Rakenna Pyhäjoelle! Tarkempaa tietoa: www.pyhajoki.fi asuminen tonttiporssi Pyhäjoen kunta PL 6, Kuntotie 1 86101 Pyhäjoki puh. 040 359 6001 kunta@pyhajoki.fi www.pyhajoki.fi Raahe Siikajoki Pyhäjoki rakentajanopas.fi
Terve! statiivi.fi PYHTILÄNKANKAAN UUSIN ASUNTOALUE TONTTEJA PYHTILÄNKANKAALTA 960-1400 m² 16-19 /m² Meillä Siikalatvalla luonto on puhdasta ja ihmiset ystävällisiä. Siihen kun lisätään monipuoliset ulkoilu- ja urheilumahdollisuudet, toimivat terveyspalvelut ja panostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin, on terveellisen elämän resepti valmis. Monipuolinen tonttitarjonta luo harvinaisen laajan valinnanvaran uudesta kodista haaveileville ja Siikalatvan sijainti Suomen keskipisteessä tarkoittaa hyviä kulkuyhteyksiä Ouluun ja muualle Suomeen. Tervetuloa Siikalatvalle! Kyselyt asumiseen, kesäasumiseen ja yritystoimintaan liittyen ottaa mielellään vastaan Aimo Lehmikangas 044 511 8601, Siikalatvan kunta. Pyhtilänkankaan uusin asuntoalue otetaan käyttöön elokuussa 2014. Tarjottavana on 14 kappaletta omakotitontteja ja yksi rivitalotontti. Omakotitonttien koot vaihtelevat 960 m²:stä 1400 m²:iin ja hinnat 16-19 /m² välillä. Rivitalotontin koko on 3124 m² ja hinta 27 /m². Kaupungilla on myös eri puolilla kaupunkia yksittäisiä omakotitontteja. Teollisuustontteja on tarjolla Ristikarin uudelta alueelta, Mestauskalliolta ja Korkelonkankaalta. Myös siirtolapuutarhatontteja on saatavilla Arkkukarista. Tonttiasioissa ota yhteyttä kaupungin maankäyttö- ja mittausosastoon. TONTTI-INSINÖÖRI Juhani Leinonen puh. 040 830 3194 juhani.leinonen@raahe.i KAUPUNGINGEODEETTI Risto Karhu puh. 040 135 6952 risto.karhu@raahe.i WWW.PUUSTELLI.FI Puustelli-kalusteiden oikeasta hinta-laatusuhteesta kertoo Puustelli-keittiöiden yli 30 vuoden markkinajohtajuus. WWW.PUUSTELLI.FI 140 SIVUA SUUNNITTELE VALITSE TOTEUTA TILAA IDEAKIRJA KOTIISI Lähetä tekstiviesti PUUSTELLI 510 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE numeroon 18252 Viestin lähettäminen on sinulle maksuton. Toimii kaikkien kotimaisten operaattorien liittymillä. TIESITKÖ, ETTÄ PUUSTELLI-TOIMITUKSEN SAAT AINA SISÄÄNKANNETTUNA! TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Jokelantie 3, Pattijoki, p. 010 277 7328 Puhelut: 8,35 snt/p+6,00 snt/min, gsm 8,35 snt/p+17,18 snt/min. KÄYTÄ HYÖDYKSI MAKSUTON SUUNNITTELUPALVELUMME, SAAT JUURI SINUN KOTIISI JA BUDJETTIISI SOPIVAT YKSILÖLLISET KOKO KODIN KALUSTERATKAISUT. Saat keittiöösi kalusteiden lisäksi kodinkoneet, altaat, hanat... kaiken tarvittavan saman katon alta. Näin säästät aikaa ja vaivaa ja voit olla varma kaiken yhteensopivuudesta. YLIVOIMAISEN LAAJASTA MALLISTOSTAMME KOKO KODIN KALUSTERATKAISUT! Ma 12-17 Ti - Pe 9-17 La sop. muk.
Jotta onnistuisit kerralla! Haluamme palvella sinua henkilökohtaisesti. Toimitusmyynnin tuhannet vaihtoehdot tarjoavat mahdollisuuksia Rautian toimitusmyyntimallisto tarjoaa sinulle laajan valikoiman erilaisia rakennusmateriaaleja, työvälineitä, koneita, puutavaraa, sisustuspintamateriaaleja, kalusteita ja ratkaisut pihaan ja puutarhaan. Toimitusaika on noin neljästä päivästä kahteen viikkoon. Plussa-rakentajatiliasiakkaan hintaedut ja kustannusseuranta Plussa-rakentajatili -asiakkaana saat tarvitsemasi tuotteet aina kilpailukykyisellä hinnalla. Vakioalennuksista sovitaan tilinavauksen yhteydessä ja ne huomioidaan HetiEtuna kassalla tai laskulla. Toimitusmyyntituotteisiin sinulle lasketaan aina edulliset hinnat. SÄÄSTÄ AIKAA JA RAHAA: Plussa-rakentajatili -asiakkaaksi pääset keskittämällä projektisi hankinnat Rautiaan. Voit täyttää rakentajatilin avaushakemuksen meillä! Katso koko mallisto www.cello-info.com Rautia Raahe, Rakentajankatu 2, 92130 Raahe KEMPELE, Myllytie 2, puh. (08) 561 4400. OULU, Tapsitie 5, puh. 044-799 7600. palaute@ojanrauta.com, www.ojanrauta.compalaute.kempele@ojanrauta.com Puh. 044-799 7500 LIIKE AVATAAN www TAMMIKUUN LOPUSSA palaute.kempele@ojanrauta.com 2011 www www.ojanrauta.fi www.ojanrauta.com - www.rautia.fi.ojanrauta.com ww RAKENNUSOPAS 1
2 RAKENNUSOPAS
SISÄLLYSLUETTELO Raahen kaupunki... 4 Pyhäjoen kunta... 6 Siikajoen kunta... 7 Tulevaisuuden energiatehokkuus... 8 Rakentamisprosessin kuivaketju... 10 Hoksauttamalla laatua enemmän kuin laki vaatii... 12 Aurinkosähkön valintaohje... 17 Tähtiluokitus... 19 Pientalon paloturvallisuus paremmaksi... 23 Puhtaan palamisen puolesta... 28 Energiatehokkuuteen liittyvät seikat... 29 Pohjarakenteiden suunnittelu... 31 Sadevesi- ja perustusten kuivatusvesilaitteisto 35 Jätevedet... 37 Maalämpöpumput... 43 Taloyhtiöiden lukituksesta... 46 Kunnosta taloasi ja huolehdi pihastasi... 48 Rakentamisen aikataulu... 50 Kustannusarvio ja -seuranta... 52 LUKIJALLE Oman kodin rakentaminen tullut ajankohtaiseksi monen perheen suunnitelmiin. Vanhan asunnon nykyaikaistaminen on myös vaativa tehtävä. Tavoite voidaan saavuttaa monin eri tavoin: valmistalo (avaimet käteen), talopakettina tai rakentamalla ns. hartiapankki-toteutuksella. Suureen urakkaan lähtijät eivät useinkaan ole rakennusalan ammattilaisia tai edes tietoisia asiaan liittyvistä tiedon- ja taidontarpeista. Auttaaksemme teitä hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa, päätimme koota opaskirjasen alan ammattilaisten avustamana. Rakentamisen säännöstöt ovat laajat ja juuri muuttumassa, joten panostamme tälle alueelle. Pyrimme antamaan yhteysverkoston pienrakentajien käyttöön. Vastaavan työnjohtajan osuus on hyvin merkittävä onnistuneessa rakennusprojektissa ja sen on oltava nimettynä jokaisessa merkittävämmässä rakennuskohteessa viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kiitämme kaikkia toimintaamme tukeneita ilmoittajia, joiden asiantuntemuksella toivomme rakennusprojektinne onnistuvan. Kiitos myös eri alojen asiantuntijoille, jotka ovat mahdollistaneet tämän oppaan laatimisen. RAKENTAJA, muistathan asiantuntemuksen olevan hyödyksi myös rakentamisessa. Verivel Oy RAKENNUSPROJEKTI Haaveet/ajatukset * perheen koko * harrastukset * tulevaisuuden odotukset Suunnittelija Tontti * puhdas vesi * jätevesi * liikennejärjestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haja-alue/ranta-alue Rakennus * paloturvallisuus * rakennusmateriaalit * märkätilat * ilmanvaihto * lämmitysjärjestelmä Rakennusluvan hakeminen * suunnitelmat * luvan hakeminen * naapurien kuuleminen Rakentamisen aikataulu Kustannukset/rahoitus Tämän oppaan aineisto löytyy kuntien www-sivuilta tai rakentajanopas.fi Julkaisija: Verivel Oy, verivel@verivel.fi 1264-05-14 Kansi: Graafinen toimisto Seria Paino: Mustasaaren painotalo RAKENNUSOPAS 3
RAAHEN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS Ruskatie 1, 92140 Pattijoki Johtaminen, hallinto ja tukipalvelut, Ruskatie 1, Pattijoki Kirjaamo / neuvonta 08-439 4310 s-posti: etunimi.sukunimi@raahe.fi Palvelukeskuksen johtaja Pasi Alatalo 044-439 3543 Toimistopäällikkö Päivi Konu 040 830 3107 Kunnossapito, alueiden hoito, kiinteistöt Työpäällikkö Juha Ojala 044 439 3506 Kuntatekniikka, jätehuolto Kuntatekniikan päällikkö Paula Pihkanen 040 830 3171 Liikennealueet, konekeskus, Varikkotie 3 Tie- ja kadunrakennus Tiemestari Markku Häyhä 044 439 3512 Tilahallinta Tilahallintapäällikkö Olli Silvennoinen 040 311 0410 Maankäyttö ja mittaus, Ruskatie 1 Kaupungingeodeetti Risto Karhu 040 135 6952 Osoitteet (Raahe) Paikkatietoinsinööri Matti Paananen 044 439 3247 Tontit ja kiinteistötoimitukset (Raahe) Tontti-insinööri Juhani Leinonen 040 830 3194 Maankäyttöinsinööri Hannu Patanen 044 439 3583 Kaavoitus, Ruskatie 1 Kaavoituspäällikkö Kaija Seppänen 044 439 3575 Rakennusvalvonta, Ruskatie 1 RAAHEN KAUPUNKI, SIIKAJOEN KUNTA JA PYHÄJOEN KUNTA s-posti: etunimi.sukunimi@raahe.fi Johtava rakennustarkastaja 044 439 3630 Suunnittelun ohjaus, aloituskokoukset, katselmukset Rakennustarkastaja Saila Kauppinen 040 135 6922 Tarkastusarkkitehti Jyrki Määttä 040 830 3153 Hakemusten vastaanotto, neuvonta Lupasihteeri Jaana Keränen (Raahe) 040 135 6832 Lupasihteeri Teija Viinikangas (Raahe) 040 135 6834 Kanslisti Pauliina Vuorinen (Pyhäjoki) 040 359 6051 s-posti: pauliina.vuorinen@pyhajoki.fi Rakennuspaikan merkitseminen ja sijaintikatselmukset Työnjohtaja Heikki Hautala (Raahe, Siikajoki) 044 439 3586 Kalajoen kartta- ja mittauspalvelut (Pyhäjoki) Mittaustyönjohtaja Juhani Kattilakoski 044 4691 306 etunimi.sukunimi@kalajoki.fi Maanmittausteknikko Ari Matkaselkä 044 4691 219 etunimi.sukunimi@kalajoki.fi Kartat (Raahe) Kartanpiirtäjä Maija Latomaa 040 135 6816 Kartat ja osoitteet (Siikajoki) Mittausteknikko Merja Ojanperä 044 0808234 s-posti: merja.ojanpera@siikajoki.fi Ympäristö, Ruskatie 1 RAAHEN KAUPUNKI, SIIKAJOEN KUNTA JA PYHÄJOEN KUNTA Ympäristösihteeri Jonna Partanen 044 439 3633 Ympäristösihteeri Vesa Ojanperä 044 439 3636 4 RAKENNUSOPAS
Palo- ja pelastustoimi JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS www.jokipelastus.fi s-posti: etunimi.sukunimi@jokipelastus.fi puh. Raahen paloasema p. 08 4296100, paloasemanryhmän päällikkö Vesa Iivonen p. 044 429 6104 puh. Pyhäjoen paloasema p. 08 429 6140, palomestari Jarmo Myllymäki p. 044 429 6141 puh. Vihannin paloasema p. 08 429 6170, ylipalomies Jari Junttila p. 044 429 6172 ylipalomies Vesa Lämsä p. 044 429 6180 Liittyminen vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostoihin RAAHEN VESI OY www.raahenvesi.fi p. 08-439 3621 tai 08-439 3685 SIIKAJOEN ALUELÄMPÖKESKUKSET Siikajoen, Ruukin ja Paavolan taajamat) puh. 040 315 6237 / Pekka Aitto-oja www.siikajoki.fi VIHANNIN LÄMPÖ OY www.vihanti.fi puh. 040 311 0410 / Olli Silvennoinen VATTENFALL OY www.vattenfall.fi Sähköliittymät (Pattijoki, Siikajoki, Pyhäjoki ja Vihanti) puh. 020 690 024 Liittyminen puhelinverkkoon POHJANMAAN PPO OY www.ppo.i puh. 08-429 1400 PAAVOLAN VESI OY (Siikajoki) www.paavolanvesi.fi puh. 08-270 8200 PYHÄJOKISUUN VESI OY (Pyhäjoki) www.pyhavesi.fi toimitusjohtaja Sauli Mankinen 040 359 6095 VIHANNIN VESI OY (Vihanti) www.vihanninvesi.fi puh. 08-280 4300 (vaihde); 044 504 8629 / Mervi Niiranen Liittyminen kaukolämpö- ja sähköverkkoon RAAHEN ENERGIA OY www.raahenenergia.fi puh. 08-439 3111 RAKENNUSOPAS 5
PYHÄJOEN KUNTA Osoite: Kuntatie 1, 86100 PYHÄJOKI Puhelin: 040 359 6000 (vaihde), fax. 08 4390 266 kunnan kotisivut: www.pyhajoki.fi email: etunimi.sukunimi@pyhajoki.fi Teknisen osasto Tekninen johtaja Pirkko Tuuttila, p. 040 359 6050 Pyhäjoen kunnan rakentajia palvelevat: Kanslisti Pauliina Vuorinen p. 040 359 6051 rakennuslupahakemukset ja neuvonta hakemuslomakkeet: www.raahe.fi/rakentaminen/lomakkeet Kiinteistöpäällikkö Veikko Björn p. 040 359 6052 tonttipörssi ja kunnan tontit Lämpölaitosjohtaja Heikki Hirvikoski 040 359 6090 korjausavustukset Pelastustoimi: Jokilaaksojen Pelastuslaitos, Pyhäjoen paloasema Puh. 08 429 6140 Palomestari Jarmo Myllymäki p. 044 429 6141 Tp. palomies Jouni Pitkänen p. 044 429 6142 Vesi- ja viemärirakentaminen: Pyhäjokisuun Vesi oy Toimitusjohtaja Sauli Mankinen p. 040 359 6095 Päivystys/vesivuodot p. 040 359 6094 Sähköliittymät: Elenia p. 020 690 024 Rakennusvalvonta: Raahen kaupunki Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 92140 Pattijoki Puh. 08-439 3111 Rakennuspaikan merkitsemiset ja sijaintikatselmukset : Kalajoen kartta- ja mittauspalvelut Mittaustyönjohtaja Juhani Kattilakoski 044 469 1306 Maanmittausteknikko Ari Matkaselkä 044 469 1219 Ympäristöasiat: Raahen kaupunki ympäristösihteeri Vesa Ojanperä p. 044 439 3636 jätevesien johtamisen neuvonta haja-asutusalueella kaikki ympäristölupa-asiat jäteasiat ilmansuojeluun liittyvät asiat 6 RAKENNUSOPAS
SIIKAJOEN KUNTA Kunnanvirasto Ruukin kylällä, Siikasavontie 1 A, 92400 RUUKKI, Puh. 040-315 6299, 08-27911 (vaihde), fax (08) 270 288 email: etunimi.sukunimi@siikajoki.fi kotisivut: www.siikajoki.fi Johtava rakennustarkastaja Kts. Raahen kaupunki Rakennusvalvonta Kts. Raahen kaupunki Ympäristönsuojelu Kts. Raahen kaupunki Palotekninen neuvonta Kts. Raahen kaupunki Mittauspalvelut Maanmittausinsinööri Merja Ojanperä, puh. 040 315 6234 email: merja.ojanpera@siikajoki.fi Asiakaspalvelu Toimistosihteeri Eeva Krankkala, puh. 040-315 6211 email: eeva.krankkala@siikajoki.fi - korjausavustukset, korkotukilainat Vesi- ja viemäriliittymäsopimukset Paavolan Vesi Oy, kotisivu www.paavolanvesi.fi Kyyräntie 33, 92400 RUUKKI puh. (08) 270 8200 Sähköliittymä Elenia Verkko Oy, kotisivu www.elenia.fi PL 2, 33901 Tampere puhelin 020-58611 Kaukolämpöliittymät Tekninen johtaja Pekka Aitto-oja puh. 040 315 6237 email: pekka.aitto-oja@siikajoki.fi Tonttikauppa- ja markkinointi Kehityspäällikkö Arja Lappalainen puh. 040 315 6214 email: arja.lappalainen@siikajoki.fi Kunnanjohtaja Kaisu Tuomi, puh. 040 315 6200 email: kaisu.tuomi@siikajoki.fi Merja Ojanperä puh. 040 315 6234 email: merja.ojanpera@siikajoki.fi RAKENNUSOPAS 7
TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS rakenteiden ja lämmitysmuotojen valinnat Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Energiamääräykset muuttuvat ripeään tahtiin hallitaanko riskit? Suomen kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuvat rakennusten energiatehokkuustavoitteet ovat erittäin haastavia. Kansallisessa rakentamisen ohjauksen tiekartassa on asetettu selkeät energiatehokkuuden tavoitteen vuosikymmeneksi eteenpäin. Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus parani 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen tulee olla lähes nollaenergiataloja. Suuri haaste on kokonaislaadun tavoitteet energian lisäksi kosteuskestävyys, hyvä sisäilmasto ja ympäristövaikutukset. Energiatehokkuuden osaoptimointia ei pidä sallia. Voimassa olevan määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon teknisillä ominaisuuksilla. Vaikuttavia tekijöitä ovat lämmöneristävyys, ilmatiiveys ja ilmanvaihdon lämmön talteenotto. Lisäksi huomioidaan energialähteet ja rakennuksen koko. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta. Se kannustaa myös kaukolämmön käyttöön. Määräysten tulkinta ja selkokieliset valintakonseptit Suuri haaste on saada uudet määräykset selkokieliseen muotoon. Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti tai alueratkaisuina. Energiamuotojen erilainen hintakehitys sekä energiateknologioiden läpimurto edellyttävät rakennettaviin taloihin muunneltavia lämmöntuotto- ja lämmönjakojärjestelmiä, ns. hybridijärjestelmiä. Yhden energialähteen varaan rakennettu lämmitysjärjestelmä voi talon elinkaaren aikana tulla erittäin kalliiksi vaikka perusinvestointina ratkaisu olisikin nyt edullinen. 2. Lämmitysmuotojen valinta pientaloissa kansantajuiset valintakonseptit Rakentaja tiedostaa oman elämäntavan, käytettävissä olevan vapaa-ajan ja arvot: Selvitetään rakentajan oma halukkuus/mahdollisuus aktiivisuuteen ja vaivannäköön lämmityksessä (esim. polttopuiden teko, mielenkiinnon teknisiin järjestelmiin jne.) Millä hinnalla ja mistä rakennuttaja/asukas saa polttoainetta (onko edullista puuta, tykkääkö tehdä vapaa-aikana metsätöitä ja ovatko polttopuut kohtuuetäisyydellä?) Selvitetään lämmitysratkaisun ekologiset, taloudelliset, mukavuustekijät ja omistajan arvovalinnat Voidaanko valittua lämmitysmuotoa muuntaa ja kehittää tulevaisuudessa parempaan? (järjestelmien, tilojen ja rakenteiden muuntojoustavuus, esim. teknisen tilan koko) Selvitetään rakentajan näkemys lämmitysmuodosta (haluaako nähdä vaivaa energian hankinnassa ja säästää energiakuluissa vai haluaako helppohoitoisen lämmitysjärjestelmän, joka voi olla elinkaarikustannuksiltaan hieman kalliimpi)? Johtopäätös: On useita oikeita lämmitysmuotoja, kun ratkaisua lähestytään eri näkökulmista Kaikille rakennuksille yhteiset peruskriteerit Energia-arkkitehtuuri ja ilmaisenergioiden hyödyntäminen, tilatehokkuus Energiatehokas rakennus, pieni lämpöhäviö (vähintään Oulun tavoitetaso ks. Energiakortti) Tutkitut, toimintavarmat ja turvalliset rakenteet Vesikiertoinen lämmönjako. Kaukolämpöverkon ulkopuolella vesivaraaja, joka tuunattavissa hybridiksi. Maapiirillä ilmanvaihdon esilämmitys Varalämmönlähteenä varaava takka Valmius sähkön tuottamiseen sähkökatkon aikaan (akut, generaattori jne.) Muuntojoustava tekninen tila Talossa on valmius kytkeä uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkojärjestelmiä (talon suuntaus sellainen, että etelään/länteen on vapaita ja varjostamattomia pintoja). 2.1 Rakennus kaukolämpöalueella Ensisijaisesti suositellaan käytettäväksi kaukolämpöä, mutta myös muut lämmitysratkaisut mahdollisia. Pienissä ja energiatehokkaissa taloissa (alle 130 m2) tulee harkita myös muita lämmitysvaihtoehtoja kuin kaukolämpöä, koska kaukolämmön kiinteän maksun osuus kasvaa suhteettoman suureksi, kun kulutus jää pieneksi. Kaukolämmön yhteyteen ei ole järkevää asentaa aurinkokeräimiä, eikä ilmalämpöpumppua. Valmius tuottaa aurinkosähköä talon peruskuorman verran, joka tyypillisesti suurimmassa sähkövaiheessa on n 180 W. Siis taloudellisesti perusteltu aurinkosähköpaneelin pinta-ala tyypillisessä omakotitalossa on noin 1-2 m 2. 8 RAKENNUSOPAS
2.2 Rakennus ei ole kaukolämpöalueella Talon lämpöhäviö on -30 % määräysten väh.tasosta (Oulun taso) ja voimassa edelliset peruskriteerit. RAKENNUKSEN KOKO (esim. talotekniikan ja energialäh. konsepteja) Alle 100 kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) -ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A vaihtoehto: vesitakka B vaihtoehto: ilmalämpöpumppu HINTA (lisäinvestointi peruskriteerienpäälle), hinnat viitteellisiä 0 1500 2000 2000-3000 1500-2000 Harkittavia lisävalintoja/ valmis jälkiasennukseen Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 Puukiuas LTO -piipulla (1300-2000 ) Aurinkokerääjät 1500-3000 100-150 kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) - ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A vaihtoehto: ilmalämpöpumppu + vesitakka B vaihtoehto: PILP veteen (huom. sis. IV-koneen) + aurinkokerääjät C vaihtoehto: PILP/maalämpö -yhdistelmä 0 1500-2000 1500 2000 2000 3000 5000-7000 2000 3500 11 000 13 000 Hybridivaraaja (3000-4500 ) Hybridiohjaus- ja taloautomaatio (4000-5500 ) Puukiuas LTO -piipulla (1300 2000 ) Aurinkosähkö (0,2 kw (p) 1000 Aurinkokerääjät 2000 3500 130-180 kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) A vaihtoehto: PILP veteen (huom. sis. IV-koneen) + vesitakka + aurinkokerääjät + multiohjain B vaihtoehto: PILP/maalämpö *) (huom. sis. IV-koneen) 0 5000-7000 2500-3000 2000-3500 1000 1500 11 000-13 000 Hybridivaraaja (3000-4500 ) Hybridiohjaus ja taloautomaatio (4000-5500 ) Puukiuas LTO -piipulla (1300 2000 ) Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 Yli 180 kem2 *) -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) - ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A-vaihtoehto pellettilämmitys B -vaihtoehto: maalämpö C- vaihtoehto: PILP/maalämpö *) (huom. sis. IV-koneen) 0 1500 2000 10000 13000 15000-18000 11 000-13 000 Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 *)Nämä soveltuvat myös pienempiin taloihin, jos arvostaa helppokäyttöisyyttä. Selitykset: PILP= Poistoilmalämpöpumppu Vesitakka= Takka, jolla voidaan lämmittää lämmintä käyttövettä LTO-piippu= Ottaa lämmön talteen savukaasuista ja siirtää veteen RAKENNUSOPAS 9
Erittäin energiatehokkaiden talojen rakentamisessa riskien hallinta edellyttää rakennusprosessin koko laatuketjun toteutumista: 1) rakennuttajan laatutavoitteet, perälautana määräysten vähimmäistaso 2) suunnittelutiimin tiivis yhteistyö, suunnittelun aloituskokoukset: energia-arkkitehtuuri, rakennusfysiikka, talotekniikka, toteutuksen suunnittelu 3) työmaatoteutus suunnitelmien noudattaminen ja kosteudenhallinta Sähkön- ja lämmönjakelun katkokset Laitteiden ja järjestelmien toimintavarmuus Rakennuksen väärinkäyttö ja säännöllisten huoltojen laiminlyönti RAKENTAMISPROSESSIN KUIVAKETJU kosteuslaatuluokka energiatodistuksen rinnalle Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Rakentamisen kosteudenhallinta koskee koko rakennusprosessia: rakennuttamista/tilaamista, suunnittelua, työmaatoteutusta, valvontaa ja dokumentointia. Näin luodaan kiinteistön ylläpidolle ja käytölle hyvät toimintaedellytykset. Kuivaketju rakentamiseen on tulevaisuuden ratkaisu. Kuivaketju on analoginen elintarvikkeiden kylmäketjulle. Kuivaketjun toteutuminen voidaan todentaa kosteuslaatuluokituksella, johon kerätään tietoja vakiintuneiden mittausten kuten lämpökuvauksen ja tiiveysmittauksen tuloksista ja täydennetään sitä suunnitteluratkaisujen ja työmaan kosteuden hallinnan arvioinnilla ja seurannalla sekä ilmanvaihdon säädöillä ja mittauksilla. Kosteuslaatuluokitus ja energiatodistus yhdessä ovat viesti kokonaislaadusta. Laatua ei voida varmistaa, jos ei sitä systemaattisesti mitata ja dokumentoida. Haasteena asenteet, rakenteet, tekniikka, käyttö ja pilkottu vastuu Eräs merkittävä syy kosteus- ja homeongelmien syntymiseen ovat asenteet: näin on aina ennenkin tehty ja niin tehdään nytkin. Asennemuutos lähtee rakennuttamisesta, hankkeen laatutavoitteista, resurssi- ja aikavarauksesta suunnitteluun ja toteutukseen. Rakennushankkeet pilkotaan, jolloin vastuu hämärtyy. Kustannustehokkuutta pyritään parantamaan, mutta tämä on liian usein tapahtunut laadun ja kosteudenhallinnan kustannuksella. Rakennusvalvonta voi tukea rakennusprosessin kosteudenhallintaa edellyttämällä sitä lupaehdoissa. Rakennuksen ja ympäristön kosteustekniseen suunnittelua ei tehdä riittävän hyvin. Pintavedet virtaavat rakennukseen päin, maakosteus rasittaa rakenteita. Tulee harkita riskirakenteiden valintoja esim. tasakattojen, kattoikkunoiden, lattiasta kattoon ulottuvien ikkunoiden ja matalien sokkelien valintoja. Rakenteet ovat pääosin kerroksellisia ja ovat herkempiä virheille kuin massiivirakenteet. Talotekniikan säädössä, huollossa ja opastuksessa on puutteita, mikä osaltaan lisää kosteusrasitusta. Tarvitaan pilotointia/ koerakentamista ja kenttätutkimusta tulevaisuuden talojen toimivuudesta. Yksittäisiä koetaloja on jo rakennettu, mutta nyt kaivataan kymmenien talojen pilottialueita, joissa yritykset voivat kehittää tuotteita. Tällainen ensimmäinen pilottialue on käynnistetty Oulussa (RESCA). Kaavoituksessa on jo alustavasti varattu seuraavat pilottialueet, jos toiminnalle on kysyntää. Kuivaketju edellyttää yhteistyötä Rakennuttajan laadunmääritys on perusta hankkeen laatutasolle. Seuraavaksi kuivaketju edellyttää, että hankkeeseen on sidottu osaavat suunnittelijat, rakentajat ja valvojat, hankkeen eri vaiheisiin on varattu riittävästi resursseja ja aikaa toimenpiteille. Rakennuksen oikea käyttö varmistaa lopullisen kuivaketjun. Rakentamisprosessin kosteuslaatuketjun mittaaminen tulee perustua heikoimman lenkin periaatteeseen. Tältä pohjalta on kehitetty kosteuslaatuluokitus. Tavoitteena on määrittää kosteuslaatuluokka vakiintuneiden mittausten, kuten lämpökuvauksen (lämpötilaindeksin) ja tiiviysmittauksen tulosten perusteella. Luokitusta täydennetään suunnitteluratkaisujen ja työmaan kosteudenhallinnan arvioinnilla sekä ilmanvaihdon säätöarvoilla. Kosteuslaatuluokka on tiivistetty todistus laajemmasta kokonaisuudesta. Pääsuunnittelija kerää eri vastuutahoilta mittaustulokset yhteen, määrittää lopullisen kosteuslaatuluokan ja liittää sen energiatodistuksen rinnalle. Kokonaisarviointi perustuu heikoimman lenkin peri aatteeseen. Esim. kosteuslaatuluokituksen osa-alueiden arviointitulos: A- A-B-A-A-A-D tuottaa lopputuloksen D. Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta ja kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä. Kun rakennuttajat innostuvat tavoittelemaan parempaa kokonaislaatua, heitä ohjataan käyttämään ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia sekä osaavia tekijöitä työmaalla. 10 RAKENNUSOPAS
Energiatehokkaassa rakentamisessa kosteudenhallinta on hyvän laadun perusta. Työmaan sääsuojaus on entistä tärkeämpää. Betonirakenteiden tulee kuivua ennen pinnoitusta. Rakenneratkaisujen kosteus- ja lämpötekninen toimivuus sekä ilmatiiveys tulee varmistaa. Ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän suunnitteluun, toteutukseen ja säätöön tulee erityisesti panostaa, jotta saadaan toimiva kokonaisuus. Hyvää rakennustapaa ei pidä unohtaa. Ammattiylpeys kuuluu rakentamiseen. Rakennukset ovat meidän suurin kansallinen omaisuutemme. Laadukkaampi rakentaminen osaltaan vähentää sairastumisia, lisää työtehoa ja luonnollisesti vähentää myös tulevaisuuden korjaustarpeita. Tavoitteena on säästää yksilöiden ja yhteiskunnan varoja ja parantaa elämisen laatua. Kuva 1: Sääsuojana voi toimia myös valmis katto, joka tehdään ensimmäisenä talon sokkelin päällä ja nostetaan sivuun ja lopullisesti samana asennuspäivänä seinäelementtien päälle. Menetelmä on yleistynyt viimeisen 10 vuoden aikana ja on todettu kustannustehokkaaksi sekä toimintavarmaksi. Kuva 2: Tukholmaan rakennetaan Ruotsin korkeinta 7-kerroksista puukerrostaloa ja se suojataan hissillä nousevalla suojateltalla. Rakennuselementit puretaan rekkakuormasta siltanosturilla teltan sisällä. Myös elementtien siirrot ja asennukset tehdään siltanosturilla suojateltassa. Työmaavaiheessa kuivaketju ei katkea. Voisiko tällainen suojausjärjestelmä olla käytössä myös Suomessa? / Kuvan ottanut Pekka Seppälä 22.11.2013. RAKENNUSOPAS 11
HOKSAUTTAMALLA LAATUA ENEMMÄN KUIN LAKI VAATII Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Alkuväittämä: Rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen jälkeen rakennuttaja on laatutietoisempi ja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii. Talon elinkaaren aikainen energiankulutus ja ylläpito voi maksaa monta kertaa enemmän kuin talon rakentaminen. Rakennuttaja voi tehdä laatuvalintoja ja vertailla tuloksia tässä jutussa esiteltävällä ennakoivan laadunohjauksen menetelmällä - laadunohjauksen työkaluilla ja laatukorteilla. Viisailla laatuvalinnoilla ylläpito ja energiakustannukset on mahdollista jopa puolittaa rakennuksen elinkaaren aikana. Tulevaisuudessa rakennuksen myyntiarvossa ja kiinteistöverotuksessa parempi energiatehokkuus tulee näkymään positiivisena asiana. Ennakoiva laadunohjaus, mistä on kysymys? Talon rakentaminen on yksi keskivertoperheen elämän suurimmista taloudellisista investoinneista. Onnistuminen ei saa olla sattumanvaraista. Rakentamisen laatuvalintojen tulee olla harkittuja ja määräytyä rakennuttajan omista lähtökohdista. Määräysten vähimmäistaso on perusedellytys. Hoksauttamalla laatutasoista heti rakennushankkeen alkuvaiheessa rakennuttajat tekevät vapaaehtoisia, tietoisia ja laadukkaampia valintoja. Tätä työtä on rakennusvalvonnan laadunohjaus. Ennakoivan laadunohjauksen kohderyhminä ovat rakennuttajaperheet, suunnittelijat, vastaavat työnjohtajat, talotoimittajat ja urakoitsijat. Laadunohjaus käynnistyy välittömästi tontin hankinnan jälkeen, ennen toimituksiin sitoutumista. Ohjaustilaisuuksissa käydään asiantuntijoiden johdolla läpi sekä talon tekniseen että arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita. Laadunohjauksen perustyökalu on www.pientalonlaatu.fi -suunnittelu- ja arviointijärjestelmä ja siihen liittyvät laatukortit, ympäristöopas ja energialaskuri. Teknisen laadun ohjaus sisältää energia-, ympäristö-, kosteus- ja sisäilmastovalintoja. Korttelikokouksissa käsitellään tilasuunnittelua ja kaupunkikuvaa. Rakennusvalvonnan laadunohjaus on rakennuslupaan sisältyvä kuntalaispalvelu. Rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjaus rahoitetaan lupatuloilla. Verotuloja ei käytetä, koska vuositasolla rakennusvalvonta tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Vuosina 2005-2013 tehty laadunohjaus tuottaa vuonna 2013 rakennusten omistajille energian säästönä lähes 8 miljoonaa euroa. Vielä suurempi säästö saavutetaan rakennusten kosteudenkestävyydellä ja hyvällä sisäilmastolla sekä niiden seurannaisvaikutuksilla. Laaturakentamisella voidaan säästää luontoa ja rahaa sekä edesauttaa hyvää elämää. Kuva 1: Ennakoivan ohjauksen laatupolku onnistuneen lopputuloksen tae Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoja seuraavan laatupolun mukaisesti. Valintoja ei tule tehdä kosteudenkestävyyden ja sisäilmaston kustannuksella. muoto Tulevaisuuden talon laatupolku Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoja seuraavan laatupolun mukaisesti. Valintoja ei tule tehdä kosteudenkestävyyden ja sisäilmaston kustannuksella! Tontin valinta koko ilmansuunnat materiaali huolto Talotekninen suunnittelu ja energiamuotojen valinta Ylläpito takaisinmaksuaika taloautomaatio hybridit oma aktiivisuus uusiutuvat energiat Rakenteet Energia-arkkitehtuuri aurinkoenergia tilatehokkuus massoittelu varjostukset suuntaukset muuntojoustavuus U-arvot ilmanpitävyys hallittu käyttö Energiaviisaus lisääntyy ja lopputuloksen laatu paranee PERUSTANA ENERGIAVIISAAT MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA YHDYSKUNTARAKENNE Rakennusvalvonta 12 RAKENNUSOPAS
TILASUUNNITTELU on energiatehokkuuden perusta Kuva 2: Tilasuunnittelu on energiatehokkuuden lähtökohta Hyvällä ja tehokkaalla tilasuunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää pientalon energiankulutusta. 1 TEHOKAS TILANKÄYTTÖ... toimivalla tilasuunnittelulla säästät neliöissä ja käyttökustannuksissa. 2 3 4 Rakenna järkevästi. Hyvällä tilasuunnittelulla saat toimivan kodin, jonka jokainen neliö on hintansa arvoinen ja asuminen edullisempaa. 5h + k 161 htm² pinta-alan säästö 32 m² - 20% RAKENNUKSEN MUOTO... rakennuksen muotoa voi luoda myös kylmillä rakennelmilla. ulkoseinän pinta-ala alapohjan pinta-ala yläpohjan pinta-ala 5h + k 129 htm² Lämpimän rakennusmassan muodolla on suuri vaikutus energiankulutukseen. Yksinkertaiset muodot ja kohtuullinen tilavuus eivät vähennä asuttavuutta - avaria tiloja, valoisuutta, toimivuutta - kun tilasuunnittelu on harkittua. 530 m³ 150 htm² kaksikerroksinen talo osittain korkeaa tilaa (40m²) - 14% - 25% - 25% ELINKAARIKUSTANNUKSET... suuri osa kustannuksista syntyy rakennuksen käytön aikana. 385 m³ 150 htm² kaksikerroksinen talo Hyvä tilasuunnittelu näkyy edullisen hankintahinnan lisäksi alhaisempina energia-, käyttö- ja kunnossapitokustannuksina. ASUMISTAPA ilmatilavuuden säästö - 27% 145 m³... energian kokonaiskulutukseen vaikuttaa asukas itse. Miten asut? Hyvin suunniteltu ja rakennettu pientalo antaa asukkaalle mahdollisuuden energiatehokkaaseen asumiseen - asumistottumuksilla on suuri vaikutus energian kulutukseen ja asumisviihtyisyyteen. RAKENNUSVALVONTA OULU Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusta on tilasuunnittelu Rakennusten energiatehokkuuden tavoittelussa onnistuminen on monen asian summa. Kaavoituksella ja energiantuotannolla luodaan peruslähtökohta onnistuneelle lopputulokselle. Yksittäisen rakennuksen energiatehokkuuden perusta on rakennuksen muoto ja sijoittuminen tontille sekä tehokas tilasuunnittelu. Monimutkainen muoto ja hukkaneliöt ovat energiatehottomuutta ja epätaloudellisuutta. Onnistuneen arkkitehtisuunnittelun rinnalla tulee tehdä laatuvalinnat ikkunoiden ja ovien, ulkovaipan lämmöneristävyyden ja ilmatiiveyden sekä talotekniikan osalla. Lopullisessa energiatehokkuudessa onnistuminen edellyttää energiasäästävää käyttöä ja ylläpitoa. Miten arvioit suunnitteluvaiheessa talosi energiatehokkuuden? Oikeilla valinnoilla matalaenergiatason saavuttamiseen ei liity merkittäviä riskejä. Lähtökohtana ovat määräysten mukaiset lämmöneristyksen paksuudet ala- ja yläpohjassa sekä seinissä. Parempi energiatehokkuus saavutetaan valitsemalla määräysten vähimmäistasoa paremmat ikkunat, ovet ja ilmanvaihtokone sekä huolehtimalla paremmasta ulkovaipan ilmanpitävyydestä. Lisäinvestointia tulee noin 2000 euroa. Takaisinmaksuaika on keskimäärin 2-5 vuotta. Ohjaustyössä käytetään kehitettyjä laadunohjauksen työkaluja. Näistä keskeisimpiä ovat www.pientalonlaatu.fi, Energiajunior ja Junior Lite -laskentaohjelmat kuvassa 3 ja kuvassa 4 esitetty energiakortti. RAKENNUSOPAS 13
Kuva 3: Junior Lite ohjelmalla (https://www.energiajunior.fi/ elukulaskuri) voi iteroida energialaskentaa suunnitteluprosessin aikana. Liukukytkimillä valitaan rakennuksen koko ja energiatehokkuus sekä lämmitysmuoto. Lisäksi valitaan tulisijojen määrä, ilmalämpöpumppu, aurinkokerääjien ja paneelien pinta-ala. Ohjelma laskee alustavan E-luvun, jonka perusteella voidaan arvioida suunnisteluratkaisun energiatehokkuutta. Kuva 4: Energiakortissa on esitetty keskeiset rakenteelliset valinnat paremman energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Lähivuosina ohjauksen tavoitteena on suositella matalaenergiatasoa parempaa edellyttäen, että rakennusalalla hallitaan kattavasti toteutukseen liittyvät riskit. Rakennusvalvonnan rooli on ohjata rakennuskantaa energiatehokkaaseen suuntaan. Varmistamalla toimivien huoltokirjojen olemassaolo voidaan viitoittaa myös asumistottumuksia ja huoltoja energiansäästöä tukeviksi. Energiansäästössä vetoaminen pelkkiin asumis- ja käyttötottumuksiin ei tuota tavoiteltavaa tulosta, jos rakennuksen energiatehokkuus jää hoitamatta. Ilmatiiveys on energiatehokkuuden halvin ratkaisu Ulkovaipan ilmatiiveys on kiistatta tärkeä asia. Se vähentää energiankulutusta, vähentää vedon tunnetta ja mikä tärkeintä parempi ilmantiiveys vähentää rakenteiden kosteusriskejä. Paremman ulkovaipan ilmatiiveyden saavuttaminen ei ole suuri kustannus. Parempi tiiveys edellyttää hyvää detaljisuunnittelua ja työmaatoteutuksen laatua. Kuva 5. 14 RAKENNUSOPAS
TIIVEYSKORTIT 9.12.2013 Ilmanpitävyys pientaloissa - Tilastot 2013 Ilmanvuotoluvun määrityksen periaatteita Ulkovaipan ilmavuotoluku q 50 [m 3 /(hm 2 )] on vaipan läpi 50 Pascalin alipaineessa yhden tunnin aikana virtaava ilmamäärä suhteutettuna rakennuksen vaipan pinta-alaan. Aiemmin käytössä ollut n 50 -luku ilmoitti ilmavuodon sisätilavuutta kohden. q 50 -luku on yksikerroksissa pientaloissa yleensä lähes sama kuin vanha n 50 -luku. Isommissa kohteissa q 50 -luku on yleensä suurempi kuin n 50 -luku, kerrostaloissa jopa 1,5-2 kertaa suurempi. Kolmeen taulukkoon on ryhmitelty eri kriteerein pientalojen rakennusten ulkovaipan ilmavuotolukuja. Yritykset ovat teettäneet mittaukset ja vastaavat tulosten oikeellisuudesta. Mittaukset on tehty ja tulokset käsitelty RT 80 10974 ohjeen mukaisesti. Mittaajat antavat kirjallisen lausunnon, jossa on laskettu tilastollinen ilmanvuotoluku ja vakuutettu, että yrityksen kaikki mittaustulokset ovat mukana käsittelyssä. Osapuolten toivomuksesta, uskottavuuden varmistamiseksi mittausprosessia valvotaan pistokokeilla, joissa tarkistetaan laitteiden kalibrointitodistukset ja mittaajien pätevyydet sekä todetaan kohteen mittauskelpoisuus. Laadunvarmennuksena rakennustarkastaja voi edellyttää välittömästi tehdyn mittauksen jälkeen ulkopuolista uusintamittausta 1-3 kertaa vuodessa talotoimittajan kohteisiin. Pistokoemaisella tarkistusmittauksella halutaan varmentaa mittauksien luotettavuus. Laadunvarmennusmittauksen kustannuksesta vastaa yritys. Tilastoon otetaan mukaan päivitystilanteesta taaksepäin vuoden tulokset. Jos kohteita on alle 12, tulee täydentää mittaussarjaa edellisillä tuloksilla siten, että tilastokäsittelyssä on vähintään 12 asuntoa. Ilmanpitävyyden mittauskuvaus on esitetty rakennusvalvonnan tiiveyskortissa ja henkilösertifiointikoulutuksessa. On tärkeää, että kohde on läpivientien osalta valmis ennen mittausta ja mittausvalmistelut tehdään oikein. Yleensä parempi ilmatiiveys korreloi paremman teknisen loppulaadun kanssa. Huom! Lista täydennetään tammikuussa 2014 jolloin mukana ovat myös joulukuun 2013 tulokset sekä laajempi joukko yrityksiä. TAULUKKO 1: Talotoimittajat, jotka mittauttivat kaikki vuonna 2013 valmistuneet talot. Mittausraportti tarkistetaan käyttöönottokatselmuksessa ja mitattua ilmanvuotolukua käytetään kohteen energiaselvityksen päivityksessä Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [hajonta] Rakennusliike A. Vänttilä Oy, muuttovalmis Pientalo, puu alle 50 0,5 [0,3...0,5] Puroila Oy Pientalo, puu alle 50 0,6 [0,2...0,7] Siklatalot, muuttovalmis Pientalo, puu alle 50 0,9 [0,4...1,1] JT-TALO Pientalo, puu alle 50 0,9 [0,4...1,3] Pohjolan Design-Talo Oy Pientalo, puu yli 100 1,0 [0,1...2,4] Kastelli-talot Oy, muuttovalmis Pientalo, puu yli 100 1,0 [0,2...1,8] Dekotalo Pientalo, puu 50...100 1,1 [0,3...1,5] Kontiotuote Pientalo, hirsi 50...100 1,7 [0,4...2,5] TAULUKKO 2: Talotoimittajat, jotka mittauttivat vähintään 12 taloa ja määrittivät ilmanpitävyyden tilastollisesti RT 80 10974 ohjeen mukaisesti. Energiaselvityksessä käytettävä ilmanvuotoluku määritetään tiiveyskortissa Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [hajonta] Lammi-Kivitalot Oy Pientalo, betoni alle 50 1,3 [0,2...1,1] Finnlamelli Pientalo, puu alle 50 1,5 [0,5...1,8] Omatalo Oy Pientalo, puu 50...100 2,0 [0,4...3,7] TAULUKKO 3: Ryhmärakennus- ja rivitalotoimittajat, jotka määrittivät ilmanpitävyyden tilastollisesti. Rakennusvalvonta määrittää mitattavat asunnot ennen mittausta. Mitataan 20 % asunnoista, kuitenkin vähintään 6 asuntoa Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [hajonta] OKV-Tekniikka Oy Rivitalo, puu-betoni alle 50 0,3 [0,2...0,5] Nastarakennus Oy Rivitalo, puu-betoni alle 50 0,7 [0,5...0,8] Oulun Rakennusteho Oy Pien-/paritalo alle 50 0,8 [0,3...1,1] Sonell Oy Pien-/pari-/rivitalo, puu alle 50 0,9 [0,7...0,9] Kuva 5: Pientalojen tiiveystilasto Rakennusvalvonta Oulu www.ouka.fi/rakennusvalvonta www.pientalonlaatu.fi RAKENNUSOPAS 15
Korjausrakentamisessa on suuri energiansäästön mahdollisuus Vuoden 2050 rakennuskannasta on nyt rakennettu puolet ja puolet tullaan rakentamaan seuraavan 40 vuoden aikana. Valmiina oleva rakennuskanta tulee kuluttamaan vuonna 2050 80 % rakennusten energiasta. Korjausrakentamisessa on energiansäästön mahdollisuus. Korjaustoimenpiteiden tulee olla kustannustehokkaita ja/tai tietoisia arvovalintoja. Energiatehokkuustavoitteet pitää asettaa hankekohtaisesti siten, ettei aiheuteta kosteus ja sisäilmasto-ongelmia. Oulun rakennusvalvonta on kehittänyt korjausrakentamiseen uudisrakentamista vastaavan ennakoivan laadunohjauksen, joka otettiin pientalojen osalta käyttöön vuonna 2012 ja kerrostalojen osalta loppuvuodesta 2013. Tähän mennessä on järjestetty yli 10 korjausrakentamisen yleisötilaisuudet, joihin on osallistunut n 700 henkilöä. Toimintaa kehitetään edelleen asiakaspalautteen pohjalta. Palautteen perusteella näyttäisi olevan suuri tarve korjausrakentamisen ohjaukselle sekä pientaloissa kuin myös kerrostaloissakin. Loppupäätelmä: Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii. 16 RAKENNUSOPAS
AURINKOSÄHKÖN VALINTAOHJE Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Arvoisa pientalon omistaja, Harkitsetko omakotitaloosi aurinkosähköjärjestelmää? Onko päätöksesi perusteena taloudellinen kannattavuus? Tee alustava kannattavuusarviointi tämän ohjeen avulla. AURINKOSÄHKÖN KUSTANNUSTEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN - TAVOITTEET Aurinkosähkön kannattavuus on viime vuosina parantunut voimakkaasti. Paneelien hinnat ovat tuotannon laajuudesta johtuen pudonneet ja samanaikaisesti ostosähkön hinnan ennustetaan jatkossakin nousevan. Aurinkosähkön kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin joitakin haasteita ja suunnittelutavoitteita, joita tässä paperissa avataan. 1) Aurinkosähkön taloudellinen kannattavuus perustuu tällä hetkellä siihen, että aurinkosähkö pystytään hyödyntämään lähes kokonaan itse ja verkkoon myyntiä on mahdollisimman vähän. 2) Kirjaudu sähköenergian tuottajasi energiatilille, josta saat talosi tuntitason perussähkön kulutuksen. Talosi sähkönkulutuksen peruskuormaksi mitoitukseen voit valita touko -heinäkuun keskimääräisen päivän. Tyypillinen omakotitalon sähkön peruskuorma on 300-450 W, joka jakautuu kolmelle sähkövaiheelle. 3) Esimerkiksi jos peruskuorma on 400 W ja kuorman oletetaan jakautuvan kolmelle vaiheelle: 180 W, 120 W ja 100 W. Aurinkosähkö on järkevää kytkeä suurimpaan peruskuormaan, siis 180 W vaiheeseen, jota pyritään kattamaan mahdollisimman paljon aurinkosähköllä. Koska Oulussa ei ole ns. vaihenetotusta, syntyy tilanteita, jolloin aurinkosähkö virtaa verkkoon halvalla hinnalla ja samaan aikaan toiselle vaiheelle ostetaan kalliimpaa sähköä verkosta. Tämä on hyvä tiedostaa kun lasketaan kannattavuutta. 4) Aurinkosähkön tuoton ja kulutuksen samanaikaisuus on haaste. Aurinkosähkön täysimääräinen hyödyntäminen nykytekniikalla ei onnistu, koska aurinkosähkön ja kulutuksen samanaikaisuus ei yleensä toteudu (katso liitteen taulukko). Jotkut pyrkivät lisäämään aurinkosähkön hyödyntämistä esim. lämmittämällä käyttövettä aurinkosähköllä. Vesivaraajan sähkövastusta ohjataan veden lämpötilan mukaan. Kun sähkövastus menee päälle ja aurinko ei paista, niin aurinkosähköä ei juuri saada. Seuraavassa hetkessä voi vesivaraajan termostaatti sulkea sähkövastuksen, jolloin talon peruskuorma on vain esim. 180 W, aurinko alkaa paistaa täydellä teholla ja aurinkosähköä muodostuu selkeästi enemmän kuin on talon tarve. Tällöin virtaa aurinkosähkö ulkoiseen verkkoon pörssihinnalla. Aurinkosähkön hyödyntämisessä sama ongelma koskee suurinta osaa maa- ja ilmalämpöpumppuja. Ts. talon kulutushuippujen ja aurinkosähkön samanaikaisuus ei toteudu. Liitteessä 1 on esitetty suunnittelija Asko Rasinkosken (www.soleras.fi) aurinkosähkön tuotto vuositasolla. Hankekohtaisen alustavan kannattavuuslaskelman voi tehdä liitteen lähtöarvojen perusteella. Tärkeää on huomioida tehovähennykset aurinkopaneeleiden epäedullisesta suuntauksesta, varjostuksista sekä lumipeitteestä. 5) Esimerkkilaskenta liitteen lähtöarvojen perusteella: (Käytetyt arvot merkitty sinisellä liitteen 1 taulukkoon) Pientalo, lämmin pinta-ala 150 m 2, katto 15 ast, lounaaseen (-15 %) ja lumipeite ( -20 %). Sähkönkulutus 6000 kwh/v. Valitaan aurinkosähköjärjestelmä, jonka teho on 2,5 kwp. Vuosituotto optimiasennuksella on 2300 kwh, nyt 0,8x0,85 x 2300 kwh = 1564 kwh, josta 1-vaihtekytkentä antaa omaan käyttöön 26 %, joka on 407 kwh. Optimi ratkaisulla tuotto on 175 /v, nyt 113 /v. Järjestelmän perusinvestointi on n. 7 000. Vuosituotto investointi= 113 7 000 = 1,6 %. Aurinkosähkö pienentää E-lukua 407 kwh x 1,7 150 m 2 = 4,6 kwh/m 2. Energiatodistus ei yleensä parane. TÄRKEÄ HUOMIO! Lakisääteisessä talon energiaselvityksessä ja energiatodistuksessa aurinkosähköstä saa huomioida vain se osuus, joka käytetään talossa, ei verkkoon syötettävää osaa. 6) Johtopäätöksiä: Suomessa nykyehdoilla ja laitehinnoilla aurinkosähköjärjestelmien takaisinmaksuajat pientaloissa ovat yleensä kohtuuttoman pitkiä. Jos vaihenetotus, nettomittarointi ja kannustava syöttötariffi otetaan käyttöön (esim. Saksan malli), niin aurinkosähkön kannattavuus paranee myös pientaloissa. Liike- ja toimistorakennuksissa sähkön peruskuorma voi olla niin suuri, että aurinkosähkö on taloudellisesti kannattava investointi jo nykyisin. Taksinmaksuaika voi olla jopa alle 10 vuotta. RAKENNUSOPAS 17
AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN KANNATTAVUUS Oletukset: Sähkön kuluttajahinta 0,15 /kwh KK-maksu 0 Pörssihinta 0,05 /kwh Laatija: Soleras, Asko Rasinkoski Järjestelmän tuottona pidetään korvatun ostosähkön ja myydyn sähkön summaa, vähennettynä mahdollisella kuukausimaksulla. Oulun sähkönmyynnissä kulukorvauksena sähkön verkkoon oston osalta peritään 10 % pörssihinnasta, joka pitää vähentää alla olevan taulukon tuotoista, 5 35 /vuosi. Kul./ v MWh Laite kwp Tuotto MWh 1-vaihekyt. Omakäyttö % Vaihenetotus Omakäyttö % 1-vaihe Tuotto Vaihenetotus (ei Oulussa) Tuotto Nettomittarointi (ei Suomessa) Tuotto 6 1,5 1,37 39 83 122 182 206 6 2,5 2,30 26 64 175 262 345 6 4 3,70 17 46 248 355 555 6 6 5,50 12 34 341 462 825 8 1,5 1,37 48 93 134 196 206 8 2,5 2,30 33 75 191 288 345 8 4 3,70 22 57 266 396 555 8 6 5,50 15 42 358 506 825 10 1,5 1,37 57 98 147 203 206 10 2,5 2,30 39 83 205 306 345 10 4 3,70 26 65 281 426 555 10 6 5,50 19 50 380 550 825 LIITE 1 Karkea kannattavuuslaskenta: Taulukosta löytyy vuosituotto. Paikalleen asennettuna järjestelmien hinnat ovat: 1,5 kwp 4 000 5 000, 2,5 kwp 6 000-7 500, 4,0 kwp 8 000 9 500 ja 6,0 kwp 11 000 12 500. Tuotto laskettu optimisuuntaiselle järjestelmälle Oulussa, etelään 45 ei varjoja eikä lunta. Kuormat Energiamarkkinaviraston tyyppikuormakäyristä jotka tasoittavat kuormahuippuja. Todellisilla kuormilla omakäyttö jäänee aina alle 95 %. Vaihenetottava energiamittari on vain harvoilla jakeluyhtiöillä. Vaihenetotus määrittää reaaliaikaisen eri vaihteissa sisään ja ulos virtaavan sähkötehon erotuksen, jonka mukaan laskutus määräytyy. Suomessa ei käytössä nettomittarointia (netotusta), joka mittaa sekä sisään että ulos virtaavan sähköenergian erotuksen, joka on lopullisen laskutuksen perusta, ts. aurinkosähkö on tallennettu verkkoon tulevaa käyttöä varten. 1-vaiheisten systeemien tuotto laskettu vaiheen peruskuormalla (huhti-elokuu, valoisan aikaan): Vuosikulutus 6 MWh n. 180W Vuosikulutus 8 MWh n. 240 W Vuosikulutus 10 MWh n. 300 W Pienitehoiset (< 4 kwp) aurinkosähköjärjestelmät kytketään yleensä yksivaiheisesti. Lumipeite marraskuusta maaliskuun loppuun pudottaa tuottoa n. 20 %. Suuntauksen optimialue: suuntaus kaakon ja lounaan välillä ja kulma n. 25-60 astetta -> vuosituotto laskee alle 10 % teoreettisesta optimista suunta etelä kallistus n. 45. 15 asteen paneeliasento etelä -10 %, kaakko/lounas -15 % ja itä-länsi tasakatto -25 %. Ts. optimiasennosta poikkeaminen vähentää aurinkosähkötehoa 10 25 %. Pystysuoralla asennuksella häviö 20 % (etelä) - 50 % (itälänsi) 18 RAKENNUSOPAS
Rakentamisessa kaikki valinnat eivät ole yhtä vakuuttavia TÄHTILUOKITUS pientalon teknisiin valintoihin Pientalon rakentaminen sisältää yllättävän paljon teknisiä valintoja. Oulun rakennusvalvonnan johdolla työryhmä on kehittänyt pienrakentamisen valintoihin nykyaikaisen apuvälineen. Se muistuttaa osapuolia ratkaistavista asioista sekä auttaa vaihtoehtojen löytämisessä ja arvioimisessa. Se on tarkoitettu perheille ja heidän asiantuntijoilleen, taloteollisuudelle ja -kaupalle, eli koko toimijaketjulle. Kehittyvän apuvälineen internetsovellus löytyy nyt osoitteesta: www.pientalonlaatu.fi Valinnat ratkaisevat elinkaaren! Pienrakentamisessa on tarjolla hyvin eritasoisia suunnitteluratkaisuja ja toteutustapoja. Ne ja asumistottumukset käytännössä määrittävät talon kestävyyden, asumismukavuuden, energiankulutuksen ja elinkaarikustannuksen sekä suhteen ympäristöön. Kuka tekee tietoiset laatuvalinnat? Rakentajaperhekö, suunnittelijako, työnjohtajako vai kauppiasko? Vai eikö oikeasti kukaan? niin juuri tapahtuu liian usein! Taloissa on rakentamis- ja asumistekniikoiden kehittyessä paljon valittavaa. Joku tekee valinnat puolestasi, tietämättäsi. Perheen ja osapuolen kannattaa aktivoitua. Valintojen pitää olla tietoisia. Tässä siihen työkalu! Kattovedet on johdettu suoraan rännikaivoon ja putkella sadevesijärjestelmään. Sen tukkeutuessa vedet valuvat kallistuksilla seinästä poispäin. Kapillaarikatkokerros on levitettävä kauttaaltaan koko rakennusalalle, suodatinkankaan päälle. Kuvassa masuunihiekkaa (kapill. noin 15 cm), joka toimii samalla lämmöneristeenä ja kanavana kerroksena. KOSTEUDENKESTÄVYYS Hallitsematon kosteus on edelleen rakennetun ympäristön laajin yksittäinen ongelma. Kosteus on osallisena lähes kaikissa rakennusvaurioissa. Se vaikuttaa merkittävästi myös materiaalien vanhenemiseen. Lisäksi kosteus on syynä homeen syntyyn ja materiaalien emissioon. Rakennusmateriaalien päästöluokituskin voi muuttua, jos materiaalit pääsevät lyhytaikaisestikin kastumaan rakennustyön yhteydessä. Vaurioiden korjauskustannukset ovat mittavia. Niihin on laskettava mukaan myös terveydenhoidon ja menetettyjen työpäivien kustannukset. Kattovesiä ei johdeta talon alle! Pientalon katolle sataa vuodessa 500-700 mm joka neliölle. Jo keskikokoisen talon katolta tulee sade- ja sulamisvesiä vuodessa yli 100 m 3. Nämä vedet on ohjattava luotettavasti räystäskouruja pitkin syöksytorviin ja niistä edelleen maanalaiseen sadevesiviemäriin ja pois tontilta tai imeytykseen, mutta ei naapurin tontille. Vesien poisjohtaminen esitetään pintavesisuunnitelmassa. Vettä ei saa päästää rakennuksen alle, jossa se ai- RAKENNUSOPAS 19
Ilmastointilaitteen säädin voidaan asettaa tehoille 1-2-3, mutta konetta ei saa eikä voi pysäyttää säätimestä. Tehostettu, huonekohtainen ilmastointi edellyttää tunnistimella ohjattua venttiiliä. Kuvassa kosteusohjattu kylpyhuoneen venttiili. heuttaa turhia kosteus- ja routimisriskejä perustus- ja lattiarakenteille. Vedenpoistojärjestelmän kunnosta ja auki pysymisestä pitää myös huolehtia. Jos järjestelmä tukkeutuu esim. jäätymisen johdosta, on valuvat vedet johdettava suunnitellusti rakennuksesta poispäin maan pintaa pitkin, eivätkä ne saa silloinkaan aiheuttaa vahinkoa rakennukselle. Rakennuksen viereinen maanpinta tulee muotoilla rakennuksesta poispäin viettäväksi noin 15 cm kolmen metrin matkalla sokkelista mitattuna ellei erikoissuunnitelmassa ole asiaa toisin ratkaistu. Kun vedenpoistojärjestelmä on kunnossa, olisi katolle sataneen lumen turvallisinta sulaa katolla eikä maassa rakennuksen vieressä. Toisinaan on perusteltua käyttää kohta ilmastointikonetta, jota varmistetaan riittävä ilmamäärä, hyvä säädettävyys ja optimaalinen lämmön talteenoton tehokkuus. Rakennuksen ulkovaipan lämpökuvaus ja tiiveysmittaus rakennusvaiheessa mahdollistavat lämpö- ja ilmavuotojen löytämisen ja niiden korjaamisen ennen pinnoitustöitä. Kapillaarikatko estää kosteuden nousun maasta rakenteisiin Rakennuksen alle eli maanvaraisen lattian ja betonisokkelin alle asennetaan ja tiivistetään kapillaarisen vedennousun katkaiseva karkearakeinen maa-aineskerros. Kerroksen paksuuden tulee olla suurempi kuin veden kapillaarinen nousukorkeus kyseisessä maa-aineksessa. Suositeltavaa on käyttää kiviainesta, jonka raekoko on 2-16 mm. Käytettävästä aineksesta tulee vaatia toimittajalta todistus sen rakeisuudesta (rakeisuuskäyrä) ja kapillaarisesta nousukorkeudesta. Tuulettuvan alapohjan ryömintätilan ilman suhteellinen kosteus olisi pidettävä mahdollisimman alhaisena ympäri vuoden laho- ja homeongelmien välttämiseksi. Sen vuoksi tarvitaan sokkelissa riittävän suuret tuuletusaukot ja ryömintätilan maanpinnassa kapillaarista nousua ja haihtumista hidastavat materiaalikerrokset. On selvää, että ryömintätilassa ei sallita vesilammikoita missään olosuhteissa. SISÄILMAN LAATU Hengitettävän ilman laatu vaikuttaa tuntuvasti elämisen laatuun ja työskentelyn tehokkuuteen, ja myös unen laatuun. Sisäilmastoluokitus 2000 antaa ohjeita hyvän sisäilmaston rakentamiseen. Rakennuttaja määrittelee suunnittelijoiden kanssa haluamansa laatutason sisäilmaston lämpöolosuhteille, äänitasolle, ilmanvaihdolle ja ilman puhtaudelle. LVI- ja muut suunnittelijat tietävät ne toimenpiteet ja suunnitteluratkaisut, joilla valittuun laatutasoon päästään. Ilmanvaihdon ja lämmityksen tekniset järjestelmät ja tuotteet sekä rakennuksen rakenteelliset ratkaisut ja pintamateriaalit valitaan halutun laatutason mukaan. Rakennus hengittää ilmanvaihtojärjestelmällään Ilmanvaihdon tehosäätimessä tulisi olla merkittynä ja ohjeistettuna vähintään minimiä, normaalia ja tehostettua ilmanvaihtoa osoittavat kolme käyttökytkimen asentoa. Ilmanvaihtoa käytetään usein liian pienellä teholla tai suljetaan kokonaan esim. käyttökustannusten tai liian voimakkaan äänen takia. Ilmanvaihdon tulee toimia yleensä normaalin käyttöajan teholla ja tällöin huoneiston ilman tulee vaihtua noin 0,5 kertaa tunnissa. Tarvittaessa käytetään tehostettua ilmanvaihtoa. Ilmanvaihtoa ei saa pysäyttää milloinkaan. Pitkän poissaolon aikana ilman pitää vaihtua minimimäärän eli noin 0,2 kertaa tunnissa. Pysäytetyllä tai pienellä ilmanvaihdolla sisäilman kosteuspitoisuus nousee, jolloin vesihöyry voi tiivistyä rakenteisiin ja ilmanvaihtokanavien sisäpintoihin aiheuttaen kosteusvaurioita ja terveysriskejä. Ilmanvaihdon liiallinen rajoittaminen on lähes samaa kuin ihmisen hengityksen rajoittaminen. Asian tärkeys ja ilmanvaihtokoneen oikea käyttö on ohjeistettava asukkaille selkeillä käyttöohjeilla. Automatiikka säästää ilmanvaihdon energiankulutusta Ilmanvaihtokoneen tehoa voidaan ohjaa ilman suhteellista kosteutta tai hiilidioksidipitoisuutta mittaavien antureiden 20 RAKENNUSOPAS