Hankinnat ja logistiikka sekä siivous ja ruokahuolto MUISTIO: 30.11.2016 klo 09.00-11.03 Tampella-talon kokouskeskus, kh. Koski (Kelloportinkatu 1B, Tampere) 22.12.2016 1 www.pirkanmaa2019.fi
Osallistujat Vesa Haapamäki, puheenjohtaja, Virrat Tanja Welin, Tampere Reko Martti, Tuomi Logistiikka Marja-Riitta Mattila-Nurmi, Pirkanmaan liitto Petri Mäkinen, KuHa (saapui klo 09.15) Raine Nuolikoski, Sastamala Sami Reunanen, KELA Tarja Alatalo, Voimia Petteri Paavola, PSHP Jyrki Moilanen, Punkalaidun Erkki Harju, Tuomi Logistiikka Sirkka Yli-Kyyny, Hämeenkyrö Matti Anttonen, PSHP Riikka Joutsensaari, ELY-keskus Mikko Koponen, sihteeri, Pirkanmaan liitto 22.12.2016 2 www.pirkanmaa2019.fi
Muistio 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 09.00. Käytiin esittäytymiskierros. 2. Yhteiset asiat -projektiryhmän terveiset Yhteiset asiat projektiryhmä kokoontui 15.11.2016. Kokouksen muistio on luettavissa osoitteessa http://www.pirkanmaa.fi/yhteiset-asiat-projektiryhman-tuottama-materiaali/. Kokouksessa linjattiin, että jatkossa puheenjohtajien on toimitettava dia teemaryhmän työtilanteesta etukäteen, mikäli eivät pääse paikalle kokoukseen. Todettiin myös tarve kysymys-vastine -pohjan luomiselle, johon dokumentoidaan esivalmisteluvaiheessa esiin nousseet kysymykset ja niiden vastineet. Projektiryhmältä pyydettiin linjausta kysymykseen teemaryhmän skenaariotyöstä (ks. liite 1). Projektiryhmän linjaus oli, että valmistelu on hyvä tehdä kahdella eri skenaariolla ja toimintamallilla (1. maakuntakonsernin tytäryhtiöillä ja maakunnalla paljon julkista toimintaa, 2) vähän julkista toimintaa). Jatkossa muutostiimi kokoaa teemaryhmien esiin nostamia ongelmia ja kysymyksiä ja pyrkii antamaan niihin vastineensa. Asiat käsitellään tarvittaessa projektiryhmässä, johtoryhmässä ja hallituksessa tai viedään valtakunnalliseen valmisteluun. 3. Teemaryhmän työsuunnitelman käsittely Käsiteltiin työsuunnitelman luonnos kohta kohdalta. Muutokset työsuunnitelmaan hyväksyttiin. Mikko päivittää suunnitelman ja toimittaa sen vielä ryhmän jäsenten kommentoitavaksi. Työsuunnitelman on oltava valmis 15.12.2016 mennessä, kun yhteiset asiat -projektiryhmä kokoontuu. 22.12.2016 3 www.pirkanmaa2019.fi
Muistio 4. Teemaryhmän työskentelytilanne ja alatyöryhmien työn eteneminen Keskusteltiin teemaryhmän työn etenemisestä. Todettiin, että työhön liittyvä keskeinen problematiikka on se, että työn fokusta on vaikea hahmottaa. Tavoitteiden kirkastamista voisi helpottaa maakunnan tarpeiden arvioinnin nostaminen työn keskiöön. Mitä teemaan liittyviä kriittisiä tarpeita maakunnalla on elinvoimansa näkökulmasta? Tehdään tämän suhteen alustavia toimintamalleja ja hahmotelmia siitä, miten maakunnan hankinnat ja logistiikka järjestetään. Todettiin, että erittäin haastavaa tulee olemaan edes nykyisen tason säilyttäminen uudistuksen läpi. Keskeisenä huomiona nostettiin esiin myös uuden maakunnan ja kunnan välinen suhde ja tämän problematiikan pohtiminen läpileikkaavasti kaikessa ryhmän toiminnassa. Keskeistä on arvioida miten kunnat toimivat/joutuvat toimimaan hankintojen suhteen jatkossa sekä miten ne jäsentävät elinvoimatehtäväänsä uudistuksen jälkeen ja laajan valinnanvapauden tultua voimaan. Ateria, puhtaus ja laitoshuolto: alatyöryhmä on järjestäytynyt, aloittanut työnsä ja laatinut itselleen työsuunnitelman. Alatyöryhmä on linjannut työnsä keskiöön myös uudistuksen vaikutusten arvioinnin kuntiin. Haasteena on irrottautua nykyrakenteista ja aidosti uudistaa maakunnan palvelukokonaisuutta samalla varmistaen kuntien elinvoimaisuuden. Alatyöryhmään kutsutut jäsenet eivät ole edunvalvojia vaan heidät on kutsuttu asiantuntemuksen perusteella. Ryhmä lähettää kuntiin nykytila-analyysikyselyn 15.12.2016-20.1.2017. Linjattiin, että myös Jämsä ja Kuhmoinen otetaan mukaan valmisteluun. Ryhmä on suunnitellut järjestävänsä myös laaja-alaisen keskustelutilaisuuden 14.3.2017. Hankinnat ja logistiikka: alatyöryhmä on kokoontunut ja nykytilankartoitukset on aloitettu. Valmistelulle määritetään ns. tyyppitoimijat ja toiminta skaalataan maakunnan tasolle. Kartoitetaan, millainen maakunnan hankintakokonaisuus on keskeisten volyymien ja toimijoiden kautta. Todettiin, että ei ole tarkoituksenmukaista keskittyä yksityiskohtiin vaan asiaa lähestytään volyymien kautta. Pohjana toimivat PSHP:n, Tampereen ja muutamien kuntien volyymit. 22.12.2016 4 www.pirkanmaa2019.fi
Muistio 4. Teemaryhmän työskentelytilanne ja alatyöryhmien työn eteneminen Henkilökuljetukset: alatyöryhmä on kokoontunut ja organisoitunut keskeisten toimijoiden osalta. Työryhmä aloittaa työnsä nykytilankartoituksella ja laatii suunnitelman työpajasta, joka toteutettanee tammikuussa. Työn pohjaksi otetaan ELY-keskuksen ja Tampereen data henkilökuljetuksista. Lisäksi muutamiin keskeisiin kuntiin lähetetään tiedustelu asiasta. Todettiin, että ihmisten kuljetustarve, sen optimointi ja digitaaliset palvelut lisääntyvät merkittävästi uudistuksen myötä. Ryhmän työn tulokset liittyvät ja palvelevat keskeisesti myös palveluverkko ja integraatio -teemaryhmän työtä. Avoin kysymys on, jääkö palveluliikenteen järjestäminen kuntien tehtäväksi? Tuleva liikennekaari voi myös muuttaa kuntien palveluja. Synergiat on tärkeä selvittää ja varmistaa informaation syöttö keskeisiin teemaryhmiin. 5. Muut asiat: valtakunnallinen yhteishankintojen palvelukeskus Reko Martti antoi katsauksen valtakunnallisen yhteishankintojen palvelukeskuksen valmistelutilanteeseen. Valmisteluryhmän vetäjäksi on asetettu Hanselin varatoimitusjohtaja Susanna Närvänen. Noin 10 henkilön virallista valmisteluryhmää kootaan ja se ei ole vielä kokoontunut. Sen sijaan pienempi ryhmä, joka työstää aineistoa viralliselle on ryhmälle on kokoontunut muutaman kerran. Valmistelua leimaa Hansel-lähtöisyys ja -ideologia. Haasteena on ollut ensinnäkin määrittää, millainen on valmisteltava kokonaisuus ja mitä hankinta tarkoittaa palvelukeskuksen näkökulmasta. Yleisesti ottaen on hyvin vaikea hahmottaa mitä ollaan tekemässä. Erittäin keskeisessä roolissa tulee olemaan apuvälinekokonaisuus. Se sisältää pelkästään ervaalueella satoja tuhansia kunnilta maakuntiin siirtyviä nimikkeitä ja hankintoja, joihin kuuluu kuljetuksia ja vuokrasopimuksia. Valmistelussa on paljon auki olevia kysymyksiä ja ongelmakohtia. Valtakunnallisesti olisi keskeistä pystyä määrittämään ensinnäkin, mikä hankintakokonaisuus kuuluu millekin tasolle? Ellei yhteishankintoja järjestetä valtakunnan tasoisesti, onko toiminta maakunta- vai ervatasoista? Miten varmistetaan hankinnoille riittävän isot volyymit, mutta samalla tarjotaan kilpailutilanne markkinoille? Mikä on kuntien asema suhteessa maakuntiin (lakiluonnoksen lähtökohta on maakunnan ja kuntien yhteishankintojen erottaminen)? 22.12.2016 5 www.pirkanmaa2019.fi
Muistio 5. Muut asiat: valtakunnallinen yhteishankintojen palvelukeskus Problematiikan ytimessä on se, että hankintalakiin valmistellaan kansallisesti direktiiviä tiukempia linjauksia. Maakunnan markkinoilla toimivien SOTE-yhtiöiden asema tulee olemaan erittäin haasteellinen, jos hankintalaki estää niitä käyttämästä julkisia yhteishankintojen palveluja. Oleellista olisi keskittyä maakunnan olosuhteiden pystyttämiseen ja sen arviointiin mitä maakunnat tarvitsevat. Fokus on tarvittavien tukipalvelujen järjestämisessä. Teemaryhmä linjasi, että hahmotellaan oman osaamisen kautta hankinnan ja logistiikan maakunnallinen toimintamalli. 6. Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 15.12. Ks. liite 2. 7. Seuraava kokous, kevään 2017 kokouksista sopiminen, kokouksen päättäminen Seuraava kokous pidetään 16.12. klo 13 alkaen Tampella-talon kokouskeskuksen kokoushuone Koskessa. Sovittiin kevään 2017 kokousajankohdiksi: 13.1. klo 12-14, 17.2. klo 13-15, 17.3. klo 13-15, 12.4. klo 13-15, 9.5. klo 13-15. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.03 22.12.2016 6 www.pirkanmaa2019.fi
Liite 1. Projektiryhmälle tiedotetut asiat 15.11.2016 Johtoryhmän linjausta tarvitaan seuraavassa asiassa Palvelukeskukset ovat maakuntien ja valtion yhteisesti omistamia osakeyhtiötä, joiden tehtävänä on julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 15 :n 1 momentin tarkoittamana sidosyksikkönä tuottaa itse tai hankkia ostopalveluina asiantuntija- ja tukipalveluja maakunnalle sekä maakuntakonsernin tytäryhteisölle ja maakunnan palvelulaitokselle sekä valtion viranomaisille siltä osin kuin nämä eivät toimi kilpailutilanteessa markkinoilla Mikä osa tulee olemaan julkista toimintaa? Tehdäänkö valmistelu kahdella skenaariolla? Vähän julkista Paljon julkista Valinnanvapausmallin vaikutus ratkaisevan tärkeä Koskee myös ruokahuollon ja siivouksen palveluita 22.12.2016 7 www.pirkanmaa2019.fi
Liite 2. Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 15.12. Alatyöryhmät ovat organisoituneet ja aloittaneet työskentelynsä nykytilankartoituksilla. Hankinnat ja logistiikka: Valmistelun pohjaksi määritetään ns. tyyppitoimijat ja toiminta skaalataan maakunnan tasolle. Kartoitetaan, millainen maakunnan hankintakokonaisuus on keskeisten volyymien ja toimijoiden kautta. Ateria, puhtaus ja laitoshuolto: Alatyöryhmä on linjannut työnsä keskiöön myös uudistuksen vaikutusten arvioinnin kuntiin. Haasteena on irrottautua nykyrakenteista ja aidosti uudistaa uuden maakunnan palvelukokonaisuutta. Ryhmä lähettää kuntiin ja PSHP:lle nykytilaanalyysikyselyn 15.12.2016-20.1.2017. Henkilökuljetukset: Työn pohjaksi otetaan ELY-keskuksen, Tampereen ja muutamien kuntien data henkilökuljetuksista. Selvitettävä, hoidetaanko henkilökuljetuksia valtakunnallisella tasolla ja millä laajuudella? Teemaryhmän työskentelyn läpileikkaavana teemana: millainen on uuden maakunnan ja kuntien välinen suhde, miten yhteistyö kuntien kanssa järjestetään? Yhteishankintojen palvelukeskuksen rooli ja hankintalakiproblematiikka keskeisinä ratkaistavina asioina. 22.12.2016 8 www.pirkanmaa2019.fi