA 4 2.1 Sosiaalityön opinnot ja työelämä Pyysimme vastaajia arvioimaan sosiaalityön koulutusta eri näkökulmista käsin. Keskeisenä tavoitteena oli saada vastaajat reflektoimaan omia kokemuksia käytännön työelämästä suhteessa sosiaalityön koulutuksen tuottamaan asiantuntijuuteen. Käytimme selvityksen eri luvuissa rakennetta, jossa etenimme palautteen positiivisista sisällöistä negatiivisiin sisältöihin ja lopuksi mahdollisiin kehitystarpeisiin. Kysyttäessä vastaajilta, kuinka hyvin he ovat voineet hyödyntää sosiaalityön koulutuksessa oppimiaan asioita käytännön työelämässä, vastaajista 63% (22) on sitä mieltä, että jokseenkin hyvin ja 23% on sitä mieltä, että (8) erittäin hyvin. Koulutus on useimman mielestä antanut hyvän teoreettisen perustan käytännön työskentelyyn, teoriaa on voinut peilata käytännön työssä ja koulutuksen varaan on voinut helposti rakentaa käytännön osaamista. Vastaajista 57% (20) katsoo, että sosiaalityön opinnot ovat tukeneet oman ammatti identiteetin kehittymistä ja ne antoivat riittävästi ammatillista itseluottamusta sosiaalityöntekijänä toimimiseen. 91% (32) on jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että on ylpeä sosiaalityön koulutuksestaan ja ammatistaan. Vastaajien mielestä sosiaalityön eettiset periaatteet ovat työn tekemisen sekä oman asiantuntijuuden kannalta tärkeitä, koska niiden omaksuminen on laadukkaan sosiaalityön edellytys. 97% (32) vastaajista katsoo, että sosiaalityön ammattietiikka ja arvopohja on huomioitu hyvin tai jokseenkin hyvin sosiaalityön koulutuksessa. Vastaajista 46% (16) on jokseenkin eri mieltä siitä, että sosiaalityön tutkintotavoitteet vastaavat hyvin työelämän tarpeita. Jokseenkin huonosti oppimiaan asioita on käytännöntyössään voinut hyödyntää 11,5%(4) vastaajista. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että sosiaalityö on työtä, jossa työ on paras opettaja ja että käytäntö ja teoria eivät kohtaa. Keskeisimpinä ongelmina vastaajat näkevät opetuksen keskittymisen liiaksi yleiseen yhteiskunta ja sosiaalipolitiikkaan, ja juridiikan opetuksen sekä käytännön opetuksen vähyyden. Toisaalta yhteiskunnalliset reunaehdot, kuten kuntien taloudelli
5 nen tilanne vaikeuttavat työn tekemistä ja siten oman koulutuksen täysimittaista hyödyntämistä. Lapin yliopiston sosiaalityön opintojen tietoperusta ei ole mielestäni kovin hyvin vastannut käytännön työelämän tarpeisiin. Sosiaalityön opinnoissa annettu tieto on ollut hyvin yleismalkaista, yhteiskunnan rakenteisiin keskittynyttä sekä eri maiden sosiaalityön malleihin keskittynyttä. Kirjapaketeista saatava tieto ei ole riittänyt. Sosiaalipalveluista olisi pitänyt saada enemmän tietoa. Käytännön työn kautta on pystynyt jäsentämään teoreettista tietoa. Teorian kautta pystyy yhdistämään asioita laajempiin kokonaisuuksiin. Koulutuksen kautta on oppinut katsomaan asioita laajasti sekä kriittisesti arvioimaan toimintoja ja omaa toimintaa. Kuitenkin enemmän kaipaisi tietoa konkreettiseen työhön (harjoitusta asiakkaan kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen). Vastaajien mielestä myös eettisten kysymysten tulisi olla konkreettisemmin yhdistettävissä käytäntöön. Eettisiä periaatteita ei kuitenkaan useimman vastaajan mielestä voi suoranaisesti opettaa. Eettisiä kysymyksiä sosiaalityössä joutuu pohtimaan päivittäin ja niitä koskevat kysymykset ovat varsin kaukana niistä, mitä sosiaalityön koulutuksessa käsiteltiin. Koulutuksessa keskityttiin niin vahvasti teoriaan, että käytännön asiat ja elävä elämä jäivät pohtimatta liian usein. 2.2 Sosiaalityön opintojen sisältö, opetus, opetusmenetelmät ja ohjaus Kysyimme valmistuneilta myös koulutuksen antamista valmiuksista. Vastaajat näkevät hyvinä tieteelliset valmiudet, teoreettiset valmiudet sekä valmiudet uusien asioiden omaksumiseen. Myös ongelmanratkaisuvalmiudet ja kansainväliset valmiudet nähdään kelvollisina. 78% vastaajista pitää koulutuksen antamia valmiuksia kaiken kaikkiaan hyvinä. Kysyessämme eri opetusmenetelmien riittävyydestä kävi ilmi, että sopivimpina vastaajat pitävät itsenäisen opiskelun ja seminaarityöskentelyn määrää, joskin yli 20% pitää niiden määrää jo liiallisena. Vastatusten perusteella opetushenkilökunta on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä. Myös asiantuntijoiden käyttö opetuksessa ja kansainvälisestä vaihdosta tiedottaminen on vastausten perusteella riittävää. Pyysimme vastaajia arvioimaan sosiaalityön koulutusta sekä opintojen sisältöä ja opetusta. Reilu 90% vastaajista on ylpeä ammatistaan ja koulutuksestaan. 74,3% (26) pitää koulutusta laadukkaana ja noin 85% mielenkiintoisena. Vastaajat kokevat sosiaalityön
6 koulutuksen motivoivaksi, vaativaksi sekä ammatti identiteettiä tukevaksi. Oppimista tukevat materiaalit nähdään vastausten perusteella hyödyllisenä ja kurssien sisällöt koetaan oppimisen kannalta mielekkäiksi. 60% (21) vastaajista pitää kurssien suoritusmahdollisuuksia monipuolisina. 88,5% (31) pitää opettajien pedagogista osaamista hyvänä. Valmistuneet opiskelijat pitävät myös sosiaalityön laitoksen ilmapiiriä hyvänä ja katsovat sen tukevan oppimista, kuten opetusmenetelmienkin. 91,4% (32) vastaajista on sitä mieltä, että sosiaalityön koulutus on antanut heille hyvät valmiudet toimia monenlaisissa työtehtävissä. Sosiaalityön opinnoista saamaansa käytännön osaamista ovat pystyneet hyödyntämään lähes kaikki vastaajat. 77% vastaajista on sitä mieltä, että he ovat pystyneet hyödyntämään opinnoista saatua teoreettista osaamista työssään. 74,3% (26) vastaajista kokee koulutuksen antamat johtamisvalmiudet joko jokseenkin huonoiksi, huonoiksi tai erittäin huonoiksi. Johtamisvalmiudet koetaan selvästi heikoimpina muihin valmiuksiin nähden. Vastaajien mielestä opiskelijat eivät saa riittävästi osallistua opetuksen kehittämiseen, eikä heidän mielestään sosiaalityön kilpailukyvystä huolehdita riittävästi työmarkkinoilla. Opintojen ohjausta ja opinnoista saamaansa palautetta pitää liian vähäisenä 60% (21) vastaajista. Reilu kolmannes näkee infotilaisuuksien ja tutor toiminnan ja verkko opetuksen määrän turhan vähäisenä. Kun kysyimme tarkemmin opintojen ohjauksesta, pidettiin opettajatuutorointia ja tiedekunnan opintoneuvontaa liian vähäisenä verrattuna muihin vaihtoehtoihin, kuten esimerkiksi internet sivujen informaatioon ja opintojen aloitukseen liittyvään ohjaukseen. 54,3% (19) vastaajista on sitä mieltä, että tutkintotavoitteet voisivat paremmin vastata työelämän tarpeita. 45,7% (16) näkee, että opetuksen sisältö ei vastaa oppimiselle ja osaamiselle asetettuja tavoitteita. Lähes 65% kokee koulutuksen liian teoreettisena ja yhteyden käytäntöön liian kapeana. 82,9% (29) vastaajista on sitä mieltä, että opintojen aikana pitäisi olla mahdollisuus erikoistua johonkin tiettyyn alueeseen. Valmistuneet opiskelijat kaipaavat erityisesti juridisiin kysymyksiin syventäviä opintoja. Myös lastensuojelu, johtaminen ja hallinto sekä päihde ja mielenterveyskysymykset nousevat vastauksista esiin. 2.3 Sosiaalityön käytännönopetus Yhteensä 80% (28) vastaajista on saanut suorittaa ensimmäisen käytännönjakson haluamassaan paikassa. Toisen käytännönjakson on saanut suorittaa haluamassaan paikas
7 sa 91,4% (32) vastaajista. Yli 80% vastaajista pitää käytännönjaksojen järjestelyjä toimivina. Vastanneiden mielestä käytännönopetus antaa hyvän kuvan sosiaalityöntekijän työstä. Myös avovastauksista on löydettävissä joitain positiivisia vastauksia, joissa painotetaan sitä, miten teorian merkitys korostuu käytännön työkokemuksen lisääntymisen myötä. Myös käytännönohjaajan rooli nostetaan keskeiseksi käytännön ja teorian nivottamisessa. Osaset kohtaavat toisensa jossain vaiheessa, ja niiden merkityksen ymmärtää, kun on ollut erilaisissa työympäristöissä. Pidän tärkeänä vahvaa teoriapohjaa, joka tulee esiin käytännön työssä joko tiedostettuna tai ehkä myös tiedostamatta. Usein teorian merkitys sosiaalityön tekemisessä vahvistuu, kun käytännön työkokemus lisääntyy. Teorian ja käytännön yhteenkietoutumisessa erityisesti käytännönjaksojen aikana käytännönohjaajalla on merkittävä rooli. Hän voi omalla esimerkillään osoittaa, että teoriat ja erilaiset näkökulmat sisältyvät käytännön työhön. Reilu kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että käytännönopetukseen tarvitaan lisää ohjausta. Vastaajista 54,3% kokee, että teoria ja käytäntö eivät kohtaa ensimmäisellä käytännönjaksolla. Toisella käytännönjaksolla käytäntö ja teoria ilmeisesti kohtaavat paremmin, nimittäin käytännön ja teorian kohtaamisen kyseisellä jaksolla oli kokenut 70% vastaajista. Kysyimme myös sosiaalityön teorian ja käytännön välisestä suhteesta. Useimman vastaajaan mielestä teoria ja käytäntö eivät kohtaa riittävästi. Vastaajat kaipaavat lisää käytännönläheisyyttä ja teorian pohtimisen suhteuttamista nykypäivän elämään. Vastausten perusteella myös lainsäädäntöä, sosiaalityön menetelmien opetusta, asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutustapoja tulisi olla enemmän. Teoriaa olisi lähestyttävä käytännönläheisemmin ts sitä tulisi pohtia suhteessa nykypäivän elämään. Liian usein luennoilla keskityttiin teorioita koskeviin historiikkeihin ja siihen mitä sosiaalityö oli joskus. Luennoilla usein oli selkeästi havaittavissa, että opettava henkilö ei ole tehnyt sosiaalityötä koskaan tai hyvin pitkään aikaan. Sosiaalityö on vaativaa työtä ja siitä tulisi saada opiskeluaikana hyvä kuva mm. siksi että tietäsi mitä itsessä pitäisi kehittää ja mitä sivuaineita kannattaisi ottaa oppimisensa ja työssä menestymisen tueksi. Olen vakaasti sitä mieltä, että näin vaativaa alaa opettavien tulisi olla itse tietyin väliajoin kenttätyössä, koska muuten siitä vieraantuu. Käytännön kokemus siitä mistä puhuu, olisi minusta ensiarvoisen tärkeää opiskelijoita ajatellen. Teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa. Teoriassa kaikki ovat mahdollista, mutta käytännön työssä joutuu soveltamaan useinkin eri näkökulmia. Vasta käytäntö osoittaa ja näyttää sosiaalityön todellisuuden.
8 Teorian ja käytännön suhde on ongelmallinen. Sosiaalityön teoria on ollut mielestäni aika kaukana käytännöstä. Teoria on ollut vaikeasti käytäntöön hyödynnettävää, eikä mihinkään sosiaalityön osa alueeseen erityisesti syventynyttä. 2.4 Pro gradu tutkielma ja tutkielman ohjaus Katsoimme tutkielman teon keskeiseksi osaksi opiskeluja, joten sisällytimme kyselyyn gradun tekemistä koskevan osion. Yli puolet vastaajista olisi omana opiskeluaikanaan halunnut saada enemmän tukea aiheen valinnassa. Avovastauksista on luettavissa myös, että ohjausta tarvittaisiin enemmän koko sen tekoajalle. Vastaajien mukaan myös tutkielman viimeistelyyn tarvitaan enemmän ohjausta. Sain ohjausta vain kaksi kertaa. Arvostelussa teoriapohjaani sanottiin vääräksi/huonoksi, ohjauksessa kukaan ei puuttunut siihen. Tein työn tilaustyönä ja vastaanottaja oli erittäin tyytyväinen työhöni, tällä ei ollut mitään merkitystä arvosanaan. Huonoa ohjausta, sekavaa pompottelua eri ohjaajien välillä Loppuvaiheessa olisin toivonut yksityiskohtaisempia vinkkejä työni viimeistelyssä. Arvioinnissa käy ilmi, että melko pienellä viilauksella olisin voinut korottaa arvosanaani. Toisaalta olen kyllä työhöni tyytyväinen, eikä pahoja fiiliksiä jäänyt. Tunnustan työni omakseni. Jatko opinnot kiinnostavat puolella vastaajista. Vastaajien tutkielman tekoaika vaihtelee muutamasta kuukaudesta useampaan vuoteen, mutta keskimäärin tutkielman tekoon käytettiin vastausten perusteella aikaa noin vuosi. Opintojen viivästymiseen vastaajat näkevät useita syitä. Valtaosa niistä vastaajista, jotka kokevat gradunsa viivästyneen, pitävät siihen syynä työelämässä oloa. Lähes puolet kokee viivästymisen johtuvan ohjauksen puutteesta. 2.5 Sosiaalityön opintojen vahvuudet ja heikkoudet Kyselyn loppupuolella haimme avoimilla kysymyksillä tietoa sosiaalityön opintojen vahvuuksista ja heikkouksista. Vahvuuksina erottuvat muun muassa käytännönopetusjaksot ja erilaiset seminaarit. Vastaajat pitävät myös sosiaalityön henkilökunta opettamisen kannalta taitavana ja laitoksen yleistä henkeä kannustavana. Erityisesti henkilökunnasta mainitaan Ulla Maija Rantalaiho. Vastaajat näkevät positiivisena myös opinto
9 jen antamat laajat katsaukset yhteiskuntaan ja sosiaalisiin ilmiöihin. Myös monipuoliset suoritusmahdollisuudet ja joustavuus mainitaan vastauksissa. Siitä valmistuu ammattiin, josta löytyy merkityksellistä työtä. Käytännönjaksojen pituus ja laajat valintamahdollisuudet käytännönpaikoissa. Laitoksen henki ja opettajat olivat erinomaisia. Opiskelu oli haastavaa mutta hauskaa. Sosiaalityön opinnoissa erityisen hyvää olivat seminaaritilaisuudet, joissa monesti saatiin aikaan hyvää ja pohdiskelevaa keskustelua. Hyvää oli myös se, että opintorakenne mahdollisti nopean valmistumisen. Sosiaalityön teemat kiinnostivat, ja siitä syystä jatkoin opiskeluni loppuun. Olen myös tyytyväinen sosiaalityön tutkinnon antamiin työllistymismahdollisuuksiin. Vastaajien mielestä sosiaalityön opinnoissa huonoa on käytännön ja teorian kohtaamattomuus ja teorian irrallisuus käytännöistä. Lisäksi vastauksissa mainitaan juridiikan ja johtamiskoulutuksen puute. Myös liika itsenäinen opiskelu ja laajat sekä vaativat työt koetaan vastausten perusteella huonoiksi asioiksi opiskelussa. Osa vastaajista olisi omana opiskeluaikanaan myös kaipaillut lisää spesifiä tietoa eri asiakasryhmistä ja esimerkiksi dokumentoinnista. Vastaajien mukaan opetus on liian yleisluontoista. Osa oli tuskastunut omissa opinnoissaan myös kurssien päällekkäisyyteen ja tiedon kulkemattomuuteen. Jäin kaipaamaan eri osa alueiden läpikäymistä esim. lainsäädännön ja mahdollisuuksien kannalta(lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdehuolto, sosiaalityön yhteistyö työvoimahallinnon kanssa jne,). Ohjauksen puute. Sitä olisin kaivannut erityisesti graduvaiheessa. Tapasin graduohjaajaani hänen kiireidensä takia vain kerran kasvokkain 1½ vuoden aikana. Sähköpostitse annettu ohjaus oli ristiriitaiseksi kokemiani ohjeita toinen toisensa perään. Käytännön sosiaalityöstä ei juurikaan kerrottu (siis siitä mitä sosiaalityö sosiaalitoimistossa oikeasti on). Tenttimisessä tieto ei ehdi jäsentyä ja unohtuu nopeasti, kun se jää irralleen käytännöstä. Liikaa sosiaalipolitiikkaa ja kansainvälisiä malleja suhteessa sellaiseen teoriaan, mistä on oikeasti hyötyä käytännön sosiaalityössä Suomessa. Esim. sosiaalipalveluita, dokumentointia ei käyty lainkaan. Olin hiljattain työhaastattelussa ja minulta kysyttiin, että miten lastensuo
10 jelua tulisi kehittää? Vastasin, että kehittäminen pitäisi aloittaa jo sosiaalityön koulutusohjelmasta, niin lastensuojelun palvelupäällikkö totesi, että "aivan totta, kunpa yliopiston professorit kuulisivat tämän!" Tarvittaisiin spesifimpää tietoa eri asiakasryhmistä, koska tällä hetkellä tutkinto on sellainen, ettei tiedä oikein mistään asiakasryhmästä kovinkaan paljoa. Olisi parempi osata edes yksi alue hyvin kuin huterasti koko kenttä. Tuntui siltä, että lukukausien alku ja loppu tulivat laitokselle/henkilökunnalle aina yllätyksenä. Opintoaikataulun suunnittelu venyi lukukauden alussa ja jossain vaiheessa olivat kaikki kurssit yhtä aikaa. Kysymys siitä, miten sosiaalityön opintoja tulisi kehittää, jakoi mielipiteitä. Vastauksissa esitetään esimerkiksi kentällä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden osaamisen lisäämistä opintoihin. Esillä on myös ajatus yliopiston ja käytännön työpaikkojen yhteistyön lisäämisestä. Vastaajat haluavat myös erilaisten menetelmien lisäämistä opintoihin. Lisäksi vastauksissa ehdotetaan käytännönopetuksen lisäämistä siten, että se olisi opintojen alusta asti mukana. Vastaajat myös toivovat lisääntyvää opintojen sekä tutkielman ohjausta sekä ongelmanratkaisutapauksia eri asiakastapauksista. Enemmän lakiopintoja, enemmän käytännön työtä sivuavaa teoriaa ei kirjatentteinä itsenäisesti opiskellen, vaan asiantuntijaluentoina ja ryhmissä keskustellen,lisätä koulutusohjelmaan perhetyön opintoja... Tutkielman ohjaajien pitäisi ehtiä edes lukemaan tutkielma läpi ennen palaveria. Myös seminaaritöissä ohjaaja ei ollut aina ehtinyt lukea työtä läpi, joten asiaankuuluvaa ohjausta en saanut. Suhdetta käytäntöön voisi aikaistaa, omissa opinnoissani se tuli mukaan verrattain myöhään. Monelle ensimmäinen käytännön jakso voi olla se juttu, joka saa innostumaan alasta tosissaan, siksi se innostus olisi hyvä saada jo aiemmin.sosiaalityö on kuitenkin asiakastyötä, ja teoriapainotteinen opiskelu poikkeaa siitä aika rajusti. Kehittämisen tulisi mielestäni lähteä siitä, että opettajat laskeutuisivat lähemmäs opiskelijoita ja näin luotaisiin yleisesti sosiaalityön laitokselle miellyttävämpi ilmapiiri. Viime aikoina erityisesti on harmittanut, ettei sosiaalityön laitos ole ottanut näkyvästi kantaa sosiaalityön asemasta, koulutuksesta ymt. käytäviin keskusteluihin. Mielestäni sosiaalityön laitoksen yksi tehtävä monista, on sosiaalityön aseman vahvistaminen. Opetushenkilöstö sosiaalitoimistoon tekemään hetkeksi tämän päivän sosiaalityötä tai edes useita sosiaalityöntekijöitä kertomaan siitä mitä sosiaalityö käytännössä on. Tämä tieto auttaisi mielestäni yhdistämään käytäntöä ja teoriaa ja saamaan irti teoriaopinnoista kaiken tarpeellisen. Käytännön työelämän paikkojen ja yliopiston välistä yhteistyötä lisäämällä.
11 3 POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Kysely antoi osviittaa siitä, miten valmistuneet ovat kokeneet opiskeluun ja oppimiseen liittyviä asioita paitsi opiskelujen aikana, myös sen jälkeisessä työelämässä. Kyselyn perusteella esille on nostettavissa muutamia keskeisiä teemoja. Kaiken kaikkiaan opinnoista saatavia valmiuksia pidetään riittävinä ja tarpeellisina. Palautteen perusteella opintojen vahvuudeksi nousevat muun muassa niiden tarjoamat laaja alaiset mahdollisuudet syventyä yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin ilmiöihin. Lisäksi valmistuneet ovat saaneet sosiaalityön opinnoista vahvat vuorovaikutukselliset valmiudet sekä ongelmanratkaisukyvyt. Valtaosa vastaajista kokee hyötyvänsä nykyisessä työssänsä opinnoistaan saadusta teoreettisesta osaamisesta ja käytännön osaamisesta. Opintojen monipuolisuus ja joustavuus nousevat vastausten perusteella sosiaalityön opintojen positiivisiksi erityispiirteiksi. Todella tärkeää lienee se, että sosiaalityön koulutusohjelmasta valmistuneet kantavat ylpeänä ammattiaan. Kyselyn yhtenä tarkoituksena oli tuoda esiin sosiaalityön koulutuksen vahvuuksia ja toisaalta kehitystarpeita. Sosiaalityön vahvuuksien rinnalle kyselyssä nousee myös monia kehitettäviä teemoja. Esimerkiksi jatkuvat viittaukset käytännön ja teorian väliseen kuiluun on otettava huomioon. Toinen selkeästi erottuva, kehitettävissä oleva teema on puutteelliseksi mainittu opintojen ohjaus. Vastauksista löytyi useita viittauksia runsaamman ohjauksen tarpeellisuuteen, esimerkiksi gradun suhteen. Vastausten perusteella opintojen kehittämisessä olisi otettava huomioon myös vähäisiksi koetut juridiset opinnot sekä johtamisvalmiudet. Nämä edellä mainitut teemat nousivat esiin kyselymme monissa eri kohdissa, joten ihan sattumasta ei ole kysymys. Koimme kyselyn tekemisen mielenkiintoiseksi prosessiksi, jossa jouduimme myös itse pohtimaan sosiaalityön opintoihin liittyviä asioita. Vastauksia lukiessamme huomasimme, että olimme pitkälti nostaneet samoja näkökohtia omaan keskusteluumme kyselyä tehdessämme. On myös todettava, että käytännönopetuksemme aikana kokoontunut käytännön opetuksen kehittämisen työryhmä nosti kehittämisen kohteeksi paljolti samoja asioita. Saamiemme kokemusten perusteella sosiaalityön opintoja viedään juuri siihen suuntaan, mihin niitä kyselystä saamamme palautteen perusteella pitäisikin viedä.
LIITE 1. Kirje valmistuneille maistereille. 12 20.3.2008 KYSELY VUOSINA 2005 2007 SOSIAALITYÖN KOULUTUSOHJEL MASTA VALMISTUNEILLE Hyvä sosiaalityön koulutusohjelmasta valmistunut! Käsissäsi on tiedote kyselystä, johon toivomme sinun vastaavan. Sosiaalityön laitos pyrkii kehittämään opetusta ja opetusmenetelmiä. Siksi lähestymme nyt sinua, sosiaalityön laitokselta valmistunut maisteri. Vastauksesi ovat tärkeitä, koska nyt kerättävää tietoa hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Toivomme, että sinulla olisi kiinnostusta ja tarvittavaa aikaa lomakkeen täyttöön. Pyydämme sinua ystävällisesti täyttämään lomakkeen 9.4.2008 mennessä. Vastauksia käsitellään luottamuksellisesti. Tulosten raportointi puolestaan tapahtuu tilastollisesti siten, ettei yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa. Kyselyn tulokset julkaistaan keväällä 2008. Linkki kyselyyn löytyy osoitteesta: http://uri.fi/soskysely/ Kyselyssä on monivalintakysymyksiä, ja avoimia kysymyksiä. Kyselyn täyttämiseen menee aikaa noin 10 minuuttia. Vastaamalla annat arvokasta tietoa sosiaalityön laitoksen opetuksesta ja opetuksen laadukkuudesta. Mielipiteesi auttavat kehittämään sosiaalityön opetusta Lapin yliopistossa. Kyselyä koskeviin kysymyksiin vastaa tarvittaessa sosiaalityön lehtori Jukka Sankala. Hyvää kesän odotusta ja suuret kiitokset yhteistyöstä! Anneli Pohjola Jukka Sankala Sosiaalityön laitoksen johtaja Lehtori Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos laitos p. (016) 3412617 p. (016) 3412654 anneli.pohjola@ulapland.fi jukka.sankala@ulapland.fi
LIITE 2. Kyselylomake. 13
LIITE 3. Vastaukset. 14