Maastotietojen avaamisen ensimmäisen vuoden vaikuttavuus

Maastotietojen avaamisen ensimmäisen vuoden vaikuttavuus Tutkimuksen Menetelmä avoimen maastotiedon vaikuttavuuden arvioimiseksi osaraportti 19.12.2013 Aalto-yliopisto, Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusryhmä Jaana Mäkelä, Paula Ahonen-Rainio ja Kirsi Virrantaus

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maastotietojen käyttäjien haastattelut... 4 2.1 Maastotietojen käyttö avaamisen jälkeen... 4 2.2 Uuden käytön syntyminen... 4 2.3 Käyttöä edistävät avaamisen osatekijät... 5 2.4 Avaamisen vaikutukset vastaavien muiden aineistojen käyttöön... 5 3 Kysely maastotietojen lataajille... 6 3.1 Kyselyn sisältö, suorittaminen ja vastausten saanto... 6 3.2 Maastotietojen lataamisen tarkoitus ammattikäyttäjät... 6 3.3 Maastotietojen käyttötapa ammattikäyttäjät... 8 3.4 Maastotietojen lataamisen tarkoitus yksityishenkilöt... 10 3.5 Maastotietojen käyttötapa yksityishenkilöt... 11 3.6 Maastotietojen käyttö ennen ja jälkeen avaamisen... 12 3.7 Maastotietojen käyttöä edistävät avaamisen tekijät... 14 3.8 Maastotietojen käytöstä saatavat hyödyt... 15 4 Maastotietojen aiempien ja uusien käyttäjien vertailua... 21 4.1 Julkishallinto... 22 4.2 Pienet ja keskisuuret yritykset... 23 4.3 Suuret yritykset... 25 5 Avoimen datan latausmäärät... 27 6 Yhteenveto ja johtopäätökset... 30 2

1 Johdanto Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa monipuolista tietoa siitä, mitä vaikutuksia Maanmittauslaitoksen maastotietojen avaaminen 1.5.2012 on tuonut julkishallinnon organisaatioille, yrityksille ja kansalaisille. Tutkimuksessa haastateltiin maastotiedon käyttäjäorganisaatioita sekä toteutettiin verkkokysely maastotietojen lataajille. Näiden avulla kerättiin tietoa avoimen maastotiedon käytöstä, käytön tuomista hyödyistä sekä tärkeimmistä tietojen avaamisen osatekijöistä. Kerätyn tiedon avulla pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Missä käyttäjäryhmissä ja millä tavalla maastotietojen käyttö on lisääntynyt avaamisen jälkeen? Mitä uutta käyttöä avaaminen on synnyttänyt? Mitkä ovat ne avaamisen osatekijät, jotka ovat edistäneet maastotietojen käyttöä? Jos maastotietojen käyttö ei ole muuttunut tietojen avaamisen jälkeen, mitkä ovat syyt siihen, ettei muutosta ole tapahtunut? Maanmittauslaitokselta saatiin tätä tutkimusta varten tilastotietoa maastotietojen avaamisen jälkeen tapahtuneista maastotietojen latausmääristä. Saatujen tietojen avulla analysoitiin maastotietoteemoittain latausmääriä ja niiden muutoksia vuosina 2012 ja 2013. 3

2 Maastotietojen käyttäjien haastattelut Keväällä 2013 haastateltiin 23 maastotietoja käyttävää julkishallinnon organisaatiota (N=12), yritystä (N=8) sekä yksityishenkilöä (N=3). Lista haastatelluista käyttäjistä on liitteessä 1. Haastatellut yksityishenkilöt edustivat retkeilijöitä, suunnistajia ja partiolaisia. 2.1 Maastotietojen käyttö avaamisen jälkeen Maastotietojen käyttö on lisääntynyt avaamisen jälkeen kaikissa haastatelluissa käyttäjäryhmissä. Maastotietojen käyttö on lisääntynyt joka toisessa julkishallinnon organisaatiossa (6/12) ja yrityksessä (4/8) ja kaikissa haastatelluissa kansalaisryhmissä (3/3). Julkishallinnon organisaatiot ovat lisänneet karttatasoja omiin palveluihin sekä maastokarttojen käyttöä analyysien ja suunnitelmien pohjakarttoina. Ympäristöpuolella laserkeilausaineiston käyttö on lisääntynyt. Yritykset kehittävät maastotietoihin perustuvia uusia tuotteita tai hyödyntävät aikaisempaa enemmän ilmakuvia ja korkeusmalleja suunnittelutyössä. Kansalaisryhmät kuten retkeilijät ja partiolaiset tulostavat itselleen ja eri tapahtumiin osallistuville henkilöille maastokarttoja. Viidessä julkishallinnon organisaatiossa kolmessa yrityksessä maastotietojen käyttö ei ole lisääntynyt, koska maastotiedot ovat olleet jo aikaisemmin pitkään käytössä. Esimerkiksi yliopistot ovat saaneet maastotiedot Paituli-palvelun kautta opetus- ja tutkimuskäyttöön. Kolmessa yrityksessä maastotietojen käyttö ei ole lisääntynyt. Yhtenä syynä yritysten muuttumattomaan käyttöön on, että yritys ostaa kokonaispalvelun kaupalliselta toimittajalta. Kokonaispalvelun toimittaja hankkii maastotiedot palveluun, eikä tietojen avaaminen näy välittömästi asiakkaille. Muita syitä ovat, ettei yrityksellä ole vielä valmiutta rajapintapalveluiden käyttöön tai ettei nykyinen Maanmittauslaitoksen tarjoama rajapintapalvelu toimi 24/7 periaatteella, mikä on välttämätön edellytys joillekin käyttäjille. Haastatteluissa tuli esille, että muutospotentiaalia on vielä paljon puolitoista vuotta avaamisen jälkeen. Mitä isompi tietojärjestelmä käyttäjällä on, sitä enemmän muutokset vaativat aikaa. Lähes kaikki haastatellut käyttäjät ovat tehneet kokeiluja tai aikovat tehdä niitä selvittääkseen, mitä uusia mahdollisuuksia avoin tieto voisi tarjota. Mutta vielä tuloksia ei ole nähtävissä. Kansalaisryhmien edustajien mukaan käyttö on lisääntynyt vasta vähän, mikä johtuu osittain tiedon ja osaamisen puutteesta. 2.2 Uuden käytön syntyminen Lähes kaikissa haastatelluissa käyttäjäorganisaatioissa ja kansalaisryhmissä on avaamisen myötä syntynyt uutta maastotietojen käyttöä. Uutta käyttöä on syntynyt kahdeksassa julkishallinnon organisaatiossa (8/12). Uutta käyttöä on syntynyt sekä organisaation sisäisessä käytössä että asiakkaille tarjottavissa palveluissa. Tietojen helppo saatavuus lisää tutkimuskäyttöä esimerkiksi ympäristön tutkimuksessa. Avaaminen on myös yleisesti lisännyt ajantasaisen aineiston käyttöä sen sijaan että sinniteltäisiin pitkään kerran ostettujen maastotietojen kanssa, vaikka ne olisivat osin vanhentuneita. Taustakarttoja, nimistöä ja ilmakuvia käytetään rajapintapalveluiden kautta. Laserkeilausaineistoa käytetään huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Tätä edistävät Maanmittauslaitoksen palvelu aineiston lataamiseksi sekä Karttapullautin-sovellus tiedon käsittelyyn ja esittämiseen. Maastotietojen käyttö yhteistyöhankkeissa kuten yksityisten konsulttien kanssa tehtävissä hankkeissa on helpottunut, koska käyttöoikeussopimusneuvotteluja ei enää tarvita. Asiakkaille tarjottaviin palveluihin on lisätty maastotietoja, kuten ilmakuvat, Maanmittauslaitoksen rajapintapalvelun kautta. 4

Neljässä yrityksessä (4/8) on syntynyt uutta maastotietojen käyttöä tietojen avaamisen jälkeen. Neljältä yritykseltä ei saatu asiasta selvää vastausta. Myös yrityksissä uutta ilmakuvien käyttöä on syntynyt rajapintapalveluiden kautta. Yleisesti yrityksen edustajat olivat sitä mieltä, että potentiaalia uuteen maastotietojen käyttöön on ja mahdollisuuksia tähän selvitetään. Kaikki kolme kansalaisryhmän edustajaa kertoivat, että uutta maastotietojen käyttöä on syntynyt. Suunnistajat ja retkeilijät tuottavat laserkeilausaineistosta itselleen suunnistuskarttoja ja retkeilykarttoja Karttapullautin-sovelluksen avulla. Maastotietokannan erillisten teemojen yhdistely mahdollistaa esimerkiksi uudenlaisten karttatehtävien suunnittelun partiotaitokisoihin. 2.3 Käyttöä edistävät avaamisen osatekijät Haastateltavilta kysyttiin, mitkä maastotietojen avaamisen osatekijät ovat edistäneet tietojen käyttöä. Yritykset korostivat tietojen maksuttomuutta ja rajapintapalveluja. Yrityksistä seitsemän (7/8) mainitsi rajapintapalvelut, viisi (5/7) tietojen maksuttomuuden, kaksi (2/7) latauspalvelun ja yksi käyttöehtojen helppouden. Tietojen saanti maksutta tuo yrityksille suuren taloudellisen hyödyn. Julkishallinnon organisaatioille ratkaisevaa ovat rajapintapalvelut (5/12) ja käyttöehtojen helppous (4/12). Maastotietojen avoimet käyttöehdot mahdollistavat taloudellisesti ja juridisesti tietojen helpon jakamisen yhteistyökumppaneille sekä käytön erilaisissa julkaisuissa ja karttatuotteissa. Kolme julkishallinnon organisaatiota (3/12) mainitsi latauspalvelun ja yksi tietojen maksuttomuuden tärkeänä avaamisen osatekijänä. Sekä julkishallinnon että yritysten edustajat toivat esille, että maastotietojen liittäminen erilaisiin katselupalveluihin ja sovelluksiin rajapintapalvelujen kautta on nyt helppoa ja nopeaa. Latauspalvelun avulla on helppo nähdä, mitä aineistoja on tarjolla ja ladata aineistot omaan käyttöön. Kansalaisryhmien edustajat mainitsivat tietojen maksuttomuuden ja latauspalvelun (1/3) osatekijöinä, jotka ovat eniten edistäneet maastotietojen käyttöä. Samalla esille tuli, että avoimet käyttöehdot selkeyttävät maastotietojen käyttöä, kun epävarmuus tekijänoikeuden kunnioittamisesta karttojen tulostuksessa ja kopioinnissa poistuu. 2.4 Avaamisen vaikutukset vastaavien muiden aineistojen käyttöön Haastateltavilta kysyttiin, onko avaaminen vaikuttanut jonkin vastaavan (ulkomaisen ja/tai kaupallisen) paikkatietoaineiston käyttöön lisäävästi tai pienentävästi? Pääosin mitään vaikutusta ei ole ollut, ja esimerkiksi kaupallisia paikkatietotuotteita käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietojen rinnalla. Muutama organisaatio on luopunut kaupallisten aineistojen käytöstä tai harkitsee tulevaisuudessa niistä luopumista. 5

3 Kysely maastotietojen lataajille 3.1 Kyselyn sisältö, suorittaminen ja vastausten saanto Kaikille niille henkilöille, jotka olivat ladanneet maastotietoja 1.5.2012 jälkeen, lähetettiin 18.9.2013 Maanmittauslaitoksesta sähköpostina pyyntö vastata verkossa kyselyyn avoimen maastotiedon käytöstä. Pyyntö lähetettiin noin 23 000 sähköpostiosoitteeseen. Kyselyyn vastasi 3 711 henkilöä (16 %). Kuvassa 1 on esitetty vastaajien määrä käyttäjäryhmittäin. Kyselyyn vastanneiden lukumäärä käyttäjäryhmittäin 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Julkishallinnon edustajana 373 Pienen tai keskisuuren yrityksen edustajana 574 Suuren yrityksen edustajana 205 Yksityishenkilönä 2559 Vastaajia (lkm) Kuva 1. Kysymys: Missä roolissa vastaatte kyselyyn? Vastaajien lukumäärä käyttäjäryhmittäin. Kysely käsitti yhdeksän kysymystä, joista seitsemän oli monivalintakysymyksiä ja kaksi avoimia kysymyksiä. Maastotietojen hyötyjä kysyttiin avoimella kysymyksellä, koska tutkimuksessa haluttiin saada selville kaikki mahdolliset käyttäjien kokemat hyödyt. Monivalintakysymyksistä viiteen liittyi mahdollisuus antaa täsmentävä tekstivastaus. Seuraavassa maastotietojen ammattikäyttäjien, eli julkishallinnon ja yritysten edustajien, ja yksityishenkilöiden vastauksia tarkastellaan erikseen, koska näiden kahden ryhmän maastotietojen lataamisen tarkoitukset ja käyttötavat poikkeavat selkeästi toisistaan. 3.2 Maastotietojen lataamisen tarkoitus ammattikäyttäjät Vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi tai useampi tarkoitus, johon he ovat ladanneet maastotietoja. Keskimäärin ammattikäyttäjät ilmoittivat 1,5 lataamisen tarkoitusta/vastaaja. Käyttäjäryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja. Kuvassa 2 on esitetty aineistojen lataamisen tarkoitus käyttäjäryhmittäin lukumäärinä. Kun lukumäärät suhteutetaan käyttäjäryhmän kokoon, saadaan tieto kuinka monta prosenttia käyttäjäryhmän edustajista on ladannut tietoja ko. tarkoituksessa. Tämä on esitetty kuvassa 2. 6

Ammattikäyttäjät Maastotietojen lataamisen tarkoitus -% vastaajista Julkishallinnon edustaja (N=373) Pienen tai keskisuuren yrityksen edustaja (N=574) Suuren yrityksen edustaja (N=205) 10 51 20 39 30 9 8 59 9 24 31 21 8 62 6 22 20 29 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Strateginen päätöksenteko Operatiivinen toiminta Opetus /opiskelu Tutkimus Kokeilu Muu tarkoitus Kuva 2. Kysymys: Mihin tarkoitukseen olette ladanneet maastotietoja? Maastotietojen lataamisen tarkoitusten prosenttiosuudet vastaajista käyttäjäryhmittäin. Kuvassa 3 on esitetty maastotietojen lataamisen eri käyttötarkoitusten prosenttiosuudet kaikista ilmoitetuista käyttötarkoituksista käyttäjäryhmittäin. Ammattikäyttäjät Maastotietojen lataamisen tarkoitus -% vastauksista 0 20 40 60 80 100 Julkishallinnon edustaja (591 vastausta) 6 32 13 24 19 6 Pienen tai keskisuuren yrityksen edustaja (866 vastausta) 5 39 6 16 21 13 Suuren yrityksen edustaja (301 vastausta) 5 42 4 15 13 20 Strateginen päätöksenteko Operatiivinen toiminta Opetus /opiskelu Tutkimus Kokeilu Muu tarkoitus Kuva 3. Kysymys: Mihin tarkoitukseen olette ladanneet maastotietoja? Maastotietojen lataamisen tarkoitusten prosenttiosuudet vastauksista käyttäjäryhmittäin. 7

Kaikissa kolmessa käyttäjäryhmässä yleisin lataamisen tarkoitus on maastotietojen käyttö operatiivisessa toiminnassa. Julkishallinnossa toiseksi yleisin käyttötarkoitus on tutkimus, jonka ilmoitti 24 % vastaajista ja kolmanneksi yleisin maastotietojen kokeilu (19 % vastaajista). Tutkimustarkoituksen osuus selittynee sillä, että osa julkishallinnon vastaajista edustaa yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (Pk-yritykset) toiseksi yleisin lataamisen tarkoitus on kokeilu (21 % vastaajista) ja suurilla yrityksillä muu tarkoitus (20 % vastaajista). Kun tarkastellaan vastaajakohtaista tietoa, kokeilun ilmoitti lataamisen tarkoitukseksi 30 % sekä julkishallinnon että Pk-yritysten edustajista ja 20 % suurten yritysten edustajista. Pk-yritysten edustajista 10 % on ladannut maastotietoja vain kokeilutarkoituksessa. Julkishallinnon edustajista vastaava osuus on 5 % ja suurten yritysten edustajista vain 2 %. Kokeilun lisäksi yhteen muuhun tarkoitukseen tietoja on ladannut sekä julkishallinnon että Pk-yritysten edustajista noin 15 % ja suurten yritysten edustajista noin 10 %. Pääasiassa tämä toinen tarkoitus on ollut operatiivinen käyttö. Neljään tai useampaan tarkoitukseen on ladannut tietoja vain muutama prosentti käyttäjistä. Koska kyselyssä esitetyt vaihtoehdot kuvaavat maastotietojen käyttötarkoitusta hyvin yleisellä tasolla, ovat monet vastaajat tarkentaneet käyttötarkoitusta vaihtoehdossa Muu tarkoitus. Muita tarkoituksia, joihin julkishallinnon vastaajat (N=33) lataavat maastotietoja ovat esimerkiksi suunnittelukäyttö (7 mainintaa), mittaus ja kartoitustehtävät (2) ja oman osaamisen parantaminen asiakaspalvelussa (2). Pk-yritysten edustajat (N=118) mainitsivat muiksi tarkoituksiksi esimerkiksi suunnittelun (24 mainintaa), ohjelmistokehityksen (7), arkkitehtisuunnittelun (5), luontoselvitykset (4), mainonnan ja markkinoinnin (4) sekä työkäytön (12). Suurten yritysten vastaajista (N=60) 30 mainitsi muuksi tarkoitukseksi suunnittelukäytön. 3.3 Maastotietojen käyttötapa ammattikäyttäjät Maastotietojen lataajilta kysyttiin myös maastotietojen käyttötapaa. Vastaajat saivat valita yhden tai useamman käyttötavan. Kysymyksen avulla haluttiin saada selville, kuinka paljon maastotietoja käytetään tausta- tai paikannuskarttana, laskennan ja analyysien lähtötietoina tai erilaisten tuotteiden ja palvelujen lähtötietoina. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty maastotietojen käyttötavat käyttäjäryhmittäin. 8

Ammattikäyttäjät Maastotietojen käyttötapa -% vastauksista 0 20 40 60 80 100 Julkishallinnon edustaja (546 vastausta) 55 27 11 7 Pienen tai keskisuuren yrityksen edustaja (837 vastausta) 46 20 29 5 Suuren yrityksen edustaja (366 vastausta) 44 27 26 4 Omassa toiminnassa tausta- tai paikannuskarttana Omassa toiminnassa laskennan ja analyysien lähtötietona Tiedoista jalostetaan asiakastuotteita tai -palveluja Muu käyttö Kuva 4. Kysymys: Miten käytätte maastotietoja? Maastotietojen eri käyttötapojen prosenttiosuudet vastauksista käyttäjäryhmittäin. Ammattikäyttäjät Maastotietojen käyttötapa -% kyselyyn vastaajista 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Julkishallinnon edustaja (N=373) 80 40 16 10 Pienen tai keskisuuren yrityksen edustaja (N=574) 68 29 42 7 Suuren yrityksen edustaja (N=205) 78 48 46 7 Omassa toiminnassa tausta- tai paikannuskarttana Omassa toiminnassa laskennan ja analyysien lähtötietona Tiedoista jalostetaan asiakastuotteita tai -palveluja Muu käyttö Kuva 5. Kysymys: Miten käytätte maastotietoja? Maastotietojen eri käyttötapojen prosenttiosuudet vastaajista käyttäjäryhmittäin 9

Kuvasta 4 nähdään, että suuri osa kaikkien kolmen käyttäjäryhmän edustajista käyttää maastotietoja tausta- tai paikannuskarttana. Vastausten perusteella yli neljäsosa yrityksistä jalostaa maastotiedoista asiakastuotteita ja palveluja. Suurten yritysten edustajista ja julkishallinnon edustajista 27 % käyttää maastotietoja laskennan ja analyysien lähtötietona. Vastaajien kuvaukset maastotietojen muusta käytöstä kuin annetuista vaihtoehdoista ovat hyvin samanlaiset kuin kuvaukset maastotietojen lataamisen muusta tarkoituksesta, joskin käyttötapoja on kuvattu hieman tarkemmin kuin lataamisen tarkoituksia. Julkishallinnon edustajien (N=36) vastauksissa painottuu opetuskäyttö (11 vastausta). Pk-yritysten (N=43) vastauksissa eniten mainintoja on maastotietojen kokeilusta (7 vastausta). Suurten yritysten edustajien (N=14) vastauksissa mainittiin useimmin suunnittelukäyttö (6 vastausta). 3.4 Maastotietojen lataamisen tarkoitus yksityishenkilöt Myös yksityishenkilöitä pyydettiin valitsemaan yksi tai useampi tarkoitus, johon he ovat ladanneet maastotietoja. Kuvassa 6 on esitetty aineistojen lataamisen tarkoitus lukumäärinä ja kuvassa 7 vastaavasti prosenttiosuuksina kaikista yksityishenkilöiden vastauksista. Yksityishenkilöt Maastotietojen lataamisen tarkoitus - vastausten lkm Yksityishenkilö (N=2559) 31 216 329 261 1353 1218 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Strateginen päätöksenteko Operatiivinen toiminta Opetus /opiskelu Tutkimus Kokeilu Muu tarkoitus Kuva 6. Kysymys: Mihin tarkoitukseen olette ladanneet maastotietoja? Maastotietojen lataamisen tarkoitukset vastausten lukumäärinä. 10

Yksityishenkilöt (%) Maastotietojen lataamisen tarkoitus 0 20 40 60 80 100 Yksityishenkilö (3408 vastausta) 1 6 9 8 40 36 Strateginen päätöksenteko Operatiivinen toiminta Opetus /opiskelu Tutkimus Kokeilu Muu tarkoitus Kuva 7. Kysymys: Mihin tarkoitukseen olette ladanneet maastotietoja? Maastotietojen lataamisen tarkoitukset prosenttiosuuksina vastauksista. Yksityishenkilöt ovat ladanneet maastotietoja kokeilutarkoituksiin (40 % vastauksista) ja muuhun kuin kyselyssä vaihtoehtoina oleviin tarkoituksiin (36 % vastauksista). Yksityishenkilöiden (N=1218) avoimista vastauksista, joissa kuvataan maastotietojen lataamisen muita tarkoituksia, voitiin luokitella 73 % erilaisiin ryhmiin. Luokitelluista vastauksista 57 % kohdistuu vapaa-ajan harrastuksiin, ulkoiluun ja urheiluun: retkeily (11 %), suunnistus (7 %), suunnistuskartan valmistus (8 %), harrastuskäyttö (8 %), metsästys (6 %), maastossa liikkuminen (2 %), luonnossa liikkuminen (2 %), metsässä liikkuminen (1 %), ulkoilu (1 %), urheilu (1 %), partiotoiminta (1 %), vaelluskäyttö (3 %), vapaa-ajankäyttö (3 %), kalastus (1 %), melontaretken kartat (1 %) ja geokätköily (1 %). Marjastus ja sienestys mainitaan retkeilyn sekä luonnossa ja metsässä liikkumisen yhteydessä. Muita noin yhden prosentin suuruisia ryhmiä ovat mittaus ja kartoitus, metsänhoito, metsätalouden tarpeet, navigointi, rakennussuunnittelu ja rakentaminen, sukututkimus sekä tontin rajojen selvittäminen ja osto. 3.5 Maastotietojen käyttötapa yksityishenkilöt Myös yksityishenkilöiltä kysyttiin maastotietojen käyttötapaa. Kuvassa 8 on esitetty käyttötavat prosenttiosuuksina vastauksista ja kuvassa 9 prosenttisuuksina kyselyyn vastaajista. Yksityishenkilöt Maastotietojen käyttötapa -% vastauksista 0 20 40 60 80 100 Yksityishenkilö (2853 vastausta) 67 7 3 22 Omassa toiminnassa tausta- tai paikannuskarttana Omassa toiminnassa laskennan ja analyysien lähtötietona Tiedoista jalostetaan asiakastuotteita tai -palveluja Muu käyttö Kuva 8. Kysymys: Miten käytätte maastotietoja? Maastotietojen käyttötavat prosenttiosuuksina vastauksista. 11

Yksityiskäyttäjät Maastotietojen käyttötapa -% kyselyyn vastaajista Yksityishenkilö (N=2559) 75 8 4 25 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Omassa toiminnassa tausta- tai paikannuskarttana Omassa toiminnassa laskennan ja analyysien lähtötietona Tiedoista jalostetaan asiakastuotteita tai -palveluja Muu käyttö Kuva 9. Kysymys: Miten käytätte maastotietoja? Maastotietojen eri käyttötapojen prosenttiosuudet. Selkeästi suurin (75 % vastaajista) käyttötapa on maastotietojen käyttö tausta- ja paikannuskarttana. Toiseksi suurin käyttötapa on muu käyttö (25 %). Kuten maastotietojen lataamisen tarkoituksen kohdalla myös käyttötavan osalta yksityishenkilöt halusivat ilmoittaa tarkemman käyttötavan kuin mitä annetut vaihtoehdot mahdollistivat. Vastaajien (N= 636) kuvaukset maastotietojen muusta käytöstä kuin annetuista vaihtoehdoista ovat hyvin samanlaiset kuin kuvaukset maastotietojen lataamisen muusta tarkoituksesta. Maastotietoja käytetään eniten vapaa-ajan harrastuksissa, luonnossa liikkumisessa ja urheilussa. 3.6 Maastotietojen käyttö ennen ja jälkeen avaamisen Maastotietojen lataajilta kysyttiin, ovatko he käyttäneet Maanmittauslaitoksen maastotietoja ennen niiden avaamista 1.5.2012. Kuvassa 10 on esitetty vastausten jakautuminen käyttäjäryhmittäin. Maastotietojen käyttö ennen niiden avaamista -% osuus vastauksista 0 20 40 60 80 100 Julkishallinnon edustaja (N=373) 73 27 Pienen tai keskisuuren yrityksen edustaja (N=574) 59 41 Suuren yrityksen edustaja (N=205) 75 25 Yksityishenkilö (N=2559) 40 60 Kyllä Ei Kuva 10. Kysymys: Oletteko käyttäneet Maanmittauslaitoksen maastotietoja (muuten kuin paperikarttoina) ennen niiden avaamista 1.5.2012? Vastaukset käyttäjäryhmittäin prosenttiosuuksina. 12

Kuvan 10 perusteella näyttää, että maastotietojen avaaminen on tuonut suhteessa eniten uusia käyttäjiä ryhmiin yksityishenkilöt (60 % vastaajista) sekä Pk-yritykset (41 % vastaajista). Julkishallinnossa ja suurissa yrityksissä maastotietojen uusia käyttäjiä on neljäsosa vastaajista. Luvussa 4 vertaillaan maastotietojen aiempien ja uusien käyttäjien vastauksia maastotietojen käyttötapojen ja avaamisen osatekijöiden suhteen. Kyselyssä kartoitettiin myös onko maastotietojen avaaminen lisännyt tietojen käyttöä olemassa oleviin käyttötarkoituksiin ja onko avaaminen synnyttänyt uutta tietojen käyttöä. Näihin kahteen kysymykseen vastasi 48 % kyselyyn vastaajista. Kuvissa 11 ja 12 on esitetty vastausten tulokset. Maastotietojen käytön lisääntyminen avaamisen jälkeen -% osuus vastauksista 0 20 40 60 80 100 Julkishallinnon edustaja (N=272) Pienen tai keskisuuren yrityksen edustaja (N=336) Suuren yrityksen edustaja (N=153) Yksityishenkilö (N=1023) 68 75 79 63 32 25 21 37 Kyllä Ei Kuva 11. Kysymys: Onko maastotietojen käyttö avaamisen jälkeen lisääntynyt niihin tarkoituksiin, missä käytitte tietoja aiemminkin? Vastaukset käyttäjäryhmittäin prosenttiosuuksina vastauksista. Maastotietojen avaaminen on lisännyt kaikissa käyttäjäryhmissä tietojen käyttöä niihin tarkoituksiin, mihin tietoja käytettiin aikaisemminkin. Eniten (79 % vastauksista) käyttö on lisääntynyt suurissa yrityksissä. Samassa kysymyksessä pyydettiin myös kertomaan miksi käyttö ei ole lisääntynyt. Kuva 10 esittää käyttäjäryhmittäin syyt, miksi maastotietojen käyttö ei ole lisääntynyt avaamisen jälkeen. Yksityishenkilöiden avoimista vastauksista on luokiteltu 81 %. 13

Syyt miksi maastotietojen käyttö ei ole lisääntynyt -% osuus vastauksista 0 20 40 60 80 100 Julkishallinnon edustaja (N=86) 6 12 19 27 37 Pienen tai keskisuuren yrityksen edustaja (N=85) 2 12 31 21 34 Suuren yrityksen edustaja (N=32) 3 6 28 34 28 Yksityishenkilö (N=377) 3 18 24 0 35 Ajan puute, ei ehtinyt etsiä uutta Puutteet palvelussa, datassa, tekniset ongelmat Tarpeet ovat pysyneet samoina tai vähentyneet Tieto ollut saatavilla/ostettu aiemminkin Ei tarkennusta Kuva 12. Kysymys: Miksi ei? Vastaukset käyttäjäryhmittäin prosenttiosuuksina vastauksista. Vastaajien mukaan suurin syy julkishallinnossa ja suurissa yrityksissä on se, että tieto on ollut saatavilla tai ostettu aikaisemminkin. Pk-yritysten edustajien mukaan suurin syy on, että tarpeet ovat pysyneet samoina tai vähentyneet; Pk-yrityksissä aineistojen tarve riippuu suoraan markkinatilanteesta ja saaduista projekteista. Maastotietojen avaamisen synnyttämä uusi käyttö -% osuus vastauksista 0 50 100 Julkishallinnon edustaja (N=272) Pienen tai keskisuuren yrityksen edustaja (N=336) Suuren yrityksen edustaja (N=153) Yksityishenkilö (N=1023) 51 55 58 48 49 45 42 52 Kyllä % vastauksista Ei % vastauksista Kuva 13. Onko maastotietojen avaaminen synnyttänyt teillä tietojen uutta käyttöä? Kyllä- ja ei-vastausten prosentuaalinen jakauma vastauksista käyttäjäryhmittäin. Kaikissa käyttäjäryhmissä noin puolet vastaajista ilmoitti uutta käyttöä syntyneen. 3.7 Maastotietojen käyttöä edistävät avaamisen tekijät Maastotietojen avaamiseen liittyviä osatekijöitä ovat tietojen maksuttomuus, käyttöehtojen selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen sekä tietojen saannin nopeuttaminen ja helpottaminen latauspalvelun ja rajapintapalvelun avulla. Maastotietojen lataajia pyydettiin valitsemaan edellä 14

mainituista tekijöistä se yksittäinen tekijä, joka edistää eniten maastotietojen käyttöä. Lisäksi oli mahdollista kirjata jokin muu käyttöä edistävä tekijä. Kysymykseen vastasivat kaikki kyselyyn osallistuneet. Tulokset on esitetty kuvassa 14. Maastotietojen käyttöä eniten edistänyt avaamisen tekijä (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Julkishallinnon edustaja (N=373) 35 8 47 7 3 Pienen tai keskisuuren yrityksen edustaja (N=574) 29 7 58 3 2 Suuren yrityksen edustaja (N=205) 40 8 45 4 2 Yksityishenkilö (N=2559) 18 5 71 23 Latauspalvelu Käyttöehtojen helppous Tietojen maksuttomuus Rajapintapalvelut Muu tekijä Kuva 14. Kysymys: Mikä tietojen avaamiseen liittyvä tekijä edistää eniten maastotietojen käyttöä tai on saanut teidät käyttämään maastotietoja avaamisen jälkeen? Eri tekijöiden prosentuaaliset osuudet käyttäjäryhmittäin. Vastausten perusteella eniten maastotietojen käyttöä edistänyt avaamisen tekijä on tietojen maksuttomuus. Yksityishenkilöistä 71 % ja Pk-yritysten edustajista 58 % valitsi tämän tekijän tärkeimmäksi. Toiseksi tärkeimmäksi nousi maastotietojen latauspalvelu. Suurten yritysten edustajista 40 % ja julkishallinnon edustajista 35 % valitsi latauspalvelun tärkeimmäksi tekijäksi. Muun käyttöä edistävän tekijän oli kirjannut 115 vastaajaa. Julkishallinnon edustajat (N=11) mainitsivat muiksi yksittäisiksi tekijöiksi paikkatietopalveluja tarjoavien yritysten lisääntyneen tarjonnan, Karttapullautin-sovelluksen, tietojen yhdistämisen ja jakelun ilman rajoitteita sekä avaamisen osatekijöiden yhteisvaikutuksen. Pk-yritysten edustajien (N=14) esittämiä muita tekijöitä ovat maastotietojen saanti yleisesti käytössä olevissa formaateissa, laserkeilausaineisto, julkaisuluvan poistuminen sekä avaamisen osatekijöiden yhteisvaikutus. Myös suurten yritysten edustajat (N=5) painottivat avaamisen osatekijöiden yhteisvaikutusta ja lisäksi maastotietojen tarvetta työssä. Yksityishenkilöiden (N=85) vastauksissa korostui yksi tekijä ylitse muiden. Vastaajista 16 % mainitsi muuksi tekijäksi kolmansien osapuolten sovellukset, kuten Karttapullautin, ja palveluja, jotka muokkaavat kartta-aineistot helposti käytettäviksi, kuten kartat.kapsi.com, kartat.hylly.org, Louhos/Sorvi, Latuviitta.org ja maastotietokannan muunnosohjelma Garminin.img formaattiin. Karttapullautin-sovelluksen mainitsi 8 % vastaajista. Lisäksi mainittiin kaikkien osatekijöiden yhteisvaikutus (8 %) sekä kiinnostus ja kokeilu (5 %). Yksityishenkilöistä 10 % kirjasi, ettei mikään tekijä edistänyt maastotietojen käyttöä, koska latauspalvelun käyttö ei ole helppoa tai he eivät olleet käyttäneet maastotietoja. 3.8 Maastotietojen käytöstä saatavat hyödyt Maastotietojen lataajia pyydettiin mainitsemaan kolme tärkeintä hyötyä, jotka he saavat maastotietojen käytöstä. Hyödyt annettiin avoimina vastauksina eli vastaajat kirjoittivat tärkeimmät hyödyt omin sanoin. Avoimista vastauksista tunnistetut hyödyt on ryhmitelty sisältönsä mukaan ja ryhmät luokiteltu tässä kolmeen luokkaan. Kuvat 15 18 esittävät hyödyt 15

käyttäjäryhmittäin. Kuvissa hyötyjen luokittelu on osoitettu tekstin taustavärein: maastotietojen laatuun liittyvät hyödyt vaaleansinisellä, maastotietojen saantiin liittyvät hyödyt vaaleanpunaisella värillä, ja ilman väriä varsinaiset maastotietojen käytöstä saatavat hyödyt. Kyselyn 373:sta julkishallinnon vastaajasta 278 (75 %) vastasi hyötyjä koskevaan kysymykseen. Vastaajista 62 mainitsi yhden hyödyn, 55 kaksi hyötyä ja 161 kolme hyötyä eli vastaajat mainitsivat yhteensä 655 hyötyä. Näistä hyödyistä on luokiteltu 68 % (N=447). Luokittelun tulokset on esitetty kuvassa 15. Muut hyödyt hajautuvat erilaisiin yksittäisiin hyötyihin. Kuva 15. Kysymys: Mainitkaa kolme tärkeintä hyötyä, jotka saatte maastotietojen käytöstä? Julkishallinnon edustajien avoimissa vastauksissa esitettyjen hyötyjen ryhmät luokiteltuina ja vastausten lukumäärä kussakin ryhmässä. Julkishallinnon hyödyt painottuvat maastotietojen laatuun sekä tietojen helppoon ja nopeaan saantiin. Huomattavasti vähemmän on mainittu varsinaisia maastotietojen käytöstä saatavia hyötyjä. Maastotiedoista saadaan hyötyjä, koska ne ovat ajantasaisia (15 % luokitelluista hyödyistä), hyviä (9 %), tarkkoja (6 %), kattavia (5 %), hyvälaatuisia (3 %) ja luotettavia (2 %). Vastaajat saavat hyötyjä myös siitä, että Maanmittauslaitoksen palveluiden (latauspalvelu) kautta aineistot saadaan nopeasti (11 %) ja helposti (10 %) käyttöön. Maastotietojen maksuttomuus (11 %) korostuu myös julkishallinnon edustajien vastauksissa. Maastotietojen käytöstä saatavia hyötyjä ovat muun muassa tutkimuksen mahdollistuminen, tietojen käyttö opetuksessa, työn tehostuminen ja maastotyön väheneminen sekä työn tuloksen kuten suunnitelmien ja maastomallien laadun paraneminen. 16

Kyselyn 574:sta Pk-yritysten vastaajasta 425 (74 %) vastasi hyötyjä koskevaan kysymykseen. Vastaajista 89 mainitsi yhden hyödyn, 77 kaksi hyötyä ja 259 kolme hyötyä eli vastaajat mainitsivat yhteensä 1020 hyötyä. Näistä hyödyistä on luokiteltu 59 % (N=600). Luokittelun tulokset on esitetty kuvassa 16. Kuva 16. Kysymys: Mainitkaa kolme tärkeintä hyötyä, jotka saatte maastotietojen käytöstä. Pk-yritysten edustajien avoimissa vastauksissa esitettyjen hyötyjen ryhmät luokiteltuina ja vastausten lukumäärä kussakin ryhmässä. Pk-yritysten hyödyt painottuvat siihen, että niillä on aikaisempaan tilanteeseen verrattuna nyt nopeasti (15 % luokitelluista hyödyistä) ja helposti (11 %) käytettävissä hyvälaatuista, maksutonta maastotietoa liiketoimintaa varten. Myös Pk-yritysten edustajat korostavat aineistojen tarkkuutta (9 %), ajantasaisuutta (8 %), hyvyyttä (7 %) ja kattavuutta (4 %). Yleisimmät varsinaisesta maastotietojen käytöstä saatavat hyödyt ovat suunnitelmien paraneminen (5 %), asioiden havainnollistaminen (5 %) sekä ajan (3 %) ja kustannusten (3 %) säästö. Hyödyt uusien tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa sekä sovelluskehityksessä eivät vielä korostu. Kyselyn 205:sta suurten yritysten vastaajasta 165 (80 %) vastasi hyötyjä koskevaan kysymykseen. Vastaajista 25 mainitsi yhden hyödyn, 39 kaksi hyötyä ja 101 kolme hyötyä eli vastaajat mainitsivat 17

yhteensä 406 hyötyä. Näistä hyödyistä on luokiteltu 47 % (N=191). Luokittelun tulokset on esitetty kuvassa 17. Kuva 17. Kysymys: Mainitkaa kolme tärkeintä hyötyä, jotka saatte maastotietojen käytöstä. Suurten yritysten edustajien avoimissa vastauksissa esitettyjen hyötyjen ryhmät luokiteltuina ja vastausten lukumäärä kussakin ryhmässä. Suurten yritysten edustajien vastauksissa suurimpina hyötyinä nousevat esille aineiston nopea saatavuus käyttöön (12 % luokitelluista hyödyistä) ja että käytössä on ajantasaiset aineistot (9 % luokitelluista hyödyistä). Muita hyötyjä ovat suunnittelutyön helpottuminen, työnteon nopeutuminen, ajan säästö, maastotyön väheneminen sekä suunnittelun ja yleisesti työn laadun paraneminen. Kyselyyn vastanneesta 2559 yksityishenkilöstä 1754 (69 %) vastasi hyötyjä koskevaan kysymykseen. Vastaajista 9 ei maininnut yhtään hyötyä, 493 mainitsi yhden hyödyn, 366 kaksi hyötyä ja 886 kolme hyötyä eli vastaajat mainitsivat yhteensä 3883 hyötyä. Yhteensä mainittiin 2027 hyötyä. Näistä hyödyistä on luokiteltu 53 % (N=2027). Luokittelun tulokset on esitetty kuvassa 18. 18

Kuva 18. Kysymys: Mainitkaa kolme tärkeintä hyötyä, jotka saatte maastotietojen käytöstä. Yksityishenkilöiden avoimissa vastauksissa esitettyjen hyötyjen ryhmät luokiteltuina ja vastausten lukumäärä kussakin ryhmässä. Maastotietojen helppo saatavuus (12 % luokitelluista hyödyistä), käytössä oleva ajantasainen kartta/tieto (11 %) ja käytössä oleva maksuton tieto (11 %) ovat yleisimmät yksityishenkilöiden mainitsemat hyödyt. Kuvaa 19 varten on koottu kuvissa 15 18 esitetyt luokitellut hyötyryhmät ja laskettu kuhunkin luokkaan kuuluvien hyötyjen määrä käyttäjämainintoina käyttäjäryhmittäin. Luokkien suhteelliset osuudet näkyvät kuvassa. Kolme luokkaa ovat edellä mainitut: hyödyt maastotiedoista itsestään, hyödyt maastotietojen saannista ja hyödyt maastotietojen käytöstä. 19

Maastotiedoista saatavat hyödyt (%) käyttäjäryhmittäin 0 20 40 60 80 100 Julkishallinnon edustaja (447 vastausta) 39 31 30 Pienen ja keskisuuren yrityksen edustaja (600 vastausta) 33 34 33 Suuren yrityksen edustaja (191 vastausta) 31 29 39 Yksityishenkilö (2027 vastausta) 27 23 50 Hyödyt maastotiedoista itsestään Hyödyt maastotietojen saannista Hyödyt maastotietojen käytöstä Ei hyötyjä Kuva 19. Maastotietojen käytöstä saatavat hyödyt prosenttiosuuksina vastauksista käyttäjäryhmittäin. Tarkasteltaessa luokiteltuja hyötyjä hyötyluokittain voidaan todeta, että julkishallinnon edustajat (39 %) saavat eniten hyötyjä siitä, että käytössä on hyvälaatuiset maastotiedot, ja Pk-yritysten edustajat (34 %) maastotietojen nopeasta ja helposta saannista. Sekä suuryritysten edustajat (39 %) että yksityishenkilöt (50 %) saavat suurimmat hyödyt maastotietojen käytöstä omassa toiminnassaan. 20

4 Maastotietojen aiempien ja uusien käyttäjien vertailua Tässä luvussa vertaillaan maastotietojen aiempien käyttäjien ja tietojen avaamisen tuomien uusien käyttäjien välillä maastotietojen käyttötapoja sekä avaamisen osatekijöiden merkitystä heille. Taulukossa 1 on esitetty aiempien (N=1785) ja uusien (N=1926) käyttäjien osuus kyselyyn vastaajista käyttäjäryhmittäin. Kuva 10 luvussa 3.6 esittää vastaavat tiedot pylväskuvion avulla. Käyttäjäryhmä Aiemmin käyttäneet (%) Uudet käyttäjät (%) Julkishallinnon edustajat 73 27 Pienen tai keskisuuren yrityksen edustajat 59 41 Suuren yrityksen edustajat 75 25 Yksityishenkilöt 40 60 Taulukko 1. Maastotietoja aiemmin käyttäneiden ja uusien käyttäjien osuudet käyttäjistä käyttäjäryhmittäin. Kuva 20 esittää maastotietojen käyttöön eniten vaikuttavaa avaamisen tekijää maastotietoja aiemmin käyttäneiden ja uusien käyttäjien näkökulmista. Kaikki käyttäjät Eniten käyttöön vaikuttanut avaamisen tekijä -% vastaajista Aiemmat käyttäjät / Uudet käyttäjät 0 20 40 60 80 100 Aiemmat käyttäjät (N=1785) 27 7 59 4 3 Uudet käyttäjät (N=1926) 19 5 71 2 3 Latauspalvelu Käyttöehtojen helppous Tietojen maksuttomuus Rajapintapalvelut Muu tekijä Kuva 20. Kysymys: Maastotietojen käyttöön eniten vaikuttanut avaamisen tekijä. Tekijöiden tärkeys prosenttiosuuksina vastaajista maastotietoja aiemmin käyttäneiden ja uusien käyttäjien näkökulmasta. Kun tarkastellaan kaikkien kyselyyn vastanneiden vastauksia yhdessä, voidaan todeta, että maastotietojen käyttöön eniten vaikuttava avaamisen tekijä sekä maastotietojen aiemmilla käyttäjillä että uusilla käyttäjillä on tietojen maksuttomuus. Toiseksi eniten vaikuttava tekijä on latauspalvelu. 21

4.1 Julkishallinto Kuvat 21 ja 22 esittävät tapaa, jolla maastotietojen aiemmat ja uudet käyttäjät julkishallinnossa hyödyntävät maastotietoja. Julkishallinnon käyttäjät: Maastotietojen käyttötapa - vastausten lkm Aiemmat käyttäjät / Uudet käyttäjät 0 50 100 150 200 250 Omassa toiminnassa tausta- tai paikannuskarttana Omassa toiminnassa laskennan ja analyysien lähtötietona Tiedoista jalostetaan asiakastuotteita tai -palveluja Muu käyttö: Aiemmat käyttäjät (415 vastausta) Uudet käyttäjät (131 vastausta) Kuva 21. Kysymys: Miten käytätte maastotietoja? Maastotietojen eri käyttötavat lukumäärinä vastauksista. Julkishallinnon käyttäjät: Maastotietojen käyttötapa -% vastauksista Aiemmat käyttäjät / Uudet käyttäjät 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Aiemmat käyttäjät (415 vastausta) 55 29 11 6 Uudet käyttäjät (131 vastausta) 54 24 12 10 Omassa toiminnassa tausta- tai paikannuskarttana Omassa toiminnassa laskennan ja analyysien lähtötietona Tiedoista jalostetaan asiakastuotteita tai -palveluja Muu käyttö Kuva 22. Kysymys: Miten käytätte maastotietoja? Käyttötavat julkishallinnossa (%) jaoteltuina maastotietojen aiempiin ja uusiin käyttäjiin. 22

Yleisin käyttötapa sekä aiemmilla että uusilla käyttäjillä on maastotietojen käyttö omassa toiminnassa tausta- tai paikannuskarttana. Aiemmat käyttäjät hyödyntävät maastotietoja vähän enemmän laskennan ja analyysien lähtötietoina kuin uudet käyttäjät. Julkishallinnon käyttäjät: Eniten käyttöön vaikittanut avaamisen tekijä -% vastaajista Aiemmat käyttäjät / Uudet käyttäjät 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Aiemmat käyttäjät 37 8 44 8 3 Uudet käyttäjät 29 8 54 6 3 Latauspalvelu Käyttöehtojen helppous Tietojen maksuttomuus Rajapintapalvelut Muu tekijä Kuva 23. Kysymys: Mikä tietojen avaamiseen liittyvä tekijä edistää eniten maastotietojen käyttöä tai on saanut teidät käyttämään maastotietoja avaamisen jälkeen? Eniten vaikuttava avaamisen tekijä julkishallinnossa (%) jaoteltuna maastotietojen aiempiin ja uusiin käyttäjiin. Maastotietojen maksuttomuus on maastotietojen käyttöön eniten vaikuttava avaamisen tekijä julkishallinnossa (Kuva 23). Maastotietoja aiemmin käyttäneet korostavat uusia käyttäjiä enemmän latauspalvelua maastotietojen käytön edistäjänä (osuudet vastaavasti 37 % ja 29 % ryhmän vastaajista). 4.2 Pienet ja keskisuuret yritykset Kuvat 24 ja 25 esittävät tapaa, jolla maastotietojen aiemmat ja uudet käyttäjät Pk-yrityksissä hyödyntävät maastotietoja. 23

Pienten ja keskisuurten yritysten käyttäjät: Maastotietojen käyttötapa - vastausten lkm Aiemmat käyttäjät / Uudet käyttäjät 0 50 100 150 200 250 300 Omassa toiminnassa tausta- tai paikannuskarttana Omassa toiminnassa laskennan ja analyysien lähtötietona Tiedoista jalostetaan asiakastuotteita tai -palveluja Muu käyttö Aiemmat käyttäjät (523 vastausta) Uudet käyttäjät (314 vastausta) Kuva 24. Kysymys: Miten käytätte maastotietoja? Maastotietojen käyttötavat Pk-yrityksissä lukumäärinä vastauksista jaoteltuina maastotietojen aiempiin ja uusiin käyttäjiin. Pienten ja keskisuurten yritysten käyttäjät: Maastotietojen käyttötapa -% vastauksista Aiemmat käyttäjät / uudet käyttäjät 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Aiemmat käyttäjät (523 vastausta) 48 21 27 4 Uudet käyttäjät (314 vastausta) 43 17 33 7 Omassa toiminnassa tausta- tai paikannuskarttana Omassa toiminnassa laskennan ja analyysien lähtötietona Tiedoista jalostetaan asiakastuotteita tai -palveluja Muu käyttö Kuva 25. Kysymys: Miten käytätte maastotietoja? Maastotietojen käyttötavat Pk-yrityksissä prosenttiosuuksina vastauksista jaoteltuina maastotietojen aiempiin ja uusiin käyttäjiin. Kun verrataan aiempien ja uusien käyttäjien maastotietojen käyttötapoja, voidaan todeta, että aiemmat käyttäjät hyödyntävät maastotietoja suhteessa enemmän omassa toiminnassa tausta- ja paikannuskarttana ja uudet käyttäjät jalostavat maastotiedoista aiempia käyttäjiä enemmän asiakastuotteita tai -palveluja. 24

Pienten ja keskisuurten yritysten käyttäjät: Eniten maastotietojen käyttöön vaikuttanut avaamisen tekijä -% vastaajista Aiemmat käyttäjät / Uudet käyttäjät 0 20 40 60 80 100 Aiemmat käyttäjät 33 8 52 4 2 Uudet käyttäjät 23 7 66 2 3 Latauspalvelu Käyttöehtojen helppous Tietojen maksuttomuus Rajapintapalvelut Muu tekijä Kuva 26. Kysymys: Mikä tietojen avaamiseen liittyvä tekijä edistää eniten maastotietojen käyttöä tai on saanut teidät käyttämään maastotietoja avaamisen jälkeen? Eniten vaikuttava avaamisen tekijä Pk-yrityksissä (%) jaoteltuina maastotietojen aiempiin ja uusiin käyttäjiin. Pk-yritysten uusista käyttäjistä kaksi kolmasosaa pitää maastotietojen maksuttomuutta eniten käyttöön vaikuttavana tekijänä. Aiemmat käyttäjät (33 % vastaajista) pitävät uusia käyttäjiä (23 % vastaajista) selvästi enemmän latauspalvelua eniten käyttöön vaikuttavana tekijänä. 4.3 Suuret yritykset Kuvat 27 ja 28 esittävät tapaa, jolla maastotietojen aiemmat ja uudet käyttäjät suurissa yrityksissä hyödyntävät maastotietoja. Suurten yritysten käyttäjät: Maastotietojen käyttötapa - vastausten lkm Aiemmat käyttäjät/ Uudet käyttäjät 0 20 40 60 80 100 120 Omassa toiminnassa tausta- tai paikannuskarttana Omassa toiminnassa laskennan ja analyysien lähtötietona Tiedoista jalostetaan asiakastuotteita tai -palveluja Muu käyttö Aiemmat käyttäjät (282 vastausta) Uudet käyttäjät (84 vastausta) Kuva 27. Kysymys: Miten käytätte maastotietoja? Maastotietojen käyttötavat suuryrityksissä lukumäärinä vastauksista jaoteltuina maastotietojen aiempiin ja uusiin käyttäjiin 25

Suurten yritysten käyttäjät: Maastotietojen käyttötapa -% vastauksista Aiemmat käyttäjät / uudet käyttäjät 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Aiemmat käyttäjät (282 vastausta) 42 27 26 5 Uudet käyttäjät (84 vastausta) 49 26 24 1 Omassa toiminnassa tausta- tai paikannuskarttana Omassa toiminnassa laskennan ja analyysien lähtötietona Tiedoista jalostetaan asiakastuotteita tai -palveluja Muu käyttö Kuva 28. Kysymys: Miten käytätte maastotietoja? Käyttötavat suuryrityksissä prosenttiosuuksina vastauksista jaoteltuina maastotietojen aiempiin ja uusiin käyttäjiin Vastausten perusteella suurissa yrityksissä aiempien ja uusien käyttäjien maastotietojen käyttötavat eivät juuri poikkea toisistaan. Uudet käyttäjät (49 % vastaajista) hyödyntävät maastotietoja aiempia käyttäjiä (42 %) enemmän omassa toiminnassa tausta- ja paikannuskarttana. Suurten yritysten käyttäjät: Eniten käyttöön vaikuttanut avaamisen tekijä -% vastaajista Aiemmat käyttäjät / Uudet käyttäjät 0 20 40 60 80 100 Aiemmat käyttäjät 43 8 41 5 3 Uudet käyttäjät 33 8 56 22 Latauspalvelu Käyttöehtojen helppous Tietojen maksuttomuus Rajapintapalvelut Muu tekijä Kuva 29. Kysymys: Mikä tietojen avaamiseen liittyvä tekijä edistää eniten maastotietojen käyttöä tai on saanut teidät käyttämään maastotietoja avaamisen jälkeen? Eniten vaikuttava avaamisen tekijä suuryrityksissä (%) jaoteltuina maastotietojen aiempiin ja uusiin käyttäjiin. Suurten yritysten uudet käyttäjät (56 %) painottavat aiempia käyttäjiä (41 %) enemmän maastotietojen maksuttomuutta eniten käyttöön vaikuttavana tekijänä. Aiempien käyttäjien vastauksissa korostuvat uusia käyttäjiä enemmän maastotietoja tarjoavat palvelut eli latauspalvelu ja rajapintapalvelut. 26

5 Avoimen datan latausmäärät Maanmittauslaitos on kerännyt tilastotietoa 1.5.2012 jälkeen ladatuista avoimen maastotiedon tiedostoista. Nämä tiedot koskevat vain Maanmittauslaitoksen latauspalvelun käyttöä. Samanaikaisesti maastotietoja voi ladata muilta palvelimilta, joille tiedot on ladattu Maanmittauslaitoksen palvelusta. Tilastotietoja näiden rinnakkaisten palvelujen käytöstä ei ole ollut käytettävissä. Kuvassa 28 on päiväkohtaisista tilastotiedoista koottu vuositason latausmäärät maastotietoteemoittain. Vuoden 2012 tarkasteluajanjakso on 1.5. 31.12.2012 ja vuoden 2013 tarkasteluajanjakso on 1.1. 30.11.2013. Vuositiedot eivät näin ollen ole täysin vertailukelpoisia. Teema korkeustiedot (yhteensä 12 655 tiedostoa latauspalvelussa) sisältää seuraavat aineistot: Laserkeilausaineisto, Korkeusmalli 10 m, Korkeusmalli 2 m, Korkeusvyöhykerasterit 40 /80/160 m ja Vinovalovarjosterasterit 10/40/80/160 m. Teema ortokuvat (yhteensä noin 18 000 tiedostoa latauspalvelussa) sisältää seuraavat aineistot: Ortokuva väri ja Ortokuva vääräväri. Teema maastotietokanta (yhteensä 2 924 tiedostoa latauspalvelussa) sisältää aineiston: Maastotietokanta. Teema maastokartat/rasteri (yhteensä 3 656 tiedostoa latauspalvelussa) sisältää seuraavat aineistot: Peruskarttarasteri, Maastokarttarasteri 1:50 000, Maastokarttarasteri 1:100 000, Maastokarttarasteri 1:250 000, Maastokarttarasteri 1:500 000, Yleiskarttarasteri 1:1 milj., Yleiskarttarasteri 1:2 milj., Yleiskarttarasteri 1:4,5 milj., Yleiskarttarasteri 1:8 milj. ja Taustakarttasarja 1:5000 1:8 milj.. Teema maastokartat/vektori (yhteensä 189 tiedostoa latauspalvelussa) sisältää aineistot: Maastokartta 1:100 000, Maastokartta 1:250 000, Yleiskartta 1:1 milj. ja Yleiskartta 1:4,5 milj.. Teema muut aineistot (yhteensä 4 tiedostoa latauspalvelussa) sisältää: Kuntajako, Nimistö, Kiinteistörekisterikartta ja Karttalehtijakoruudukko. Kaiken kaikkiaan tiedostoja on ladattu vuonna 2012 yhteensä 895 275 kpl ja vuonna 2013 yhteensä 726 576 kpl. 27

Ladatut tiedostot (lkm) teemoittain ajanjaksoilla 05-12/2012 ja 01-11/2013 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 400000 Korkeustiedot Ortokuvat Maastotietokanta Maastokartat, rasteri Maastokartat, vektori Muut aineistot Ladatut tiedostot 05-12/2012 Ladatut tiedostot 01-11/2013 Kuva 30. Vuosina 2012 ja 2013 ladattujen tiedostojen lukumäärät maastotietoteemoittain. Kuvan 28 eri teemoja ei voi suoraan verrata keskenään, koska teemakohtaiset lataustiedostot kattavat hyvin erikokoisia alueita. Esimerkiksi koko Suomen kattava maastotietokanta sisältää 2 924 tiedostoa ja korkeustiedot yhteensä 12 655 tiedostoa. Kuvassa 29 on verrattu vuosien 2012 ja 2013 tiedostojen latausmääriä ajanjaksolla 1.9.-30.11. Oletuksena on, että valittu ajanjakso kuvaa realistisesti maastotietojen käytön muutosta, koska vuoden 2012 osalta avaamisen jälkeinen lataamispiikki näyttää tasoittuneen kesän 2012 lopulla. Vertailuajanjaksolla tiedostoja ladattiin yhteensä 179 218 kpl vuonna 2012 ja 208 863 kpl vuonna 2013. Ladatut tiedostot (lkm) teemoittain aikavälillä syyskuu-marraskuu 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000 Korkeustiedot Ortokuvat Maastotietokanta Maastokartat, rasteri Maastokartat, vektori Muut aineistot Ladatut tiedostot (lkm) syyskuu-marraskuu 2012 Ladatut tiedostot (lkm) syyskuu-marraskuu 2013 28

Kuva 31. Vuosina 2012 ja 2013 aikavälillä 1.9.-30.11 ladattujen tiedostojen lukumäärät maastotietoteemoittain. Kuvasta 29 voidaan todeta, että vuonna 2013 ortokuvien latausmäärät ovat pudonneet 55 %, mutta maastotietokannan tiedostoja on ladattu 84 % enemmän ja rasterimuotoisia maastokarttatiedostoja 56 % enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2012. Kuva 30 osoittaa, että ortokuvia ladattiin paljon heti avaamisen jälkeen, ja mahdollisesti niiden tarve on ollut myöhemmin vähäisempää tai niitä on ladattu rinnakkaisista kolmansien osapuolten palveluista, joista on mainittu luvussa 3.7. Ladatut ortokuvatiedostot (lkm) eri kuukausina vuosina 2012 ja 2013 11/2013 10/2013 09/2013 08/2013 07/2013 06/2013 05/2013 04/2013 03/2013 02/2013 01/2013 12/2012 11/2012 10/2012 09/2012 08/2012 07/2012 06/2012 05/2012 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 Tiedostot (lkm) Kuva 32. Aikavälillä 1.5.2012 30.11.2013 ladattujen ortokuvatiedostojen lukumäärät kuukausittain. 29

6 Yhteenveto ja johtopäätökset Maastotietojen avaamisen vaikutuksia tutkittiin haastattelemalla Maanmittauslaitoksen maastotietoja hyödyntävien julkishallinnon organisaatioiden, yksityisten yritysten ja kansalaisryhmien edustajia sekä verkkokyselyllä Maanmittauslaitoksen avoimen maastotiedon lataajille. Haastatteluissa tarkasteltiin maastotietojen käyttöä ja avaamisen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti organisaatioiden kannalta, kun taas kysely kohdistui niille henkilöille, jotka ovat ladanneet avointa maastotietoa. Haastattelu koski 20 suurta käyttäjäorganisaatiota ja kolmea yksityishenkilöä, jotka edustivat retkeilijöitä, suunnistajia ja partiolaisia. Kyselyyn vastasi suuri määrä julkishallinnon edustajia (373), pienten tai keskisuurten yritysten (Pk-yritysten) edustajia (574), suurten yritysten edustajia (205) ja yksityishenkilöitä (2559), joten avaamisen vaikutuksia voitiin analysoida käyttäjäryhmittäin. Erityisesti yksityishenkilöiden vastaukset kyselyyn olivat arvokkaita, koska haastattelujen avulla tämän käyttäjäryhmän tavoittaminen on vaikeaa. Kyselyyn vastanneista julkishallinnon edustajista 27 %, Pk-yritysten edustajista 41 %, suurten yritysten edustajista 25 % ja yksityishenkilöistä 60 % oli uusia maastotietojen käyttäjiä. Maastotietojen lataajista 70-80 % käyttää maastotietoja omassa toiminnassaan tausta- tai paikannuskarttana. Merkittäviä käyttötapoja ovat myös julkishallinnossa ja suurissa yrityksissä maastotietojen käyttö omassa toiminnassa laskennan ja analyysien lähtötietona (40 % ja 48 % ryhmän vastaajista) sekä Pk-yrityksissä että suurissa yrityksissä tietojen jalostaminen asiakastuotteiksi ja -palveluiksi (42 % ja 46 % ryhmän vastaajista) on toiseksi yleisin käyttötapa. Kun verrataan avaamisen myötä tulleiden uusien käyttäjien ja maastotietojen aiempien käyttäjien käyttötapoja, uudet käyttäjät julkishallinnossa hyödyntävät maastotietoja hieman vähemmän laskennan ja analyysien lähtötietoina kuin aiemmat, kun taas Pk-yrityksissä uudet käyttäjät jalostavat maastotiedoista aiempia käyttäjiä enemmän asiakastuotteita tai -palveluja. Suurissa yrityksissä uudet käyttäjät hyödyntävät maastotietoja aiempia käyttäjiä enemmän omassa toiminnassa tausta- ja paikannuskarttana. Sekä haastattelut että kysely osoittivat, että maastotietojen käyttö on lisääntynyt ja uutta käyttöä on syntynyt avaamisen jälkeen kaikissa käyttäjäryhmissä ja useimmissa aiemminkin maastotietoja käyttäneissä organisaatioissa. Kyselyyn vastanneista suurten yritysten edustajista 79 %, Pkyritysten edustajista 75 %, julkishallinnon edustajista 68 % ja 63 % yksityishenkilöistä vastasi käytön lisääntyneen niissä tarkoituksissa, missä tietoja käytettiin ennen avaamista. Avaaminen on mahdollistanut monelle käyttäjälle myös aiempaa paremmin ajantasaisen aineiston käytön. Syitä siihen, että kaikkien aiempien käyttäjien kohdalla käyttö ei ole lisääntynyt, on julkishallinnossa ja suuryrityksissä se, että maastotiedot ovat olleet aiemminkin saatavilla tarpeiden mukaan, sekä Pk-yrityksissä ja yksityishenkilöiden kohdalla se, että tarpeet ovat pysyneet samoina tai vähentyneet. Koska Pk-yritykset käyttävät maastotietoa erityisesti asiakastuotteiden ja -palveluiden tuottamiseen, niiden käyttötarpeet ovat riippuvaisia markkinatilanteesta. Haastatteluissa tuli esille, että suurten tietojärjestelmien varassa toimivissa organisaatioissa muutokset toimintatavoissa tai käytettävissä tietopalveluissa tapahtuvat hitaasti, ja näissä organisaatioissa on vasta kokeiltu tai aiotaan kokeilla avoimen maastotiedon tietopalveluja. Kyselyssä kokeilu osoittautuikin merkittäväksi maastotietojen lataamisen tarkoitukseksi, useimmiten muun tarkoituksen rinnalla: sekä julkishallinnon että Pk-yritysten edustajista lähes kolmannes ja suurten yritysten edustajistakin viidennes oli ladannut maastotietoja kokeilutarkoituksessa. Pk-yritysten edustajista 10 % oli ladannut maastotietoja ainoastaan kokeilua varten. Kokeilukäyttö heijastelee mahdollista uuden käytön syntymistä tulevaisuudessa. 30