K U N T O A R V I O, päivitys KIINTEISTÖ. Vihdintie 19 00320 HELSINKI

K U N T O A R V I O, päivitys KIINTEISTÖ Vihdintie 19 00320 HELSINKI HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO Tulostettu 12.10.2009 KUNTOKARTOITUS Kiinteistö, Vihdintie 19, päivitys Kaupunginosa 29 Kortteli 29077 Tontti Osoite Postitoimipaikka Omistaja Käyttäjä 3 Vihdintie 19 00320 HELSINKI Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto Rakennus Vastuuhenkilö Yhteyshenkilö Valmistumisaika Kerroksia Piiri-isännöitsijä Kari Ylimäki, p. 169 3402 tai 0400 534 683 Palveluesimies Petri Havia p. 050 3848 157 1958 3 Kellarikerroksia 1 Tontin koko Tilavuus m2 n. 7000 m3 Bruttoala n.2225 Huoneistoala m2 htm2

2 Kiinteistö, Vihdintie 19, päivitys SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...4 RAKENNUKSEN KUVAUS...5 KÄYTTÄJÄN KÄSITYS TILOJEN SOVELTUVUUDESTA NYKYKÄYTTÖÖNSÄ...5 RAKENNUS- LVI- JA SÄHKÖTEKNIIKKA...5 YHTEENVETO...5 D ALUERAKENTEET...6 D40 ALUEEN TÄYTTÖ...6 D50 PUTKIRAKENTEET (KUIVATUKSEEN JA MAANRAK.LIITTYVÄT)...6 D60 VIHERRAKENTEET...6 D70 LIIKENNEALUEIDEN PÄÄLLYSTYS...6 D73 PINTAKUIVATUKSEN RAKENTEET...7 D82 TALOVARUSTEET...7 D85 JÄTEHUOLLON VARUSTEET...7 D90 ULKOPUOLISET RAKENTEET...7 F RAKENNUSTEKNIIKKA...7 F10 PERUSMUURIT, -PILARIT JA -PALKIT...7 F13 KANTAVA ALAPOHJA...7 F21 VÄESTÖNSUOJARAKENTEET...7 F22 ERITYISRAKENTEET...8 F23 PORTAAT...8 F24 KANTAVAT VÄLISEINÄT JA PILARIT...8 F25 LAATAT JA PALKIT...8 F31 JULKISIVU...8 F32 IKKUNAT...8 F33 OVET...9 F34 JULKISIVUN TÄYDENNYSOSAT...9 F40 YLÄPOHJARAKENTEET JA VESIKATTO...9 F43 KULKURAKENTEET...10 F57 HORMIT, KANAVAT, TULISIJAT JA PIIPUT...10 F60 KEVYET VÄLISEINÄT...10 F61 SISÄSEINIEN PINTARAKENTEET...10 F62 SISÄKATTOJEN PINTARAKENTEET...10 F62.1 PORRASHUONEIDEN PINTARAKENTEET...10 F63 LATTIAN PINTARAKENTEET...11 F64 ERITYISTILOJEN PINTARAKENTEET...11 F65 MAALAUS JA TAPETOINTI...11 F71 KIINTOKALUSTEET...11 MUITA HAVAINTOJA...12 G LVI-JÄRJESTELMÄT...12 YLEISTÄ...12 G10 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT...13 G20 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT...15 G30 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT...17 G40 SÄÄTÖTEKNISET JÄRJESTELMÄT...18 G50 LVI-JÄRJESTELMIEN ERISTYKSET...19 G60 ERITYISET LVI-JÄRJESTELMÄT...19 G70 LVI-PIIRUSTUKSET...19

3 H SÄHKÖ-JA TIETOJÄRJESTELMÄT...20 YLEISTÄ...20 H10 LIITTYMISJOHDOT...20 H22 KESKUKSET...21 H25 MITTAUKSET...21 H30 NOUSUJOHDOT...22 H31 JOHTOTIET...22 H32 VALAISTUS-, VOIMAJOHDOT JA VARUSTEET...22 H40 MAADOITUKSET...23 H50 VALAISIMET...23 H60 KONEET, LAITTEET JA VARUSTEET...24 H70 TIETOJÄRJESTELMÄT...24 H80 SÄHKÖPIIRUSTUKSET...26 K TARVITTAVAT KUNTOTUTKIMUKSET...26 K3 ASBESTIKARTOITUS...26 K6 VIEMÄREIDEN, VESI- JA LÄMPÖJOHTOJEN KUNTOTUTKIMUS...26 VALOKUVASIVUJA 6 kpl TOIMENPIDETAULUKON KANSILEHTI LISÄTIETOJA TAULUKOT, JOISSA EHDOTETUT TOIMENPITEET JA NIIDEN KUSTANNUKSET (Nimikkeistöjärjestys sekä otsikkonumerointi sama kuin rak-, lvi-, ja sähkötekstissä) sivut 6 32 KUSTANNUSKOOSTEET 10 vuoden aikana tehtäväksi ehdotetuille kunnostustöille PIIRUSTUKSIA 8 kpl

4 JOHDANTO Helsingin kaupungin rakennusviraston toimeksiannosta Rakennuspalvelumestarit RPM ok on suorittanut kiinteistö Vihdintie 19 kuntoarvion päivityksen. Kuntokartoitus perustuu piirustuksiin tutustumisiin, käyttäjien haastatteluihin ja katselmuksiin rakennuksessa. Katselmukset aloitettiin 21.9.2009. Kuntokartoitusryhmään Rakennuspalvelumestarit RPM:stä kuuluivat: Rakenteet: Veijo Gråsten puh. 050 566 8033 LVI-tekniikka: Kari Mäkinen puh. 050 511 0322 Sähkötekniikka: Martti Salonen puh. 050 573 8380 HKR-Rakennuttajan yhteyshenkilönä on: Projektinjohtaja: Marja Sinisalo puh. 09 310 38581 050 559 2064

5 RAKENNUKSEN KUVAUS Alun perin Huopalahden poliisivartioasemaksi rakennettu kolmikerroksinen teräsbetonirunkoinen talo valmistui vuonna 1958. Siihen sijoittui myös sairasasema, piiri-insinöörin toimisto, asuntoja ja huoltotoimen asuinhuoneita. Alkuperäisestä toiminnasta on jäljellä asunnot ja asuinhuoneet. Muut tilat ovat toimistokäytössä. Pidätettyjen putkatilat on muutettu toimistotiloiksi. KÄYTTÄJÄN KÄSITYS TILOJEN SOVELTUVUUDESTA NYKYKÄYTTÖÖNSÄ RAKENNUS- LVI- JA SÄHKÖTEKNIIKKA YHTEENVETO Käyttäjien mukaan rakennus sopii kohtalaisen hyvin tarkoitukseensa. Nykyisin toimistona toimiva entisen Haagan poliisiaseman tilat ovat hyväkuntoisia, mutta vähän ahtaita. Vanhat putkatilat sopivat hyvin nykyiseen toimistokäyttöön. Rakennuksen pystyrungon muodostavat teräsbetoniset pilarit ja -palkit. Rakennuksen runko ja pääosa pintarakenteista on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Ulkoseinät on roiskerapattua poltettua savitiiltä, kerrosten väliseinät ovat pääasiassa kalkkihiekkatiiltä. Perustukset on tehty teräsbetonisten lyöntipaalujen varaan. Mainittavia vikoja on lähinnä ikkunoiden huono kunto, ulkotasojen alapuolen painumat ja ulkoportaiden betonin rapautuminen. Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimet ja suurin osa kaukolämmön alakeskuksen muista laitteista sekä putkistojen venttiileistä ja muista putkistovarusteista on asennettu vuonna 1975. Niiden käyttöiän arvioidaan yleisesti olevan noin 25 vuotta. Monissa putkiliitoksissa ja venttiileissä on vuodon ja syöpymisen jälkiä. Käyttäjän mukaan lämmitysverkostoon joudutaan varsin usein lisäämään vettä. Osa lämpö- ja vesijohdoista sekä lämmityspattereista on alkuperäisiä vuodelta 1958. Putkistojen ja pattereiden elinkaari vaihtelee mm. materiaaleista ja asennuspaikoista riippuen alle 50 vuodesta yli 70 vuoteen. Asuntojen alkuperäisten valurauta-ammeiden emalipinnoitukset ovat melko huonossa kunnossa. Kylpyhuoneet ovat niin pieniä, että niihin ei mahdu pyykinpesukonetta. Ensimmäisen kerroksen etelänurkan neuvotteluhuoneen lämpötila kohoaa kesäisin tuskallisen korkeaksi. Asuntojen keittiöiden Iris-sulkijalla varustettujen seinämallisten poistoilmapuhaltimien käyttöikä alkaa olla lopussa. Joissakin puhaltimissa on niin kova käyntiääni, ettei niitä juurikaan käytetä.

6 A-osan 1. kerroksen tuloilmakojeen 201 TK raitisilmakanavan saumoista valuu sateella vettä varaston lattialle. Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden säätölaitteet on pääosin asennettu kaukolämmitykseen liittymisen yhteydessä vuonna 1975. Joitakin komponentteja on uusittu, mm. lämpimän käyttöveden säätökeskus vuonna 2008. Kaikista rakennuksen LVI-laitteista ei löydy piirustuksia. D ALUERAKENTEET D40 Alueen täyttö Helsingin geoteknisen kartan mukaan rakennus sijaitsee täytemaa-alueella, jossa savimaan päällä on yli 3 m täytettä. Rakennuksen reuna-alueilla ei havaittu merkittäviä painumia. Uusien asfaltointien kohdille on jäänyt painumia, eli kaadot eivät toimi suunnitellulla tavalla. Ne on hyvä kunnostaa mahdollisimman pian. Niihin jäävä seisova vesi jäätyessään on selvä turvallisuusriski. Kaivetuissa maanvaraisissa tiloissa oli edellisellä tarkastuskerralla vuonna 2000 alimmilla kohdilla vapaata vettä, kyseiset tilat on puhdistettu ja korotettu maan pintaa sekä lisätty sen päälle kevytsoraa. Lämmönjakohuoneen viereisessä tilassa on kevytsoran ja reuna-alueen kaltevan maatäytön rajakohdassa kosteuden aiheuttamia jälkiä. D50 Putkirakenteet (Kuivatukseen ja maanrak.liittyvät) D60 Viherrakenteet Suunnitelmapiirustusten mukaan rakennusalue on salaojitettu. Niiden kunto eikä kaikkien kaivojen tarkka sijainti selvinnyt. Kellarissa ei ollut havaittavissa ylimääräisen kosteuden aiheuttamia jälkiä, maanvaraisessa tilassa oli selkeitä ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia jälkiä. Salaojituksen kunto tulee selvittää ja huuhdella salaojaputkisto ja tyhjentää lietepesät mahdollisimman pian. D70 Liikennealueiden päällystys Nurmikot ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. Talon etunurkkiin istutetut pensaikot ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. Niiden muotoiluleikkaus on hyvä tehdä lähiaikoina, jolloin niiden ja rakennuksen seinien väliin on hyvä jättää rako Asfalttipinnoite on osittain uusittu ja kohtalaisen hyvässä kunnossa. Kunnostetaan uuteen asfalttiin jääneet lätäköityvät alueet.

7 D73 Pintakuivatuksen rakenteet D82 Talovarusteet D85 Jätehuollon varusteet D90 Ulkopuoliset rakenteet F RAKENNUSTEKNIIKKA F10 Perusmuurit, -pilarit ja -palkit F13 Kantava alapohja F21 Väestönsuojarakenteet Sadevedet johdetaan syöksytorvilta kouruja myöten asfaltille, josta vedet valuvat sadevesikaivoihin. Ne ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Uudehko lipputanko on hyvässä kunnossa. Puurakenteinen jätekatos on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Muutaman ulkoportaiden ja luiskien alapuolet ovat painuneet. Painumien kunnostamiseen on syytä varautua lähiaikoina. Sisäänkäyntien ulkoportaikot ovat pääosin melko hyvässä kunnossa. Sisäpihan varapoistumistien betonirakenteissa ja niiden reunarakenteissa on pitkälle kehittyneitä rakennevaurioita, jotka ilmenevät mm. laastitasausten ja betonoinnin lohkeiluna. Syynä vaurioihin voivat olla rakennusaikaiset työvirheet, mekaaninen jään ja lumenpoisto tai mahdollinen liukkaudentorjuntana käytetty suolaus ja sen seurauksena kloridien aiheuttama rakenteen pakkasrapautuminen. Betonirakenteisten ulkoportaiden ja niiden pintarakenteet tulee kunnostaa perusteellisesti mahdollisimman pian. Ulkopuolelta näkyvillä olevien sokkelin osat ovat melko hyvässä kunnossa. Betonialapohjissa ei havaittu muutamaa halkeamaa lukuun ottamatta muita rakenteellisia vikoja. Teräsbetonirakenteisessa väestönsuojassa ei havaittu rakenteellisia vikoja. Väestönsuojaa on lisäksi käsitelty LVI-teknisessä osuudessa.

8 F22 Erityisrakenteet Vanhojen käytöstä poistettujen polttoainekuilujen betonirakenteet ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. F23 Portaat F24 Kantavat väliseinät ja pilarit F25 Laatat ja palkit F31 Julkisivu F32 Ikkunat Teräsbetonirunkoisten portaiden askelmat ovat toimiston kvartsivinyylipäällysteisiä lukuun ottamatta mosaiikkibetonia. Ne ovat hyvässä tai kohtalaisen hyvässä kunnossa. Rakennuksen kantavana pystyrunkona on teräsbetoninen pilari/palkkijärjestelmä. Siinä ei havaittu rakenteellisia vikoja. Teräsbetoniset välipohjalaatat on tuettu muuratuista ulkoseinistä ja korkeassa osassa keskikäytävän teräsbetonipalkkien päältä. Teräsbetonisen yläpohjalaatan lämmöneristeen päällä on betoninen palopermanto, jossa on muutamassa kohdassa verkkohalkeamia. Niissä ei havaittu taipumia eikä muita rakenteellisia vikoja. Ulkoseinät ovat roiskerapattuja, 1 ½ kiven reikätiilistä muurattu ilman erillistä lämmöneristettä. Ne ovat runkorakenteiltaan kohtalaisen hyvässä kunnossa. Muutamassa kohdassa on rappauksessa näkyvissä halkeamia. Halkeamat johtuvat todennäköisesti seinärakenteiden vähäisistä painumisista tai lämpölaajenemisista. Kunnostetaan halkeamien kohdat ja alustastaan irti oleva rappaus lähiaikoina. Ikkunat ja ns. ranskalaisten tuuletusparvekkeiden ovet ovat kaksilasisia. Ne ovat kunnostetun toimisto-osan ikkunoita lukuun ottamatta melko huonossa kunnossa. Puuaines sinällään on pääasiassa kovaa ja ehjää. Maalaus ja lasituskittaukset ovat monin paikoin pahoin irronneet ja kulmavahvikkeet löystyneet. Huonokuntoiset ikkunat tulee kunnostaa perusteellisesti mahdollisimman pian. Kunnostustyönä tulee kysymykseen nurkkaliitosten ja kulmavahvikkeiden kiristys, lasituskittausten uusinta pellavaöljypohjaisella kitillä, sovitus, muutaman alapuitteen vaihto ja puuosien maalaus. Ikkunoihin tulee asentaa uudet silikonitiivisteet. Vanhan putkaosaston ikkunat on laajennettu alaspäin uusilla kolmilasisilla ikkunoilla. Ne ovat hyvässä kunnossa.

9 F33 Ovet F34 Julkisivun täydennysosat F40 Yläpohjarakenteet ja vesikatto Kellarin peltipintaiset palo-ovet ovat jonkin verran kolhiintuneita, mutta muuten kohtalaisen hyvässä kunnossa. Tilojen käytön luonteen vuoksi niille ei tarvinne tehdä tässä vaiheessa mitään. Ulko-ovet ovat alkuperäisiä, paneelipintaisia lakattuja tai maalattuja puuovia. Ovet ovat ikääntyneitä, mutta rungoiltaan kohtalaisessa kunnossa, pintakäsittely on rapistunut ja heloitukset sekalaisia mutta toimivia. Puuaines on lujaa, joskin ovilevyjen alaosien, peite- ja vesilistojen osalta haristunutta. Nurkkaliitoksissa ei ole havaittavissa merkittävää liitosten avautumista. Ulko-ovien paneelien pintakäsittely on hyvä tehdä mahdollisimman pian. Rakennuksen sisäovet ovat pääosin alkuperäisiä maalattuja laakaovia. Kunnostetun toimisto-osan ovet ovat koivuviilutettuja lakattuja laakaovia. Ovien kunto vaihtelee hyvästä tyydyttävään. Ovet ovat rungoiltaan hyväkuntoisia, heloitus on osin sekalainen. Asuinhuoneistojen kerrostaso-ovet ovat vanhoja maalattuja laakaovia. Niiden maalaus on pahoin lohkeilevaa ja käynti ei kaikilta osin ole hyvä. Ovet on hyvä kunnostaa lähiaikoina. Huoneistojen sisäovien ikääntyminen näkyy lähinnä kynnysten, pielirakenteiden ja pintakäsittelyiden kulumisina, kunnostusten eriaikaisuuden aiheuttamana kirjavuutena sekä heloitusten käyntisopivuuden vajaana toimintana. Ovien kunnostustoimenpiteet kohdistuvatkin lähinnä pintakäsittelyyn ja huoltotoimenpiteinä suoritettavaan käyntisovitukseen. Asuntolan väliovet ovat uusia ja hyväkuntoisia maalattuja laakaovia. Varapoistumisteiden parveketasojen vesieristeen eristyskyky on loppunut. Parvekkeiden perusteellinen kunnostus tulee tehdä mahdollisimman pian. Pintalaatta on paikattava ja hiottava betonipinta puhtaaksi jolloin uusi vedeneristys voitaneen tehdä kitkapintaisena sivelemällä. Alapuolien maalaus tulee uusia. Vesikaton kantavat rakenteet on tehty paikan päällä yläpohjalaatan päältä. Niissä ei havaittu merkittäviä taipumia eikä muita vaurioita. Vesikatteena on ilmeisesti alkuperäinen betonitiilikate. Sen pinnalla on jonkin verran jäkäläkasvustoa. Muutama harjatiili on jonkin verran lohjennut. Ne uusitaan huoltotyönä. Liittymärakenteissa on esiintynyt vuotoja, mutta ne on korjattu.

10 Räystäskourut ovat lähes kokonaan sammaleen ja muun orgaanisen kasvuston ja roskien täyttämiä. Kourut tulee tyhjentää nostokoriauton avulla ensitilassa. Kourut tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa syksyllä puiden lehtien pudottua. F43 Kulkurakenteet F57 Hormit, kanavat, tulisijat ja piiput F60 Kevyet väliseinät F61 Sisäseinien pintarakenteet F62 Sisäkattojen pintarakenteet F62.1 Porrashuoneiden pintarakenteet Teräsrakenteiset talotikkaat ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa, maalaus on jonkin verran hilseilevää. Tikkaiden maalaamiseen muutaman vuoden kuluttua on hyvä varautua. Puurakenteiset kattosillat ja lapetikkaat ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. Poistumisteiden teräskaiteiden maalaus on hyvä kunnostaa lähiaikoina. Savupiippu ei ole käytössä, eikä sen sisäpuolen kuntoa tarkastettu. Ulkoapäin tarkasteltuna se on pääosin kohtalaisen hyvässä kunnossa. Alaosassa on paikoin havaittavissa tiilien lohkeamisia. Muuratuissa ja levyrakenteisissa väliseinissä ei havaittu rakenteellisia vikoja. Sisäseinien pintoina on pääasiassa tasoitettu ja maalattu tiiliseinä. Niissä ei havaittu merkittäviä rakenteellisia vikoja. Seinät ovat siistejä. Toimisto-osan alas lasketut katot ovat hyvässä kunnossa. Maalatut sisäkatot ovat melko hyvässä kunnossa. Toimisto-osan alaslasketut mineraalivillakatot ovat hyvässä tai melko hyvässä kunnossa. Porrashuoneiden seinä- ja kattopinnat ovat maalattua rapattua pintaa. Ne ovat melko hyvässä kunnossa. Toimiston portaikko on päällystetty kvartsivinyylilaatoilla. Askelmien etureunoissa on muoviset kulmalistat. Ne ovat hyvässä kunnossa.

11 F63 Lattian pintarakenteet F64 Erityistilojen pintarakenteet F65 Maalaus ja tapetointi F71 Kiintokalusteet Muut portaikot ovat melko hyväkuntoista mosaiikkibetonia. Asuinhuoneiden muovimatot on muutamaa uusittua lukuun ottamatta erittäin huonossa kunnossa. Huonokuntoiset matot tulee uusia ensi tilassa. Matalan osan toisen kerroksen muovimatot ovat melko hyvässä kunnossa. Muut muovimatot ovat hyvässä kunnossa. Kellarissa olevan saunan seinäpaneelit ovat melko pahoin tummuneet ja tikkuuntuneet. Kattopaneeleita on jonkin verran uusittu. Saunan paneelien uusiminen on hyvä tehdä lähiaikoina, samalla on hyvä uusia myös lauteet. Toimistotilan saunan seinä- ja kattopaneelit ovat erittäin hyvässä kunnossa. Molempien saunojen pesuhuoneiden laatoitukset ovat hyvässä tai erittäin hyvässä kunnossa. Asuinhuoneistojen kylpyhuoneiden seinä- ja lattiapinnat ovat huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Ammeet on muurattu ja laatoitettu tiiviiksi kokonaisuudeksi, jolloin taakse päässyt vesi ei pääse tuulettumaan pois, vaan luo otollisen kasvualustan erilaisille terveydelle vaarallisille mikrobikasvustoille. Ammeet tulee poistaa ja seinä- sekä kattopinnat kuivattaa, vesieristää ja laatoittaa kauttaaltaan. Kalustukset on käsitelty LVI-teknisessä osuudessa. Asuntolan kosteiden tilojen lattia- ja seinälaatoitukset ovat melko hyvässä kunnossa. Eriaikaiset huoltotyönä suoritetut maalaustyöt ovat pitäneet maalatut pinnat kulutukseen nähden kohtalaisen hyvässä kunnossa. Asuinhuoneistojen alkuperäiset kalusteet on uusittu asukkaiden vaihtumisien yhteydessä. Osa kalusteista on vielä alkuperäisiä, mutta vielä käyttökelpoisia. Niiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi muuttojen yhteydessä, tai muutaman vuoden kuluttua.

12 MUITA HAVAINTOJA Rakennus ei sovellu liikuntaesteisille. Rakennuksen kellaritilan saunan kiukaan yläpuolinen ja seinän suojalevyt sisältävät ilmeisesti asbestia. Levyt ovat ehjiä. G LVI-JÄRJESTELMÄT YLEISTÄ Toimenpideyhdistelmätaulukkoon merkityt laitteistojen uusimisvuodet perustuvat osittain niiden elinkaariajatteluun, joten vuosiluvut ovat ohjeellisia. Ennen uusimistöihin ryhtymistä on toimenpiteen tarve yleensä erikseen todettava; erityisesti ennen putkistojen ja kanavistojen laajamittaista uusimista on niiden kunto selvitettävä erillisellä kuntotutkimuksella. Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimet ja suurin osa kaukolämmön alakeskuksen muista laitteista sekä putkistojen venttiileistä ja muista putkistovarusteista on asennettu vuonna 1975. Niiden käyttöiän arvioidaan yleisesti olevan noin 25 vuotta. Monissa putkiliitoksissa ja venttiileissä on vuodon ja syöpymisen jälkiä. Käyttäjän mukaan lämmitysverkostoon joudutaan varsin usein lisäämään vettä. Osa lämpö- ja vesijohdoista sekä lämmityspattereista on alkuperäisiä vuodelta 1958. Putkistojen ja pattereiden elinkaari vaihtelee mm. materiaaleista ja asennuspaikoista riippuen alle 50 vuodesta yli 70 vuoteen. Lämpö- ja vesijohdoille sekä lämmityspattereille tehdään kuntotutkimus, jonka jälkeen putkiverkostot saneerataan erikseen laadittavan suunnitelman mukaan. Ainakin lämmönjakokeskuslaitteisto sekä kaikki ennen vuotta 1985 asennetut venttiilit, pumput ja muut putkistovarusteet uusitaan pikimmiten. Muut uusimistarpeet päätetään putkistojen kuntotutkimuksen perusteella. Saneerauksen jälkeen lämmitysverkosto huuhdellaan ja vesivirrat säädetään. Asuntojen alkuperäisten valurauta-ammeiden emalipinnoitukset ovat melko huonossa kunnossa. Kylpyhuoneet ovat niin pieniä, että niihin ei mahdu pyykinpesukonetta. Tässä kuntoarviossa on laskettu kustannukset ammeiden korvaamisesta suihkukaapeilla. Mahdollinen muu asuntojen kylpyhuoneiden saneeraus tehdään erillisen harkinnan mukaan. Ensimmäisen kerroksen etelänurkan neuvotteluhuoneen lämpötila kohoaa kesäisin tuskallisen korkeaksi. Mahdolliset toimenpiteet asian korjaamiseksi tehdään erillisen suunnitelman mukaan. Asuntojen keittiöiden Iris-sulkijalla varustettujen seinämallisten poistoilmapuhaltimien käyttöikä alkaa olla lopussa. Joissakin puhaltimissa on niin kova käyntiääni, ettei niitä juurikaan käytetä. Puhaltimet on syytä uusia.

13 G10 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT A-osan 1. kerroksen tuloilmakojeen 201 TK raitisilmakanavan saumoista valuu sateella vettä varaston lattialle. Ulkosäleikkö on vanhan savupiipun kyljessä ja raitisilmakanava on vedetty piipun läpi. Toimenpiteet vuotojen estämiseksi on syytä tehdä ensi tilassa. Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden säätölaitteet on pääosin asennettu kaukolämmitykseen liittymisen yhteydessä vuonna 1975. Joitakin komponentteja on uusittu, mm. lämpimän käyttöveden säätökeskus vuonna 2008. Laitteet uusitaan lämmönsiirtimien uusimisen yhteydessä. Kaikista rakennuksen LVI-laitteista ei löydy piirustuksia. Suositellaan, että putkistosaneerauksen yhteydessä laaditaan asennuksia vastaavat piirustukset ja että kaikki rakennuksen LVI-piirustukset arkistoidaan asianmukaisesti. Rakennusvaiheessa 1950-luvulla tehtiin kellariin väestönsuoja, jossa on 101 suojapaikkaa. Helsingin Kaupungin Pelastuslaitokselta saadun tiedon mukaan suoja on hyväksytty ja rekisteröity käyttöön ilman kriisiajan ilmanvaihtolaitteita. Myöskään kuivakäymälöitä, vesisäiliöitä ym. väestönsuojalaitteita ei ole. Suoja ei täytä minkään nykyisen suojausluokan vaatimuksia väestönsuojaksi. Ehdotetaan harkittavaksi suojan varustamista S-1 - luokan väestönsuojaksi. Mahdollinen muutos tehdään erikseen laadittavan suunnitelman mukaan, kustannuksia ei ole laskettu tässä kuntoarviossa. G11 Lämmönkehityslaitteet Kattilalaitos purettiin vuonna 1975, kun rakennus liitettiin nykyisen Helsingin Energian kaukolämmitysverkostoon. Sopimusvesivirta on 2,4 m³/h. Vuonna 1998 tehdyn A- ja B-osien saneerauksen jälkeen on sopimusvesivirta ajoittain ylittynyt. Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimet varusteineen on asennettu vuonna 1975. Lämmönsiirtimien ja muiden kaukolämmön alakeskuksen laitteiden käyttöiän arvioidaan olevan noin 25 vuotta, joten niiden uusiminen on syytä tehdä ensi tilassa. Lämmitysvesi johdetaan lämmönsiirtimeltä tuloilmakojeiden pattereille ja radiaattoriverkostoon. G12 Lämmönjakelu Helsingin Energia uusi kunnossapitovastuulleen kuuluvat kaukolämmön syöttöjohdot 2000-luvun alkupuolella. Vuonna 1975 asennetut sisäpuoliset kaukolämpöjohdot varusteineen ovat tyydyttävässä kunnossa, uusimistarvetta ei lähivuosina ole.

14 Lämmitysverkostojen lämpöjohdot ovat osin alkuperäisiä vuodelta 1958. Osa lämpöjohdoista asennettiin vuonna 1998, kun A- ja B- siipien ensimmäiset kerrokset ja osa A-siiven toisesta kerroksesta saneerattiin ja osa vuonna 2002, kun entiset putkatilat muutettiin toimistotiloiksi ja niiden lattialämmitysverkosto korvattiin patterilämmityksellä. Alkuperäiset lämpöjohdot ovat paikoin ruosteessa, vuotoja ei kuitenkaan tiettävästi ole esiintynyt. Tosin lämmitysverkostoon joudutaan käyttäjän mukaan varsin usein lisäämään vettä. Ehdotetaan, että lämpöjohdoille tehdään tätä kuntoarviota tarkempi kuntotutkimus, jonka perusteella määritetään niiden uusimisajankohta. Lämpöjohtoverkoston pääpumppu on uusittu vuonna 1992. Patteriverkoston pumppu on vuodelta 1975. Entisten putkatilojen lattialämmityksen pumppu purettiin, kun lattialämmitys korvattiin patterilämmityksellä. Myös entisten putkatilojen käytöstä poistetun tuloilmakojeen pumppuryhmä C-osan tuulikaapissa purettiin vuonna 2002, kun tilat muutettiin toimistokäyttöön, ja uusittuja tiloja palvelemaan asennettu tuloilmakoje varustettiin sähkölämmityspatterilla. B-osan ensimmäisen kerroksen sekä A-osan tuloilmakojeiden pumput on asennettu vuoden 1998 saneerauksen yhteydessä. Palmian käytössä olevan B-osan toisen kerroksen ilmanvaihdon saneeraus oli parhaillaan käynnissä kuntokartoituskäyntiä tehtäessä. Osa lämpöjohtoventtiileistä uusittiin kaukolämmitykseen liittymisen yhteydessä vuonna 1975, osa venttiileistä on sitäkin vanhempia. Vanhimmat venttiilit toimivat huonosti tai eivät sulkeudu lainkaan, monissa on vuodon ja syöpymisen jälkiä. Tuloilmakojeiden lämpöjohtojen venttiilit ovat vuodelta 1998. Palmian tilojen iv-kojeen lämpöjohtojen asennus tehdään syksyllä v. 2009. Patteriverkoston mittarit, varolaitteet, kalvopaisunta-astia ja muut putkistovarusteet on pääosin asennettu kaukolämmitykseen liityttäessä vuonna 1975. Tuloilmakojeiden lämpöjohtojen putkistovarusteet ovat vuodelta 1998 ja 2009. Lämmönjakokeskuslaitteiston lisäksi ainakin kaikki ennen vuotta 1985 asennetut venttiilit, pumput ja muut putkistovarusteet uusitaan pikimmiten. Muut uusimistarpeet päätetään putkistojen kuntotutkimuksen perusteella. Tarvittaessa lisätään mittausyhteillä varustettuja linjasäätöventtiileitä niin, että kaikkien verkostoosuuksien vesivirrat saadaan mitattua ja säädettyä. Lämmitysverkostojen saneerauksesta tehdään erillinen suunnitelma.

15 G13 Lämmönluovutus G20 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Rakennuksessa on valurauta- ja teräslevypattereita, pääosin alkuperäisiä vuodelta 1958. Entisten putkatilojen lattialämmitysputkisto korvattiin patterilämmityksellä vuonna 2002, kun tilat saneerattiin toimistokäyttöön. Asuntolan patterit uusittiin tulipalon jälkeen 2000-luvun alussa. Ehdotetaan, että asuntojen kylpyhuoneiden patterit uusitaan, kun kylpyhuoneet remontoidaan. Muille alkuperäisille radiaattoreille on syytä tehdä kuntotutkimus samalla kertaa kuin lämpöjohdoille. Rakennuksen länsi- ja eteläsivun patterit on varustettu termostaattisilla patteriventtiileillä. Termostaattiventtiilit on ilmeisesti asennettu 1980-luvulla tai 1990-luvun alkupuolella. Myös 2000-luvulla asennetuissa pattereissa (mm. entiset putkatilat) on termostaattiventtiilit. Muissa radiaattoreissa on käsisäätöiset venttiilit, useissa alkuperäiset messinkiventtiilit. Lämmitysverkostojen vesivirtojen säädön yhteydessä tarkistetaan termostaattiventtiileiden toiminta ja esisäätöarvot sekä uusitaan käsisäätöiset patteriventtiilit termostaattiventtiileiksi. Rakennus on liitetty nykyisen Helsingin Veden vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoihin. Vesimittari on kellarissa. Kellariin vuonna 1976 rakennetun saunan jätevedet pumpataan, muut jätevedet viemäröidään painovoimaisesti. Kattosadevedet johdetaan rakennuksen ulkopuolisilla syöksytorvilla maan pinnalle. G21 Vedenkäsittelylaitteet Lämpimän käyttöveden vuonna 1975 asennettu 400 dm³:n varastosäiliö puretaan lämmönsiirtimiä uusittaessa. Lämpimän käyttöveden kiertovesipumppu/varastosäiliön latauspumppu uusitaan lämmönsiirtimien uusimisen yhteydessä. G22 Vesijohtoverkostot Tonttivesijohto on ilmeisesti terästä. Rakennuksen sisäpuoliset kylmävesijohdot ovat osittain kuumasinkittyä terästä, osittain kuparia. Lämminvesijohdot kiertojohtoineen ovat kuparia. Putkistovuotoja ei tiettävästi ole esiintynyt. Vesijohdot ovat pääosin alkuperäisiä vuodelta 1958. Kellarisaunan vesijohdot on asennettu vuonna 1976. Osa vesijohdoista asennettiin vuonna 1998, kun A- ja B-osan ensimmäinen kerros ja osa toista kerrosta saneerattiin. Asuntolan ja entisten putkatilojen vesijohdot on uusittu 2000-luvun alkupuolella.

16 Ehdotetaan, että vesijohdoille tehdään kuntotutkimus samalla kertaa kuin lämpöjohdoille. Lämmönjakohuoneen vesijohtoventtiilit ja muut putkistovarusteet on asennettu kaukolämmitykseen liityttäessä vuonna 1975. Osa linjaventtiileistä asennettiin vuonna 1998, kun A- ja B-osan ensimmäinen kerros ja osa toista kerrosta saneerattiin. Lämmönjakokeskuksen lisäksi ainakin kaikki ennen vuotta 1985 asennetut venttiilit, pumput ja muut putkistovarusteet uusitaan pikimmiten. Muut uusimistarpeet päätetään putkistojen kuntotutkimuksen perusteella. Vesijohtoverkoston saneerauksesta tehdään erillinen suunnitelma. G24 Viemäriverkostot Kellarisaunan jätevesipumppaamon pumpun ja muiden laitteiden korjaus- ja uusimistarpeet määräytyvät pumpun huoltojen yhteydessä. Alkuperäiset jätevesiviemärit vuodelta 1958 ja kellarisaunan viemärit vuodelta 1976 ovat muhvillisia valurautaputkia. A- ja B-osan saneerauksessa vuonna 1998 asennettiin muoviviemäreitä. Viemäreitä uusittiin myös asuntolan ja entisten putkatilojen saneerauksissa. Vanhat jätevesiviemärit kuvattiin ja huonokuntoiset putkiosuudet uusittiin vuonna 2008. G25 Vesi- ja viemärikalusteet Alkuperäisiä vesi- ja viemärikalusteita on lähinnä asunnoissa. Niissäkin mm. ylähuuhtelusäiliöllä varustetut WC-laitteet on vuosien varrella vaihdettu alahuuhtelusäiliöllä varustettuihin. Kellarisaunan kalusteet ovat vuodelta 1976. B-osan toisen kerroksen vesi- ja viemärikalusteet on uusittu vuonna 1996. A- ja B-osien ensimmäisten kerrosten ja asuntoja lukuun ottamatta A-osan toisen kerroksen kalusteet ovat vuodelta 1998. Asuntolan kalusteet uusittiin tulipalon jälkeisessä remontissa 2000-luvun alkupuolella. Suurin osa kalusteista on varustettu yksiotesekoittajilla. Asuntojen alkuperäisten valurauta-ammeiden emalipinnoitukset ovat melko huonossa kunnossa. Kylpyhuoneet ovat niin pieniä, että niihin ei mahdu pyykinpesukonetta. Tässä kuntoarviossa on kustannukset laskettu olettaen, että ammeet korvataan suihkukaapeilla. Mikäli kuitenkin ammeet tai osa niistä halutaan säilyttää, tulee ne uusia tai pinnoittaa. Yhden asunnon amme on jo korvattu suihkulla ja kahdesta asunnosta on poistettu pesuallas, jotta niihin on saatu tila pyykinpesukoneelle.

17 G30 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Vesi- ja viemärikalusteiden järjestelmällistä uusimistarvetta ei asuntojen ammeiden lisäksi lähivuosina ole. Yksittäisiä kalusteita, samoin sekoittajia ja muita varusteita, uusitaan tarpeen mukaan huoltotyönä. Rakennuksessa on pääosin koneellinen ilmanvaihto. Vuonna 1998 saneeratuissa A- ja B-osien 1. kerroksissa ja asuntoja lukuun ottamatta A-osan 2. kerroksessa on koneellinen tuloja poistoilmanvaihto. B-osan 2. kerroksen ilmanvaihdon saneeraus oli kuntokartoituskäyntiä suoritettaessa tekeillä. Palmian käytössä oleviin tiloihin asennetaan lämmön talteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Asunnoissa on painovoimainen ilmanvaihto tehostettuna keittiöihin asennetuilla seinämallisilla poistoilmapuhaltimilla. Kellarissa ja kolmannen kerroksen asuntolassa on painovoimainen ilmanvaihto. Entisiin putkatiloihin asennettiin uudet koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon laitteet vuonna 2002, kun tilat saneerattiin toimistokäyttöön. Vanhat ilmanvaihtolaitteet purettiin. Autotalleista toiseen, ajoittain verstastyötilana käytettävään talliin on asennettu pieni seinäpuhallin, toisessa tallissa on painovoimainen ilmanvaihto. Ensimmäisen kerroksen etelänurkan neuvotteluhuoneen lämpötila kohoaa kesäisin tuskallisen korkeaksi. Mahdolliset toimenpiteet asian korjaamiseksi tehdään erillisen suunnitelman mukaan. G31 Ilmastointikoneet Vuonna 1998 A- ja B-osiin asennetut koteloidut tuloilmakojeet sekä huippuimurit ovat tyydyttävässä kunnossa. Lämmön talteenottoa poistoilmasta ei ole. Entisten putkatilojen, nykyisen toimistosiiven iv-kojeet vuodelta 2002 ovat hyvässä kunnossa. Tulo/poistoilmakojeikko varustettiin sähkölämmityspatterilla ja lämmön talteenotolla. Palmian tiloihin on asennettu / asennetaan vuonna 2009 uudet ilmanvaihtolaitteet käsittäen mm. LTO:lla varustetun tulo/poistoilmakojeikon ja sosiaalitilojen huippuimurin.

18 Asuntojen keittiöiden Iris-sulkijalla varustettujen seinämallisten poistoilmapuhaltimien käyttöikä alkaa olla lopussa. Joissakin puhaltimissa on niin kova käyntiääni, ettei niitä juurikaan käytetä. Autotalli/työtilan pieni, seinään asennettu aksiaalipuhallin on tyydyttävässä toimintakunnossa. G33 Kanavisto Alkuperäiset ilmanvaihtokanavat ovat muurattuja hormeja. Myöhemmissä saneerauksissa asennetut kanavat ovat pääosin pyöreitä peltikanavia. Ilmanvaihtokanavien puhdistustarve pitää tarkistaa määräysten mukaisesti vähintään kymmenen vuoden välein. A-osan 1. kerroksen tuloilmakojeen 201 TK raitisilmakanavan saumoista valuu sateella vettä varaston lattialle. Ulkosäleikkö on vanhan savupiipun kyljessä ja raitisilmakanava on vedetty piipun läpi. Toimenpiteet vuotojen estämiseksi on syytä tehdä ensi tilassa: savupiipun päähän asennetaan sadekatos ja tarvittaessa raitisilmasäleikkö varustetaan sadesuojalla. Lisäksi raitisilmakanavan saumat on hyvä tiivistää ja sen vedenpoistoputken asennus tarkistaa. G34 Pääte-elimet 1990- ja 2000-luvuilla asennetut ilmanvaihtoventtiilit ovat hyvässä kunnossa, järjestelmällistä uusimistarvetta ei myöskään alkuperäisten venttiileiden osalta ole. Venttiileitä uusitaan pääsääntöisesti ao. kanavien uusimisen yhteydessä. G36 Ilmastoinnin jäähdytyslaitteet G40 SÄÄTÖTEKNISET JÄRJESTELMÄT ATK-laitehuonetta varten asennettiin vuonna 1998 paikallinen jäähdytyslaitteisto. Lauhdutin/kompressoriyksikkö on rakennuksen ulkoseinällä, höyrystinyksikkö jäähdytettävässä tilassa. Laitteisto on tyydyttävässä kunnossa. Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden säätölaitteet on pääosin asennettu kaukolämmitykseen liittymisen yhteydessä vuonna 1975. Joitakin komponentteja on uusittu, mm. lämpimän käyttöveden säätökeskus vuonna 2008. Laitteet uusitaan lämmönsiirtimien uusimisen yhteydessä. uusittuja laitteita voidaan erillisen harkinnan mukaan jättää edelleen käyttöön. Tuloilmakojeiden säätölaitteet ovat vuosilta 1998 (A- ja B-osien 1. kerrokset sekä A-osan 2. kerros), 2002 (C-osa) ja 2009 (B-osan 2. kerros). Ne ovat hyvässä/ tyydyttävässä kunnossa.

19 G50 LVI-JÄRJESTELMIEN ERISTYKSET G51 Lämmitys- ja talousvesijärjestelmien eristykset Lämpö- ja vesijohtojen eristykset ovat valtaosin alkuperäisiä massaeristyksiä, jotka mitä ilmeisimmin sisältävät asbestia. Osa eristyksistä on päällystetty muovilevyillä tai pellillä. Eristeiden rikkoontumiset ja halkeilut on aina välittömästi paikattava esimerkiksi teippaamalla. Eristeet ovat pääosin ehjiä, kuitenkin A-osan alustatilassa on ainakin yksi paikkaamista vaativa putkieristeen rikkoontuminen. Asbestia sisältävät eristeet on suoritettavan asbestikartoituksen jälkeen merkittävä asbestivaroitustarroilla. Eristykset uusitaan yleensä ao. putkistojen uusimisen yhteydessä. Venttiileitä uusittaessa joudutaan eristeitä osittain purkamaan. Eristeiden purkaminen on suoritettava asbestipurkutyöstä annettujen määräysten mukaisesti. G52 Kylmäteknisten järjestelmien eristykset ATK-laitehuoneen jäähdytyslaitteiston kylmäaineputket on eristetty solumuovieristeillä. Eristykset uusitaan putkiston uusimisen yhteydessä. G53 Ilmastointijärjestelmien eristykset G60 ERITYISET LVI-JÄRJESTELMÄT Ilmanvaihtokanavat ovat pääosin eristämättömiä. Eristettyjen kanavaosuuksien lämpö- ja paloeristyksenä on käytetty mineraalivillaa. Eristeet ovat hyvässä kunnossa, ne uusitaan ao. kanavien uusimisen yhteydessä. G67 Palontorjuntalaitteet G70 LVI-PIIRUSTUKSET Alkusammutuskalustona on jauhesammuttimia ja sammutuspeitteitä palotarkastajan ohjeiden mukaisesti sijoitettuina. Sammuttimet on tarkastettu määräysten mukaisesti. Kuntoarviota tehtäessä olivat seuraavat, käyttäjän arkistossa säilytettävät LVI-piirustukset käytettävissä. Alkuperäisistä LVI-suunnitteluasiakirjoista ainoastaan Lasse Björkin laatimat, 23.7.1957 päivätyt vesi- ja viemäripiirustukset. Helsingin Kaupungin Rakennusviraston talorakennusosaston koneteknillisen toimiston laatimat, 24.7/29.7.1974 päivätyt piirustukset kaukolämpöön liittymisestä.

20 H SÄHKÖ-JA TIETOJÄRJESTELMÄT YLEISTÄ H10 LIITTYMISJOHDOT H10.1 Sähkö H10.2 Puhelin H10.3 Kaapeli TV Helsingin Kaupungin Rakennusviraston talorakennusosaston koneteknillisen toimiston laatimat, 20.5.1976 päivätyt vesi- ja viemäripiirustukset kellarisaunan rakentamiseksi. Kontermo Oy:n laatimat, 15.12.1997 päivätyt LVI-luovutusasiakirjat peruskorjatuista A- ja B-osien tiloista. Käyttäjän arkistosta ei löydy kaikkia LVI-piirustuksia. Suositellaan, että putkistosaneerauksen yhteydessä laaditaan asennuksia vastaavat piirustukset ja että kaikki rakennuksen LVI-piirustukset arkistoidaan asianmukaisesti. Puuttuvia piirustuksia voi pyytää ao. LVI-suunnittelijoilta ja hakea Rakennusvalvontavirastosta. HKR:n arkistossa Kasarmikadulla ei ole kohteen LVI-piirustuksia. Rakennuksen sähköasennukset ovat osin alkuperäisiä vuodelta 1958 (nykyiset asunnot, kellari). Vuonna1990 tehtiin osittaiset A- osan kerroksien 1. ja 2. sekä ullakon muutostyöt. Vuonna 1998 vastaavat A-osan (1. ja 2. krs) ja B-osan (1. krs) tilat kunnostettiin täysin nykyiselle HKR- Rakentamispalvelu-osastolle. 3. kerroksen siirtolaisasuntola on uudelleen kunnostettu siiviilipalveluhenkilöille 2000-luvun alkupuolella. Entisen poliisiaseman putkatilat on kunnostettu toimistohuoneiksi vuonna 2002. Autotallien valaisimet on uusittu 2000-luvun alkupuolella. Toimenpidetaulukkoon merkityt sähköasennusten, -järjestelmien ja muiden sähkölaitteiden uusimisvuodet perustuvat osittain elinkaariajatteluun, joten vuosiluvut ovat näin ollen ohjeellisia. Ennen uusimistöiden aloittamista on toimenpiteiden ajankohta harkittava ja tehtävä erillinen korjaussuunnitelma. Toimenpide taulukossa ei ole huomioitu normaaleja kiinteistön ylläpitoon kuuluvia huolto- ja korjaustöitä. Rakennus on liitetty Helsingin Energian pienjänniteverkkoon maakaapelilla. Se on nykykäytössä riittävä. Puhelinliittymisjohto on nykyisellään käyttäjän mukaan riittävä. Se on uusittu 1998. Rakennus on liitetty HTV:n kaapeliverkkoon vuonna 1998.

21 H10.4 ATK (valokuidut) H22 KESKUKSET H22.1 Pääkeskus Rakentamispalvelun 1. vaiheen tilat on liitetty omaan Hel-netverkkoon valokaapelilla vuonna 1998. Sen jälkeen siihen on liitetty C-osan toimistoiksi saneeratut tilat vuonna 2001 sekä B-osan 2. kerroksen tilat (Palmia) vuonna 2007. Rakennuksen pääkeskus on pääkeskushuoneessa. Se on edelleen melko hyvässä kunnossa ja nimellisvirraltaan 400 A. H22.2 Nousukeskus H22.3 Jakokeskukset TN-S H22.4 Jakokeskukset TN-C H22.5 Mittauskeskukset H25 MITTAUKSET H25.1 Energialaitos Kiinteistön nousukeskus on uusittu vuonna 1998. A-osan 1. ja 2. kerroksen ja 3. kerroksen siviilipalvelutilan jakokeskukset on asennettu vuoden 1997 jälkeen. B-osan 1. kerroksen ja C-osaan saneeratun toimistotilan jakokeskukset on asennettu vuosina 1998 ja 2001. Kaikki rakennuksen asuntojen 1-vaiheiset jakokeskukset ovat alkuperäisiä vuodelta 1958 ja käytännössä käytettävään energiaan nähden alimitoitettuja. Niitten uusimiseen 3-vaiheisiksi tulee varautua aivan lähiaikoina. B-osan 2. kerroksen tilan (Palmia) ja autotallin jakokeskukset ovat vuodelta 1990. Ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Jäteveden pumppukeskus ja LJH:n jakokeskus uusitaan laitteistojen uusimisen yhteydessä. Kellarin keskuskomerossa on alkuperäinen monimittarikeskus, jossa on asuntojen 1-vaihemittaukset. Keskus tulee uusia, kun asuntojen (8 kpl) jakokeskukset uusitaan. Pääkeskushuoneessa on kiinteistön sähköenergian päämittaus 2ek-kotelossa. Pääkeskuksessa on erilliset mittaukset vuosina 1998, 2001 valmistuneille ja siviilipalvelu- tiloille (yht. 3 kpl).

22 H25.2 Sarjamittaus H30 NOUSUJOHDOT H30.1 TN-S H30.2 TN-C H31 JOHTOTIET Pääkeskuksen kiinteistöosaan on asennettu teleoperaattorin jakokeskusta varten oma alamittaus. Kaikkiin jakokeskuksiin, jotka on uusittu vuoden 1997 jälkeen, nousujohdot ovat TN-S-järjestelmän mukaiset. Ne ovat lähes uuden veroisessa kunnossa. Asuntojen jakokeskuksia uusittaessa vanhat nousujohdot puretaan ja asennetaan uudet TN-S-järjestelmän mukaiset samoihin nousukuiluihin. B-osan 2. kerroksen toimistotilan (Palmia) ja C-osan autotallin jakokeskuksia (yht. 2 kpl) uusittaessa asennetaan uudet TN-S järjestelmän mukaiset nousujohdot. Ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Kun jäteveden pumppukeskus ja LJH:n jakokeskus uusitaan, asennetaan uudet TN-S järjestelmän mukaiset nousujohdot. (Kaapelina esim. MMJ 5 x 6 S, arvio n. 40 m). Mikäli kaapelihyllyä, johtokanavaa ja läpivientejä tarvitaan lisää, ne tehdään erillisen suunnitelman mukaan. Alkuperäiset paloalueiden välisten kaapeliläpivientien palokatkot tulee tarkistaa ja korjata mahdolliset puutteet välittömästi. H32 VALAISTUS-, VOIMAJOHDOT JA VARUSTEET H32.1 Voimaryhmäjohdot Kaikki kellarin voimaryhmäjohdot, lukuun ottamatta saunatiloja, VSS-tiloja ja pääkeskustilaa, ovat uusimisen tarpeessa. C-osan autotallien voimaryhmäjohdot on asennettu vuonna 1990. Ne ovat vielä melko tyydyttävässä kunnossa. B-osan 2. kerroksen tilojen (Palmia) voimaryhmäjohdot on asennettu vuonna 1990. Ne ovat vielä melko tyydyttävässä kunnossa.

H32.2 Valaistusryhmäjohdot H32.3 Pistorasiat ja kytkimet H40 MAADOITUKSET H50 VALAISIMET H50.1 Normaalit valaisimet A-, B- ja C-osien 1. kerroksen voimaryhmäjohtoasennukset ovat vuoden 1997 jälkeen tehtyjä, joten ne ovat melko hyvässä kunnossa. A-osan 2. ja 3. kerroksen voimaryhmäjohtoasennukset, lukuun ottamatta asuntoja, ovat vuoden 1997 jälkeen tehtyjä, joten ne ovat melko hyvässä kunnossa. A-osan 2. ja 3. kerroksen asuntojen voimaryhmäjohtoasennukset ovat alkuperäisiä elinkaarensa lopussa vuodelta 1958, joten niiden uusimiseen tulee varautua aivan lähiaikoina. (360 m2) Kaikki kellarin valaistusryhmäjohdot, lukuun ottamatta saunatiloja, VSS-tiloja ja pääkeskustilaa, ovat uusimisen tarpeessa. C-osan autotallien valaistusryhmäjohdot on asennettu vuonna 1990. Ne ovat vielä melko tyydyttävässä kunnossa. B-osan 2. kerroksen tilojen (Palmia) valaistusryhmäjohdot on asennettu vuonna 1990. Ne ovat vielä melko tyydyttävässä kunnossa. A-, B- ja C-osien 1. kerroksen valaistusryhmäjohtoasennukset ovat vuoden 1997 jälkeen tehtyjä, joten ne ovat melko hyvässä kunnossa. A-osan 2. ja 3. kerroksen valaistusryhmäjohtoasennukset, lukuun ottamatta asuntoja, ovat vuoden 1997 jälkeen tehtyjä, joten ne ovat melko hyvässä kunnossa. A-osan 2. ja 3. kerroksen asuntojen valaistusryhmäjohtoasennukset ovat alkuperäisiä elinkaarensa lopussa vuodelta 1958, joten niiden uusimiseen tulee varautua aivan lähiaikoina. (360 m2) Sisätilojen pistorasioita ja kytkimiä Niitä uusitaan tarpeen mukaan normaalina huoltotyönä. Rakennuksen maadoitukset on tehty määräysten ja TN-CSjärjestelmän mukaisesti. Kaikki kellarin valaisimet, lukuun ottamatta saunatiloja, VSS-tiloja ja pääkeskustilaa, ovat uusimisen tarpeessa. 23

24 C-osan autotallien valaisimet on asennettu vuonna 2007. Ne ovat hyvässä kunnossa. B-osan 2. kerroksen tilojen (Palmia) valaisimet on asennettu 1980-luvun alkupuolella. Ne alkavat olla elinkaarensa lopussa ja uusimisen tarpeessa. H50.3 Ulkovalaisimet H60 KONEET, LAITTEET JA VARUSTEET H60.1 Autolämmitys H60.7 Kiuas H70 TIETOJÄRJESTELMÄT A-, B- ja C-osien 1. kerroksen valaisimet ovat vuoden 1997 jälkeen asennettuja, joten ne ovat melko hyvässä kunnossa. A-osan 2. ja 3. kerroksen valaisimet, lukuun ottamatta asuntoja, ovat vuoden 1997 jälkeen asennettuja, joten ne ovat melko hyvässä kunnossa. A-osan 2. ja 3. kerroksen asunnoissa ja portaassa kiinteästi asennetut valaisimet ovat osin alkuperäisiä ja osin jonkin verran uudempia elinkaarensa lopussa olevia 1958, joten niiden uusimiseen tulee varautua aivan lähiaikoina. Ulkovalaistus on toteutettu seinillä olevilla Hql-valonheittimillä ja portaiden sisääntulojen yläpuolelle asennetuilla hehkulamppuvalaisimilla. Ne huolletaan määräajoin. Vuoden 2001 loppupuolella on valmistunut uusi jätekatos autotallin päätyyn. Siihen on asennettu oma valaistus. Pihalle on asennettu viisi pistorasiakoteloa ja sisäpihan seinille neljä. Ne ovat normaalissa toimintakunnossa. Kiinteistössä on kaksi saunaa. Kiinteistön kellarin sauna on rakennettu vuonna 1977, jota tosin käytetty todella vähän. Rakentamispalvelun B-osaan on rakennettu sauna vuonna 1998. Kummankin saunan kiukaat (a` 9 kw) ovat moitteettomassa käyttökunnossa. J11 Yleinen puhelin Puhelinpisteiden määrä on käyttäjien mukaan rakennuksessa riittävä.

Sisäjohtoverkko uusitaan asuntojen osalta seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Talojakamo sijaitsee kellarikerroksessa. 25 J20 Yhteisantenni Rakennus on liitetty HTV:n kaapeliverkkoon vuonna 1998. Sisäjohtoverkko on uusittu samana vuonna. Digisovitus on tehty 2000-luvun puolivälissä. J30 Paikallinen äänentoisto Rakentamispalvelun neuvotteluhuoneen AV-järjestelmä (v. 1998) on normaalissa toimintakunnossa. Sen huollosta vastaa käyttäjä. J40 ATK Rakennuksessa on eri käyttäjien omat ATK-järjestelmänsä lukuun ottamatta asuntoja. Järjestelmien huollosta ja korjauksesta vastaavat käyttäjät. J51 Palovaroitin Palovaroitinkeskukseen (Esmi mini 2000), joka sijaitsee Rakentamispalvelun sisääntulon tuulikaapissa, on liitetty kaikki tilat myös ulkona oleva jätekatos, pois lukien kellari, asuntoporras ja asunnot. Keskukseen ja silmukoiden osoitteellisiin ilmaisimiin on tehty varmennustarkastus 28. 6. 2001. Asunnoissa on paristokäyttöiset palovaroittimet, joiden kunnosta vastaa käyttäjä. J52 Rikosilmoitin Rikosilmoitusjärjestelmän keskuslaitteena on DSC 4020 oheisvarusteineen, joka on asennettu serverihuoneeseen. Ilmaisimina on käytetty sisätiloissa mm. infrapunatutkia, magneettikoskettimia ja videovalvontaan liittyvillä kameroilla. Järjestelmästä on yhteys vartiointiliikkeelle ja huoltoyhtiön päivystysvalvomoon. J53 TV-valvonta Kaikkiin sisäänkäynteihin on asennettu tallentavat videovalvontakamerat vuosina 1998-2002. J54 Kulunvalvonta Rakennuksen A- ja B-osien 1 kerrokseen on asennettu kulun- ja työajan valvonta vuonna 1998. Se on laajennettu C-osaan saneerattuihin toimisto-osiin vuoden 2001 lopussa.

26 J54 LVI-ilmoitusjärjestelmä LVI-ilmoituskeskus on alkuperäinen. Se tulee liittää mahdollisimman pian jo muualla käytössä olevaan asennettuun rakennusautomaatiojärjestelmään, joka on jo liitetty huoltoyhtiön keskitettyyn valvontajärjestelmään. J54 Turvavalaistusjärjestelmä Järjestelmä on vuodelta 1998. Turvavalaistuskeskuksena on Teknoware TK 4144 oheislaitteineen. Siihen on liitetty saneeratut C-osan 1.kerros ja siviilipalvelun A-osan 3.kerroksen tilat. J59 Soittokellojärjestelmä H80 SÄHKÖPIIRUSTUKSET K TARVITTAVAT KUNTOTUTKIMUKSET K3 Asbestikartoitus Rakentamispalvelun pääsisäänkäynnin, uusimman toimisto-osan ovien viereen ja asuntojen portaan viereen on asennettu painonapit sisäänpyyntöä varten ja niitä vastaaviin tiloihin kellokumistimet. Ainoastaan siviilipalvelutilan yhteinen 1. kerroksen sähkölukko ei toimi. Sähköpiirustuksista on tehty eri vuosina 1957-1958, 1990, 1998, 2001-2002 asennuksia vastaavia loppupiirustussarjoja. Läheskään kaikkia mahdollisesti tehtyjä muutoksia ei kuitenkaan ole päivitetty yhteiseen käyttöpiirustussarjaan. Sähköpiirustuksista tulee laatia ajan tasalla oleva käyttöpiirustussarja. Siihen lisätään uudet päivitetyt piirustukset ja poistetaan vanhentuneet sitä mukaa, kun muutoksia tehdään. Päivitetään sekaantumisvaaran vuoksi ainakin poistamalla vanhentuneet piirustukset ja lisäämällä viittaustiedot muutostöiden loppupiirustusmappeihin. Mappeja tulee säilyttää isännöitsijällä ja kiinteistön pääkeskustilassa. Rakennuksessa on asbestia. Asbestin sijainnit ja määrät on hyvä selvittää lähiaikoina. K6 Viemäreiden, vesi- ja lämpöjohtojen kuntotutkimus K6.2 Vesijohtojen tutkimus Vesijohdoille tehdään kuntotutkimus, jonka perusteella määritetään niiden uusimisen ajankohdat.

27 K6.3 Lämpöjohtojen tutkimus Lämpöjohdoille ja lämmityspattereille venttiileineen tehdään kuntotutkimus, jonka perusteella määritetään niiden uusimisen ajankohdat.

Kuva 1 Lätäköityvää aluetta pihalla. Kuva 2 Kosteusjälkiä maanvaraisessa kellaritilassa.

Kuva 3 Kunnostettava ulkoporras. Kuva 4 Esimerkki halkeamista ulkoseinissä.

Kuva 5 Esimerkki huonokuntoisista ikkunoista. Kuva 6 Esimerkki pintakäsiteltävistä ulko-ovista ja niiden reuna-alueista.

Kuva 7 Esimerkki maalattavista plaaninovista. Kuva 8 Maalattavat tallinovet.

Kuva 9 Esimerkki kunnostettavista ulkoportaikoista ja parvekkeista. Kuva 10 Sammalta räystäskourussa.

Kuva 11 Tikkuuntunutta saunan paneelia. Kuva 12 Uusittava laude.

TOIMENPIDETAULUKKO KUNTOLUOKAT RAKENNUSTEKNIIKKA JA LVI-TEKNIIKKA KUNTOLUOKKA 1 MÄÄRITELMÄ Hyvä KUVAUS Uusi tai uutta vastaava kunto 2 Tyydyttävä Pieniä vaurioita, oireita huononemisesta 3 Välttävä Selvästi vaurioitunut, edellyttää korjausta 4 Huono Edellyttää uusimista SÄHKÖTEKNIIKKA KUNTOLUOKKA MÄÄRITELMÄ KUVAUS 1 Hyvä Järjestelmä on uusi 2 3 4 Tyydyttävä Välttävä Huono Järjestelmä on hyväkuntoinen, se voitaisiin asentaa uudelleen muualle Järjestelmä toimii, mutta se ei enää ole asennettavissa muualle Järjestelmä on vaarallinen ja/tai lainvastainen, ei toimi: uusittava KUSTANNUKSET Määrät eivät perustu mittauksiin vaan kuntokartoituksen yhteydessä tehtyyn arviointiin. Korjausehdotuksissa on esitetty kunnostus tai uusiminen olemassa olevaan tasoon eikä ole ennakoitu mahdollista laatutason nostamista eikä toiminnallisia muutoksia. Korjaustoimenpiteitä suunniteltaessa KUSTANNUSARVIOT JA MASSALUETTELOT ON AINA LAADITTAVA SUUNNITELMIEN PERUSTEELLA. Rakennusosien korjaustoimenpiteitten kustannukset on ilmoitettu kokonaiskustannuksina, joihin sisältyy aluelisä sekä lisä- ja muutostyövaraus, rakennuttajan kustannukset (sisältää suunnittelukustannukset) ja rakennuttajan yleiskustannukset, yhteensä 21% urakkahinnasta. Korjaustoimenpiteen kustannukset ilmoitetaan ± 20% tarkkuudella. Korjauskustannuksiin ei sisälly arvonlisäveroa (22%). TARJOUSHINTAINDEKSI Toimenpiteitten kustannustiedot perustuvat hintoihin (kokonaiskustannukset) oli 150,1 8.2009. Tarjoushintaindeksi

LISÄTIETOJA Rakennuksessa ei ole tehty HKR-Rakennuttajan teettämää energiakatselmusta eikä asbestikartoitusta. Rakennuksen korjaus- ja muutoshistoriaa: LVI: - v. 1958 käyttöön otettu rakennus liitettiin rakennusvaiheessa nykyisen Helsingin Veden vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoihin. - v. 1975 rakennus liitettiin nykyisen Helsingin Energian kaukolämmitysverkostoon. - v. 1976 rakennettiin kellariin entiseen kattilahuoneeseen saunaosasto jätevesipumppaamoineen. - v. 1996 saneerattiin B-osan 2. kerros. - v. 1998 saneerattiin A- ja B-osien 1. kerrokset sekä asuntoja lukuun ottamatta A-osan 2. kerros. - 2000 -luvun alussa saneerattiin asuntola tulipalon jälkeen. - v. 2002 saneerattiin entiset putkatilat toimistohuoneiksi. - v. 2008 kuvattiin jätevesiviemärit; huonokuntoiset uusittiin. - v. 2009 saneerattiin B-osan 2. kerroksen ilmanvaihto. LVI-suunnittelu: -v. 1957 rakennusajan LVI-suunnittelu: Lasse Björk. -v. 1974 kaukolämmitykseen liittyminen: HKR Talorakennusosasto. -v. 1976 kellarisaunan rakentaminen: HKR Talorakennusosasto. -v. 1996 B-osan 2. kerroksen saneeraus: ei tiedossa. -v. 1997 A- ja B-osien saneeraus: Kontermo Oy. - 2000 -luvun alussa asuntolan saneeraus: ei tiedossa. -v. 2002 entisten putkatilojen saneeraus toimistohuoneiksi: ei tiedossa. -v. 2009 B-osan 2. kerroksen ilmanvaihdon saneeraus: ei tiedossa. LVI-urakointi: LVI -urakoitsijat eivät ole tiedossa. Sähkö: -v. 1958 tehtiin rakennuksen alkuperäiset sähköasennukset -v. 1975 uusittiin lämmitysjärjestelmä ja siihen liittyvät sähkötyöt -v. 1977 rakennettiin sauna poliisihenkilöstölle -v. 1990 uusittiin osittain poliisiaseman tilat -v. 1998 uusittiin Rakentamispalvelulle siirtyneet tilat (1. ja2. kerros osa A sekä 1. kerros osa B) -v. 2001-2002 muutettiin entiset putkatilat toimistoiksi - Antenniverkko sovitettiin Digi-kelpoiseksi 2000-luvun puolivälissä Sähkösuunnittelu: -v. 1957 HKR, Talonrakennusosasto -v. 1990 Sähköinsinööritoimisto Delta Oy -v. 1997 Sähköinsinööritoimisto Delta Oy -v. 2000 Sähköinsinööritoimisto Delta Oy Sähköurakointi: -v. 1957-58 Sähköliike H. Lalin -v. 1997-98 Sähkö-Aro Oy -v. 2001-02 Suomen Sähköhuolto Oy

Rakennusosa Sijainti Korjausmäärä Korjausaika Kustannusarvio Elinkaari Sykli Kuntoluokka Kuvat Huomautukset D ALUERAKENTEET (ent. Maarak. ja aluerakenteet) D40 ALUEEN TÄYTTÖ Piha-alue 3-4 2010 50 m2 600 1 Uusittu osittain v. 2005 Kunnostetaan uusittuun afalttiin jääneet painaitumat. D50 PUTKIRAKENTEET(Kuivatukseen ja maanrak.liittyvät ) D53 ALUEEN JA RAKENNUKSEN SALAOJAT 3-4 2010 225 m 600 2 Huuhdellaan salaojaputkisto. 3-4 2010 9 kpl 1 000 2 Kaivetaan salaojakaivojen kannet esille ja tyhjennetään lietepesät. D60 VIHERRAKENTEET JA D70 PÄÄLLYSRAKENTEET D60 VIHERRAKENTEET 1 D61 Nurmikot 2 2020 Nurmikot ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. 2 D62 Puut ja D63 Pensaat 3 2010 25 m2 300 Tehdään rakennuksen etunurkissa oleville pensaille muotoon leikkaus siten, että seinien ja pensaiden väliin jää n. puolen metrin rako. D73 PINTAKUIVATUKSEN RAKENTEET 3 Pintavesikourut 2 Sadevesien poisto on suhteellisen hyvässä kunnossa. 6