Ryhmä 2/ Team 1 Janni Honkavaara, Kaisa Kiuttu, Ari Luotonen, Maiju Rinne-Kanto, Emma Savela Raportti: Vartiosaari - osayleiskaava Suunnittelualueen esittely Vartiosaari sijaitsee Helsingin itäosassa, Laajasalon ja Vuosaaren välissä, noin 7 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Alueeseen kuuluvat Vartiosaaren lisäksi Poikasaari, Kiekko, Ramsinkivi ja Kanasaari ja sen ympärillä olevat merialueet sekä liittymisalueet mantereeseen Laajasalossa ja Vuosaaressa. Alue kattaa noin 142 hehtaaria, josta maa-aluetta on noin 82 hehtaaria ja meripinta-alaa noin 60 hehtaaria. Laajasalon keskus sekä Herttoniemen ja Rastilan metroasemat ovat kukin noin kolmen kilometrin päässä. Laajasalossa asuu noin 16 000 asukasta, ja suunnitteilla on lisärakentamista 5 000 10 000 asukkaalle vanhan Laajasalon alueelle sekö uusi Kruunuvuorenrannan asuinalue 11 000 asukkaalle. Vartiosaaressa on arvokkaita huviloita 1900-luvun alusta, ja se on kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Aluetta käytetään virkistys- ja loma-alueena, ja vain noin 20 asukasta asuu saarella ympäri vuoden. Maastoltaan saaressa vaihtelevat kuivat mäntykankaat, rehevät lehdot, kalliot ja vanha peltoalue. Korkein kohta on 32 metrissä. Saareen ei kulje siltaa, mutta silta Helsingin keskustasta saariston läpi aina Vuosaareen asti on suunnitteilla. Suunnittelun lähtökohdat Vartiosaaren suunnittelussa otettiin huomioon muun muassa alueen sijainti kaupunkirakenteessa sekä historia kulttuurihistoriallisesti merkittävänä huvila-alueena, jona se on palvellut helsinkiläisiä 1800-luvun loppupuolelta asti. Alueelta löytyy niin kokonaistaideteoksen ihanteen pohjalta toteutettuja, klassisistisia, vaatimattomampia sekä modernistisia huviloita kuin 1960-luvun kesämökkejäkin. Huvilaelämän tärkeänä osana Vartiosaaren huviloista löytyy myös puutarhoja, joissa on oleskeluterasseja, lehtimajoja ja pelikenttiä. 1
Suunnittelun lähtökohtina otettiin huomioon myös muun muassa olemassa olevat kaavat sekä historialliset suunnitelmat. Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelmassa alue on merkitty virkistyskäyttöön. Vartiosaaren uudessa suunnitelmassa tuli lisäksi erityisesti ottaa huomioon, että kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät, koska Vartiosaari on valtakunnallisesti merkittävä osa Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusta. Lisäksi tärkeitä lähtökohtia olivat asuntotuotannon turvaaminen sekä alueen liittyminen joukkoliikenteen reitteihin. Suunnittelun tavoitteet Vartiosaaren suunnittelun lähtökohtina ovat merellisyys, kaupunginosan omaleimaisuus, kaupunkirakenteen eheytyminen ja saavutettavuus, asuminen, ekologia ja ilmastonmuutos. Tavoitteena oli avata Vartiosaaren tarjoamat mahdollisuudet virkistykseen ja matkailuun kaikkien helsinkiläisten käyttöön ja osana Itä-Helsingin kulttuuripuistoa. Vartiosaaren omaleimaisuudesta haluttiin tuoda esiin erityisesti sen luonne saaristokaupunginosana, merellisenä urbaanina asuinalueena ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana huvila-alueena. Kaupunkirakenteen eheytymistä Vartiosaaren suunnitelmassa tuottaa sen liittyminen osaksi saaristokaupunginosien nauhaa ja uusien joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun reittien mahdollistuminen. Lisäksi uusi asuinalue tarjoaa kohtuuhintaisia ja eri elämäntilanteeseen sopivia asuntoja. Vartiosaaren suunnittelun tavoitteeksi asetettiin myös kasvihuonekaasupäästöjen kompensointi kasvillisuudella sekä esimerkiksi puun suosiminen rakennusmateriaalina. Vartiosaari päätettiin suunnitella noin 5000 7000 asukkaalle tiiviiksi merelliseksi asuinalueeksi, jossa on erityyppistä asumista. Tavoitteena on 250 000 350 000 kerrosalaneliötä. Korttelialueet Vartiosaaren erilaiset suunnitteluvaihtoehdot olivat säilyttäminen virkistysalueena ja kaavoittaminen pientalovaltaiseksi tai tiiviiksi asuinalueeksi. Vartiosaaren suunnittelussa päädyttiin tiiviin asuinalueen malliin. Alueelle on tarkoitus asuttaa noin 5000-7000 asukasta. Vartiosaareen suunnitellaan kolmea toisistaan hieman erillistä kylää. Kuhunkin kylään tulee noin 100 000 kerros-m2 ja noin 2000 asukasta. Kyliä ympäröi kulttuurihistoriallisesti 2
merkittävien rakennusten alue uuden asuinalueen ja meren välissä. Kyliä erottavat virkistysja viheralueet ja jokaisella kylällä on oma raitotiepysäkki. Alueen läpi kulkee pääväylä, jonka molemmin puolin sijoittuu asuinalueita. Tiiviisti rakennettu asuinalue sijoitetaan saaren keskiosaan ja sitä halkoo pääkatu. Vihreälle rantavyöhykkeelle tulee täydennysrakentamista ympäröivää puutarhamaista huvilaaluetta kunnioittaen. Alueen luonto, maisema ja meri tarjoavat mahdollisuuksia uudentyyppiselle kerrostaloasumiselle, rinnerakentamiselle sekä moderneille kaupunkihuviloille. Asuinalueilta merenrantaan on korkeintaan 400 metriä. Keskustan suunnasta Vartiosaareen tultaessa ensimmäisessä kylässä eli Huvilarannassa pääkatua pohjoispuolella reunustavat lamellikerrostalojen rivistöt. Kerrostalot avautuvat U:n muotoisina pohjoiseen merenrantaan. Etelässä lamellikerrostalot on sijoitettu poikittaissuuntaisesti kaartuvaa pääväylää kohden. Ulompana pääväylästä kaarevat pitkät kerrostalot muodostavat kaksi suurta sisäpihaa. Huvilarannan vetonaulana on pienvenesatama länsirannalla. Pienvenesatamaan johtaa rantabulevardi torialueen läpi. Rantakadun varteen sijoittuu kahviloita ja ravintoloita. Pienimittakaavaisempaa rakentamista on lähempänä rantaa, huvila-aluetta reunustavalla kylänraitilla. Toinen kylä on nimeltään Kesälaakso. Kesälaaksossa nykyisinkin sijaitsevaa palstaviljelyaluetta laajennetaan. Korttelipihat ovat vehreitä ja puutarhamaisia. Kesälaaksossa pääväylän pohjoispuolella on kerrostaloja, jotka muodostavat neljä suurta sisäpihaa. Lähempänä rantaa on pistetaloja ja pientaloja. Lounaisreunassa on varaus päiväkodille ja koululle. Pääkadun eteläpuolen rakentaminen on matalampaa, jotta saaren itärannan julkisivu säilyy vehreänä. Kaakkoisrannalle sijoittuu pientaloja kylämäisesti vanhoille jugend-huviloille johtavan tien varteen. Pohjoisin kylä on Vartiokallio. Vartiokallio on topografialtaan Vartiosaaren korkeinta ja kallioisinta aluetta. Vartiokallion torin ympärillä on tornimaisia rakennuksia, joiden pohjakerroksissa on palvelu- ja yhteistiloja. Asuinrakennukset rajaavat neljää suurkorttelia. Suurkortteleiden sisällä risteilevät pihakadut. Itäisimmästä korttelista näkymät rinteeseen rakennetuista kerrostaloasunnoista aukeavat metsään ja merelle. Viher-ja virkistysalueet ja liikenneverkko Vartiosaari on osa Itä-Helsingin kulttuuripuistoa ja sen virkistys- ja matkailupalveluita. Saaren arvokas kulttuuri-ja luonnonympäristö ovat suunnittelun lähtökohtana, missä 3
painotuksena on merellisyys.vartiosaaresta tulevaisuudessa rakentuu uusi ekologisesti kestävä kaupunginosa, jossa luonto ja kulttuuriperintö otetaan huomioon rakentamisessa ja etenkin viher-ja virkistysalueilla. Kaupunkiviljely, huleveden hyödyntäminen, sekä viherkatot tekevät saaresta nykyaikaisen ja ekologisen kaupunginosan. Vartiosaaressa on tällä hetkellä 7,5 kilometriä ylläpidettyä polustoa jotka kulkee pääsääntöisesti saaren sisämaassa, koska suurin osa rannoista on vielä yksityisiä. Kuitenkin tulevaisuudessa on suunniteltu myös elämyksellinen rantareitti jolloin rantoja avataan yleiseen käyttöön. Lisäksi saaren keskiosassa tällä hetkellä on 50 kpl aarin kokoisia viljelypalstoja, sekä metsäkirkko hartauspaikka, missä järjestetään mm. jumalanpalveluksia. Vuoden 2015 virkistysalueiden yleissuunnitelmaan virkistysalueet on jaettu kolmeen osaan. Huvilaranta on saaren merellinen kaupunginosa, jossa on merellisiä palveluita vuoden ympäri ja jonne myös pienvenesatamat sijoittuvat. Kesälaakso on kaupunkiviljely teemalla kulkeva laaksossa sijaitseva hulevesien ja palstojen toiminnallinen alue. Kolmas alue on Vartiokallio, jossa pääosassa on kalliot ja vaihteleva maasto, mitä voi hyödyntää mm. parkkialueilla kallioluolissa ja näköalapaikoilla. Kuitenkin viher-ja virkistysalueista on tarkoitus saada helposti liikuttava ja toimiva kokonaisuus, missä pääosassa on luonto, kulttuuriperintö ja merellisyys. Virkistys- ja puistoalueiden kustannuksiksi on budjetoitu 23 miljoonaa euroa. Saaresta on tarkoitus muodostua autoriippumaton asuinalue, missä jalankulkuväylät, pyörätiet ja joukkoliikenne suunnitellaan toimivaksi kokonaisuudeksi, missä päivittäiset peruspalvelut ovat saavutettavissa ilman autoa. Myös pysäköinnille on saarella asetettu linjauksia, joiden tarkoitus on saada pysäköinnistä ekologisesti kestävää ja viihtyisää kaupunkirakennetta tukevaa. Tällä hetkellä Vartiosaaren joukkoliikenne perustuu Herttoniemen metroaseman syöttöliikenteeseen, saarta lähimpänä sijaitsevalta bussipysäkiltä on myös alle kilometrin matka Reposalmen venepaikoille. Kesäkuukausina saarta palvelee myös venereittiliikenne. Vartiosaareen on tulevaisuudessa suunnitteilla esitys Kruununsiltojen rakentamisesta ja niiden mahdollistavasta raitiotieliikenneyhteydestä keskustasta Laajasalon kautta Vartiosaareen. Lisäksi saarelle on kaavoitettu saaren läpi kulkeva pyöräily laatukäytävä ei baana jonka tarkoitus on helpottaa Itä-Helsinkiläisten työmatkaliikennettä, sekä lisätä ekologisesti kestävää liikennettä. 4
Saarta kiertää tärkeät veneväylät, mutta koska saarella ei ole yleisiä rantautumislaitureita on saarelle vielä lähes mahdotonta rantautua laillisesti. Kaavoituksessa saarelle suunnitellaan rannoille pienvenesatamia ja laitureita joiden tarkoitus on parantaa Itä-Helsingin veneilymahdollisuuksia ja palveluja. Saarelle on suunniteltu siltoja Laajasalosta Reposalmen yli sekä Vuosaaresta Ramsinsalmen yli. Alustavassa suunnitelmassa Reposalmen sillan ali kulkevat alle 5 metriä korkeat venekulkuneuvot kuten moottoriveneet ja vesibussit, kun taas Ramsinsalmen sillan ali kulkisivat korkeammat veneet kuten purjeveneet. Molemmat sillat ovat suunniteltu jalankulkua, pyörä- ja joukkoliikennettä sekä autoja varten. Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset alueeseen Rakentaminen Vartiosaaressa tulee jakaantumaan kolmeen eriluonteiseen rakentamiskokonaisuudekseen. Asutuskylät ovat kaupunkimaisia ja niiden läpi kulkee pääkatu, raitiotie ja pyöräilijöitä varten varattu baana. Katuympäristöt tullaan suunnittelemaan kevyttä liikennettä varten, ja autojen pysäköinti on varattu pääasiassa pysäköintilaitoksiin pois ihmisten näköpiiristä. Vartiosaaresta tavoitellaan autoriippumatonta kaupunginosaa. Saaren rantavyöhyke säilytetään avoimena ja sen luonnontilaisuus turvataan. Uusi rakentaminen tullaan pitämään 50-100 metrin päässä rantaviivasta, eikä taloilla ole omia rantoja. Tiivis rakentaminen sijoittuu saaren keskiosiin. Rakentaminen rannan läheisyydessä tulee noudattamaan vanhojen huvilatonttien rajoja. Lisärakentamisen paikat etsitään kunkin huvilan ja sen ympäristön ominaispiirteiden ehdoilla. Rakennuksia ei sijoiteta huviloiden ja rannan väliin. Rantareitin varrelle suunnitellaan virkistyspalveluja. Vartiosaaressa kokeillaan erilaisia asumisen tapoja, jolla voidaan luoda alueelle monipuolinen väestöpohja. Esimerkkeinä rakentamisesta ovat uudentyyppiset kerrostalot, rinnerakentaminen, kaupunkimaiset pientalot ja modernit kaupunkihuvilat. Myös asumismuotojen monipuolisuus varmistetaan sekä omistus- että vuokra-asuntoja rakentamalla. Saarelle on tulossa asukkaita 5000-7000. Tiestö ja rakentaminen sovitetaan mukailemaan maastonmuotoja, ja lisäksi laajoja louhintoja kalliomaastoon vältetään rakentamisessa. Saaren vihreä puoli säilytetään yhtenäisenä itäiseen saaristoon päin, ja itäpuolen rakennukset pyritään häivyttämään metsän latvuslinjan taakse. Rakennusmateriaalina pyritään suosimaan puuta sen ekologisuuden ja myös huvilakauden kulttuurihistoriallisen perinteen vuoksi. Vartiosaaresta suunnitellaan yhteisöllistä ja eri muotoja saavaan jakamistalouteen perustuvaa kaupunginosaa. Keskeisiä yhteisöllisyyden luojia ovat kaupunkiviljely, yhteistilat, tavaroiden jakamispörssit ja yhteiskäyttöautot. Vartiosaareen tulee koulu, useampi päiväkoti, leikkipaikkoja ja asukastaloja. Myös hulevesien suunnitteleminen on Vartiosaaressa keskeistä. Hulevesien käsittelystä tulee 5
saaren virkistyskäyttöä, piha- ja katualueiden viihtyisyyttä lisäävä elementti. Hulevedet näkyvät saaressa viherkattoina, vesiuomina ja altaina, jossa hulevesiä kootaan, varastoidaan ja suodatetaan. Luonnonmetsää pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon sen hiilen sitomiskyvyn vuoksi. Massatasapainon säilyttämisessä saarella rakennustöiden aikana on tärkeää saaren ekotehokkuuden säilymisen kannalta. Tasapaino säilytetään, kun suurin osa saaressa kaivetusta ja louhitusta massasta käytetään Vartiosaaren rakentamisessa. Jatkosuunnittelu ja toteutus Jatkosuunnitteluun otetaan mukaan hulevesien viitesuunnitelma, joka on laadittu maankäytön ja vesiolosuhteiden yhteensovittamiseksi. Viitesuunnitelmassa viherrakenteeseen kytkeytyy infrastruktuurin menetelmiä hyödyntävä hulevesien hallinnan metodi. Tämä suunnitelma linjaa alueen hulevesien hallinnan tavoitteita ja luo pohjan jatkosuunnittelun pohjaksi. Massatasapainon hallinta tulee ottaa jatkosuunnittelussa huomioon niin, että massojen käsittelylle ja varastointiin tulee osoittaa niille soveltuvat väliaikaiset paikat. Jatkosuunnittelussa aiotaan ottaa asukasyhteistyö tärkeäksi menetelmäksi saaren tulevassa kehittämisessä. Suunnittelussa on tavoitteena hyödyntää asukkaiden paikallistuntemusta. Päätöksiä alueen kehittämisestä tullaan hiomaan työpajoissa asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa. Myös alueen vetovoimaa matkailukohteen tullaan edistämään muun muassa saarelle johtavien siltojen ja venelaiturin kehittämisellä. Virkistyskäyttöä pyritään edistämään mahdollisen kesäkahvilan perustamisella saareen ja puuttuvien wc- sekä vesipisteiden lisäämisellä. Vartiosaaren rakentaminen tulee todennäköisesti jatkumaan 2030-luvulle asti. Saaren väliaikaiskäytöksi on ehdotettu ponttonisiltaa kevät,- kesä ja syyskausien ajaksi Reposalmesta Vartiosaareen ennen Kruununsiltojen valmistumista. Näin saarta voitaisiin paremmin avata ympärivuotiseen käyttöön. Suunnittelun vaiheet Vartiosaaren osayleiskaavan kaavoitusprosessi koostuu suunnittelun aloitusvaiheesta (2012), suunnitteluperiaatteista (2013), osayleiskaavaluonnoksesta (kevät 2015), osayleiskaavaehdotuksesta (syksy 2015) ja osayleiskaavan hyväksymisestä (2016). Osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen alkaa asemakaavoitus. Tällä hetkellä osayleiskaavan 6
tarkastettu ehdotus on Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymä ja tavoitteena on, että osayleiskaava hyväksytään syksyn 2016 aikana. Osayleiskaavan ja Vartiosaaren suunnittelun toteutuksen pohjana on määräys siitä, että rakentamista alueella ei saa aloittaa ennen raitiovaunuyhteyden sitovaa päätöstä. Kruunusillat-hankkeen hyväksymisen myötä mahdollistuu myös Vartiosaaren rakentaminen. Päätös Vartiosaaren osayleiskaavan vireillepanosta ja kaavoituksen aloitusvaihe tehtiin vuonna 2011, kun siitä ilmoitettiin Helsingin kaupungin kaavoituskatsauksessa. Varsinainen aloitus kaavaprosessille laitettiin alulle vuonna 2012, kun OAS eli osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille. Aloitusvaiheessa ihmisten osallistaminen oli isossa roolissa ja projektissa toteutetiin erilaisia työpajoja, asukastilaisuuksia sekä mm. kaksi eri keskustelupalstaa otsikoilla Vartiosaari virkistyssaarena ja Tulevaisuuden asuinalue Vartiosaaressa. Suunnitteluperiaatteita Vartiosaareen pohjustettiin eri maankäyttövaihtoehtojen vertailulla ja niiden pohjalta tehtiin päätöksiä, mihin suuntaan suunnittelua haluttiin viedä. Osayleiskaavan luonnosvaiheessa haluttiin lisätä ihmisten osallisuutta suunnitteluun ja kehittää vuorovaikutusta yhä enemmän, sillä alueen rakentamista koskevat päätökset herättivät niin paljon vastustusta ja kriittisiä mielipiteitä (esim. Save Vartiosaari-Facebook-ryhmä, viranomaiskommentit). Vuorovaikutusta lisättiin muun muassa järjestämällä lasten ja nuorten suunnitteluleiri Vartiosaareen, sekä Tulevaisuusklinikka, jossa kerättiin ideoita Vartiosaaren tulevaisuudesta. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavaluonnoksen keväällä 2015 ja asetti sen osayleiskaavaehdotuksen pohjustukseksi sekä yleisön nähtäville. Luonnoksen hyväksymisen jälkeen sekä kommenttien ja viranomaiskannanottojen pohjalta kaavaa on kehitetty muun muassa kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeiden kohteiden osalta. Vartiosaaren osayleiskaava odottaa tällä hetkellä Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksyntää tarkastetun ehdotuksen pohjalta. Hyväksymisen olisi tarkoitus tapahtua syksyllä 2016. Vartiosaaren suunnittelu on herättänyt valtavasti tunteita sekä alueen maanomistajien, asukkaiden sekä viranomaisten kesken jokaisessa suunnittelun vaiheessa. Voidaan siis katsoa, että alueen suunnittelussa on ollut poikkeuksellisen paljon vuorovaikutusta ihmisten kanssa. 7