luonnontieteellinen aikakauslehti 72. vuosikerta DimensioMatemaattis- 4/08 Irtonumero 10
1/1 ilmo CASIO 72 dpi OK! s02_casio72dpi.pdf ja vielä Texasin 4 ss liite keskelle TI-Dimensio_4s.pdf 2
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Riksförbundet för Lärare i Matematiska Ämnen MAOL rf Osoite Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Telefax (09) 278 8778 Kotisivut http://www.maol.fi MAOL ry HALLITUS Puheenjohtaja Irma Iho *) 050 302 1589 I vpj. talous Jouni Björkman *) 040 830 2352 II vpj. koulutus Anne Rantanen *) 040 073 5262 III vpj. Dimensio, tiedotus Leena Mannila *) 050 367 3421 Matematiikka/tietotekniikka Timo Tapiainen 040 724 2129 Fysiikka ja kemia Jarmo Sirviö 040 544 3543 Oppilastoiminta Irene Hietala 040 767 4238 Kerhotoiminta Helena Tuomainen 050 536 6266 Sähköinen tiedotus Marita Kukkola 040 539 3185 Ruotsinkieliset palvelut Joakim Häggström 040 736 8384 Edunvalvonta Eeva Heikkilä 050 301 9736 Edunvalvonta Eeva Toppari 050 557 9878 TOIMISTO maol-toimisto@maol.fi Toiminnanjohtaja Juha Sola *) (09) 150 2352 Järjestösihteeri Maiju Kinnunen *) (09) 150 2377 Toimistosihteeri Päivi Hyttinen *) (09) 150 2338 Dimension toimitus dimensio@maol.fi Toimitussihteeri Jarkko Narvanne 050 523 2768 MFKA-Kustannus Oy HALLITUS mfka@maol.fi Puheenjohtaja Päivi Ojala 040 575 2114 paivi.ojala@mfka.fi Sähköinen maailma Juha Leino 040 545 9042 juha.leino@edu.hel.fi Markkinointi Tapio Mustonen 040 015 6464 Koepalvelu Jarmo Sirviö 040 544 3543 jarmo.sirvio@ope.ouka.fi Tuotetietous, pedagogiikka Sami Sirviö 050 531 5723 sami.sirvio@vantaa.fi Kirjat Sari Yrjänäinen 050 536 5372 sari.yrjanainen@uta.fi Toimisto: Toimitusjohtaja Juha Sola *) (09) 150 2352 050 584 8416 Tuotepäällikkö Lauri Stark *) (09) 150 2370 050 587 8444 Myyntisihteeri Kirsi Vertanen *) (09) 150 2378 050 339 6487 5. lk matematiikka 6. lk matematiikka 9. lk matematiikka Fysiikka Kemia MEILTÄ EDULLISESTI Texas Instruments ja Casio -laskimet. Pyydä tarjous! MFKA-Kustannus Oy Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Puh. (09) 150 2378 Telefax (09) 278 8778 e-mail: tarjous@mfka.fi *) etunimi.sukunimi@maol.fi
Dimensio Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 72. vuosikerta 4/2008 5 Pääkirjoitus 6 Kannustuspalkintojen jakotilaisuus matemaattisten aineiden opettajille Maiju Kinnunen 11 MAOL orkesteri Maiju Kinnunen 12 Hattulan silloilta Jukka O. Mattila 13 Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen haastattelu Irma Iho 16 DEMO-tunneista Eeva Toppari 18 Yhtenäistyykö opettajankoulutus Euroopassa? Pekka Parkkinen, Jarkko Lampiselkä ja Seija Valtonen 22 Fysiikkaa ja kemiaa! Kirsi Agge 24 Miten lukion fysiikan opettajat kokevat vuoden 2005 OPS:n perusteet? Helinä Patana ja Jarmo Sirviö 29 Matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi Eero K. Niemi 32 Imagine Cup Satu Kelo-Rakkolainen 34 Hoksaa nettilehti Leena Mannila 35 Kestävä kehitys osaksi opetusta ja koulun arkea Erkka Laininen 39 Matematiikkaolympialaiset Madridin helteessä Matti Lehtinen 42 Nanotutkimuksia koulukonstein: Osa 2 Anssi Lindell, Tom Nevanpää ja Jouni Viiri 47 Tutkimusartikkeli: Telluurilaite Marko Sirén ja Tomi Ukkonen 51 Paralleeliaksiooma ja kolmion kulmien summa Jorma Merikoski 53 Trigonometrian suppea historia: Osa 1 Erkki Luoma-aho 57 Numeroille merkitystä Nils Hellevig 60 Kurkistuksia Fibonaccin lukujen maailmaan: Osa 4 Kari Mikkola 63 Vuosi oppilastoimikunnan toiminnassa Irene Hietala 64 Kirjallisuutta: Teollisuusautomaation vuosikymmeniltä Hannu Korhonen 65 Vuoden opettaja Irma Parkkila 66 Pulmasivu Kansikuva: Timo Suvanto. Fyysikko väittää, että Pekingin Olympialaisissa uidaan miesten 100 metrin vapaauinnissa uusi maailmanennätys, mutta matemaatikko on eri mieltä. Tulos on jo tiedossa, veikkausten perusteet nähtävissä sivulla 42. Julkaisija: Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Leena Mannila Puh. 050 367 3421 VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Irma Iho Puh. 050 302 1589 Toimitussihteeri: Jarkko Narvanne Puh. 050 523 2768 dimensio@maol.fi Paino: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 0782-6648 ISO 9002 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: MAOL:n toimisto Puh. (09) 150 2338 Tilaushinta: Vuosikerta 45, irtonumero 10, ilmestyy 6 numeroa vuodessa Toimituskunta: Leena Mannila, pj., Kalle Juuti, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Hannu Korhonen, Marika Nieminen, Juha Oikkonen, Marjut Ojala, Maija Rukajärvi-Saarela, Kaisa Vähähyyppä, Maria Vänskä, Jarkko Narvanne, siht. Neuvottelukunta: prof. Maija Ahtee FT Maija Aksela op.neuvos Marja Montonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Ilpo Laine prof. Tapio Markkanen rehtori Jukka O. Mattila prof. Esko Valtaoja prof. Erkki Pehkonen joht. Kari Purhonen prof. Pekka Pyykkö dos. Jorma Merikoski toim.joht. Hannu Vornamo
Pääkirjoitus Irma Iho, Hallituksen puheenjohtaja Opetussuunnitelmatyö jatkuu Opetussuunnitelmat on viety kertaalleen läpi kaikilla tasoilla ja kokemuksia on kertynyt ja kertyy edelleen. Käyttäjien keskuudesta löytyvät parhaat asiantuntijat. Jokaisella pitää olla mahdollisuus sanoa mielipiteensä niin, että se voidaan kanavoida laajempaan käyttöön ja sitä kautta vaikuttaa tulevaan kehittelyyn. Koulun arkea ei tunne kukaan muu niin hyvin kuin opettaja. MAOL on tehnyt peruskoulun ja lukion tuntijakoihin ja opetussuunnitelmiin liittyvät kyselyt. Tuloksia on käsitelty ja käsitellään edelleen Dimension palstoilla ja niitä löytyy myös kotisivuilta. Kevätlukukauden aikana koottiin kerhoista ja koulujen opettajilta suoraan palautetta opetussuunnitelmien toteutumisesta. Liittokokousviikonloppuna kokoonnuttiin Tuusulaan kuuntelemaan alustuksia ja keskustelemaan palautteen pohjalta. Mukana oli kaksi edustajaa kustakin kerhosta, MAOL:n hallitus sekä Opetushallituksen ja Teknologiateollisuuden edustajat. Ryhmissä keskustelu oli vilkasta. Erityisen suuren suosion osanottajien määrän perusteella saivat peruskoulun matematiikka ja peruskoulun fysiikka ja kemia sekä lukion pitkä matematiikka. Ongelmakohtia puitiin, ja eri puolilla Suomea saatuja kokemuksia vaihdettiin. MAOL:in opetussuunnitelmatyö sai yhtenä viikonloppuna huomattavasti lisää vauhtia. Keskustelujen pohjalta voidaan sanoa, että peruskoulun matematiikan opetussuunnitelma toimii perusoppiaineksen kohdalta kohtuullisesti. Ongelmiksi katsottiin valinnaisuuden kaventuminen ja heterogeeniset opetusryhmät. Peruskoulun fysiikassa ja kemiassa on niiltä osin tullut muutoksia, että oppiaineita opetetaan jo 5-6 -luokilla ja 7-9 - luokilla on ollut käytössä yksi lisätunti. Keskusteluissa tuli esiin erilaiset käytännöt eri puolilla maata. Resurssien määrän vaihtelun eri kunnissa katsottiin tuoneen huomattavaakin eriarvoisuutta. Myös opettajien pätevyysvaatimukset puhuttivat. Lukion lyhyen matematiikan opetussuunnitelmaan oltiin kohtuullisen tyytyväisiä, joskin korjaamista löytyi. Pitkä oppimäärä keskustelutti enemmän. Sekä kurssien sisällöissä että järjestyksessä löytyi toivomisen varaa. Joitakin kursseja pidettiin erityisen rankkoina. Peräänkuulutettiin sitä, että oppisisällöt tulisi miettiä alakoulusta lukioon saumattomasti yhteen liittyviksi. Läksyjä jäi jatkotyöstämiseksi paljon. Lukion fysiikassa ja kemiassa ei suuria mullistuksia kaivattu - pientä korjaamista kylläkin. Oppisisältöjen laajuus keskustelutti. Syventäville kursseille osallistuvien opiskelijoiden pieni määrä on jatkossa iso haaste. Kiinnostus peruskoulun jälkeen ei ole paras mahdollinen ja osaajia tarvittaisiin enemmän. Herää myös kysymys onko fysiikassa pakollisten ja syventävien kurssien suhde 1/7 ihan oikea. Tietotekniikan asemaa peruskouluissa ja lukioissa on muuttanut valinnaisuuden kaventuminen. Toteutuneiden kurssien määrä on vähentynyt. Tulokset alkavat näkyä jo kansainvälisissä vertailuissakin. Tästä esittää huolestumisensa myös Opetushallituksen pääjohtaja tämän lehden haastattelussa. Nyt on tulosten jatkotyöstämisen aika. Keskusteluryhmien vetäjät on tehneet yhteenvedot ja niiden perusteella edetään eteenpäin. Paikalliskerho on avainasemassa. Kun kutsu kerhon vuosikokoukseen tulee, sinne kannattaa mennä silläkin uhalla, että joutuu toimihenkilöksi. Jos kevään opetussuunnitelmakeskustelut menivät ohi, kannattaa aloittaa nyt. Valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen ja tuntijakojen aikatauluja ei tiedetä, mutta prosessi on väistämättä edessä. Opetushallitus asetti syksyllä 2007 Matematiikan ja luonnontieteiden neuvottelukunnan pohtimaan tulevaisuuden linjauksia matematiikan ja luonnontieteiden oppiaineiden opetuksen kehittämiseksi. Vetäjä on Elinkeinoelämän keskusliitosta ja arvovaltaisia jäseniä on eri tahoilta yhteensä 15. Neuvottelukunta on yksi kanava, jonka kautta MAOL voi vaikuttaa. MAOL on esittänyt neuvottelukunnalle näkemyksiään oppiaineidemme nykytilasta ja toiveista tulevaisuudelle. Tähän näkemykseen saatiin paljon aineistoa Tuusulan seminaarista. Toiveita voidaan esittää eri kanavien kautta jatkossakin. MAOL:in yksi tehtävä on välittää kentän toiveet järjestäytyneesti valtakunnallisen valmistelun käyttöön. Yksittäinen mielipide hukkuu satojen yksittäisen mielipiteiden joukkoon. Suuren järjestön kannanottoja on vaikeampi sivuuttaa. Onnistunutta opetustyötä ja aktiivista opetussuunnitelmatyötä koko lukuvuodeksi!
100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kann Kannustuspalkintojen jakotilaisuus matemaattisten aineiden opettajille Maiju Kinnunen, järjestösihteeri, MAOL Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus järjestettiin jo neljännen kerran, tällä kertaa tiistaina 3.6.2008 Valkoisessa Salissa, kesäisessä Helsingissä. Tänä vuonna tilaisuudessa palkittiin stipendillä 34 yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten matematiikan opettajaa, jotka ovat ansioituneet yleissivistävien ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten matematiikan opettajina. Järjestävinä tahoina toimivat Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL, Luokanopettajaliitto sekä Tekniikan Opettajat TOP. Tervetulococktailin jälkeen meillä oli ilo kuulla musiikkitervehdys MAOL:n orkesterilta, joka soitollaan teki mieleen jääneen vaikutuksen varmasti koko kuulijakuntaan juhlavassa salissa, jossa tilaisuus järjestettiin. Tasokkaan musiikillisen osaamisen lisäksi orkesterin johtaja vapautti hieman jännittynyttä tunnelmaa rennon asiallisella välijuonnollaan orkesterin esittämien musiikkikappaleiden väleissä. Opetusministeri Sari Sarkomaan puheenvuoro Tunnelman vapauduttua meillä oli kunnia kuulla opetusministeri Sari Sarkomaan puheenvuoro tilaisuuden arvokkuutta siten lisäten. Ministeri otti sanoissaan esiin Suomen tulevaisuuden ja sen kilpailukyvyn varmistamisen nopeasti muuttuvassa maailmassamme todeten, että matemaattinen osaaminen ja korkea sivistystaso ovat oleellista suomalaisten pärjäämisessä kehityksen mukana. Opetusministeri Sarkomaa painotti, kuinka maailman parhaat opettajat löytyvät Suomesta ja kuinka PISA-tutkimustulokset kertovat suomaisilla lapsilla ja nuorilla olevan kansainvälisesti vertaillen erinomaiset matemaattiset taidot unohtamatta kuitenkaan sitä, kuinka tärkeää on jatkuvasti Opetusministeri Sari Sarkomaan myönteinen katse suomalaisen koulutuksen tulevaisuuteen. kehittää kansakuntamme opettamisen tasoa. Opetusministeri kertoi näkemyksensä siitä, kuinka upea asia on tämä jo perinteeksi vakiintunut käytäntö palkita ansioituneita opettajia. Hän iloitsi puheessaan Kuvat: Jarkko Narvanne, Dimension toimitussihteeri myös siitä, kuinka viime kuukausina lehdistössä on virinnyt erittäin kiitettävällä tavalla keskustelua matematiikan osaamisesta, sen merkityksestä sekä osaamisen tasosta suomalaisia lapsia ja nuoria ajatellen. Opetusministeri
Palkintojen jakajina toimivat asiamies Mervi Sibakov sekä puheenjohtaja Matti Alahuhta Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöstä. Sarkomaa painotti, kuinka matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa opettajien merkitys on oleellinen sekä kuinka kaikki opetuksen tasot ovat äärimmäisen tärkeitä: ala-, yläaste, lukio, ammatilliset oppilaitokset varhaiskasvatustakaan unohtamatta. Hänen mielestään juuri tällaisten kannustuspalkintojen jako on hyvin onnistunut tapa tukea tätä opettajien suorittamaa tärkeää työtä. Vahva matematiikan osaaminen ja kyky soveltaa teoreettista tietoa on oleellista suomalaisen tutkimuksen, tuotekehittelyn, kilpailukyvyn, työelämän ja tuotannon kannalta. Opettajat eli luokkahuoneissa tehtävä työ on tässä em. asiassa oleellisinta. Tekniset valmiudet on hallittava kaikissa ikäluokissa ja siksipä Suomessa on yhteiskunnallisten päättäjien taholta käynnistynyt POP-hanke (= perusopetus paremmaksi), jonka myötä tavoitteena on kehittää monipuolista matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista. Poliittistaloudellisessa päätöksenteossa on talkootyyppisesti päätetty nostaa kansalaisten keskuudessa matematiikan osaamista ja teknologian merkitystä. Tästä syystä suomaisissa peruskouluissa on jokaisen lapsen oleellista saada vahvat perustiedot ja taidot sekä matemaattisissa että luonnontieteellisissä oppiaineissa. Taitavat ja osaavat opettajamme ovat niitä, joilla on kyky havaita lahjakkuudet näissä aineissa. Kysymykseksi nouseekin se, kuinka onnistumme kannustamaan sekä lapsia että kouluja tämän asian ympärillä. Tiedämme, että mahdollisimman monipuoliset ja hyvät perusopinnot antavat hyvät eväät ihmiselle hänen jatko-opintoihinsa ja etenkin vahva tieto-taito niin matematiikassa kuin luonnontieteissäkin antaa loistavan pohjan sekä elämään että opiskeluun. Puheessaan kahden ala-asteikäisen lapsen äitinä opetusministeri Sari Sarkomaa totesi, kuinka matematiikka on monelle kouluuransa aloittavalle lapselle lempiaine ja haasteeksemme nouseekin se, kuinka se säilyisi sellaisena myös koko lapsen ja nuoren kouluelämän ajan. Opetusministeri muistutti salin kuulijakuntaa siitä, kuinka tilaisuudessa palkittavat opettajat ovat luoneet uusia ja persoonallisia ratkaisuja opetustyössään. Hän painotti myös 7 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kann
100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kann Palkintojen saajia. opettajuuden yleistä vaalimista, opettajankoulutuksen sekä koko suomalaisen koulutusjärjestelmän jatkuvaa kehittämistä. Opetusministeri Sarkomaa kertoi, kuinka häneltä maailmalla reissatessaan usein kysytään, mitä me täällä Suomessa olemme onnistuneet tekemään, että meillä on niin mahdottoman hyvät opettajat oppilaitoksissamme ja kuinka tällainen tilanne olisi hänen mielestään turvattava aivan ehdottomasti myös jatkossa. Opettajamme ovat hyviä sekä sen lisäksi he ovat tehneet työnsä niin, että opettajuus ammattina kiehtoo ja kuinka se on myös monen mielestä puolison näkökulmasta koettuna unelmaammatti. Tämä toteamus osoitti tilaisuuden kuulijakunnassa hilpeyttä ja vapautti lisää sen jo hieman rentoutunutta tunnelmaa. Loppusanoinaan opetusministerimme painotti, kuinka opettajia ei saa jättää työssänsä yksin, vaan 8 heitä on tuettava kaikin tavoin. Vaikkakin suomalaiset lapset ovat osoittaneet hyvän suoriutumistasonsa sekä matemaattisissa että luonnontieteellisissä oppiaineissa ja kiitokset siitä kuuluvat luonnollisesti suomalaisille lapsille, ennen kaikkea ne kuuluvat opettajille. Opetusministeri Sari Sarkomaa onnitteli tänä vuonna 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuudessa stipendin saaneita opettajia myös koko Suomen hallituksen puolesta sekä toivotti näille sankareille oikein rentouttavaa ja ansaittua kesälomaa. Teknologiateollisuuden 100- vuotisäätiön puheenjohtajan Matti Alahuhdan tervehdys ja palkintojen jako Opetusministerin antoisan puheen jälkeen oli aika jakaa palkinnot (á 5000, yhteensä 145 000 ) alaja yläkoulun, lukion, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten sekä näissä opetusalan instituutioissa työskentelevistä opettajista koostuville työryhmille (luettelo ohessa). Tervehdyssanoissaan Teknologiateollisuuden 100-vuotisäätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta kertoi tilaisuuden olevan ympäristöltään hänelle tuttu ja kotoisa, sillä kaksi hänen lähisukulaisiinsa kuuluvaa henkilöä ovat myös ammatiltaan opettajia. Myös puheenjohtaja Alahuhta halusi puheessaan kiittää matematiikan eteen tehdystä upeasta työstä suomalaisen koulutusjärjestelmän hyväksi. Lisäksi hän kertoi, kuinka Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on keskeisellä sijalla niin tutkimuksen kuin innovatiivisen ja edistyksellisen koulutuksen tukemisessa - esimerkkinä mainittakoon nämä tässäkin tilaisuudessa jaettavat kannustuspalkinnot. Puheenjohtaja muistutti, kuinka suurin osa kansakunnalle tulevista varoista tulee tieto-, elekt
Tilaisuudessa oli iloinen ja vapautunut tunnelma. roniikka-, sähkö-, kone- ja metalliteollisuudesta ja että nämä kaikki pohjaavat juuri matematiikan teoreettiseen osaamiseen ja kykyyn soveltaa sitä. Lisäksi hän valisti meitä kuvailemalla, kuinka suomalaisessa työelämässä on jo tapahtunut ja tapahtumassa edelleenkin muutos: suorittavien töiden tekijät vähenevät ja luovan työn tekijät lisääntyvät. Ja kuten opetusministeri Sarkomaa painotti puheessaan, myös puheenjohtaja Alahuhta totesi erinomaisten PISA-tulosten todistavan, että suomalaisissa peruskouluissa tehdään laadukasta opetustyötä. Suurena huolenaiheena puheenjohtaja piti sitä, kuinka lukiovaiheessa kiinnostus matemaattisia aineita kohtaan hiipuu esittäen kuulijakunnalle samanaikaisesti yleiseksi pohdinnan aiheeksi sen, miksi näin käy ja mitä asialle voitaisiin tehdä. Teknologiateollisuuden 100- vuotissäätiö edistää matemaattista osaamista ja hyvin menestyneitä oppilaita on palkittu sen toimesta tänäkin vuonna. Puheenjohtaja tähdensi, kuinka säätiössä työskentelevät henkilöt ovat tyytyväisiä hankkeista, joita hallitus ja opetusministeriö ovat käynnistäneet suomalaisen huippukoulutuksen takaamiseksi myös tulevaisuudessa. Nyt palkitut opettajat ovat luoneet pohjaa kilpailukyvylle omien innovatiivisten ratkaisujensa myötä ja tämän toteamuksen myötä puheenjohtaja Matti Alahuhta halusi toivottaa onnea ja menestystä kaikille tänä vuonna kannustuspalkinnon saaneille opettajille heidän erittäin tärkeässä työssään. Välipalaksi näiden painoarvoltaan vankkojen puheiden jälkeen jatkoi MAOL:n orkesteri taas meitä tilaisuuteen kutsuttujen henkilöiden viihdyttämistä monipuolisella musiikkiteosten kokoonpanollaan. Tämän jälkeen saimme nauttia suussa sulavista herkuista koostunutta illallista erinomaisia viinivalintoja unohtamatta. Tunnelma pöytäkunnissa alkoi jo olla vapautunutta ja iloisen helskyvää puheensorinaa riitti alan ammattilaisten ja yhteiskunnallisten vaikuttajien kesken. Vapaan sanan aika: Luokanopettajaliiton puheenjohtaja Matti Sippola, MAOL ry:n toiminnanjohtaja Juha Sola sekä OAJ:n erityisasiantuntija Antti Rytkönen Kun oli vapaan sanan aika, halusivat sitä käyttää hyväkseen Luokanopettajaliiton puheenjohtaja Matti Sippola, MAOL ry:n toiminnanjohtaja Juha Sola sekä OAJ:n erityisasiantuntija Antti Rytkönen. Puheenjohtaja Matti Sippola halusi omasta puolestaan vielä kerran painottaa sitä, kuinka hyväksi Suomen koulutusjärjestelmä on todettu kansainvälisissä vertailuissa ja kuinka me kaikki teemme arvokasta työtä. 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kann
100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kann Palkinnot ja stipendit Matemaattisten aineiden opettajien kannustuspalkinnot (5000 ) Alakoulu: Haapaniemi Sirpa, Kissanmaan koulu, Tampere Hartikainen Siv, Lagstads skola, Esbo Ilmavirta Risto, Tampereen yliopisto Hämeenlinnan normaalikoulu Laine Teija, Pansion koulu, Turku Pesonen Tuula, Rajalan koulu, Kuopio Voima Juha, Aittakorven koulu, Kotka Yläkoulu: Andersson Christer, Godby högstadieskola, Godby Happonen Jarmo, Kallaveden koulu, Kuopio Hietala Irene, Peltolan koulu, Vantaa Kupila Hellevi, Oulun normaalikoulu, Oulu Kumpulainen Kirsi, Pohjankartanon koulu, Oulu Lehtomäki Päivi, Pyynikin koulu, Tampere Selvenius Sirkka, Havukosken koulu, Vantaa Rydgren Ann Charlotte, Sökövikens skola, Esbo Työryhmä: Kortekallio Tapani, Tikkakosken koulu, Tikkakoski Lindroos Pia, Tikkakosken koulu, Tikkakoski Lukio: Iho Irma, Martinlaakson lukio, Vantaa Jansson Karl-Johan, Vasa övningskola, Vasa Karhunen Riitta, Minna Canthin lukio, Kuopio Kilpeläinen Sinikka, Jyväskylän lyseon lukio, Jyväskylä Kulju Seppo, Toholammin lukio, Toholampi Leskinen Janna, Tampereen yhteiskoulun lukio, Tampere Ojansivu Timo, Sammon lukio, Tampere Rintala Tomi, Karstulan lukio, Karstula Työryhmät: Huhtelin Tarja, Kemin lyseon lukio, Kemi Kukkola Marita, Kemin lyseon lukio, Kemi Lotvonen Leena, Kemin lyseon lukio, Kemi Tiihala Jorma, Keminmaan lukio, Keminmaa Tiihala Sirkka, Keminmaan lukio, Keminmaa Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset: Ketamo Juhani, Vammalan ammattikoulu, Vammala Kolttola Eliisa, Liiketalousopisto Helsinki-Malmi, Helsinki Kärkkäinen Jorma, Ylä-Savon ammattiopisto, Iisalmi Työryhmä: Riippi Risto, Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylä Vihtilä Pekka, Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylä 10 Toiminnanjohtaja Juha Sola puolestaan lausui kiitoksen sanansa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiölle ja totesi, kuinka me liittojen kautta yritämme löytää huiput, jotka eivät välttämättä halua itse loistaa ja kuinka osa tilaisuuteen kutsutuista on todella vaatimattomia persoonia. Siksi hän pyysikin palkinnon saaneita kertomaan tästä asiasta, jotta se kannustaisi mm. nuoria opettajia pyrkimään samaan. Erityiskiitoksensa toiminnanjohtaja Sola lausui Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamiehelle Mervi Sibakoville MAOL:n kanssa tehdystä yhteistyöstä. OAJ:n erityisasiantuntija, Tekniikan Opettajat TOP ry:n asiamies Antti Rytkönen, esitti puheenvuoronsa ammatillisen edunvalvontaosaston puolesta. Hän kiitteli Juha Solan tapaan, kuinka Mervi Sibakov on tehnyt johdon päätöksen mukaisesti hienoa työtä. Hän muistutti ja valaisi meitä siitä, kuinka Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on tukenut matematiikkakilpailuja, joita on järjestetty jo yli 20 vuotta. Lisäksi erityisasiantuntija Rytkönen kertoi, että ammatillisissa oppilaitoksissa tehdään käytännön matematiikkaa ja kuinka hänen edustamassaan järjestössä ollaan erityisen kiitollisia tällaisesta tukijasta. Viimeisiksi sanoikseen hän lausui jo etukäteen suuren kiitoksensa seuraavaa vuotta ajatellen. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön puheenjohtaja Matti Alahuhdan päätössanat Puheenjohtaja Alahuhta päätti juhlavan tilaisuuden vielä kiitoksiinsa kiitoksista ja lausui usean muun puhujan ohella erityiskiitoksensa Mervi Sibakoville. Puheenjohtaja lupasi, että ensi vuonna tullaan jatkamaan samaan tapaan eli säätiö tulee palkitsemaan niin parhaat opettajat kuin parhaiten ylioppilaskirjoituksissa matematiikasta suoriutuneet nuoret tulevaisuuden toivommekin. Kannustuspalkintojen jakotilaisuuden virallisen osan päätyttyä oli juhlaväestä silminnähden aistittavissa iloa, alkavan kesän mukanaan tuomaa vapautuneisuudentunnetta sekä ennen kaikkea uskoa Suomen koulutuksentason erinomaiseen tulevaisuuteen. Osa juhlaväestä siirtyi vielä juhlimaan saavutuksiaan Helsingin kauniiseen ja eläväiseen kesäyöhön, osa kirmasi suorinta tietä kesälaitumilleen ja loput heistä kenties uusia innovatiivisia opetuksellisia ratkaisujaan kehittämään. Mitä lähemmäksi unelmaansa pääsee sitä enemmän elämäntiestä tulee todellinen olemassaolon tarkoitus. Paulo Coelho: Elämä - kauneimmat mietelauseet
MAOL orkesteri Maiju Kinnunen, järjestösihteeri, MAOL Ajatus liiton orkesterin perustamisesta syntyi Pyhätunturin Lapinpäivillä marraskuussa 1983, jolloin havaittiin osallistujien joukossa olevan mukavan kokoinen joukko opettaja-instrumentalisteja. Alkoi kuumeinen orkesterin kokoaminen ja sen ensiesiintyminen järjestyi kivuttomasti jo seuraavana vuonna Seinäjoen syyspäivien projektipäällikön Lauri Pippolan johdosta. Kiinnostusta orkesteria kohtaan alkoi ilmetä nopeaa vauhtia ja niinpä kamariorkesterin perustaminen kävi mahdolliseksi. Kokoonpanossa oli aluksi kolme ensi viulua, kaksi toista viulua, alttoviulu, sello, kaksi kontrabassoa, oboe, huilu, klarinetti, kitara, bassokitara ja piano. Aluksi ohjelmisto koostui amerikkalaisista ikivihreistä kappaleista kuten Viulunsoittaja katolla. Yleisön myönteisyys innoitti orkesteria jatkamaan. Orkesterin soittaessa pääosin MAOL:n päivillä oli monen ulkomaalaisen vaikeaa uskoa, että esiintyjinä oli maan eri puolilla toimivia matemaattisten aineiden opettajia. Liitolle orkesteri merkitsi mahdollisuutta tuoda esiin myös pehmeitä kulttuuriarvoja. Orkesteri on esiintynyt monilla MAOL:n päivillä. Hieno tehtävä oli avata soitolla pohjoismainen LMFK-kokous Lappeenrannassa 1987. Orkesterin Turun seudun jäsenistä muodostettu kvartetti voitti mm. OAJ:n kulttuuripäivien ensimmäisen palkinnon vuonna 1988. Koko orkesteri esiintyi myös mm. Törnävän kirkossa 1991, Finlandia-talossa järjestetyssä OAJ:n taidetapahtumassa kevättalvella 1992 sekä erään kerran Suomen kieltenopettajien liiton päivillä. OKKA-säätiön kulttuurikilpailujen tunnustuspalkinnon saavutti vuonna 2001 orkesterin trio sekä vuonna 2004 orkesteri kokonaisuudessaan. Nykykokoonpanossa orkesterin ensi viulua soittavat Matti Levanto Naantalista ja Pirjo Tervonen Helsingistä sekä toista viulua Folke Jungner Vaasasta. Alttoviulistina toimii Matti Hannukainen Jyväskylästä ja sellistinä kaustislainen Pekka Nikula. Lapuaa edustavan rehtori Pentti Korven instrumenttina on oboe. Huilistina toimii Harri Savolainen Helsingistä, klarinetistina Risto Härmävaara Turusta, pianistina Ilkka Vanhatalo Helsingistä sekä kontrabasisteina Heimo Latva Joutsasta ja Teppo Mäenpää Helsingistä. Laivan kapteenina eli joukon kapellimestarina toimii ammattimuusikon ottein Ylermi Poijärvi Espoosta. Kuva: Jarkko Narvanne MAOL -orkesterin tuorein esiintyminen oli Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuudessa tiistaina 3.6.2008 Valkoisessa Salissa, Helsingissä. Siellä meillä oli ilo kuulla juhlaväelle osoitettu musiikkitervehdys, joka teki vaikutuksen varmasti koko kuulijakuntaan. Osalle meistä MAOL -orkesterin koko olemassaolo oli varmasti myönteinen yllätys. Tasokkaan ja monipuolisen musiikillisen osaamisen ja ohjelmiston lisäksi orkesterin kapellimestari Ylermi Poijärvi vapautti hieman jännittynyttä tunnelmaa rennon asiallisella välijuonnollaan orkesterin esittämien musiikkikappaleiden väleissä. Jäämme innolla odottamaan seuraavaa tilaisuutta, jolloin saamme jälleen kerran kuulla orkesterin meille tarjoamaa musiikkia: sen myötä sielu lepää ja edesauttaa meitä jaksamaan työssämme, elämässämme sekä ennen kaikkea olemaan innovatiivisia matemaattisten aineiden hallitsijoita. Kiitos ja kumarrus ja pitkää ikää MAOL -orkesterille! Kyky musiikin kuunteluun vaatii luovuutta, musiikin kuuntelu on luomista. Peik Aukeantaus 11 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkintojen jakotilaisuus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kann
Hattulan silloilta Jukka O. Mattila jukka.o.mattila@armas.fi Rutiinit tehokkaiksi Rutiinien järjestelmällinen hoitaminen on nykyaikaisen laadunhallinnan lähtökohtia. Samankaltaisina toistuvat rutiinit vievät etenkin opetusalalla suuren osan opettajan ja rehtorin päivittäisestä ja vuotuisesta työajasta. Toisaalta kehittämistyössä pitäisi jatkuvasti ponnistella irti jokapäiväisiltä urilta ja yrittää nähdä asioita uudella tavalla. Rutiineista pois puristettu aika ja vaiva kasvaa satoa muualla, joko työn luovan puolen kehittämiseksi tai henkilökohtaisen vapaa-ajan hyväksi. Tämän kirjoittajan siirryttyä aikoinaan muualta työelämästä koulumaailmaan mieltä askarrutti yksi ongelma ylitse muiden: kuinka hallita edessä uhkaavaa monikymmenvuotista kolmen oppiaineen jatkuvan koerutiinin pyörittämistä? Kuinka rakentaa toimiva rutiini ja lisäksi siten, että systeemistä ei tihkuisi oppilaiden tärppitehtäväpankiksi. Pohdinnan lopputulos oli arkistoida heti ensimmäisestä kokeesta lähtien jokainen erillinen koetehtävä ratkaisuineen omalle arkilleen. Alkuvuodet teettivät aivan mielettömästi työtä, mutta kun yksittäiset tehtävät alkoivat mennä satunnaisesti 3-4 vuoden kierrolla uusiokäyttöön, systeemi palkitsi seuraavien 30 vuoden ajan. Onneksi kysymys oli matemaattisista aineista, joissa koetehtävät ovat voittopuolisesti laskutehtävätyyppisiä ja lisäksi oppisisältöjen kehitys on ollut suhteellisen maltillista. Kulloisenkin uuden kokeen tehtävien valintaa kaksi helppoa, kaksi keskinkertaista ja yksi vaativampi helpotti kuhunkin tehtävään kokeen jälkeen kirjaamani vaikeustasomerkintä. Sen lisäksi, että tehtäväpaperi palautetaan koepaperin välissä, opiskelija luki kunkin tehtävän kohdalta, mille koearkin neljästä sivusta ratkaisu tuli suorittaa. Tarkastus kävi nopeasti, kun sijoitin arkit sisäkkäin kirjaksi. Sivua kääntäessä sama tehtävä oli aina seuraavalla aukeamalla samassa kohdassa. Koska olin riistänyt oppilailta mahdollisuuden pitää tehtäväpaperi hallussaan, moraalinen velvoite oli vastaavasti palauttaa koe aina seuraavalla saman aineen oppitunnilla, kun tehtävät olivat heillä vielä tuoreessa muistissa. Järjestelmä oli kerran vaarassa kaatua. Kouluhallituksen yleiskirjeessä Y 61/1983 25.11.1983 todettiin: koetehtävät tulee antaa oppilaille omiksi kokeen palautuksen yhteydessä. Napakan henkilökohtaisen vastaiskun johdosta Kouluhallitus perääntyi todeten, että koetehtäviä ei ole pakko antaa oppilaille, mutta oppilaiden oikeusturvan vuoksi yhtä kappaletta kutakin koetehtävää tulee säilyttää koulun arkistossa. Lienee yhä voimassa. Rutiinien rationalisointi on osa työn kehittämistä mielekkäämmäksi. Prosessin alku on yleensä työläs, kuten edellä kuvatun koetehtäväpankin luonti. Etupainotteisuus palkitsee kuitenkin jatkossa monin tavoin. Hengästyttävän alun jälkeen tuli arkistoon kerättyä vain keskimääräistä parempia tehtäviä, mikä oli omiaan nostamaan kokeiden laatutasoa. Oppilaat arvostivat erityisesti kokeen palauttamista aina seuraavalla oppitunnilla. Sama etupainotteisuuden kaava pätee myös hallinnossa, vaikkapa rehtorin työssä. Mitä enemmän on elokuussa panostanut lukuvuoden työjärjestyksiin ja aikataulutukseen, sitä enemmän aikaa vapautuu luovaan työhön lukuvuoden aikana. On tietysti henkilökohtainen asia, mitä itse kukin työssään arvostaa. Prosessien dokumentointi on tehokkaan työskentelyn lähtökohtia. Jos edessä on vaikkapa uusien opiskelijoiden tai opettajien systemaattinen perehdyttäminen, suunnitellaan ja kirjataan toteutus ensimmäistä käyttökertaa varten tietokoneen kovalevylle. Kun tapahtuma tulee esille seuraavan kerran esimerkiksi vuotta myöhemmin, on helppo ottaa vanha pohja esille. Jos väliaikana milloin tahansa muistuu mieleen jotain uutta ja parannettavaa, prosessia on helppo päivittää. Lähtökohtana on kuitenkin, että kaikki on todella dokumentoitu muistiin. Muistiinkirjaamisella saavutetaan sekin etu, että kehittäminen tulee tehdyksi hyvällä ajalla ilman kiirettä, tuskaa ja hötkyilyä. Tällöin kehittämistyö saa arvokkaammat raamit samalla kun rutiinit hoituvat niin vähin liikkein kuin mahdollista. 12
Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen haastattelu Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on ydinkysymys Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen on ollut toimessaan noin puoli vuotta. Uusiakin kokemuksia on kertynyt, vaikka monet asiat ovat tuttuja jo opetusministeriön ajalta. Haastattelussa pääjohtaja korostaa matematiikan ja luonnontieteiden keskeistä merkitystä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Kerro vähän koulutus ym. taustastasi. Olen vuonna 83-valmistunut oikeustieteen kandidaatti. Syventävät opinnot suoritin rikosprosessioikeuden alalta ja ihmisoikeuksista. Valmistuttuani tulin opetusministeriöön juristiksi vuonna 1984, ensimmäisiä tehtäviäni oli yliopistojen laskentakeskusten palkkajärjestelmän uudistaminen. Opetusministeriössä olen toiminut useissa tehtävissä, hallintotehtävissä, hallinnon, rahoituksen ja lainsäädännön kehittämistehtävissä, rakennerahastopäällikkönä, ammattikoulutuksesta vastuullisena johtajana eräitä mainitakseni. Laajimpia valmisteluvastuulleni osuneita hankkeita olivat mm. keskusvirastojen yhdistäminen, valtionosuusuudistus, koulutusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Toimit viime vuonna hallitusohjelmassa mainittua Opetushallituksen aseman ja roolin arvioinnin selvitysmiehenä. Selvitys saatiin. Nyt olet ollut pääjohtajana puolen vuoden ajan. Näetkö Opetushallituksen tulevaisuuden samoin kuin selvityksessä vai onko työ sisällä muuttanut näkemystä? Yleislinjat eivät ole muuttuneet. Keskushallinnon tulee olla yhtenäinen kokonaisuus ja työnjaon pitää olla selkeä. Ministeriön ja Opetushallituksen yhteistyön pitää olla tiiviimpää. Keskushallinnon pitää olla vahva ja riittävän yhtenäinen, mutta koulutuksen järjestäjillä ja kouluilla pitää olla liikkumavaraa. Tilannekohtaisia muutoksia käsityksiini on kyllä tullut. Mikä on ollut työssäsi positiivisin yllätys ja mikä negatiivisin? Mikä on asia, joka kiireellisimpänä odottaa pöydälläsi? Pääsääntöisesti asiat ovat tuttuja eikä Opetushallituksen ympäristö ole vieras. Positiivista on opetushallituksen henkilöstön hyvä henki. Tulosohjaus, taloudellinen tilanne ja keskustelu tuottavuudesta kentän ja ministeriön odotusten ristipaineessa ovat haastavia, kun ennestään on jo esiintynyt alibudjetointia. Kiireellisimpänä asiana on työpöydällä ammatillisten perustutkintojen uudistaminen. Monia asioita ja työpaineita riittää, haastattelua edeltävä tapaaminen koski lentomekaanikkojen koulutusta. Valokuvaaja: Antero Aaltonen Haastateltavana Timo Lankinen. MAOL ry:n puheenjohtajana minua kiinnostaa erityisesti matematiikan ja luonnontieteiden asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Millainen suhde sinulla on matematiikkaan ja luonnontieteisiin? Haastattelijana Irma Iho. Suorititko matematiikassa pitkän oppimäärän? Henkilökohtainen suhteeni ei ole kovin läheinen. Koen, että sen tulisi olla läheisempi. Olen lukiossa suorittanut pitkän matematiikan oppimäärän sekä laajat oppimäärät fysiikassa ja kemiassa. Harkitsin tuolloin lääkärin koulutusta, mutta lukion viimeisen luokan harkinnassa oikeustiede vei voiton. Ymmärrän matematiikan ja luonnontieteiden keskeisen merkityksen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Mitään vastakkainasettelua esim. humanistit matemaatikot ei pitäisi olla, koska kaikki tarvitsevat matematiikkaa ja luonnontieteiden ymmärrystä. Onko matematiikan ja luonnontieteiden asema Suomen koululaitoksessa riittävän hyvä ajatellen yhteiskunnan tarpeita? Onko muutoksia tulossa? Onko uhkia näkyvissä? Matemaattiset aineet eivät ole pelkästään tärkeitä vaan keskeisiä. Uhkana on se, ettei ymmärretä niiden merkitystä ja ne koetaan vaikeiksi. Opetus- ja arviointimenetelmiä monipuolistamalla asiaan voidaan vaikuttaa. Teknologiaosaaminen perustuu suurelta osin matematiikan ja luonnontieteiden soveltamiseen, Valokuvaaja: Gunilla Åstrand 13
mutta näiden alojen opiskeluun ei kaikilta osin ole riittävästi halukkaita. Kiinnostuksen herättämiseksi tulisi kaikin tavoin mm. mediassa nostaa esille matemaattisluonnontieteellinen osaaminen ja niihin perustuvat ammatit, hyvänä esimerkkinä televisiosta tuttu sarja C.S.I. Matematiikan, fysiikan ja kemia opettajankoulutukseen ei myöskään ole kaikissa yliopistoissa riittävän pohjan omaavia hakijoita, vaikka näissä aineissa työpaikkoja on yllin kyllin saatavilla. Mitkä olisivat sinun toimenpiteesi, jos olisit poliittisesti vastuussa oleva päättäjä? Peruskoulun oppitunteja ei pidä vähentää. Valinnaisuuden lisääminen ei mielestäni ole uhka matemaattis-luonnontieteellisille aineille. Huippuosaaminen pitäisi nostaa esiin ja eriyttämiselle olisi luotava paremmat mahdollisuudet. Monia asioita pitäisi pystyä käsittelemään syvällisemmin. Huippuosaajat ja huippuosaamisen esille nostaminen vievät koko joukkoa eteenpäin. Tämän vuoden alussa on nimitetty matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen neuvottelukunta, jossa on edustettuna sekä yliopistoja että elinkeinoelämän järjestöjä. Neuvottelukunta tulee antamaan toimenpide-ehdotuksia matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämiseksi. Tilastot näyttävät, että matematiikan ja luonnontieteiden osaajia tarvittaisiin paljon enemmän. Pitäisikö kyseisten oppiaineiden asemaa parantaa toisella asteella vai aletaanko osaajia tuoda ulkomailta kuten marjanpoimijoita? Peruskoulun antamaa pohjaa pitäisi vahvistaa. Tämä vaikuttaa opiskeluun ja valintoihin toisen asteen koulutuksessa ja luo pohjan myös etenemiselle. Puutteita on vaikea korjata myöhemmin. Arviointia pitäisi yhtenäistää, jotta osaaminen voitaisiin varmistaa. Osaaminen pitää rakentaa omista lähtökohdista, mutta ulkomaalaiselle osaamiselle ja asiantuntijuudellekin on käyttöä. Oppiaineidemme opettaminen edellyttää syvällistä oppiaineiden hallintaa. Lisäksi tulee muita haasteita; integroidut oppilaat, heterogeeniset ryhmät, yhteiskunnallinen murros. Miten opettajien työssä jaksamista voitaisiin edesauttaa? Pitää luottaa, että hyvinvointivaltio toimii tai se pitää saada toimimaan. Esimerkiksi oppilashuollon palvelut eivät tällä hetkellä ole hyvällä tasolla ei myöskään tuki- ja erityisopetusta ole riittävästi tarjolla. Koulu joutuu monessa asiassa kohtaamaan yhteiskunnan ongelmat ja on tehtävässä liian usein yksin. Oppilashuollon palvelujen kuntoon saattaminen on taloudellisestikin järkevää ennaltaehkäisevää toimintaa ja turvaa koulun perustehtävää, yksilön osaamisen vahvistamista. Onko tulevaisuudessakin opetushallituksessa riittävästi matematiikan ja luonnontieteiden asiantuntijoita opetusneuvoksina tai muissa rooleissa? Henkilöstövähennyksistä on kirjoitettu julkisuudessa paljon. Tuottavuusohjelman toteutuksen luonteeseen kuuluu valitettavasti se, että se voi vähentää opetuksen asiantuntijoita myös matemaattisluonnontieteellisellä alalla. Irtisanomisia ei tapahdu ja vapautuvat tehtävät pyritään täyttämään talon sisältä. Tämä voi heikentää ydintoimintoja. Keskeinen haaste on löytää ratkaisut siihen, että henkilöstön uusiutumiskykyä ja asiantuntemusta voidaan vahvistaa. Oletko vertaillut opetuksen tuntijakoja ja opetussuunnitelmia Suomessa ja muualla maailmassa? Mitkä ovat oleelliset painotuserot? Pidän kansainvälistä vertailua erittäin tärkeänä ja keskeisenä osana koulutuksen kehittämistä. Pyörää on turha uudestaan keksiä, ulkomailta voi ottaa oppia. Ulkomaisena esimerkkinä on vanhempien tiiviimpi osallistuminen koulun toimintaan. Millaisia palloja heittäisit MAOL:in suuntaan? Mitä meidän pitäisi tehdä? Opetuksessa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän myös ulkomaista tutkimustietoa. Keskeistä on opettajien jatkuva osaamisen päivitys ja asiantuntijuuden korostaminen. Myös opettajan vastuukysymykset ovat tärkeitä. Kokeellisen opetuksen painotus luonnontieteissä edellyttää myös parempaa tietämystä työturvallisuudesta ja siihen liittyvistä määräyksistä. Tieto- ja viestintätekniikan osaamista tulisi syventää ja välineistöä uusia. Tietotekniikassa pitäisi tarjota enemmän mahdollisuuksia myös syventäviin opintoihin. Onko näköpiirissä toimia, joissa MAOL ja OPH toimivat pitkäkestoisessa yhteistyössä kuten työryhmät, projektit, koulutus ym.? Onko LUMA- hanketta vastaavista hankkeista suunnitelmia? Opettajien täydennyskoulutuksessa yhteistyötä OPH:n asiantuntijoiden ja MAOL:n välillä voisi entisestään lisätä erityisesti opetussuunnitelmien toteuttamisen ja opetuksen kehittämisen kohdalla. Aiemmin mainitsemani neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttaminen tulisi tehdä tiiviissä yhteistyössä. Mitä erityisiä terveisiä lähettäisit MAOL:in 4300 jäsenelle? Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on ydinkysymys, josta on pidettävä erityistä huolta ja toimintaedellytykset on turvattava. 14
1/1 ilmo MFKA s15_mfka_dim0804_yo.pdf 15
DEMO-tunneista Eeva Toppari, työsuojeluvaltuutettu, Helsingin opetusvirasto (MAOL:n hallituksen jäsen, OAJ-valtuutettu) Kirjoituksessani tuon esiin edunvalvonnallisia näkökulmia fysiikan ja kemian demo-tunteihin. Samalla pyrin muistuttamaan, että työturvallisuus on huomioitava kaikissa tilanteissa. Kouluslangissa demo-sanalla on monta merkitystä. Dimension lukijat toki tuntevat hyvin sanan merkitykset ja myös demoihin liittyvän käytännön työn. MAOL:n hallitukselle kantautuneiden viestien perusteella demojen sisältö ja merkitys eivät ole selviä mm. joillekin työnantajille ja näiden edustajille koulussa. Tästä syystä kerron tässä varmaan monien lukijoiden mielestä hyvinkin itsestäänselvyyksiä. Toivon silti, että artikkelista olisi hyötyä jollekin fysiikan ja kemian opettajalle hänen neuvotellessaan rehtorin kanssa nyt ilmi tulleista demonstraatioihin liittyvistä lukujärjestysongelmista. Demo on puhekielinen lyhenne demonstraatio-sanasta, joka tarkoittaa havaintoesitystä. Aika usein demolla tarkoitetaan demonstraatioiden valmistelutuntia (myöhemmin demo-tunti), josta tulee maksaa OVTES:n mukainen korvaus. Tämä korvaus on usein kateuden kohde opettajanhuoneissa. Niinpä demolla saatetaan tarkoittaa myös valmistelutunnin korvausta. Epäilen kenenkään nimittäin kadehtivan demoihin liittyvää työtä, vaikka kollega saattaa sanoa: Hyvähän teidän on, kun teillä on ne demot!. Saamiemme viestien mukaan eräät työnantajat ovat antaneet rehtoreita velvoittavia ohjeita, jotka koskevat mm. demo-tunteja. Kemian ja fysiikan demo-tunneilla voidaan sisäistää tunneilla opittua teoriaa. Käytännön työ voi sitä paitsi jopa houkutella uusia opiskelijoita matemaattis-luonnontieteiden pariin. Työnantajan ohje merkitä demotunnit opettajan lukujärjestykseen on toki virkaehtosopimuksen mukaista. Mutta jos merkitsemisen taka-ajatuksena on esimerkiksi mahdollisuus käyttää opettajaa sijaisena ja kaiken lisäksi oman toimen ohella, niin silloin työnantaja ei todellakaan tiedä, mitä demo-tunti tarkoittaa. Jos opettaja demo-tunnilla suostuu toimimaan sijaisena, niin se on korvattava hänelle normaalilla ylituntipalkkiolla kertatuntipalkkiona. Jos opettaja oman tuntinsa tai muun palkatun tehtävän ohessa ainoastaan huolehtii toisen opettajan luokasta, niin silloin ko. työstä maksetaan ns. otokorvaus. Huolehtimisessa ei siis ole kyse varsinaisen oppitunnin pitämisestä. Demo-tunti on tarkoitettu sekä opettajan oppitunnilla tekemien demonstraatioiden että oppilastöinä tehtävien laborointien valmisteluun ja jälkityöhön. Valmistelutyöhön kuuluu esimerkiksi tarvittavien materiaalien esille ottaminen, töiden suunnittelu ja testaus. Työn luonteesta, välineiden ja työtilojen vähyydestä sekä turvallisuussyistä johtuen opettaja käytännössä harvoin pystyy tekemään valmisteluja lukujärjestykseen merkittyinä ajankohtina. Pahimmillaan demo-tunnit on merkitty lukujärjestykseen keskimääräisiin vuosiviikkotunteihin perustuen. Tällöin ääritapauksessa opettajan edellytetään olevan työpaikalla valmistelemassa demoja jaksossa, jossa ei opeta lainkaan fysiikkaa tai kemiaa! Sanonta - Ei mikään ole niin helppoa kuin se, mitä ei itse tarvitse tehdä! - pätee todella hyvin sekä demoihin että demo-tunteihin. Ongelmia kohdanneita neuvoisin ensimmäiseksi informoimaan rehtoria asiallisesti ja hyvässä hengessä demo-tuntien sisällöstä sekä pyytämään rehtoria seuraamaan demo-tuntia. Siinä yhteydessä voi samalla esitellä rehtorille mahdollisia puutteita tiloissa, välineissä ja turvallisuuskysymyksissä. Kannattaa 16
pyytää rehtoria myös seuraamaan oppituntia, jossa on sekä demonstraatioita että kokeellista työskentelyä. Se toivottavasti auttaa rehtoria ymmärtämään paremmin vastuunsa myös ryhmäkoosta ja turvallisuudesta. Fysiikan opetusta varsinkin lukiossa pidetään opettajien keskuudessa hyvin haastavana. Samoin fysiikkamyönteisten opiskelijoiden saaminen koulutukseen on jo tällä hetkellä hyvin vaikeaa. Olisi toivottavaa, että työnantaja ei ainakaan omalla toiminnallaan vaikeuttaisi fysiikan ja kemian opettajien valmistautumista oppitunneilleen. Monipuolinen ja riittävästi kokeellisuutta sisältävä opetus kannustaa opiskelijoita valitsemaan fysiikkaa ja kemiaa sekä saamaan heidät varmemmin jatkamaan ko. aineiden opintoja ylioppilaaksi tulon jälkeen. Jos neuvottelut rehtorin kanssa demo-tuntien käytännön toteutuksesta johtavat sellaiseen lopputulokseen, joka ei tue opetusta, niin ohessa esitän vinkkejä työnantajalle esitettävistä vaatimuksista. Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmissa edellytetään teorian lisäksi sekä havainnollista opetusta että opiskelijoiden omaa kokeellista työskentelyä. Opettajan lukujärjestykseen tiukasti sidotut (edellytetään läsnäoloa) demo-tunnit tulee silloin sijoittaa ko. oppituntien ympärille niin, että valmistelu- ja jälkityö on käytännössä mahdollista toteuttaa. Se ei ole ihan helppoa luku- ja tilajärjestyksen laatijalle! Nimittäin demo-tunteina opettajan käytettävissä tulee olla asianmukainen työskentelytila tarvittavine välineineen. Jos em. demo-tuntien sijoittelu ei onnistu, niin koululla tulee olla riittävästi tarvittavia välineitä, materiaaleja, varastotiloja ja siirrettäviä kuljetuskärryjä, jotta opettaja voi valmistella sidottuina demo-tunteina tulevat oppituntinsa. Jos koululla on useampi fysiikan ja kemian opettaja, niin enpä usko, että nuo vaatimukset toteutuvat! Samoja välineitä ja aineita tarvitsevat useimmiten kollegat samoihin aikoihin. Lisäksi työturvallisuus saattaa vaarantua kemikaalien ja jätteiden säilytyksen osalta liian aikaisessa esivalmistelussa tai viivästyvässä jälkityöskentelyssä. Rehtorille kannattaa myös kertoa, että valmistelujen tarve vaihtelee hyvin suuresti riippuen käsiteltävästä aiheesta ja siihen liittyvästä välineistöstä. Kokemus helpottaa varmasti jonkin verran valmistelua, mutta pelkästään sen avulla eivät mittauslaitteistot rakennu, kalibroinnit ja säädöt tapahdu, kemikaalit siirry eikä havainnollistus onnistu. Kokeneet kollegat joutuvat hyvin usein opastamaan nuorempia kollegoja demoissa ja etsimään sekä esittelemään välineistöä heille ja uusille opettajille. Kauan eläköön kollegiaalinen tuki! Uskon, että oppilaidensa parasta ajatteleva rehtori ymmärtää, että opettajan on tehtävä demo-tuntinsa silloin, kun se sekä parhaiten tukee hänen opetustaan että on käytännön syistä mahdollista toteuttaa. Hyvässä työyhteisössä rehtori sekä opettajat kantavat omalta osaltaan vastuun siitä, että opetussuunnitelmat toteutuvat mahdollisimman hyvin. Laadukas, monipuolinen ja innostava opetus hyvässä työympäristössä puolestaan takaa oppilaiden oppimisen. Vastuun jakaminen ja ottaminen edellyttävät molemminpuolista - rehtorin ja opettajan - luottamusta. Hyvä luottamus ja vastuullisuus lisäävät työhyvinvointia toisin kuin kahlitsevat säännöt ja vastuuttomuus! KEMIAN ja FYSIIKAN Demo-oppaat Kemian demonstraatio -opas tarjoaa monipuolisen ohjeistuksen ja lähestymistavan demonstraatioihin. Opas on suunnattu peruskoulun yläluokille ja lukioon. Demonstraatioiden ryhmittely helpottaa opettajaa löytämään sopivimmat työt opetustuokioon. MFKA:n valikoimissa on runsaasti myös Fysiikan demonstraatio -oppaita: Kylmää ja lämmintä Liike ja tasapaino Sähköä ja magneetteja TULOSSA UUTUUS! minna kaila harri kotiaho päivi ojala Matikalla maailmalle Tulossa lukion pitkän matematiikan harjoituskirja, joka sisältää perustehtävien lisäksi myös ylioppilastehtäviä. Kirjassa on pitkän matematiikan jokaisesta pakollisesta kurssista käsitekartta, jonka avulla voi hahmottaa kurssien keskeiset asiakokonaisuudet. Lisätietoja www.mfka.fi 17
Yhtenäistyykö opettajankoulutus Euroopassa? 1 2 3 Pekka Parkkinen, Jarkko Lampiselkä ja Seija Valtonen 1 Jyväskylän Normaalikoulu, Jyväskylän yliopisto, 2 Soveltavan Kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto 3 Helsingin Normaalilyseo, Helsingin yliopisto Vuosi sitten Seija Valtonen Helsingin normaalilyseosta kirjoitti Dimensiossa kokemuksia puolalaisista opetusharjoittelijoista Helsingissä (Valtonen, 2007). Tänä vuonna maaliskuun alussa Jyväskylän normaalikoululla oli kuusi ulkomaalaista harjoittelijaa kolmen viikon harjoittelujaksolla. Kaksi heistä oli Puolasta, kaksi Bulgariasta ja kaksi Virosta. Samaan aikaan Helsingin normaalilyseolla oli kaksi Bulgarialaista opiskelijaa sekä Bulgariassa neljä suomalaista ja kaksi puolalaista fysiikan ja kemian opettajaksi opiskelevaa harjoittelijaa (Taulukko 1). Syksyllä 2005 aloitetun Comenius hankkeen tavoitteena on etsiä yhteistä eurooppalaista opetussuunnitelmaa fysiikan ja kemian opettajakoulutuksen ohjatulle opetusharjoittelulle. Projektin puitteissa on vertailtu eri maiden koulujärjestelmiä ja opettajan koulutusta. Keskeinen huomio on ollut opetusharjoittelun toteutuksen vertailussa. Yhtenä työvälineenä vertailussa on käytetty opiskelijavaihtoa, joka toteutettiin keväällä 2008 toisen kerran. Taulukko 1. Harjoitteluvaihtoon osallistuneet opiskelijat vuonna 2008. Suomesta ulkomaille Ulkomailta Suomeen Vaihto-opiskelija Vaihtokohde Vaihto-opiskelija Vaihtokohde Noora Syrjäläinen (HY) Markus Huhtamäki (HY) Heli Lipponen (JY) Jenna Väisänen (JY) Mathematics High School, Plovdivin yliopisto (BG) Mathematics High School, Plovdivin yliopisto (BG) Kuvassa on Jyväskylässä vaihtoon osallistuneita ulkomaalaisia opiskelijoita. Kuva on opiskelijoiden vierailulta Jyväskylän yliopiston fysiikanlaitokselle. Eri maiden opiskelijat viettivät kolme viikkoa toisen maan yliopiston opettajankoulutusyksikössä. Opiskelijoiden päätehtävä oli tutustua ja selvittää kuinka opetusharjoittelu on toteutettu toisessa maassa. Vertailemalla havaintojaan he kirjoittivat havainnoistaan raportin. Lisäksi heidän oli pidettävä päiväkirjaan havainnoistaan. Näiden dokumenttien avulla on tarkoitus saada kuva siitä, kuinka Stanimir Petrov Manolov ja Vasiliya Lozkova Miteva Plovdivin yliopisto (BG) Elena Demirova, Gina Minkova Plovdivin yliopisto (BG) Triin Veeremaa, Kerli Mikk Tarton yliopisto (EE) Agnieszka Witkowska, Monika Adamów, Torunin yliopisto (PL) Helsingin Normaalilyseo, Helsingin yliopisto Jyväskylän normaalikoulu, Jyväskylän yliopisto paljon ja miten opetusharjoittelu poikkeaa eri maissa. Opiskelijoiden havaintojen ja haastattelujen perusteella ollaan tultu siihen yleiseen päätelmään, ettei opetusharjoittelun toteutus eroa hankkeessa mukana olleiden maiden kesken sisällöllisesti merkittäväsi. Monissa Euroopan maissa opetusharjoittelu kuitenkin toteutetaan kenttäkouluissa ja hankkeessa saadun aineiston perusteella näyttää siltä, että tällöin ei enää puhuta ohjatusta opetusharjoittelusta. Harjoittelu tavallisessa koulussa, jossa joku opettaja oman työnsä ohessa toimii ohjaajana, on lähinnä työharjoittelua ilman selkeää ohjausta ja opastusta. Jotta ohjaus saataisiin suomalaisissa harjoittelukouluissa tapahtuvaa ohjattua harjoittelua vastaavaksi, tarvittaisiin Suomalaisten opiskelijoiden vaihtokohteina olleissa 18