Tulevaisuuden näkymiä ammatillisessa koulutuksessa Säädösmuutokset ammatillisessa koulutuksessa Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä 27.1.2015 Opetusneuvos Jukka Lehtinen
Oppilas- ja opiskeluhuoltolain toimeenpano Opintopolku.fi Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen kehittäminen: järjestäjäverkko ja järjestämisluvat Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten uudistaminen Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen ja toimeenpano Laadun-hallinnan vahvistaminen: järjestelmien itsearviointi Oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen kehittäminen Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Opiskelijavalintaan liittyvät muutokset
Rakennepoliittinen ohjelma Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Kilpailukyvyn heikkenemisessä ei kyse pelkästään suhteellisesta kustannustasosta vaan myös kyvystä sopeutua globaalitalouden ja teknologian muutoksiin: tarvitaan parempaa sopeutumiskykyä ja inhimillisten voimavarojen täysimääräistä hyödyntämistä edellyttää osaamistason kohottamista. Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta. VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta. Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Suomen kokonaistuotanto jäi vuonna 2013 karkeasti 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007. Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat etuudet ja palvelut. 3
Rakennepoliittinen ohjelma Julkiseen talouden hoitoon kohdistuvat toimet Tavoite Vaikutus kestävyysvajeeseen Kunnat 2 mrd - 1,0 % Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu + 0,5 % - 1,4 % Työllisyyttä, tuottavuutta ja talouden kasvua edistävät toimet Työurat ja työn tarjonta + 2 vuotta - 1,4 % Rakenteellinen työttömyys - 1 % - 0,3 % Koko talouden tuotantopotentiaali + 1,5 % - 0,6 % Yhteensä - 4,7 % 4
Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano OKM:n hallinnonalan toimet painottuvat työmarkkinoiden ja työurien kysymyksiin - erityisesti nuorten työllisyyttä ja työuran alkua sekä työurien katkoksia koskeviin toimenpiteisiin. Toimilla voidaan merkittävästi edistää työurien pidentämistä ja vaikuttaa työn tarjontaan sekä edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Rakennepoliittisessa ohjelmassa keskeisiä toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistus oppivelvollisuuden pidentäminen esiopetus velvoittavuus ja päivähoito-oikeuden rajaaminen korkeakoulujen hakijasuma muut kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen liittyvät toimet valtionhallinnon ja palvelurakenteiden kehittäminen. 5
Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta koskevat valmistelut Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkon uudistaminen HE eduskunnalle 4.12., järjestämislupien haku 10/ 2015 mennessä, päätökset keväällä /2016 järjestämisluvat voimassa vuoden 2017 alusta Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä lukiokoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen HE eduskunnalle 4.12., uudistus voimaan 1.1.2017 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen HE vahvistettu ja lainsäädäntö voimaan 1.8.2015 Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen HE eduskunnalle 4.12. Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus HE eduskunnalle 4.12. Lukiokoulutuksen tavoitteita ja tuntijako koskeva uudistus, 13.11.2014 valtioneuvoston päätös 6
Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistaminen Rahoitus muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi Käyttöön otetaan rahoitusindeksi Rahoitus muodostuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista Rahoitusosuuksien keskinäiset painoarvot ja niissä huomioitavat suoritteet vaihtelevat eri koulutusmuodoissa Rahoitus perustuu pääsääntöisesti varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna toteutuneisiin suoritteisiin tai edeltävinä kolmena vuonna toteutuneiden suoritteiden keskiarvoon (esim. vuoden 2021 rahoitus vuosien 2017, 2018, 2019) Lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen voidaan myöntää perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajalta, tutkinnon suorittaneista 2 vuoden ajalta, lisätään säädökset opiskelijan oikeudesta ilmoittautua poissaolevaksi Uuteen malliin siirrytään asteittain alkaen vuodesta 2017, aluksi perusrahoitus suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä ammatillisessa peruskoulutuksessa 2021 ja muissa koulutusmuodoissa 2020 7
Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen uudistaminen Perusrahoitus 49,9% opiskelijavuodet ammatillisessa perustutkinnossa ja valmistavassa koulutuksessa (järjestämisluvan opiskelijamäärään asti)* erityisopiskelijoiden lisärahoitus valmentavan koulutuksen opiskelijavuodet Suoritusrahoitus 44,1% tutkinnot* tutkinnon ja koulutuksen osat (ammatillinen perustutkinto ja valmistava koulutus)* erityisopiskelijoiden lisärahoitus vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus valmentava koulutus Vaikuttavuusrahoitus 6% opiskelijan hyvinvointi- ja työelämäpalaute tulosmittari opintojen keskeyttämisen vähentäminen *painotetaan rahoituskertoimilla 8
Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen uudistaminen Perusrahoitus 49,9 % (perustutkinnot) tai 35% (lisäkoulutus) opiskelijavuodet (tehollinen oppisopimusaika) erityisopiskelijoiden lisärahoitus vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus (lisäkoulutus) Suoritusrahoitus 45,1% (perustutkinnot) tai 60% (lisäkoulutus) tutkinnot tutkinnon osat* erityisopiskelijoiden lisärahoitus vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus Vaikuttavuusrahoitus 5% opiskelijan hyvinvointi- ja työelämäpalaute työllistyminen keskeyttämisen vähentäminen *painotetaan tutkinnonosakertoimilla 9
Oppilaitosmuotoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistaminen Perusrahoitus 35% opiskelijavuodet (tehollinen opiskeluaika kuten nykyisin)* erityisopiskelijoiden lisärahoitus vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus Suoritusrahoitus 61% tutkinnot* tutkinnon osat* ** erityisopiskelijoiden lisärahoitus vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus Vaikuttavuusrahoitus 4% opiskelijan hyvinvointi- ja työelämäpalaute keskeyttämisen vähentäminen * painotetaan rahoituskertoimilla ** painotetaan tutkinnonosakertoimilla 10
Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje sekä koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta, ohjaus, säätely ja budjettirakenne samoin nykyisen mallin mukaisesti Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien, vapaan sivistystyön osalta arvioidaan taloudelliset edellytykset Kansliapäällikkö Lehikoisen ohjausryhmä ohjaa toisen asteen ja vstuudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa 11
Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko Järjestäjäverkko muodostuu monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Koulutuksen järjestäjä voi lupiensa puitteissa kohdentaa koulutusta joustavasti koulutustarpeen mukaisesti. Lukiokoulutus Tavoitteena on elinvoimainen ja monipuolinen lukiokoulutuksen järjestäjäverkko. Koulutuksen järjestäjät voivat palvella myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa tai muuta koulutustarvetta. Järjestäjäverkon muodostamisessa ja järjestämislupaa myönnettäessä otetaan huomioon myös alueen aineenopetukseen, aikuisten lukio- ja perusopetukseen, jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet. Vapaa sivistystyö Tavoitteena on elinvoimainen ja vahva ylläpitäjäverkko. Lupia arvioitaessa (taloudelliset edellytykset) otetaan huomioon ylläpitäjän koko toiminta, mukaan lukien tutkintoon johtava koulutus. Lisäksi huomioidaan arvo- tai aatetausta ja muu koulutustehtävän tuoma erityisyys sekä syrjäytymistä ehkäisevät työ. 12
Yleiset periaatteet 1(2) Turvataan opiskelijoiden jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus Verkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä ja ylläpitäjistä, jotka palvelevat laajaa aluetta, väestöpohjaa, toimialaa tai muuta koulutustarvetta, selkeä työnjako alueella Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten määrä jää koulutuksen järjestäjän/ylläpitäjän päätettäväksi. Turvataan koulutustarjonta myös ruotsiksi Keskeiset periaatteet ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus 13
Yleiset periaatteet 2(2) Saavutettavuus toteutetaan siten, että nuorilla tasapuoliset mahdollisuudet hakeutua joko lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen, edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta Järjestäjällä/ylläpitäjällä oltava taloudelliset edellytykset toteuttaa koulutus laadukkaasti ja tuloksellisesti, vakavaraisuus Järjestäjällä oltava koulutustehtävän edellyttämä vahva osaaminen, henkilöstö, toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja välineet ja yhteistyösuhteet Päätös järjestämisluvasta perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin ja kokonaisharkintaan 14
Kriteerit: ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus Ammatilliset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset Koko toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja laadunhallinnan menettelyt miten varmistetaan koulutuksen korkea laatu miten varmistetaan opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu 15
Kriteerit: ammatillinen aikuiskoulutus Aikuiskoulutustehtävän harkinnassa: Osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä ja henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen määrä, näyttötutkintojen järjestämisen ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisen laatu Toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen Osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa, oppisopimuskoulutustehtävä Kokemus oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja oppisopimusten määrä Otetaan huomioon nuorten mahdollisuudet opiskella oppisopimuskoulutuksessa ja joustavat opintopolut oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen välillä 16
Koulutuksen järjestämislupa Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää hakemuksesta koulutuksen järjestämisluvan. Kaikkien lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupaa hakevien edellytykset luvan saamiselle arvioidaan ministeriön käynnistämällä haulla vuosien 2015 ja 2016 aikana. Vapaan sivistystyön ylläpitäjien taloudelliset edellytykset arvioidaan samassa aikataulussa. Ennen koulutuksen järjestäjärakennetta koskevaa päätöksentekoa sille haetaan hallituksen esityksen mukaisesti mahdollisimman kattava yhteiskunnallinen tavoitetila. 17
Rakenneuudistuksen säästöt 1(2) Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti rakenneuudistuksen säästötavoitteena on 260 miljoonaa euroa. Järjestäjäverkkoon liittyvien uudistusten arvioidaan tuovan 69 miljoonan euron säästöt. Rahoitusuudistuksella ja rahoituksen uudelleen kohdentamisella arvioidaan saavutettavan säästöjä yhteensä 191 miljoonaa euroa. 18
Rakenneuudistuksen säästöt 2(2) Lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen opintoaikojen rajaaminen kolmeen vuoteen > 56 milj. euroa Koulutusprosessien ja osaamisen tunnustamisen tehostaminen > 78 milj. euroa Henkilökohtaistamisen tehostamisesta saatava opintoaikojen lyheneminen > noin 9 milj. euroa Lukion aineopintojen kohderyhmän rajaamisesta ja erityisen koulutustehtävän rahoituksen puolittaminen > noin 8 milj. euroa Muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen rahoituksesta luopuminen (sis. erikoisoppilaitosten siirtymisen osaksi ammatillista lisäkoulutusta) > noin 33 milj. euroa Järjestäjäverkkoon liittyvät uudistukset > 69 miljoonaa euroa Työelämän palvelutehtävän avustukset poistetaan vuoden 2015 alusta > 6,5 miljoonaa euroa 19
Lukion, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rakenne ja rahoitus - prosessi 08-09/2014 Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ja kriteerit 10/2014 HE-luonnokset (rakenteellinen kehittäminen ja rahoituksen uudistaminen) 09-11/2014 Käynnistystilaisuus ja aluetilaisuudet 12/2014 HE:t annetaan 1-3/2015 Lakimuutokset vahvistettu 01/2015 OKM:n ohje järjestämislupien hakemisesta 09/2015 Järjestämislupahakemukset 01-04/2016 Päätökset järjestämisluvista 01/2017 Uudet järjestämisluvat ja rahoitusjärjestelmä voimaan 20
Koulutuksen järjestämis- ja ylläpitämisluvat, 2014 Järjestämis- /ylläpitämislupia 1.1.2014 Kunta Kuntayhtymä Yksityinen Valtio Lukiokoulutus 1 283 231 5 36 3 Ammatillinen peruskoulutus 2 131 11 35 84 1 Ammatillinen aikuiskoulutus 174 12 34 128 Oppisopimuskoulutus 154 12 35 106 1 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 26 26 Kansalaisopistot 187 160 2 25 Kansanopistot 79 2 5 72 Opintokeskukset 11 11 Kesäyliopistot 20 1 4 15 Liikunnan koulutuskeskukset 14 1 13 1 Lukuun 283 sisältyy lisäksi seitsemän yliopiston normaalikoulua, joissa myös järjestetään lukiokoulutusta. 2 Valtio järjestää Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. 21
Lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjät, koon mukaan Toiminnan laajuus 1 alle 100 100-500 501-1000 1001-2500 2501-3000 3001-4000 4001-5000 yli 5000 Lukio opiskelijamäärä Ammatill. peruskoulutus järjestämisluvan opiskelijamäärä, 2014 Ammatill. aikuiskoulutus opiskelijatyövuodet Oppisopimuskoulutus 2 laskennalliset oppisopimukset 94 146 21 14 1 1 3 2 42 33 15 19 6 4 4 8 88 52 2 22 34 13 7 2 1 Eivät sisällä nuorisotakuun määräaikaisia opiskelijamäärälisäyksiä 2 Yhteensä 80 järjestämisluvan haltijalla ei lainkaan oppisopimustoimintaa 22
Lukion, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnot Opiskelijat ja tutkinnot 2011 2012 2013 arvio 2014 arvio Lukiokoulutus uudet opiskelijat 36 790 38 000 35 500 38 000 suoritetut ylioppilastutkinnot 32 810 31 595 31 700 33 000 Opiskelijamäärä 1 106 320 105 000 104 000 102 000 Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitos) uudet opiskelijat 61 000 61 430 63 000 63 500 suoritetut tutkinnot 40 160 41 810 42 900 44 100 opiskelijamäärä 3 150 560 150 300 150 470 150 240 Ammatillinen peruskoulutus (oppisopimus)4) uudet opiskelijat 8 438 7 900 8 500 8 900 suoritetut tutkinnot 5 985 6 000 6 200 6 400 opiskelijamäärä3) 23 378 23 200 23 900 24 600 Ammatillinen aikuiskoulutus5) uudet opiskelijat 31 801 32 800 26 000 27 000 suoritetut tutkinnot 16 153 16 700 15 400 15 600 opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa 35 190 36 200 35 700 35 100 koulutuksessa opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa 33 356 33 400 27 000 28 500 1) Sisältää sekä nuorten että aikuisten lukiokoulutuksen opiskelijat 3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 4) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon johtavana koulutuksena. 5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Lähde: Tilastokeskus 2014, TAE 2015 23
Ammatillisen koulutuksen laatustrategia Toteutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien itsearviointi keväällä 2015. Tavoitteena saada kattava kuva laadunhallinnan tilasta tukea koulutuksen järjestäjiä laadunhallinnan kehittämisessä. Itsearvioinnin luotettavuus validoidaan ulkopuolisen tahon toimesta. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään tausta-aineistona toisen asteen koulutuksen rakenteellisen uudistamisen ohjelmassa: Itsearvioinnilla ei ole suoraa yhteyttä koulutuksen järjestämislupien myöntämiseen. 24
Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa
Lue lisää http://www.minedu.fi/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/hankk eet/toisen_asteen_rakenneuudistus/index.html