Esityksen Asiakkaat nimi palvelun tulee tähän arvioijina Päihdepäivät 2014 13.5.2014 Ari Saarto 1
Asiakas = vertaistoimija, kokemusasiantuntija, osallistuja, kohderyhmän edustaja ja toisinaan myös ammattilaiskumppani tai toiminnan rahoittaja 13.5.2014 Ari Saarto 2
Esityksen teemat Miten asiakkaitten tuottamaa arviointitietoa on kerätty Toiminnan, toteutustapojen ja kehittämistarpeiden asiakasarviointi Hyötyjen, tulosten ja vaikutusten asiakasarviointi Kokemusasiantuntija-auditointi ja palvelumuotoilun keinot toiminnan kehittämisen tukena Käytetyt tapausesimerkit Osis Lasinen lapsuus Sirpaleinen mieli Dopinglinkki Kosketuspinta Verkottaja Kokemusasiantuntija-auditointi Kouvolan Huumevieroitusyksikkö Piikkisiilissä 13.5.2014 Ari Saarto 3
Miten arviointitietoa on kerätty 1.1 Osis Vapaaehtoiset eli vertaiset ovat mukana projektin osahankkeiden väliarvioinneissa (2/v). Arvioivat yhdessä ammattilaisten kanssa toimintaa, onnistumisia, kehittämistarpeita, työtehtävien mielekkyyttä sekä toiminnan merkitystä heille itselleen. Täyttävät lomaketta asiakaskohtaamisistaan niin Katuklinikassa (Aklinikkasäätiön osahanke) kuin Vernassakin (Omaiset huumetyön tukena ry:n osahanke). Arvioivat kohtaamisten sujuvuutta sekä omaa rooliaan. Toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä vertaisten näkemyksillä on erittäin paljon painoarvoa; toimintaa kehitetään vertaisten ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. 13.5.2014 Ari Saarto 4
Miten arviointitietoa on kerätty 1.2 Katuklinikan asiakkailta on kerätty kokemuksia ja palautetta asiakaskyselylomakkeella (A4). Vertaisten tehtävänä on ollut pyytää asiakkailta vastauksia kotikäyntien yhteydessä, ja tarvittaessa käydä lomake läpi asiakkaan kanssa. Kaikki eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Verna-vertaisten asiakkailta eli vertaisten itsenäisesti kentällä tapaamilta asiakkailta ei ole edelleenkään kerätty palautetta, koska ei ole keksitty keinoa miten palautteen kerääminen mahdollistuisi/onnistuisi. 13.5.2014 Ari Saarto 5
Miten arviointitietoa on kerätty 2.1 Lasinen lapsuus Sirpaleinen mieli A-klinikkasäätiön Varjomaailman ryhmiin osallistuneilta nuorilta on kerätty sekä väliaikapalaute että anonyymi palaute ryhmän loputtua SurveyGizmotiedonkeruuohjelman avulla. Myös sivustouudistukseen liittyvistä toiveista ja ideoista on kerätty palautetta Varjomaailman keskustelufoorumilla ja ryhmissä. Sivustolla on jatkuva palautelomake. Rikkinäiset-ryhmän nuorillakin on läpi ryhmän käytössä palautekeskusteluketju johon on tullut ehdotuksia ja toiveita. Myös koordinaattori on kysynyt toiveita säännöllisesti. Kaksi viikkoa ennen ryhmän loppua on pyydetty loppupalaute linkillä SurveyGizmoon ja saatu 7 vastausta yhteensä 11 osallistujalta. Lisäksi chat illoissa on kysytty palautteita ja toiveita. 13.5.2014 Ari Saarto 6
Miten arviointitietoa on kerätty 2.2 Mielenterveyden Keskusliiton (MTKL) kehittämisosion osallistujilta kerättiin ennakkotietokyselynä ajatuksia senhetkisestä voinnista ja toiveista tulevaa ryhmää kohtaan. Ryhmän päättyessä kerättiin palautelomakkeen muodossa ryhmäläisten ajatuksia siitä, mikä ryhmässä on ollut juuri häntä hyödyttävää, mitä pitäisi kehittää ja mitä muita ajatuksia ryhmään liittyen nousi. Toista ryhmää muokattiin ensimmäisestä saadun palautteen antaman tiedon valossa. Suomen Mielenterveysseuran kehittämisosion osallistujilta kerättiin palaute viimeisellä ryhmäkerralla ja seurantapalaute kolmen kuukauden kuluttua ryhmän päättymisestä järjestetyssä seurantatapaamisessa. Palautetta kerättiin mm. tavoitteista ja sisällöistä, toimivuudesta, ohjaajien toiminnasta ja koetuista vaikutuksista. 13.5.2014 Ari Saarto 7
Miten arviointitietoa voidaan kerätä 3 Dopinglinkki Vuonna 2013 kohderyhmiltä on kerätty näkemyksiä verkkopalvelun palautelomakkeella, neuvontapalvelun kommenteista sekä tapahtumissa ja koulutuksissa, joissa kohderyhmiä on kohdattu. 13.5.2014 Ari Saarto 8
Miten arviointitietoa voidaan kerätä 4 Verkottaja Tietoa on koottu tapahtumiin ilmoittautumisten yhteydessä, mikäli ilmoittautumismuotona on ollut web-lomake tms. esitietolomake. Tilaisuuksissa, koulutuksissa ja tapaamisissa tietoa on koottu tilaisuudesta vastaavan toimesta kirjaamalla tarkoitukseen tehdyllä koontilomakkeella tai kierrättämällä lomaketta osallistujilla. Tapahtuman ja prosessin päätyttyä on vastaava siirtänyt kootun tiedon webropol-lomakkeeseen, johon on koottu tietoa koko kalenterivuoden ajan. Tietoa on koottu myös asiakaskyselyn avulla. Työntekijöiden, alueryhmien tms. toimesta toimintaa on suunniteltu, arvioitu ja mm. suuntaamalla työskentelyä ja tekemällä siihen tarvittavia korjausliikkeitä näkyväksi tulleiden odotusten ja kehittämistarpeiden pohjalta. 13.5.2014 Ari Saarto 9
Toiminnan, toteutuksen ja kehittämisen arviointi 1.1 Osis Vertaiset tuntevat toiminnan sisällöt ja toteutustavat erittäin hyvin koska he ovat itse olleet niitä kehittämässä. Katuklinikan vertaiset kokevat, että toiminta on juuri sitä mistä he ovat vuosia haaveilleet: kotiin vietävät palvelut ovat vastaus palvelujärjestelmän ulkopuolella elävien huumeiden käyttäjien tarpeisiin. Vertaisilta lainattua: "avulle ei ole ehtoja", "älytön hyöty, saadaan hoidettua asiakkaita joilla ei ole kontaktia mihinkään muualle", "pystytään oikeasti ottamaan huomioon asiakkaan tarpeet". Vernan vertaiset tuovat esiin kuinka tärkeää heille on ollut käydä Verna-ryhmä, kuinka ryhmäkertoja on odotettu ja miten paljon he ovat saaneet kannustusta ja tukea työntekijältä. 13.5.2014 Ari Saarto 10
Toiminnan, toteutuksen ja kehittämisen arviointi 1.2 Molemmissa osahankkeissa vertaiset tuovat jatkuvasti esiin, että kentällä on paljon työtä, ja että vertaisia tarvittaisiin enemmän. Aika ajoin esiin tuodaan huoli myös projektityöntekijöiden jaksamisesta. Vertaiset kokevat työtehtävänsä mielekkäiksi ja voimavarojen mukaan räätälöidyiksi; "ei ole pakko tehdä, vaan saa tehdä sitä tahtia kuin haluaa", "luotetaan", "saa tehtäviä ja vastuuta jos haluaa". He kokevat voimaantumista, vaikka yksittäinen työtehtävä voikin toisinaan olla kuormittava (silloin kun asiat eivät mene suunnitellusti). Vertaiset kokevat saavansa tukea sekä työntekijöiltä että toisilta vertaisilta, ja kokevat että heidän hyvinvoinnistaan pidetään huolta. Kehittämistarpeina vertaiset haluaisivat lisää aktiivisia vertaisia, työparin Vernan projektisuunnittelijalle sekä lisää työtunteja Katuklinikan lääkärille ja kokemusasiantuntija-ohjaajalle. 13.5.2014 Ari Saarto 11
Toiminnan, toteutuksen ja kehittämisen arviointi 1.3 Osallistujien asiakaskyselyssä kysytään millaisia muita palveluja asiakkaat toivoisivat saavansa ja onko risuja palautteeksi. Kaksi vastaajaa toivoi saavansa lisäapua korvaushoitoon pääsemiseksi ja vuokrarästien hoitamiseksi. Yksi toivoi Katuklinikan jakavan keskushermostolääkkeitä akuuttiin tarpeeseen ja yksi toivoi pääsevänsä interferonihoitoon. Muutoin kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä (suurin osa erittäin tyytyväisiä) saamaansa palveluun, eikä risuja tai kehittämisehdotuksia tullut. 13.5.2014 Ari Saarto 12
Toiminnan, toteutuksen ja kehittämisen arviointi 2.1 Lasinen lapsuus Sirpaleinen mieli A-klinikkasäätiön Varjomaailman ohjaajia ja tehtäviä pidettiin hyvinä, ja erityisesti kiiteltiin sitä, että ryhmissä sai olla oma itsensä ja huomata, ettei ole yksin kodin päihdeongelman kanssa ja että kotitilanteen aiheuttamiin ongelmiin on tarjolla monenlaista apua. Sivustouudistuksessa toivottiin valoisampaa ulkoasua sekä mahdollisuuksia käyttää kuvia ja videota osana ryhmätyöskentelyä, etenkin tunneilmaisussa. Rikkinäisten palautekyselyyn vastauksia tuli 7 kpl syksyn 11 ryhmäläiseltä. Ohjaajat olivat mukavia ja hyviä vastaamaan viiden mielestä, yhden mielestä ohjaajat olivat ihan OK. Tehtäviä piti hyödyllisenä alle puolet vastanneista, mutta yleisesti ottaen palaute oli myönteistä. On huomioitava, että Rikkinäisten ensisijainen kohderyhmä oli kuitenkin verkkotyötä opettelevat järjestökumppanit, joiden antama palaute oli kiittävää. 13.5.2014 Ari Saarto 13
Toiminnan, toteutuksen ja kehittämisen arviointi 2.2 MTKL:n kehittämisosion palautteiden mukaan toiminta on koettu monipuoliseksi ja perustelluksi. Ryhmäläiset ovat kokeneet että ryhmässä on turvallinen runko, hyvä ohjaus, turvallinen asetelma ja vertaistuen voima. Monimuotoisuus on koettu hyvänä, joskin kokonaiskestosta mainitsi usea että kesto voisi olla pidempi. Mielenterveysseuran kehittämisosion kolmen ryhmän palaute sisällöstä ja toimintatavasta: 9 kysymystä, joiden ka oli 4.70 asteikolla 1-5. Avoimissa kommenteissa ei löytynyt yksittäistä, laajemmin toivottua kehittämisehdotusta sisältöihin ja toimintatapoihin. 13.5.2014 Ari Saarto 14
Toiminnan, toteutuksen ja kehittämisen arviointi 2.3 A-klinikkasäätiön Rikkinäisissä koettiin olevan liikaa tehtäväketjuja, eli ryhmä oli liian aikaa vievä. Chatteja osa toivoi järjestettävän useammin kuin kerran viikossa. Alusta asti pitäisi olla enemmän ohjaajien kommentointia, sillä asiat ovat vaikeita. MTKL:n kehittämisosiossa ryhmän kokonaiskesto oli monen osallistujan mielestä liian lyhyt. Myös ryhmätapaamisia toivottiin lisää. Mielenterveysseuran kehittämisosiossa kerätyssä palautteessa ryhmäläisten kehittämistoiveet olivat yksittäisiä ja osin keskenään vastakkaisia. 13.5.2014 Ari Saarto 15
Toiminnan, toteutuksen ja kehittämisen arviointi 4 Dopinglinkki Osallistujilta saatu palaute on pääosin ollut myönteistä. Kuntoilijoille suunnattua terveysneuvontatoimintaa on pidetty ainutlaatuisena ja tärkeänä. Koulutuksiin osallistuneet ovat pitäneet sisältöjä mielenkiintoisina. Osallistujat ovat muun muassa toivoneet enemmän tietoa ravintolisistä. 13.5.2014 Ari Saarto 16
Toiminnan, toteutuksen ja kehittämisen arviointi 5.1 Verkottaja Yhteistyö ja vuoropuhelu päihde- ja mielenterveystyön järjestölähtöisten toimijoiden sekä ammatti- ja vertaistyön välillä on lisääntynyt. Opiaattikorvaushoidossa psykososiaalinen kuntoutus on saanut uutta asiakkaiden osallisuutta lisäävää sisältöä vertaisryhmien suunnittelun myötä. Alueryhmissä ja foorumeissa osallistujat ovat yleisesti ilmaisseet tulleensa paikalle mielellään, tulleet kuulluksi ja saaneet innovoida yhdessä kasvokkain yhteistoiminnalle asetettavia, toimijoita yhteen kytkeviä tarpeita. Aluevalmennukset käynnistyvät erityisesti ryhmien ohjaamisen, motivoivan toimintatavan ja palvelunohjauksen sisällöillä. 2013 toteutetuissa seminaareissa osallistujat ovat ilmaisseet toiminnan olevan mielekästä, hyödyllistä ja vastanneen hyvin toiveita ja odotuksia. 13.5.2014 Ari Saarto 17
Toiminnan, toteutuksen ja kehittämisen arviointi 5.2 - Toivoin ja sain lisää menetelmiä ryhmänohjaamiseen, sain konkreettisia menetelmiä käyttööni. - Odotinkin luovuutta ja teorian kautta uusia näkökulmia, ne toteutuivat. - Sisältö oli hyvä ja tarpeellinen toimiessani ryhmänohjaajana. - Toteutuneen kaltainen opintomateriaalin kokonaisuus, syventävien opintojen hankkiminen ja materiaalin etsiminenhän antoi valmiudet. - Tällainen koulutusprosessi oli mielestäni juuri sellainen, että siitä sai paljon otettavaa käytäntöön. - Inspiroiva, luova, monipuolinen, paljon materiaalia jakoon ja uusia näkökulmia, kaikki asiat tulivat sopivasti ja joustavasti mukaan koulutukseen. - Mielenkiinto säilyi koko päivän, joskin vähän outo tilanne eläkeläisenä olla skarppina monta tuntia. - Toteutus oli havainnollinen, syventävä ja monipuolinen. - Teoriaa oli mukavasti ja oli hyvä, että sitä syvennettiin ryhmän yhteisillä harjoituksilla. 13.5.2014 Ari Saarto 18
Toiminnan, toteutuksen ja kehittämisen arviointi 5.3 Kokemusneuvojien (KokeNet) koulutuksen suhteen odotukset liittyivät uuden toiminnan ja oman asiantuntijuuden käytön selkiytymiseen siinä sekä uuden ja päivitetyn tiedon saamiseen päihdeongelmaansa neuvoja tarvitsevien sähköisen neuvonnan muodoista ja konkreettisesta toteuttamisesta KokeNet-palvelussa. Valmennuksen toteuttamistapa, eri teemaseminaaripäivät, vuorovaikutuksellinen työskentely niissä, oppimateriaali sekä käytännön harjoittelu verkkoympäristössä jne. olivat kaikkien mielestä erinomaisia. Kokonaisuus vastasi ennakkotoiveita palautekyselyn mukaan yli odotusten. Aluetyöryhmistä on noussut esiin mm. tarve vahvistaa erityisesti mielenterveysja päihdejärjestöjen välistä yhteistyötä ja kehittää kokemusasiantuntijoiden osallisuutta palvelujärjestelmässä (työparina, ryhmänohjaajina jne.). Kokemusasiantuntijat huomioitava erityisryhmänä, koska he eivät ole laajasti organisoituneet perinteisiin vertaistyön verkostoihin ja toimintaperinteeseen. Kokemusasiantuntijatoimintaan liittyvä työnohjaus on aluetyöryhmissä noussut yhdeksi jatkotyöskentelyn tarpeeksi. 13.5.2014 Ari Saarto 19
Toiminnan, toteutuksen ja kehittämisen arviointi 5.4 Asiakaskyselyissä korvaushoidon osalta ammattilaisilla on noussut tarpeeksi saada lisää ymmärrystä korvaushoidon toteuttamisesta. Tarve tuli ilmi myös järjestetyissä palveluiden ja järjestöjen yhteisessä päihdepalveluiden kehittämistilaisuuksissa. Odotuksia ja ideoita toiminnan kehittämiseksi: Kuntatasolla päätöksentekijöihin vaikuttaminen (virkamiehet); paikallistason poliittisten päättäjien "lobbaus" jaetun osaamisen käytäntöihin siirtymisen edistämiseksi; yhteiset menetelmäkoulutukset, seminaarit, teemapäivät yhteistyön synkronisoinnin helpottamiseksi; tarvitaan enemmän erilaisia asiakasraateja; kokemustiedon kerääminen voisi olla Verkottajan tehtävä. 13.5.2014 Ari Saarto 20
Hyötyjen, tulosten ja vaikutusten arviointi 1.1 Osis Asiakkaat kertoivat saaneensa Katuklinikalta apua keskimäärin 3,6 ongelmaansa (vaihteluväli 1-13). 42 % vastanneista koki päässeensä paremmin palvelujen piiriin Katuklinikan avulla; "ei epäilystäkään". Suhteet moniin viranomaistahoihin ovat "auenneet", "kyllä pääsen paremmin lääkäriin, Astuun ja katkaisuhoitoon", "Ilman Katuklinikkaa en olisi edes tiennyt mistä hakea apua. Nyt minut on ohjattu oikeaan paikkaan". 67 % koki saaneensa tukea Katuklinikan vertaisilta; "olen saanut jutella ilman sarkasmia / kettuilua / saarnaamista", "vertaiset ovat heti ruvenneet tukemaan ja viemään asioitani eteenpäin", "Sain tukea klinikan asiakkaana pysymisessä. Mut muistetaan poimia mukaan kun on tapaaminen", "saattotukea tapaamisiin, keskusteluapua, tietoa palveluista ja neuvoja". 13.5.2014 Ari Saarto 21
Hyötyjen, tulosten ja vaikutusten arviointi 1.2 67 % kertoi hyötyneensä Katuklinikan toiminnasta; "on huojentunut olo, tuntuu että asioitani hoidetaan ja välitetään", "tuskin olisin tässä ja näin hyvinvoipa, kiitos!", "ilman Katuklinikan apua olisin iskenyt hanskat naulaan", "ollut tukena omassa kuntoutumisessa", "Tärkeää työtä. Kuka muu auttaa ihmisiä, jotka ovat niin huonossa kunnossa ettei itse saa haettua itselleen apua", "hyöty on arvossaan mittaamaton kaikilla elämän osa alueilla". 43 vastaajasta 40 suosittelisi Katuklinikkaa kaverilleen. 2 vastasi "suosittelisi ehkä" ja yksi jätti vastaamatta (useampaan kysymykseen). Palautteen perusteella voi todeta Katuklinikan parantaneen kohtaamiensa asiakkaiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. 13.5.2014 Ari Saarto 22
Hyötyjen, tulosten ja vaikutusten arviointi 2.1 Lasinen lapsuus Sirpaleinen mieli A-klinikkasäätiön Varjomaailman ohjaajia ja tehtäviä pidettiin hyvinä, ja erityisesti kiiteltiin sitä, että ryhmissä sai olla oma itsensä ja huomata, ettei ole yksin kodin päihdeongelman kanssa ja että aiheutuneisiin haittoihin on tarjolla monenlaista apua. Rikkinäiset-ryhmäkin auttoi useita nuoria huomaamaan ettei ole yksin ongelman parissa. Ensimmäistä kertaa sai kohdata vertaisiaan. Ohjaajien ystävälliset ja tukevat kommentit auttoivat, kuten ryhmän runsas vertaistuki, hyvä henki, kommentit ja myötätunto. Palautekyselyn mukaan 5 koki saaneensa vertaistukea, 1 ei kokenut saaneensa vertaistukea. Neljä koki tutustuneensa muihin ryhmäläisiin, 2 kertoi että ei tutustunut. Palautekyselyssä ryhmästä oli apua neljälle, joista 1 sai henkistä tukea ja kannustusta, 3 sai apua. Vastanneista vain 1:lle ei ihan akuutisti tullut apua, ehkä tuli miettineeksi asioita kuitenkin. Palautteen mukaan kolme rohkaistui puhumaan asioistaan ryhmän avulla, kolme ei rohkaistunut. 13.5.2014 Ari Saarto 23
Hyötyjen, tulosten ja vaikutusten arviointi 2.2 MTKL:n kasvokkaisissa ryhmissä on autettu nuoria aikuisia, joiden elämään omien vanhempien lapsuudenaikainen päihteidenkäyttö toi haittoja. Ryhmissä onnistuttiin vähentämään lapsuudenaikaisten kokemusten vaikutusta aikuisten ryhmäläisten elämään. Ryhmäläisiä myös neuvottiin ja autettiin hakemaan muuta heidän tarvitsemaansa hoitoa tai tukea. A-klinikkasäätiön Varjomaailman nettiryhmissä tavoitettiin 36 eri nuorta tai nuorta aikuista, joille tarjottiin ennen kaikkea arkista mutta pitkäjänteistä aikuisen läsnäoloa vaikeassa kotitilanteessa, tukea tunteiden tunnistamisessa ja puheeksiotossa sekä räätälöityä palveluohjausta ja sen varmistamista, että nuori sai apua tilanteeseensa. Ryhmissä omat kokemukset ja tunteet opittiin erittelemään, ja kerrottiin ensimmäistä kertaa ulkopuolisille vaikeista kokemuksista. 13.5.2014 Ari Saarto 24
Hyötyjen, tulosten ja vaikutusten arviointi 2.3 MTKL:n palautteissa ryhmäläiset kertoivat seuraavista myönteisistä vaikutuksista: uskallusta olla sellainen, kuin on; luottamusta itseen, muihin ihmisiin ja tulevaisuuteen; voimavaroja, itsetuntemusta, jaksamista arkeen; uusia näkökulmia, ymmärrystä itseen, vertaistukea, sisältöä elämään ja tietoa; hyödyllinen jakso, jonka aikana sai tutustua ihaniin ihmisiin ja oppia lisää itsestään; koskaan aiemmin en ole kokenut vastaavaa; sain lisää voimavaroja, itsetuntemusta ja jaksamista arkeen; moni asia loksahti paikoilleen; lapsuuden suhteen sain rauhan, mennyt on mennyttä ja nyt elän tätä päivää; sirpaleista taas muutaman palan ehyempänä; uusia ajatuksia. Mielenterveysseuran ryhmistä kerätyn palautteen perusteella ryhmät ovat vaikuttaneet myönteisesti erityisesti jaksamiseen sekä toiveikkuuteen tulevaisuuden suhteen. 13.5.2014 Ari Saarto 25
Hyötyjen, tulosten ja vaikutusten arviointi 2.4 Osallistujapalaute oli myönteinen; erityisesti vertaisuuden vaikutus ja osaavat ohjaajat saivat hyvää palautetta. Tuleva oppimateriaali arvioitiin oppilaitosten (n. 30) toimesta tarpeelliseksi, koska Lasisen lapsuuden aihepiirin käsittely on nykyisissä oppisisällöissä vaihtelevalla tasolla. Mielenterveysseura: Vaikuttavuutta kysyttiin kolmella avoimella ja kahdella monivalintakysymyksellä. Kolmen ryhmän vastauksista nousi parhaiten esiin vaikuttavuus tulevaisuuden toiveikkuuteen (ka 4,5 asteikolla 1-5). Muutoksen koettiin tapahtuneen pääasiassa ryhmän vaikutuksesta. 13.5.2014 Ari Saarto 26
Hyötyjen, tulosten ja vaikutusten arviointi 3 Dopinglinkki Osallistujilta saaduissa palautteissa on mm. arvioitu, että terveysneuvonnan vastaukset ovat tukeneet päätöstä olla käyttämättä dopingaineita tai antaneet tukea muuten vaikeassa tilanteessa. Koulutuksiin osallistuneet ovat mm. kertoneet oppineensa ymmärtämään kuntodopingilmiötä paremmin sekä tunnistamaan käyttöön liittyviä haittoja; näitä tietoja voi hyödyntää työssä. 13.5.2014 Ari Saarto 27
Hyötyjen, tulosten ja vaikutusten arviointi 4 Verkottajan osallistujapalautetta ammattilaisten kokemista yhteisten valmennusten hyödyistä ja vaikeuksista: - Jo se, että olimme samassa koulutuksessa, oli hyödyllinen ammattilaisvertais/kokemusasiantuntijoiden yhteisen työskentelyn juurtumisen kannalta. - Me olemme tämän kokemuksen jälkeen ammattilaisina kokemusasiantuntijoita siitä, millaista on opiskella rinnakkain kokemusasiantuntijoiden kanssa. - Valmennus on madaltanut, jos ei jopa poistanut joidenkin ammattilaisten kynnystä lähteä yhteistyöhön kokemusasiantuntijoiden kanssa. - Hanketyöntekijän roolista näen, että valmennus on kokemusasiantuntijatoiminnan jalkauttamisen näkökulmasta toimiva keino. - Valmennus antoi työskentelylle raameja ja struktuuria ja vei asioita puheen tasolta konkreettisiin toimiin. - Suuri hyöty erityisesti ammattilaisille asenteiden muuttumisen ja ammatillisen "itsetutkiskelun" näkökulmasta. - Yhteisten merkitysten rakentumista tapahtui. - Yhteistyö sai alkunsa. - Sosiaalitoimi on johdon toimesta sitoutunut yhteistyön kehittämiseen ja ryhmätoimintojen 13.5.24 suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ari Saarto 28
Kokemusasiantuntija-auditointia ja palvelumuotoilua 1 Palvelumuotoilu on luovuuteen innostava ja vapauttava tapa työskennellä ja kehittää omaa työtä. Se antaa välineitä katsoa palvelua ja sen antamaa kokemusta asiakkaan silmin, tavoitteena palvelujen suunnitteluun ja tuottamiseen osallistuva, tyytyväinen asiakas ja yhteistyökumppani. Palvelumuotoilu pyrkii saamaan asiakkaan tai käyttäjän palvelukokemuksesta miellyttävän, hyödyllisen ja asiakkaan sanomattomiinkin tarpeisiin vastaavan kokemuksen. Palvelumuotoilija havainnoi ja tulkitsee tarpeita ja palveluvaatimuksia muotoillakseen vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa palvelujärjestelmää asiakkaan palvelukokemusta parantavaan suuntaan tai luodakseen kokonaan uuden palvelukokemuksen. 13.5.2014 Ari Saarto 29
Kokemusasiantuntija-auditointia ja palvelumuotoilua 2 Case: Malli joka pilotoitu ja kehitetty 2013 A-klinikkasäätiön Itä-Suomen palvelualueen Kouvolan Huumevieroitusyksikkö Piikkisiilissä. Ydinjoukkona asiakkaita joilla takanaan jo useampi vuosi huumeetonta elämää. Asiakkaat ovat saaneet kokemusasiantuntijakoulutuksen. Tämä ryhmä tulee osaksi hoitoyhteisöä yhteensä noin neljä kertaa vuodessa 2-5 päiväksi ympärivuorokautisesti. Jakson aluksi yksikön vastaava ohjaaja, yksikköjohtaja ja auditoija käyvät tavoitekeskustelun, jossa jaksolle asetetaan tavoitteita ja tarkkailukohteita (kuten ryhmätoiminta tai henkilökunnan asiakkaankohtaamistaidot tai yksikön käytännöt ja aikataulut. Auditoija elää osana yhteisöä ja jakson jälkeen käydään palautekeskustelu josta laaditaan myös kirjallinen muistio. Palautetta ja keskusteluja käytetään kehitystoiminnan pohjana kehityspäivissä ja tiimikokouksissa. 13.5.2014 Ari Saarto 30
Kiitos ja hyvää arviointia kaikille 13.5.2014 Ari Saarto 31