4. SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: 4.1. KOULUTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Koulutuslautakunta Tehtävä: Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja 4.1.1. Toiminnan kuvaus: Tehtäväalue sisältää sivistyspalvelukeskuksen hallinnon, lasten päivähoidon, leikkitoiminnan, esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja niihin kuuluvat tukipalvelut. Tukipalveluihin kuuluvat oppilashuolto (psykologit ja kuraattori), sairaalakoulu- ja muut opetuksen ostopalvelut sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Loimaan kaupungissa on vuoden 2015 syksyllä 11 omaa päiväkotia ja kaksi ryhmäperhepäiväkotiyksikköä. Näiden lisäksi kaupungissa työskentelee 32 perhepäivähoitajaa. Kaupungissa toimii myös kolme yksityistä päiväkotia, Verkanappuloiden Nappulapellon päiväkoti, Nappulan päiväkoti ja 1.8.2015 toimintansa aloittanut Touhula Alastaron päiväkoti. 1.8.2015 toimintansa aloitti myös Pikkukartanon päiväkoti (kaksi ryhmää). Päiväkotia laajennetaan 4-ryhmäiseksi vuonna 2016. Keskusta-alueelle on tulossa uusi yksityinen päiväkoti 1.8.2016 alkaen, jolloin Lastentalon toiminta päättyy. Esiopetusta järjestetään päiväkotien sekä Kojonkulman koulun yhteydessä. Hirvikosken yhtenäiskoulussa on mahdollisuus kehitysvammaisten esiopetukseen. Perusopetukseen kuuluvat oppivelvollisuuskoulut, joissa annetaan opetusta vuosiluokille 1-9. Hirvikosken yhtenäiskoulussa on myös lisäopetusta (harjaantumisopetus). Loimaan kaupungin perusopetuksen kouluverkko käsittää yhteensä kahdeksan alaluokkien ja kaksi yläluokkien koulua sekä yhden yhtenäiskoulun. Perusopetusta järjestetään kouluilla seuraavasti: Asemanseudun koulu (1-6), Kauhanojan koulu (1-6), Keskuskoulu (1-6), Kirkonkylän koulu (1-6), Kojonkulman koulu (0-6), Metsämaan koulu (1-6), Niinijoen koulu (1-6), Virttaan koulu (1-3), Alastaron yläaste (7-9), Puistokadun koulu (7-9) ja Hirvikosken yhtenäiskoulu (0-10). Alastaron yläasteella järjestetään myös oripääläisten yläkoululaisten opetus. Osa Mellilän yläkoululaisista käy Kosken Seudun yläasteella kouluaan(kouluyhteistyösopimus). Kouluverkko muuttui 1.8.2015, kun toimintansa aloitti Hirvikosken yhtenäiskoulu. Samalla Hirvikosken ja Tuulensuun koulujen toiminta päättyi. Kouluilla on erityisen tuen ryhmiä seuraavasti: Kauhanojan koululla (2), Keskuskoululla (3), Puistokadun koululla (2) ja Hirvikosken yhtenäiskoululla (8). Lukuvuonna 2015 2016 erityisopetusta keskitettiin, jolloin pienryhmä 1
Asemanseudun koululta siirtyi Keskuskoululle ja Kirkonkylän koululta Hirvikosken yhtenäiskouluun. Muilla kouluilla erityisen tuen palveluja järjestetään yleisopetuksen ryhmissä. Lisäksi perusopetuksessa on yhteensä seitsemän laaja-alaista erityisopettajaa. Loimaalla on erityisopetussopimuksia naapurikuntien kanssa. Yhteistyötä on tällä hetkellä mm. Kosken Tl kunnan, Oripään ja Pöytyän kuntien kanssa. Naapurikuntia, jotka lähettävät erityisoppilaitaan, laskutetaan vuosittain sopimuksen mukaisesti. Yhteistyö Kosken Tl kunnan ja Oripään kunnan kanssa yläkoululaisten opetuksen järjestämisessä jatkuu vuonna 2011 tehtyjen sopimusten pohjalta (Oripään sopimusta tarkistettiin vuonna 2013). Oripään kunta teki kesällä 2015 päätöksen aloittaa 1.8.2017 alkaen kouluyhteistyön Pöytyän kunnan kanssa. Samassa yhteydessä Loimaan on perusteltua tarkastella myös erityisopetussopimusten jatkoa. Loimaan kaupunki on saanut vuosille 2015-2016 valtionavustusta 28 000 kerhotoiminnan kehittämiseen (30 000 euroa edellisenä vuonna). Kehittämistoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Kerhotoiminnan piiriin pyritään saamaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Määräraha mahdollistaa 50-55 kerhon toteuttamisen lukuvuonna 2015-2016. Koulujen omien kerhojen ohella on seurojen, yhdistysten ja huoltajien järjestämiä kerhoja. Liikunnallisten kerhojen lisäksi toteutetaan mm. erilaisia musiikki-, käsityö-, kuvataide- ja kotitalouskerhoja. Kerhot toimivat tällä hetkellä vakiintuneella pohjalla ja niissä on osallistujia vuosittain noin 550-600. Loimaan kaupungille on myönnetty 22 100 euroa valtion erityisavustusta esija perusopetuksen sisällöllisten ja pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen. Avustusta voidaan käyttää mm. tieto- ja viestintäteknologian strategian laatimiseen ja jalkauttamiseen sekä siihen liittyvään koulutukseen, uuden opetussuunnitelman mukaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelluun ja järjestämiseen sekä kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien hankintoihin. Loimaan lukio toimii Yhteiskoulun kiinteistössä. Loimaalaisten lisäksi lukiokoulutusta tarjotaan myös ympäröivien kuntien oppilaille. Kurssitarjontaa täydentää urheilulinja, missä tarjoamme lajissaan valmentautuville nuorille joustavan mahdollisuuden yhdistää urheilu lukio-opiskeluun. Lisäksi vuosittain muutamia Lounais Suomen ammattiopiston opiskelijoita osallistuu ylioppilaskirjoituksiin Loimaan lukiossa. Lukiossa on vuonna 2014 alkanut Erasmus+ hanke, joka kestää kolme lukuvuotta. Hankkeen aikana järjestetään opiskelijoiden ryhmävaihtoa ja opettajien koulutustilaisuuksia kaikissa osallistujamaissa. Loimaan lukio on hankkeen koordinaattori ja kumppanit ovat Unkarista, Espanjasta ja Sloveniasta. Kumppanikoulut ovat toisen asteen oppilaitoksia. Hankkeen tavoitteena on antaa opiskelijoille eurooppalaisilla työmarkkinoilla tarvittavia tietoja ja taitoja. Luomme yhteyksiä työelämään sekä paikallisesti ja kansainvälisellä tasolla ja annamme nuorille tilaisuuden opiskella ja harjoitella yrittäjyystaitoja. Hankkeeseen osallistuvat opettajat puolestaan työstävät yhdessä näitä tavoitteita tukevia opetusmateriaaleja ja arviointimenetelmiä. Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden ja opettajien kielitaitoa sekä oppia käyttämään tietotekniikkaa tehokkaasti oppimisen ja viestinnän välineenä. 2
Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohjaa hyvälle kasvulle. Koulutoimen 1.-6.-luokkalaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa kutsutaan nimellä ILTTIS tai LOIKKIS. Toimintaa järjestetään joka päivä Asemanseudun koululla, Kauhanojan koululla, Keskuskoululla (Vapaudenkadulla), Kirkonkylän koululla, Kojonkulman koululla, Metsämaan koululla, Niinijoen koululla sekä Hirvikosken yhtenäiskoululla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu- ja koordinointitehtävät on nimetty kahdelle aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajalle ja toimintaa ohjaamaan laaditaan lukuvuodeksi toimintasuunnitelma. Tukipalveluiden henkilöstön muodostavat koulukuraattori ja psykologit. He ovat koko kaupungin perusopetuksen ja lukion opiskelijoiden oppilashuoltohenkilöstöä. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisestä alueellaan sijaitsevien ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille. KOULA hyväksyi 28.8.2014 sopimuksen kuraattoripalveluiden hankkimisesta kuntayhtymältä. Sopimus on voimassa 31.12.2016 asti. 4.1.2. Toimielimen perustiedot Varhaiskasvatus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2014 TA 2015 TA 2016 HENKILÖSTÖ Varhaiskasvatusjohtaja 1 1 1 Varhaiskasvatus- Päivähoidonohjaaja 2 2 2 palveluiden hallinto Palvelusihteerit 2 2 2 Yhteensä 5 5 5 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja (ryhmis) 10 9 5 Perhepäivähoitaja 39 40 35 Erityispäivähoito Kiertävä elto 2 2 2 Päiväkoti Päiväkodinjohtaja 9 9 8,5 Lastentarhanopettaja 23 24 22 Lastenhoitaja/ Päivähoitaja 40 45 44 Päiväkotiapulainen 1 1 1 Ryhmäavustaja/henk.koht.avust. 9 8 5 Päivähoito yhteensä 138 143 127,5* TOIMINNAN LAAJUUS Päivähoito Lapsia päivähoidossa -joista esiopetuksessa -joista päiväkotihoidossa -joista ryhmäperhepäiväkotihoidossa -joista perhepäivähoidossa 668 136 485 43 140 740 145 560 30 150 690 155 545 20 125 Kunnallisen ja hankitun palvelun - - 75/25 osuudet päivähoidossa (päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit, %) Leikkitoiminta MLL, läsnäolopv. 859 800 850 Lasten lakisääteinen kotihoidontuki, 209 170 180 kotitalouksia keskim. kk -lapsia tuen piirissä, keskim. kk 301 250 275 Yksityisen hoidon kuntalisä -kotitalouksien lukumäärä -lapsia tuen piirissä 7 11 7 12 6 10 3
* Henkilöstömuutokset liittyvät lähinnä päivähoidon rakenteellisiin muutoksiin (Alastaron ja kaupungin keskusta-alueen päiväkotiratkaisut). Perusopetus ja lukiokoulutus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2014 TA 2015 TA 2016 Asemanseudun koulu 64 58 54 Oppilaat kouluittain Hirvikosken koulu 187 177 - Kauhanojan koulu 59 60 64 esiopetus+perusopetus Keskuskoulu 374 381 397 Kirkonkylän koulu 24+143 14+143* 137 (TA 2016 keskiarvo syksy 2015 ja arvio syksy 2016) Kojonkulman koulu 9+47 6+51 5+49 Metsämaan koulu 44 44 45 Niinijoen koulu 56 46 54 Virttaan koulu 26 20 13 Alastaron yläaste 141 148 149 Opintien koulu 189 193 - Puistokadun koulu 235 243 244 Tuulensuun koulu 26 26 - Hirvikosken yhtenäiskoulu - - 391 Loimaan lukio 267 265 260 Oppilaat Oppilaat yht. 33+1591 20+1590 5+1597 Perusopetuksessa Yleisopetus 1477 1475 1486 Luokkamuotoinen erityisopetus 114 115 111 Osa-aik. erit.op. osallistuneet 397 370-400 380-400 Tehostetun tuen oppilaat 132 130-140 130-140 Henkilöstö Koko henkilöstö yhteensä 208,0 204,5 200,0 Hallinto, esiopetus, perusopetus, lukio Opettajat, rehtorit 156 154,5 151 Rehtorit 5 5 5 Luokanopettajat 53 53,5 51 Lehtorit 36,5 36 34 Vanhemmat lehtorit 15 15 15 Esikoulun opettajat 3 2* 1 Päätoimiset tuntiopettajat 17 16 19 Sivutoimiset tuntiopettajat 3 3 4 Erityisluokanopettajat 17 17 15 Erityisopettajat 6,5 7 7 Koulunkäyntiavustajat (lkm) 39 37 36 Kuraattori 1 1 1 Psykologi 2 2 2 Apip-ohjaaja 4 4 4 Muu henkilökunta 6 6 6 Opetustunnit / oppilas Yleisopetus 1,7 1,7 1,7 Luokkamuotoinen eritysopetus 4,1 4,1 3,7 Laaja-alainen erityisopetus 0,11 0,11 0,12 Erityistehtävät 0,06 0,06 0,07 Tukiopetus 0,03 0,03 0,03 Kerhot 0,02 0,02 0,02 Lukio-opetus (kurssit/opp) 1,1 1,1 1,1 Vieraskuntalaisia Perusopetus 6,5 % 5,9 % 5,0 % Erityisopetus 12,5 % 14,0 % 14,0 % Lukio 12,5 % 12,5 % 12,5 % *Alastarolla esiopetus siirtyy päivähoidon yhteyteen 1.8.2015 Muu henkilökunta käsittää sivistysjohtajan sekä koulutoimiston ja koulujen palvelusihteerit. 4
Opetustuntien kohdalla on noudatettu 26.3.2009 hyväksyttyä tuntijakoa ja 26.3.2015 hyväksyttyä tuntikehystä. Luokan- ja aineenopettajista noin 95 %:lla on muodollinen kelpoisuus ja erityisopettajista 76 %:lla. Lukion opettajista kaikilla on muodollinen kelpoisuus. Koulunkäyntiavustajista noin 95 %:lla on muodollinen kelpoisuus tehtävään. Valtakunnallisesti opettajista muodollisesti kelpoisia on noin 89 %, erityisopettajista 76 % ja lukion opettajista 93 %. Loimaalla naisten osuus opettajista on noin 79 % (valtakunnallinen osuus noin 74 %). Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä muodollinen kelpoisuus on noin 96%:lla henkilöstöstä. Loimaalla erityisen tuen oppilaita on noin 8,5 % oppilaista, kun valtakunnan tasolla osuus on noin 7,3 % (2014). Erityisoppilaista 22 % on integroitu kokonaan yleisopetuksen ryhmiin, 54 % osin integroitu yleisopetuksen ryhmiin ja kokonaan erityisryhmissä opiskelee 24 % oppilasta. (Valtakunnallisesti vastaavat osuudet ovat 19 %, 40 %, 41 %). Erityisopetuksen järjestäminen kokonaan tai osittain muun opetuksen yhteydessä on yleistynyt. Osaaikaista erityisopetusta on Loimaalla käyttänyt 24 25 % oppilaista. Valtakunnan tasolla osa-aikaiseen erityisopetukseen on osallistunut noin 23 % oppilaista. Loimaalla tehostetun tuen oppilaiden osuus on noin 8,3 %, kun se valtakunnallisesti on noin 7,5 % (2014). Oman leimansa kaupungin koulutoimelle antaa myös koulukuljetusten suuri määrä. Kuljetusedun saavia oppilaita on noin 560 (35,0 %, valtakunnallinen osuus noin 22 %). Lisäksi maksullisessa koulukuljetuksessa on vuosittain 50-60 oppilasta. Esiopetuksen oppilaista vuosittain kuljetuksen piirissä on 20 30. Koulukuljetukset on kilpailutettu lukuvuosille 2015 2017 (+ optiovuosi). 4.1.3. Kaupunkistrategian linjauksiin perustuvat toimialan toiminnalliset kehittämistavoitteet 2016 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen päämääränä on järjestää erilaiset lapset / oppilaat huomioon ottavaa, laadukasta ja tehokasta kasvatusta ja opetusta turvallisessa ja monipuolisessa oppimisympäristössä. Päämäärän saavuttamisen kannalta keskeisiä kriittisiä menestystekijöitä ovat mm.: monipuolinen opetustarjonta sekä turvallinen ja ajanmukainen oppimisympäristö, kodin sekä päivähoidon ja koulun välinen yhteistyö, toimiva opiskeluhuolto ja yksilöllinen tuki lapselle/ oppilaalle, henkilöstön oikea mitoitus ja työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä palveluprosessien kehittäminen ja toiminnan priorisointi. 1) Sujuvan elämän kotikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut o opetussuunnitelmien laatiminen ja käyttöönottaminen (uudet opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön 1.8.2016, esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus) o suunnitelmallinen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittäminen (sähköinen oppimisympäristö, koulutus)-> toimintaan haetaan mahdollisia valtionavustuksia b) Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen o kerhotoiminnan kehittäminen -> toimintaan haetaan valtionavustusta o opiskeluhuollon palvelujen tehostaminen 5
2) Jyvällä tulevaisuudesta / Talous, organisaatio ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen o Keskusta-alueen päivähoidon rakenteelliset muutokset o Alastaron alueen kouluverkon suunnittelu (Oripään koulusopimuksen päättyminen) o erityisopetuspalvelujen järjestäminen (mm. pienryhmien sijainti ja määrä, palvelujen tarjoaminen muille kunnille) o perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetuksen laajuuden (tuntimäärän) sopeuttaminen oppilas- ja opiskelijamäärään sekä taloudellisiin resursseihin o henkilöstöselvitys henkilöstöresurssi ja työtehtävien järjestelyt (sopeuttaminen uusien palvelurakenteiden ja palvelujen laajuuden mukaiseksi, muutokset päivähoito-oikeuteen ja henkilöstömitoitukseen) ARVIOINTI -KOHDE Perusopetus Keskimääräinen ryhmäkoko Iltapäivätoiminta Lukiokoulutus MITTARI TP 2014 TA 2015 S TA 2016 Päivähoitotoiminnan laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (% vastauksista) /vastausten keskiarvo Hoitopäivän hinta ( /päivä), omatoiminta - perhepäivähoito - ryhmäperhepäivähoito - päivähoito (päiväkodit) 3,57 3,5 4,0 s 3,5 4,0 73,38 67,93 61,99 70 75 75 80 80 90 70 75 65 70 60 65 Hoitopäivän hinta ( /päivä), hankittu palvelu - päivähoito (päiväkodit) - - 55 60 Oppilaita/opettaja perusopetuksessa Oppilaita/opettaja laaja-alainen erityisopetus 30.9. jatkokoulutuksen ulkopuolelle jäävät/edellisenä keväänä 9.luokan päättötodistuksen saaneet Perusopetuksen käyttökustannukset Perusopetuksen laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (vastausten keskiarvo) Oppilasmäärä/opetusryhmä 11,9 11,9 12,0 245 230 230 0 % 0 % 0 % 7 688 /opp 7 460 /opp s ei arv. kohde 1-2lk 17,4 3-6lk 19,0 7-9lk 16,1 3,5 4,0 3,5 4,0 ** 1-2lk 14-15 3-6lk 19-20 7-9lk 17-18 1-2lk 17-18 3-6lk 19-20 7-9lk 17-18 Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä 169 175 180 1-2-luokat Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä 52 45 30 3-9-luokat Ohjaustuntien määrä/vko 457 475 460 Yo-tutkinnon 3 vuodessa suorittaneiden 88 % 94-95 % >90 % osuus Lukio-opetuksen käyttökustannukset 7 448 /opp 7 280 /opp s Lukiokoulutuksen laatu koetaan ei arv. 3,5 4,0 3,5 4,0 hyväksi palautearviointikyselyissä kohde (vastausten keskiarvo) 6
* valtakunnallinen taso ** OPM:n selvityksen mukaan yleisin ryhmäkoko 1.-luokalla on 15-19 oppilasta ja 2.-luokalla 20-24 sekä 3.-6.-luokilla 20-24 ja 7.-9.-luokilla 15-19 oppilasta. Ryhmäkokojen keskiarvot olivat 1-2lk 18,8; 3-6lk 21,1; 7-9lk 17,1. Loimaalla tyypillistä on ryhmäkokojen suuri vaihtelu (ryhmäkoot välillä 9 26) kouluittain, mutta kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että ryhmäkoot ovat opetuksen järjestämisen kannalta hyvät. OKM:n tekemät toimenpiteet opetusryhmien pienentämiseksi ovat pienentäneet opetusryhmien keskimääräistä kokoa ja suurten ryhmien osuus on puolittunut vuodesta 2008. Keväällä 2013 opetusryhmät olivat 1.-6. vuosiluokilla keskimäärin 19,66 oppilaan kokoisia ja 7.-9. luokilla keskimääräinen ryhmäkoko oli 16,46. Lasten päivähoidon kustannuksia 2008 2013 (nettokustannukset, /0-6v): Perusopetuksen käyttökustannukset (OPH:n raportit, opetuksen järjestäjittäin) 2008-2013: Perusopetuksen käyttökustannusten kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Loimaalla haastetta tuovat mm. useat (pienehköt) yksiköt, laaja erityisopetus, laaja tuntikehys sekä kuljetusoppilaiden merkittävä osuus. Koulukohtaiset erot yleisopetuksen opetuskustannuksissa ovat Loimaalla huomattavat. Erot ovat monen tekijän summa, mutta ainakin oppilasmäärä sekä erityisesti kiinteistöhuolto- ja kuljetuskustannukset ovat tässä mielessä merkittäviä tekijöitä. Yleisopetuksen oppilaskohtaiset kustannuksen vaihtelevat Loimaalla alakouluilla 5 700 9 700 euron ja yläkouluilla 9 000 10 000 euron välillä. OPH:n raportin mukaan vuonna 2013 alle 100 oppilaan peruskouluissa keskimääräiset kustannukset olivat noin 10 150 /opp, 100-200 oppilaan kouluissa 8 590 /opp ja yli 200 oppilaan 7
kouluissa 8 480 /opp.(ei sisällä sairaala- ja vammaisopetusta, kustannuksissa mukana alv.). Loimaalla vuonna 2014 alle 100 oppilaan kouluissa keskimääräiset kustannukset olivat noin 10 480 /opp., 100 200 oppilaan kouluissa 8 770 /opp. ja yli 200 oppilaan kouluissa 7 580 /opp. Vertailutietoja (v. 2013) muutamista (samankokoisista) kunnista (OPH:n raportit): Kunta Oppilaat Opetustunnit/opp Opetus /tunti Kuljetusoppilaat Kuljetus /opp Ruokailu /opp/pv Yhteensä /opp Forssa 1 505 65 70 165 1 248 2,34 7 660 Kauhajoki 1 388 74 68 510 1 694 3,38 8 976 Lieto 2 129 70 63 447 1 346 2,85 8 874 Loimaa 1 612 82 63 591 2 036 2,80 8 972 Naantali 1 992 69 71 404 1 717 3,56 8 671 Uusikaupunki 1 363 76 62 384 1 121 2,63 8 642 Kunnat yhteensä 507 763 72 68 117 012 1 529 2,79 8 740 Edellä olevan taulukon perusteella erityisesti opetuksen määrä (tuntikehys) ja kuljetuskustannukset ovat merkittävimmät tekijät, jotka nostavat oppilaskohtaisia kustannuksia Loimaalla. Viime vuosina Loimaan ero keskimääräisiin oppilaskohtaisiin kustannuksiin on pienentynyt, mikä perustuu lähinnä tuntikehyksen vähentämiseen. Pinta-alalta laajassa kunnassa koulukuljetusten kustannukset ovat joka tapauksessa jatkossakin merkittävät. Tämän takia kustannuksissa on ongelmallista päästä valtakunnalliselle tasolle. Lukiokoulutuksen käyttökustannukset (OPH:n raportit, opetuksen järjestäjittäin) 2008-2013: Lukiokoulutuksen keskimääräiset kustannukset vuonna 2013 olivat 7 026 /opiskelija (200 299 opiskelijan lukio), kun ne Loimaalla olivat 7 150 /opiskelija. Lukion opiskelijamäärän väheneminen Loimaalla edellyttää opetuksen vähentämistä jatkossa aiempaa enemmän (lukio 3- sarjaiseksi). 8
Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet lapset, (%, 1-6-vuotiaista): Loimaalla päivähoidossa olevien osuus on koko maan tasoon verrattuna korkea, esim. 3-5- vuotiaista on viime vuosina ollut päivähoidossa Loimaalla 75 78 %, kun koko maan vastaava osuus on ollut 67 68 %. Osapäivähoidossa olevien lapsien osuudet ovat Loimaalla huomattavasti suuremmat kuin koko maassa: vuonna 2014 osapäivähoidossa oli 1-2- vuotiaista 16,1 % (koko maa 1,6 %) ja 3-5-vuotiaista 29,2 % (koko maa 4,3, %). Sen sijaan kokopäivähoidossa olevien osuus on toisin päin: 1-2-vuotiaista 29,1 % (koko maa 35,4 %) ja 3-5-vuotiaista 49,5 % (koko maa 63,5). Vuoden 2014 aikana kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrässä tapahtui merkittävä muutos: 321 (toukokuu) -> 298 (elokuu) -> 267 (syyskuu) -> 280 (joulukuu). Vuonna 2015 määrä on vaihdellut välillä 263 289 (keskimäärin 274). Oppilasmäärien kehitys perusopetuksessa 2009 2020: Oppilasmäärän väheneminen on viime vuosina ollut merkittävää. Vuodesta 2009 vuoteen 2014 vähennys perusopetuksessa on ollut noin 100 oppilasta (5,7 %). Todettakoon, että vastaavana aikana lukion oppilasmäärä on vähentynyt noin 40:llä (12,5 %). Oppilasmäärän väheneminen hidastuu aikavälillä 2013 2016. Loimaalaisten oppilaiden vähenemistä kompensoi Oripään yläkoululaisten määrän lisääntyminen Alastaron yläasteella. Sen sijaan vuodesta 2017 alkaen väheneminen näyttäisi nopeutuvan. Tämä selittyy loimaalaisten ikäryhmien pienenemisellä ja oripääläisten oppilaiden määrän vähenemisellä. Luvuissa ei ole mukana arviota muuttoliikkeen vaikutuksista. 9
Oppilasmäärän vähenemiseen on vastattu kouluverkon rakenteellisilla muutoksilla, tuntikehyksen ja oppilasryhmien vähentämisellä. Perusopetuksen tuntikehyksen jakautuminen 2009 2016: Muut tunnit ovat erityistehtävätunteja, kerho- ja tukiopetustunteja. Tuntikehys on viime vuosina vähentynyt erityisesti yleisopetuksessa. Tämä on lähinnä johtunut kouluverkon rakenteellisista muutoksista, oppilasmäärien ja ryhmäkokojen pienenemisestä (jakotuntien määrä). Erityisluokkaopetuksen väheneminen on korvautunut osittain osa-aikaisen erityisopetuksen tuntiresurssin kasvuna. Viimeisen neljän vuoden aikana tuntikehystä on leikattu noin 400 tuntia (noin 11 %). Vastaavana aikana lukiokursseja on vähennetty noin 10 %. Oppilasmäärän väheneminen ja kouluverkon rakenteelliset muutokset näkyvät myös opetustyhmien määrässä: Lukuvuosi Yleisop. ryhmät Pienryhmät Yhteensä 2011-2012 90 20 110 2012-2013 89 18 107 2013-2014 87 17 104 2014-2015 85 17 102 2015-2016 82 15 97 Koulutuslautakunnan toimintakulujen (ulkoiset) prosentuaalinen jakautuminen 2016: 10
Opetuspalvelujen ostoista koulukuljetuksiin on budjetoitu vuonna 2016 noin 1 070 000 euroa, varhaiskasvatuspalvelujen ostoihin 1 700 000 euroa ja kotikuntakorvauksiin 325 000 euroa (loimaalaisten lasten opetus muualla). Palvelujen ostojen osuus on lisääntynyt päivähoidon yksityistämisen takia noin 3 % ja henkilöstömenojen osuus pienentynyt vastaavalla osuudella. Tulot muodostuvat lähinnä päivähoitomaksuista, vieraskuntalaisille järjestettävästä perusopetuksesta saaduista tuloista, apip -toiminnan maksuista sekä erilaisiin kehittämishankkeisiin myönnetyistä valtion erityisavustuksista. Vuositasolla näiden suuruus on noin 1 100 000 1 300 000. Lisäksi kotikuntakorvaustulot ovat noin 840 000 euroa. Toimintaan ja talouteen liittyvät olennaiset riskit: o o o o henkilöstömäärän mitoittaminen rakenteellisia muutoksia ja palvelujen uudistamista vastaaviksi (haastetta henkilöstösuunnitteluun ja toimitilakysymyksiin) päiväkoti- ja koulukiinteistöjen kunto (mm. sisäilmaongelmat) palvelujen sopeuttaminen määrärahoihin (rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten toteuttaminen, suunnitelmallisuus, palvelujen tehokkuus ja laatu, palvelujen tasapuolisuus) lainsäädännön muutosten vaikutukset palveluihin (esim. oppilas- ja opiskeluhuoltolaki, varhaiskasvatuslaki, opetussuunnitelmien uudistaminen) 4.1.4 Koulutuslautakunnan talousarvio yhteensä 11